maanantai 1. tammikuuta 2024

TI 02.01.2024 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe

 


Sauli Niinistö päätti viimeisen uudenvuodenpuheensa koskettavasti – Lue puhe sanasta sanaan

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c3d884e0-b936-409b-88d4-803cd4d1e6a6


Kansalaiset.

Tapaamme toivottaa vuodenvaihteessa toisillemme rauhallista ja onnellista tulevaa aikaa. Tänään siihen sisältyy entistä enemmän tunnelatausta: parempaan on päästävä.

Synkät uutiset ja ennusteet ovat vallanneet tilaa, niistä on syytä käydä avointa keskustelua. Mutta merkit, ehkä heikot, paremmasta jäävät samalla helposti huomaamatta.

Näen globaalin tulevaisuuden osalta kaksi hallitsevaa kohtalonkysymystä.

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia ja on johdattamassa meitä arvaamattomiin seuraamuksiin. Viimeisin ilmastokokous Dubaissa kuitenkin nostatti toivon kipinää: maailman johtajat tunnustivat ensimmäistä kertaa tarpeen siirtyä pois fossiilisista polttoaineista.

Jo yhteisen käsityksen syntyminen on itsessään merkittävää. Sitä kun monissa asioissa kipeästi kaivataan.


Toinen suuri kysymys koskee maailman jakautumista ja erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen suhdetta. Maiden presidenttien tapaaminen pitkästä aikaa oli sekin jo itsessään merkittävää. Se antoi molemmille myös mahdollisuuden asenteiden ja asetelmien kartoittamiseen.

Näiden kokoontumisten askeleet olivat tärkeitä, mutta vasta teot kertovat, olivatko ne ihmiskunnalle suuria.


Alkanut vuosi ei enteile kaikkialle rauhan aikaa.

Ukrainassa rintama pysyy sitkeästi lähes paikoillaan, mutta sota on liikkeessä. Sitä käydään taistelukentillä, joilla jokainen päivä vaatii uhrinsa. Eikä siviiliväestökään ole alkuunkaan suojassa.


Sota nostaa päätään ja haastaa tuntoja myös muualla. Gazan tilanne kauhistuttaa. Ensin terroristinen pahuus näytti julmimmat kasvonsa. Sitten siihen vastattiin erittäin kovalla kädellä. Pahinta on siviilien kärsimys ja hätä konfliktin molemmin puolin. Nyt on kiire saada aikaan humanitäärinen tulitauko ja panttivankien vapauttaminen. Sen jälkeen on löydettävä tahto ja keinot kohti kestävää kahden valtion mallia. Muuta vaihtoehtoa ei ole.


Sota ei tapahdu tyhjiössä. Kaaos yhtäällä lietsoo sitä usein myös toisaalla.

Kulunut vuosi on tuonut silmiemme eteen jatkuvaa sotakuvastoa. Samalla puheet ovat koventuneet. Lujuutta kyllä tässä ajassa tarvitaan. Mutta tarvitaan myös malttia ja rauhallista analyysia. Katseen suuntaamista välillä kauemmas.


Myös rauhasta pitää puhua. Rauhan asian ajaminen ei ole heikkoutta, toisen posken kääntämistä. Rauha on aina voitto. Voitto elämälle ja normaalille kehitykselle. Se on myös sen tosiasian tunnustamista, että kestävät ratkaisut eivät koskaan verso väkivalloin. Ja aikamme huutaa kestäviä ratkaisuja kovemmin kuin koskaan.

Euroopan on havahduttava. Panostus asetuotantoon ei ole tarpeen vain tarvittavan avun takaamiseksi. Sitä tarvitaan vakuuttamaan, että Eurooppa on vahva.


Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin miltä se näyttää, eikä koskaan niin heikko kuin miltä se vaikuttaa. Tämä aikojen kuluessa moneen asuun taipunut lausahdus sisältää totuuden siemenen.

Ensin Venäjän piti voittaa Ukraina muutamassa viikossa. Toisin kävi. Ukrainalaisten urheus torjui iskun.

Sitten arveltiin Venäjän talouden ja sotilaallisen kyvyn romahtavan. Toisin kävi. Täysimittainen sota jatkuu kohti toista vuosipäivää.


Nyt Venäjällä nousee jälleen itsetuntoa.

Ukrainan tuen jatkaminen on herättänyt huolta. Kyse ei nähdäkseni ole niinkään tahdon puutteesta tai väsymyksestä. Vakavampi aihe on pitkän auttamiskyvyn varmistaminen, resurssien riittävyys.


Euroopan on havahduttava. Panostus asetuotantoon ei ole tarpeen vain tarvittavan avun takaamiseksi. Sitä tarvitaan vakuuttamaan, että Eurooppa on vahva.

Vahva, ei sotiakseen, vaan taatakseen rauhan.

On myös selvää, että transatlanttisessa suhteessa eurooppalaisilta odotetaan selkeästi enemmän oman vastuun kantamista. Siten eurooppalaisempaa Natoa Euroopassa.

Tämän vastuun selkeä ja nopea ottaminen on myös paras vastaus kaikkiin spekulaatioihin Yhdysvaltojen vaalien vaikutuksista turvallisuusyhteistyöhön.

Ajat vaihtuvat. Ja kun maailma muuttuu, tulee myös toimintamme muuttua. Näin kävi ja Suomesta tuli Naton jäsen.


Asemamme läntisessä yhteisössä on ollut selkeä jo vuosikymmeniä. Venäjän vaatimus estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys merkitsi pyrkimystä muuttaa vallitseva tilanne ja luoda Eurooppaan harmaa etupiirivyöhyke. Pelkkä vaatimus muutti meidän asemaamme niin, että paikoilleen jääminen olisi vienyt kaiken uskottavuuden Nato-optioltamme.


Suomi määritti itse asemansa ja tulee myös jatkossa niin tekemään.

Suomen turvallisuus on nyt aiempaakin vakaammalla pohjalla. Perustukset olivat hyvässä kunnossa jo ennen Nato-jäsenyyttä. Jopa niin, että tuo Suomen malli saa nyt kovasti huomiota; ”suomalaistuminen” saattaa olla monille kokonaisturvallisuuden osalta hyvä tavoite.


Nato-jäsenyys oli suuri muutos turvallisuuspolitiikassamme. Ulkopoliittisena toimijana olemme kuitenkin edelleen se sama Suomi, ilman etuliitteitä. Toistan jo keväällä 2022 sanomani: emme ole kasvaneet itseämme isommaksi eikä meidän turvallisuutemme ole keneltäkään pois.

On meidän etujemme mukaista edelleen etsiä kumppanuuksia ja yhteisiä nimittäjiä laajasti. Ulkopoliittisesti tärkeimpinä viiteryhminämme säilyvät Euroopan unioni ja Pohjoismaat.


Etenkin Pohjoismainen turvallisuusyhteisö on edennyt pitkän harppauksen. Yhteistapaamisemme Yhdysvaltain ja Ukrainan presidenttien kanssa ovat tiivistäneet kykyämme saumattomaan yhteistyöhön. Toisaalta ne ovat osoittaneet, että meidän pohjoismainen yhteytemme tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Pohjoismaisuudessa on nyt vetoa ja sitä on syytä yhdessä hyödyntää, aina rauhantyöstä talouteen.

Ruotsin Nato-jäsenyys näyttää nyt etenevän. Tämä täydentää myös Suomen jäsenyyden. DCA-sopimus sekä JEF-yhteistyön tiivistäminen tuovat nekin merkittävää turvallisuuslisää. Suomen turvallisuus on nyt monen lukon takana.

Tervehdin teitä nyt viimeistä kertaa hyvin kiitollisena siitä, että olen saanut tuoda esiin näkemyksiäni – enemmän tai vähemmän kohdalleen osuvia.

Ulkoinen turvallisuus on noussut poliittisen keskustelun keskiöön. Ymmärrettävästi kyllä, aihetta riittää, ja spekulaatioiden ja kommenttien tila on rajaton.


Hyvä olisi korostaa myös arkipäivän asioita, ihmisten elämään välittömästi vaikuttavia. Huoli taloudesta on krooninen, mutta myös yhä akuutimpi aihe. Se koskee niin kansantalouden heikkoa kehitystä, runsasta julkista velkaantumista kuin yksittäisten ihmisten toimeentulon vaikeuksia.


Nämä ovat vaikeita aiheita. Toisin kuin turvallisuusteemassa, näissä mielipiteiden sisällön vaikutukset ovat suhteellisen tarkoin mitattavissa. Ja ennen kaikkea, kansalaisten välittömästi arvioitavissa.

Turvallisuuspolitiikassa on hyvä perinne parlamentaariselle yhteistyölle, esimerkiksi eduskunnan seurantaryhmä tuo selontekoihin pidempää parlamentaarista kaarta. Entäpä jos jotain samaa kyettäisiin tekemään talouspolitiikan alueella? Ei päivänpolttavissa kiistakysymyksissä, mutta vaikkapa etsimään kansantalouden kohentamiseksi yhteisiä näkemyksiä, joilla olisi jatkuvuutta yli vaalikausien.

Tähtäin tulee olla tulevaisuudessa. Geopolitiikan liikkeet, murrosteknologiat, ilmastonmuutos, niin monet tekijät muuttavat maailmaa aivan toisenlaiseksi.

Jotain kannattaa silti säilyttää mielissä.


Suomen pääoma on osaamisessa. Osaamista on ollut, koska on pidetty arvossa oppimista, opettamista ja opettajaa.

Lukeminen, laskento ja liikunta – ehkä menneen ilmaisuja alaluokilta. Mutta vaikka kuinka moderni opetusmetodi tai oppimistila kehitettäisiin, ilman noita taitoja tai kuntoa ei nuori elämässään pärjää.

Monimutkaiseen maailmaan valmennus voi alkaa aika yksinkertaisista lähtökohdista.


Arvoisat kanssaihmiset.

Tervehdin teitä nyt viimeistä kertaa hyvin kiitollisena siitä, että olen saanut tuoda esiin näkemyksiäni – enemmän tai vähemmän kohdalleen osuvia.


Nyt esitän yhteistä uudenvuodenlupausta: että kohtaamme toinen toisemme reilusti, toista ymmärtäen, ihmisyyttä kunnioittaen ja perinteistä yhteyttämme ja luottamustamme vaalien.

Kaikki varmaan toivoimme, että uusi vuosi alkaisi onnellisempien tähtien alla. Pidetään kuitenkin mielessä, että raskaimmatkin pilvet haihtuvat – kyllä tämä tästä selkiintyy.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.”




Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon uudenvuodenpuhe 2024

https://www.youtube.com/watch?v=GrQpNkCv46U



Oikeusjärjestelmän uudistaminen


Esitykseni oikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin. Käräjäoikeuden ja hovioikeudet säilytetään. Nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta ja hallinto-oikeudet lopetetaan sekä korkein oikeus lopetetaan. Näin säästetään satoja miljoonia euroja ja Suomi palautetaan samalla takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.


MA 01.01.2023 Sodan 677. päivä

https://kalajoki-ploki.blogspot.com/2024/01/ma-01012023-sodan-677-paiva.html



Petteri Orpon hallituksen on syytä puuttua seuraaviin asioihin:



Verotuksen porsaanreiät on tukittava ja veroparatiisien käyttö on estettävä

HS: Jättituloja tienanneet suomalaisjohtajat lähtivät Sveitsiin – ”Suomi menettää kymmeniä miljoonia euroja verotuloja”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010071656.html

Useat suomalaiset yritysjohtajat ovat muuttaneet Sveitsiin.

Muuttajien joukossa ovat mm. UPM:n eläkoityvä toimitusjohtaja Jussi Pesonen, Sammon entinen pääjohtaja Kari Stadigh ja Nesteen entinen toimitusjohtaja Matti Lievonen. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Sveitsin verotus on maltillisempaa kuin Suomen, ja Suomi ei voi verottaa Sveitsissä asuvien entisten toimitusjohtajien saamia suuria lisäeläkkeitä.

Suuri joukko Suomen ex- yritysjohtajista, n. 500 henkeä perheineen ovat mm. Sveitsin kansalaisia välttäen Suomen verotuksen. Perustelu: ”eivät he verotusta kierrä”, he ovat jo maksaneet ihan riittävästi Suomeen, pitäkää tunkkinne ! Muissa maissa asuvilla suomalaisilla samat syyt. Euroopasta, EU:stakin ja Etelä-Amerikastakin heitä löytyy. Yhteinen nimittäjä kaikille: ”veronkiertäjien paratiisit”.

Eläköityviä toimitusjohtajia muuttanut Sveitsiin – Suomi ei voi verottaa siellä suuria lisäeläkkeitä – Talous | HS.fi

Tämä miljonäärien siirtyminen Sveitsiin on varmaan sitä oikeaa isänmaallisuutta.

Ensin ovat saaneet kovaa palkkaa, suuria optioita ja aivan valtavia (tavallisen palkasaajan näkökulmasta katsoen) lisäeläke-etuja. Sitten tehtävästään eläköitymisen jälkeen muutto Sveitsiin tai vastaavaan veroparatiisiin, jossa tuloutetaan pääomat, nostetaan satojen tuhansien eläkkeitä ja jätetään kotimaa nuolemaan näppejään.



Wikileaksin paljastuksiin liittyi myös suomalaisia toimijoita. Vuodoissa nostettiin esiin mm. Suomen odotettua läheisemmät yhteistyösuhteet Yhdysvaltoihin viitaten etenkin sotilaalliseen yhteistyöhön.*

Panaman paperit -vuodon tietojen pohjalta paljastui joukko suomalaisia veropakolaisia. Vuodot avasivat myös käsitystä keinoista, joilla rahaa siirrettiin veroparatiiseihin. Verosuunnittelu ei myöskään välttämättä ole ollut laitonta.



Finnwatch: Sometähdet hyödyntävät verotuksen porsaanreikää yhtiöjärjestelyillä – näin vastaavat Natalia Salmela ja Auri Kananen

https://yle.fi/a/74-20048530


Finnwatch: Sähkönsiirtoyhtiöt välttäneet kymmenien miljoonien eurojen verot

https://yle.fi/a/3-11639780


Finnwatch: Hallitus antaa verokikkailun jatkua – sähköyhtiö Caruna hyödyntää porsaanreikää laissa

https://yle.fi/a/3-10476437


Raportti: Suomessa on veropalveluyrityksiä, joista osa on avustanut laittomassa veronkierrossa – järjestö syyttää Kevaa verovälttelystä

https://yle.fi/a/3-9973833


Paratiisin paperit osa2

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/10/paratiisin-paperit-osa2

Sadat suomalaiset ovat perustaneet yhtiöitä tai sijoittaneet varoja veroparatiiseissa toimiviin yhtiöihin. Usein syynä on verosuunnittelu, mutta joskus taustalla on verokiertoa, rahanpesua tai rikoksia. Veroparatiiseiksi mielletään useimmiten kaukaiset palmusaaret Karibianmerellä, mutta myös Euroopassa, jopa Euroopan unionin jäsenmaissa voi piilottaa omistuksiaan ja rahojen liikkeitä. Tällaisia maita ovat muun muassa Luxemburg, Hollanti ja Malta.


Paratiisin paperit

https://yle.fi/aihe/t/18-263110


Veroparatiisit

https://yle.fi/aihe/t/18-204150


Verosuunnittelu

https://yle.fi/aihe/t/18-13375


Yritystuet ja verotuet on tarkistettava ja arvioitava uudelleen


Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009579833.html


Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja

https://yle.fi/a/3-10095106

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.

Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.

Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.

Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten liikevaihdosta.


Verotuet


Suomen tuloverotuksessa on runsaat sata verotukea. Perintö- ja lahjaverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa verotukia on yhteensä parikymmentä. Verosanktioita on ansiotuloverotuksen aineellisissa säännöksissä vain yksi; yritysten verotuksessa niitä on muutamia, samoin kiinteistöverotuksessa.


Verotuet 2021-2023

https://vm.fi/documents/10623/15806635/Verotuet+2021%E2%80%932023.pdf/84cd7663-0014-d485-f7f5-86b255d8e8a0/Verotuet+2021%E2%80%932023.pdf?t=1663576954649



Maahanmuuttajien rikollisuus tuo turvattomuutta ja lisää veltion menoja


Somalien sisällissota Ruotsissa - Helsingin Sanomat vaikeni kirja-arvostelussaan sodan etnisestä taustasta

https://oikeamedia.com/o1-211700

Ruotsin TV paljasti jengisodan kumpuavan somaliyhteisöstä

Diamant Salihu ei ole myöskään saanut lukemattomista yrityksistä huolimatta kuin aniharvoin somaliyhteisön sisältä haastatteluja. Yksi poikkeus oli väheksyttyyn Madhiban-klaaniin kuuluva Fadumo Igal niminen nuori somalinainen ja äiti, joka antoi Ruotsin television ohjelmainsertin avulla murha-aallolle ja jengiväkivallalle etniset kasvot. Hän oli lopen kyllästynyt jatkuviin somaliyhteisön murhien jälkeisiin sisäisiin imaamien ja klaanijohtajien johtamiin hätäkokouksiin, jotka eivät johtaneet mihinkään. Hän joutui TV-esiintymisestään kärsimään ja myös Diamant Salihukin sai kriittistä palautetta toimittajakollegoiltaan. Muutama ihminen teki insertistä valituksen radion ja television toimintaa valvonaan tarkastuslautakuntaan, joka antoi insertistä vapauttavan päätöksen, koska "taustan kertominen oli olennaista aiheen kannalta".

Helsingin Sanomat ei paljastanut kirja-arvostelussaan jengisodan syntyneen somaliyhteisössä, vaikka se on "Kunnes kaikki kuolevat" kirjan ydinviesti

Helsingin Sanomat ei kertonut lukijoille 19.8.2022 "Kunnes kaikki kuolevat" kirjan ydinviestiä, eli sitä, että somaliyhteisön sisällä Ison Britannian ja USA:n tapaan syntyi nuorten välinen hallitsematon murha-aalto Tukholman lähiöissä. Edes nyt syksyllä lokakuun alussa Dödspatrullenin ja Shottazin välisestä sisällissodasta kertovassa Ilta-Sanomien laajassa jutussa "Väkivaltainen katujengi levittäytyi Suomeen" ei paljasteta sisällissodan etnistä taustaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti