PE 29.12.2023 Suomi ei ole oikeusvaltio

 

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Rahamarkkinat vapautettiin. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Suomi jätti EY-hakemuksensa 18.3.11992. Suomen piti saada taloutensa sellaiseksi, että EY-liittymisehdot täyttyvät. Liittyminen edellytti tervettä ja vakaata taloutta. Idän kaupan romahdus lisäsi Suomen talouden ja yritysten vaikeuksia. Suomen pankkien talous oli kuralla. Niiden piti täyttää 8 %:n vakaavaraisuus ehto. Presidentti Koiviston johdolla päätettiin pelastaa Suomen pankit. Päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kun on tarkastettu 5000 pankkioikeudenkäyntiä, niin vain yhdessä tapauksessa pankki on hävinnyt – Tampereen osuuspankki hävisi oman juttunsa.

Koska pankit voittivat juttunsa ylemmissä oikeusasteissa niin rikollisille oli annettu samalla syytesuoja.

Koiviston konklaavi on valtiopetos

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992. Kun tasavallan presidentti puuttuu riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan, niin kysymyksessä on valtiopetos, mikä ei vanhene koskaan.

Vakaan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Valtiopetos on tosiasia

https://valtuustoaloite.blogspot.com/

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=305s

Suomalaiset eivät ole voineet saada oikeutta, koska oikeuslaitos Suomessa on alistettu poliittiseen valvontaan. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta niin kuin muissa maissa. Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

Laillisuusvalvojien – oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen - toimivaltuudet ovat pääosin samanlaiset. Molemmat valvovat muun muassa tuomioistuinten, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta. julkisia hankintoja, kilpailua ja valtiontukiasioita. Valitettavasti laillisuusvalvojat tekevät pääasiassa ei anna aihetta-päätöksiä ja kansanedustajat valvovat laillisuusvalvojien toimintaa eli hyväksyvät laillisuusvalvojien rikolliseksi epäiltävän toiminnan.

Korkein oikeus ei pura alioikeuksien vääriä päätöksiä ja tuomioiden purkaminen on tehty mahdottomaksi.

Oikeusministeriö on ollut keskeisessä roolissa valtiopetoksen jälkihoidossa. Tarja Halonen on toiminut oikeusministerinä silloin kun velallisen asemaan tehtiin heikennykset ja lainsääntöneuvoksena tuohon aikaan toimi Pauline Koskelo, josta tuli myöhemmin korkeimman oikeuden presidentti. Valtakunnansyyttäjävirasto on keskeisessä roolissa valtiopetoksessa ja se on oikeusministeriön alainen rikollisorganisaatioksi epäiltävä organisaatio.

Poliisi on ylhäältä johdettu organisaatio, jota on syytä epäillä rikollisorganisaatioksi. Suomessa pankkikriisin ja suuren laman uhrit eivät ole voineet saada oikeutta johtuen siitä, että  kansanedustajat ja ministerit eivät noudata lakia ja suojelevat virkamafian rikollisuutta.