keskiviikko 28. helmikuuta 2024

KE 28.02.2024 Voovattihin hyvinvointia

 



Teuvo Tuorila ja Kaisu Ala-Pöntiö ovat kirjoittaneet kirjan Voovattihin hyvinvointia. Kirja kertoo lääkäritoimen, liikunnan, musiikin ja kuvataiteen kiehtovia vaiheita Himangalla 1800-luvulta vuoteen 2022. Kirjan kustantaja on Himangan kotiseutuyhdistys ry. Kirjan ISBN 978-952-94-7076-1.


Kirjassa kerrotaan värikkäitä vaiheita ja persoonia lääkäritoiminnassa Himangalla. Otan esimerkin: ”Huhtikuussa 1823 Uhlbom julisti Himangan kirkossa ”kuppataudin pikaisesta estämisestä ja ulosjuurimisesta”. Saarnaaja muistutti: ” Ei mahda kukaan niin tyhmä olla, että tätä pahaa tautia salais... jotta Doktori tietäis mihin mennä, kun hän tulee visiteeraan” paikkakunnalle. Vähän myöhemmin kuulutettiin tohtori Bergin Vaasasta hoitaneen kuutta potilasta, joiden nimet luettiin varoitukseksi. Yhtä renkiä lukuun ottamatta he olivat naisia. Koko Suur-Lohtajan alueella 1800-luvulla sukupuolitauteihin kuoli hiukan alle yksi henkilö vuodessa.”


Nälkävuonna Himangalla siunattiin 142 vainajaa, siis paljon enemmän kuin yhteensä sotavuosina täältä kaatui miehiä. Kuolleissa oli varsin tasaisesti eri-ikäisiä. Eninten menehtyi itsellisiä 45 %, mutta talollisiakin kuolleista oli 54 %. Kappalainen menetti kaksi lastaan, lukkari yhden jne. Ylemmissä sosiaaliryhmissä tuoni veikin keskimääräistä enemmän lapsia.


Kesällä 1918 Suomeen saapui espanjantautina tunnettu raju pandemia. Se sairastutti neljänä aaltona ihmisiä. Jo ensimmäisessä vaiheessa tautiin kuoli lääkäri Klemolan vaimo. Varotoimena ripikoulu ja satama suljettiin Himangalla hetkeksi syksyllä 1918. Silti kirkonkylän oppilaita sairastui. Pahin täällä silti oli viimeinen aalto 1920 vuoden talvella, jolloin esimerkiksi siihen asti pandemialta paljolti säästyneellä Väliviirteelläkin kuoltiin tautiin. Himangalle tauti tul Kannuksesta Lestijokivartta pitkin, mutta Pahkalassakin oikeastaan jokainen koululainen sai tartunnan.


Persoonallisia kunnanlääkäreitä


Soininen ymmärsi lähettää orsilta tipahtaneen nuoren Reino Niemelän sairaalaan Pietarsaareen. Muutoin olisi käynyt kehnosti. Saman suvun huumori tuli hänelle tutuksi, kun kirveellä varpaansa ”halkaissut” Kalle Niemelä saapui vastaanotolle. Soininen tiedusteli virallisesti: ”Naimaton vai nainut?”. Vielä poikamiehenä elänyt potilas parahti voivansa luopua naimisesta, kunhan tohtori vain parantaisi hänen varpaansa-


Erikoisia tilanteita riittä. Apteekinmäellä puukotettu kiivas nuori mies käveli vastaanotolle ja jaksoi vielä nousta toimenpidepöydälle, mutta kuoli siihen heti. Matkalla hän oli ehtinyt sanoa teräase rinnassaan siskolle, että ”älä kerro äidille”. Alkoholi aiheutti muutoinkin runsaasti väkivaltaa, mikä lisäsi Soinisen työmäärää. Esimerkiksi juhannuksena 1925 saapui kaksi viinamäen miestä hoidettavaksi. Ensiavun jälkeen Pietarsaaren sairaalaan lähetetty työmies kuitenkin lopulta kuoli, mutta rantsilalainen ”trokari” sälytti henkensä. Hän oli myynyt vettä viinana Hannes Koskelle, joka suivaantui siitä niin, että pisti puukolla petollista kauppiasta ympäri tämän kehoa.


Evakkotalvena 1944-1945 avattiin Sautinkarille kulkutautisairaala lavantaudin ja kurkkumädän vuoksi. Potilaita saapui paljon Lohtajaltakin, joka maksoi puolet tilojen vuokrasta. Jälkimmäistä tautia pidettiin niin vaarallisena, että potilaille nostettiin ruoka tarjottimella ikkunasta ja vuodevaatteet poltettiin pesun sijasta. Ennen kotiin pääsyä kurkkumätään sairastaneen potilaan piti saada kaksi puhdasta tulosta näytteistä, jotka tutkittiin Helsingissä.


Tohtori Korkeala rakastui helposti. Hänen perheeseensä kului parin vuoden ikäinen Selena tytär ja vuonna 1954 syntyi vielä Norma. Liitto päättyi avioeroon. Seuraavana vuonna Koskela sai vielä tyttären toisen vaimonsa Liisa Anneli os. Aaltosen kanssa. Kolmannen avioliiton pitkä ja komea lääkäri solmi Pirkko Tuulikki os. Tammisen kanssa, joka puolestaan jäi leskeksi jo huhtikuun alussa 1975 värikkään tohtorin menehdyttyä nuorena.


Himangalla tehtiin 1955 vielä 160 kotikäyntiä tuberkuloosin ja 36 tarttuvien tautien takia. Torvenkylällä riehui tuolloin myös tulirokon tapainen epidemia. Osan käynneistä hoiti lääkärin sijasta terveyssisar. Sivuneuvoloita oli kahdeksan.


Tässä muutama makupalan kirjan sisällöstä. Kirjassa on 272 sivua täyttä asiaa. Suosittelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti