PE 30.12.2022 Hyvää Uutta Vuotta Marinin hallitukselle ja ministereille!

Aurinko nousee Kalajoella tänään kello 10.20 ja laskee kello 14.33. Päivän pituus on 4 tuntia 13 minuuttia. Päivä on pilvinen ja on ajoittaista lumisadetta. Lämpötila on -3 C ja + 2 C välillä. Tuuli on kaakosta 4-8 metriä sekunnissa.

Painoni oli aamulla 105.9 kg. Verenpaineeni 143/85 pulssi 60, Verensokeri 7.3 .

Onnellista Uutta Vuotta 2023!

TI 06.12.2022 Hyvää itsenäisyyspäivää kaikesta huolimatta

http://kalajokinen.blogspot.com/2022/12/ti-06122022-hyvaa-itsenaisyyspaivaa.html

TI 29.11.2022 Vastalause Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vastalausepyyntöön, Dnro 1437/2022 (AJ1)

http://kalajokinen.blogspot.com/2022/11/ti-29112022-vastalause-pohjois-suomen.html

Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt lähes 27 vuotta.

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, 5 kuukauden ehdottoman vankeustuomion mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 27 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään , korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html

KE 14.12.2022 Suomi ei ole oikeusvaltio. Tarvitsemme koko oikeusjärjestelmän uudistuksen.

http://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2022-12-14T18:36:00-08:00&max-results=7

Oulun poliisijohtajalle olen tehnyt asioissa rikostutkintapyynnön ja 8 kiirehtimispyyntöä. Johtopäätökseni on se, että poliisijohtaja kieltäytyy tutkimasta asioita, joissa rikoksiin ovat syyllistyneet poliisit, keskusrikospoliisi, syyttäjät, käräjätuomarit, hovioikeudentuomarit, laillisuusvalvojat ja korkeimman oikeuden tuomarit sekä poliittiset päättäjät. Kysymys on valtiopetoksesta ja yli 10 000 murhasta.

Valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut, että minun lähettämiäni tutkintapyyntöjä ei tutkita, mutta ne otetaan kuitenkin vastaan.

Oikeuskansleri on ilmoittanut, että minun lähettämiäni kanteluita ei käsitellä, mutta ne otetaan vastaan.

Ministerit ja kansanedustajat eivät vastaa sähköpostiviesteihin. Maan hallitus ja vastuuministerit ovat vastuussa siitä, että kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva toteutuu. En voi välttyä vaikutelmalta, että kaikki nämä viranomaiset ja luottamushenkilöt (tasavallan presidentti, ministerit, kansanedustajat) syyllistyvät rikolliseen toimintaan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus joutuu nyt tekemään päätöksen siitä, että onko kysymys Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n ihmisoikeussopimuksen vastaisesta toiminnasta.

Oikeuskanslerin ja valtakunnansyyttäjän toiminta kuuluu oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vastuualueeseen, Oulun poliisin toiminta kuuluu sisäministeri Krista Mikkosen vastuualueeseen. Ministerit Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Krista Mikkonen kuuluvat Sanna Marinin hallitukseen. Sanna Marinin hallitus vastaa siitä, että kansalaisten oikeusturva ja perusoikeudet toteutuvat.

Kalajoki 30.12.2022

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

Nimeni on Erkki Aho

https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4

jakelu pääministeri Sanna Marin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Krista Mikkonen

Söin tukevan ja terveellisen aamupalani. Sen jälkeen katsoin Yle Areenasta

Muisti: Pohjoisen partisaanit

https://areena.yle.fi/1-1218843

Sallan Hautajärven kylän niittoväestä on partisaanien iskun jäljiltä yhä kateissa Herman Hautajärvi ja hänen tyttärensä. Vuosikymmeniin heidän kohtalostaan ei ollut sopivaa puhua edes sisarusten kesken. (2011)

Ohjelmaa katsoessani kuntopyöräilin 30 minuuttia.

Tuossa Pohjoisen partisaani-jutussa oli käytössä metallinetsintälaitteet. Kalajoen ensimmäisen kirkon luota Kalajoen Tyngänkylästä on löydetty merkittävä määrä kolikoita ja yksi on vuodelta 1522. Se on Kalmarin Unionin ajalta

Tyngältä löydetty klippinki on toimitettu Museovirastolle, joka piti löytöä erittäin merkittävänä,

Kalmarin unioni

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalmarin_unioni

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523. Personaaliunioniin kuuluivat aikoinaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat. Näiden valtakuntien alueisiin kuuluivat myös suuri osa Suomesta, Islanti ja Färsaaret, pieni osa Pohjois-Saksaa ja aina 1470-luvulle asti sittemmin Skotlannille siirtyneitä saaria, kuten Shetlanti ja Orkneysaaret. Teoriassa myös Grönlanti oli unionin aluetta. Personaaliunionin jäsenvaltakunnat säilyttivät erilliset lakinsa ja valtaneuvostonsa, mutta niillä oli yhteinen kuningas Kristian II.

Klippingit ovat neliskanttisia kolikoita, joita käytettiin aivan samalla tavalla kuin pyöreitä kolikoita. Yleensä klippinkejä käytettiin hätärahoina, sillä niiden valmistaminen oli nopeampaa ja helpompaa kuin pyöreiden kolikoiden valmistaminen.

Hätärahalla tarkoitetaan tilapäisiä maksuvälineitä, joita jouduttiin laskemaan liikkeelle kun normaalista rahasta oli pulaa. Hätärahana liikkeelle lasketut kolikot olivat arvometallipitoisuudeltaan huonoja ja ne eivät siksi vastanneet niihin lyötyä nimellisarvoa. Yleensä hätärahat tämän takia vedettiin melko nopeasti pois kierrosta, minkä jälkeen ne sulatettiin tai leimattiin uudelleen käytettäviksi huomattavasti matalammalla nimellisarvolla.

Klippinkikuningas Kristian II

Ensimmäiset meillä käytössä olleet klippingit olivat alun perin Tanskassa lyötyjä. Tanskan kuningas Kristian II (1513-1523) tarvitsi nopeasti rahaa erityisesti Ruotsiin suunnatun sotaretken rahoittamiseksi. Tämän ongelman Kristian II ratkaisi lyötättämällä suuren määrän killingin arvoisia klippinkejä, joiden arvometallipitoisuus ja koko ei vastannut niiden nimellisarvoa.

1518-1522 lyötyjä killingin klippinkejä voidaan tämän takia pitää hätärahoina, joiden lyöminen johtui tarpeesta ratkaista käyttörahan puute. Kristian II:n lyötättämät klippingit olivat ensimmäisiä Tanskassa lyötyjä neliskanttisia rahoja ja siksi Kristian sai lempinimen "kong Klipping" eli "Klippinkikuningas".

Klippingit lyötiin hopeasta, mutta niihin sekoitettiin halvempaa kuparia, kuten yleisesti oli tapana tehdä. Kuparin määrää klippingeissä kuitenkin lisättiin koko ajan ja lopulta niitä lyötiin miltei puhtaasta kuparista. Huonojen rahojen levittäminen laski kuninkaan suosiota ja siksi lempinimi "Klippinkikuningas" ei ollut mitenkään Kristiania ylistävä.

Kustaa Vaasan nerokas ratkaisu

Samaan aikaan myös Ruotsin tulevalla kuninkaalla Kustaa Eerikinpojalla oli pulaa rahasta. Syy oli sama kuin Kristian II:lla eli sodankäynnin rahoittaminen. Kustaa Vaasa (1521-1560) sai ilmeisesti Kristian II:lta idean lyötättää vastaavanlaisia klippinkejä, joiden nimellisarvoksi tuli 18 penninkiä. Tätä ennen Ruotsissa ei oltu lyöty neliskanttisia rahoja.

Tanskalaisten esikuvien tavoin 1521-1523 löydyt klippingit olivat kuitenkin niin pieniä ja hopeapitoisuudeltaan huonoja, että niiden nimellisarvon ei olisi pitänyt olla enempää kuin kaksi penninkiä.

Kustaa oli hyvin tietoinen siitä, miten huonon rahan lyötättäminen vähensi suosiota kansan keskuudessa. Niinpä Kustaa Vaasa antoi lyötättää suuren osan huonoista klippingeistä Kristian II:n nimissä. Tämän jälkeen hänen oli helppo vyöryttää kaikki kritiikki huonon rahan liikkeelle laskemisesta vastustajan nimiin. Ratkaisu oli nerokas, sillä käyttörahan puutteen poistamisen lisäksi, "väärennetyt" klippingit olivat oiva ase Kristian II:n vastaisessa propagandassa.

Kustaa Vaasan hätärahoina lyötättämät klippingit olivat niiden huonon pitoisuuden takia käytössä hyvin lyhyen aikaa. 1524 niiden arvo laskettiin 18 penningistä 12 penninkiin ja tämän jälkeen ne vähitellen poistuivat käytöstä.

Tanskalaisia vastaavia rahoja jäljittelevät klippingit lyötiin samanlaisilla meisteillä kuin mitä Kristian II käytti. Tämän takia voi olla vaikeata määritellä, onko kyseessä tanskalainen vai ruotsalainen klippinki. Klippinkejä vertaamalla on periaatteessa mahdollista määrittää kummassa maassa raha on lyöty.

Klippingeissä ei ole mitään merkintöjä nimellisarvosta tai lyöntivuodesta. Rahat lyötiin meistillä, joka oli tarkoitettu isomman pyöreän rahan lyömiseen ja tämän takia klippingeissä näkyy vain osa kuviosta.

Kristian II:n ja Kustaa Vaasan hätärahoina lyötättämät klippingit kertovat 1500-luvun rahanlyönnistä ja taloudesta sekä myös aikakauden politiikasta. Tässä yhteydessä rahojen löytöyhteys tekee niistä kuitenkin myös historian kannalta mielenkiintoisia.

Kalajoen kirkkojen historia

Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten. Laaja emäseurakunta jakaantui 1800-luvulla osiin, kun kappeliseurakunnat itsenäistyivät yksi toisensa jälkeen, ensimmäisenä Haapajärvi vuonna 1838 ja viimeisenä Rautio vuonna 1921.

Kalajoen toinen kirkko oli pappisluettelon mukaan Pohjankylän ylipäässä, lähellä Mantilan taloa. Kirkko lienee rakennettu 1550-luvun keskivaiheilla. Erään tiedon mukaan kirkko sijaitsi tuolla paikalla vuosina 1556-1597. Kalajoen ensimmäiset kirkot olivat pieniä ja vaatimattomia. Toisen kirkon oletetulle paikalle Luutaojan varteen on pystytetty muistomerkki 11.9.1961.


Kirkko ei ollut kauan Mantilankaan luona. Vanha kirkko siirrettiin tai luultavammin uusi kirkko rakennettiin Pohjankylän alapäähän Kirkko-ojan ja Tapuliojan välille nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle.

Kirkko rakennettiin Ljungo Tuomaanpojan ollessa Kalajoen kirkkoherrana lähelle pappilaa, tervatoria, maantietä ja satamaa. Kalajoen kolmannen kirkon paikka osoittautui kuitenkin ennen pitkää kelvottomaksi. Tämä johtui siitä, että joki syövytti kirkon kohdalla savista rantatörmää, jossa oli kirkko ja hautausmaa, joka alinomaa vyöryi veteen. Ei auttanut muu kuin rakentaa vuonna 1636 kirkko Etelänkylään sille hiekkakummulle, jolla Kalajoen nykyinen kirkko seisoo. Nykyisin Kalajoen kolmannen hautausmaan päälle on rakennettu puisto, mikä on saanut v. 2022 nimen Kiviojan puisto.

Kuvassa olevassa muistomerkissä on virheellinen teksti. Kirkko ei vyörynyt Kalajokeen vaan se kallistui Kalajokeen ja siksi se purettiin.

Neljäs kirkko rakennettiin vuonna 1636 ja maalattiin kaksi vuotta myöhemmin. Kirkon sisustus oli ennen Isoa vihaa pääpiirteissään samanlainen kuin nykyäänkin vanhoissa kirkoissa. Kirkossa oli lehteri. Saarnastuolin reunalla oli tiimalasi, josta saarnaa pitävä pappi näki ajan kulun. Köyhienlipas oli kirkon ovensuussa. Sillä kerättiin rahaa kunnan köyhille. Eteisessä oli jalkapuu, jossa kirkkorangaistukseen tuomittujen seurakuntalaisten täytyi istua häpeämässä.

Emäseurakunnan vanhassa kirkossa suoritetut korjaustyöt eivät voineet estää rakennuksen jatkuvaa rappeutumista. Tämä käy selville joulukuun 3 päivänä 1776 rakennusmestari Jylkän johdolla suoritetusta tarkastuksesta. Kirkon seinä olivat pahoin vahingoituneet ja pienen eteisen itäisin pilasi sekä sakastin pilari olivat mädäntyneet ja moneen kertaan paikatukki Heikoista seinistä ja kannatinpilareista johtuen kattokin oli pahoin vioittunut ja retkahtanut keskeltä alas. Kun seurakunnassa oli 40-50 pariskuntaa ilman penkkisijoja ja vanhan kirkon korjaus olisi tullut suhteettoman kalliiksi, sai uuden kirkon rakentamispäätös yleisen hyväksymisen.

Rakennusaineiden hankkiminen oli vaikea tehtävä. Tiilet oli tuotava Kokkolasta saakka, sillä pitäjässä ei ollut tiilitehdasta tai lähitienoon merenpohjan saven luultiin olevan niin suolapitoinen, ettei sitä voitu polttaa. Kalkkikivi oli tuotava peräti Tukholmasta saakka. Kaikeksi onnettomuudeksi suuret metsäpalot olivat viimeksi kuluneina kuivina kesinä tuhonneet paljon metsiä, mutta takamailta puita kuitenkin vielä voitiin saada. Kun rakennustöiden alkamisen tiellä oli monia esteitä, päätettiin ensimmäisenä vuonna keskittyä tarvikkeiden hankkimiseen, seuraavana vuonna laskettaisiin perustua ja vasta kolmantena uusi rakennus tehtäisiin vanhan länsipuolelle osaksi entiseen kirkkotarhaan, sillä näin menetellen voisi vanha kirkko seistä purkamatta, kunnes uuden seiniä ryhdyttäisiin tekemään.

Kirkonrakentajista puhuttaessa on jo huomautettu, että maanmittari Henrik Holmborn suunnitteli uutta kirkkoa varten piirustukset. Kun luonnoksessa oli otettu huomioon seurakunnan suuruus – kirkkoon mahtui 540 henkeä – niin se hyväksyttiin kappelien edustajien vastusteluista huolimatta, Keppelit pelkäsivät piirustusten mukaisen kirkon tulevan liian kalliiksi. Klemetti pitää Holmbornin suunnitelmaa ainutlaatuisena. Suomen kirkonrakennustaiteen historiassa ja antaa siitä seuraavan arvostelun: ”Sanankuulijain kannalta kirkko olisi ollut perin käytännöllinen, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö sitä olisi Kalajoella taitavain kirvesmiesten tunnetussa pitäjässä Holmbornin piirustusten mukaan saatu kootuksi, toinen asia on miltä semmoinen sirkusteltta olisi näyttänyt,” 

Kalajoen kirkkorakennus, piirustukset on vuonna 1776 laatinut Henrik Holmbom.

(Lähde: Ruotsin Riksarkivetin SVARin digitaalinen tutkijasali)

Indententtikonttori hylkäsi piirustukset, koska se oli ”epätavallinen” ja siinä oli ”puukirkoksi epäkäytännöllinen leveys ja liian korkea kattorakenne”. Adelcrantz laati sitten uudet piirustukset, jotka kuningas hyväksyi 24.3.1778. Uusi kirkko saatiin valmiiksi vasta 1781. Se oli ristin muotoinen ja sen pieni nelikulmainen torni risteineen.

Suomen sodan aikana 6.11.1808 emäseurakunnan kirkko sytytettiin tuleen Ruotsi-Suomen Kalajoella taistelleiden joukkojen päällikön Olof v. Schwerinin käskystä. Illan hämärtyessä kaunis Herranhuone paloi perustuksiaan myöten. Samalla tuhoutui myös kellotapuli kelloineen.

Kalajoen kirkko Suomessa. Suunnitelma, leikkaus, julkisivu. Allekirjoittamaton ja päiväämätön.

(Lähde: Ruotsin Riksarkivetin SVARin digitaalinen tutkijasali)

Pidän todennäköisenä, että näiden piirustusten mukaan tehtiin Kalajoen kirkko, minkä Ruotsi-Suomen Kalajoella taistelleiden joukkojen päällikön Olof von Schwerin käskystä poltettiin.

Olen kirjoittanut Kalajoen historia-blogiini kirjoituksen Suomen sodasta Kalajeolla.

Suomen sota Kalajoella

http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2010/02/suomen-sota-kalajoella.html

Lainasin kirjastosta kirjan Suomen sodan unohdetut sankarit. Kirjasta löytyi sivuilta 108-110 selostus Suomen sodan vaiheista Rautiossa. Tämä oli minulle uusi asia.  Teksti on seuraava:

”Se, miten venäläisten puolella päästiin selville uudesta tilanteesta käy ilmi mm. 2.toukokuuta päivätystä raportista, jonka antoi muuan markiisi Paullucci, venäläisten palveluksessa oleva italialainen. Markiisi oli huhtikuun lopussa matkalla Pieterista pohjoiseen Suomen halki mukanaan tärkeitä asiapapereista kenraali Bulatoville. Kuopion kautta kuljettuaan Palucci jatkoi maantietä pitkin kohti Oulua, jonne hän arveli venäläisen armeijan edenneen. Kuusi, seitsemän peninkulmaa kaupungin eteläpuolella hänet pysytti venäläinen upseeri, joka sanoi tien olevan vihollisjoukkojen tukkiman. Pari päivää aikaisemmin oli Suomen armeija saanut suuren voiton Revonlahdella. Kaksisataa venäläistä oli kaatunut ja neljäsataa oli joutunut vangiksi, niiden joukossa kenraali Bulatov.

Näiden hätkähdyttävien uutisten vuoksi Pallucci päätti lähteä mahdollisimman nopeasi suoraan länteen kohti Pohjanlahden rannikkoa, jossa venäläisten päävoimat olivat. Pienessä Oulaisten kylässä, johon hän saapui 30. huhtikuuta, hän kohtasi puolisentoista kymmentä ratsastavaa Donin kasakkaa. Näiden päällikkö kapteeni Popov oli äärimmäisen epätoivon vallassa. Vihollisjoukot pitivät hallussaan rannikkotietä lännessä Pyhäjoella ja Merijärvellä. He olivat saarroksissa, kaikki oli hukassa! Pallucci tyynnytteli häntä, ja kello 18 lähtivät. Pallucci, Popov ja viisitoista Donin kasakkaa matkaan kiertääkseen eteläkautta rannikolle. Muutaman tunnin kuluttua he saapuivat Kalajoen rannalle Takkulaan.

• Meidän lähestyessämme koko kylän väki kerääntyi Kalajoen vastapäiselle rannalle. Näimme siellä talonpojilla kiväärit. Meille sanottiin, että ne olivat metsästyskivääreitä. Tuskin ehdimme jättää kylän, kun kaksisataa aseistettua talonpoikaa lähti ajamaan meitä takaa. He ampuivat useita kiväärinlaukauksia, mutta eivät kuitenkaan osuneet, koska hevosemme olivat heille liian nopeita.

• Noin kymmenen maissa saavuimme Rautioon. Totesimme kylän työtyhjäksi väestä. Koska kapteeni Popov välttämättä halusi, että hänen pienen joukkonsa oli saatava levätä asetuimme taloksi pappilaan. Uskin olimme ehtineet olla siellä tuntiakaan, kun ulos asettamamme vartijat tulivat selittämään, että joukko talonpoikia oli kokoontunut läheiselle mäelle. Ne uhkasivat lähteä liikkeelle ja hyökätä kimppuumme.

• Katsoin välttämättömäksi asettaa pastorin vastuuseen kaikesta mitä meille saattaa tapahtua. Näiden uhkausten edessä hän lähti ulos seurakuntalaistensa luo hillitsemään heitä. Me käytimme hyväksemme tätä lykkäystä ja lähdimme Tippoon (nyk.Typpö)) kahdeksan virstan päähän sieltä. Sinne tultuamme kapteeni Popov halusii vastaväitteistäni huolimatta välttämättä jäädä sinne. Oltuamme siellä kaksi tuntia huomasimme äkkiä olevamme täysin niiden samojen talonpoikien piirittämä, jotka olivat ajaneet meitä takaa kahdessa edellisessä kylässä. Meille tuotti suuria vaikeuksia päästä heistä eroon. Kapinoivat talonpojat ryntäsivät suurin joukkoinHimankaan vievälle tielle estääkseen meiltä pääsyn tuolle paikkakunnalle, minkä vuoksi meidän oli pakko matkata pieniä kyläteitä pitkin. He ajoivat meitä takaa itsepintaisesti ja häiritsivät meitä varsin kiivaalla tulella. Kuitenkin vain yksi kasakka haavoittui.

• Koska kapinoitsijat, joihin liittyi asukkaita kaikista kylistä, joiden kautta kuljimme, jaoivat meitä takaa hellittämättä, jakauduimme eri tahoille vaikeuttaaksemme heidän takaa-ajoaan. Sitten ratsastimme kuusi tuntia ravia Tipposta Nivalaan, Niemeen, Hinksuun, Hakolaan ja Hiskankankaalle. Siitä kylästä jatkoimme metsäpolkuja pitkin Korhoseen, josta pääsimme onnellisesti Himankaan, jossa kohtasimme etuvartiomme.

Olen kirjoittanut Raution pappilan historiasta seuraavaa:

Raution pappilan (Granholman) historiaa

http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/12/raution-pappilan-granholman-historiaa.html

Kirjoitin, että pappila valmistui todennäköisesti vuonna 1809. Nyt on todennäköistä, että pappila valmistui jo vuonna 1808, koska venäläiset kasakat olisivat halunneet yöpyä siellä, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta. Venäläiset kasakat lähettivät saarnaaja Simon Björklöfin rauhoittelemaan rautiolaisia talonpoikia ja sillä aikaa kasakat pakenivat Typpöön.

Saarnaaja Simon Björklöf s. 11.11.1772 Sievi, k. 1.3.1815 Rautio. Simon Björklöf oli ensimmäinen saarnaaja Rautiossa, jonne hän saapui vuonna 1806 ja toimi samalla Kalajoen kirkkoherrakunnan sijaiskirkkoherrana vuosina 1806-1810 viran ollessa avoimena.

Raution pappilan historiaan liittyy myös Valpon päällikön Aarno Athonin piilottelu.

Arno Anthoni piileskeli Raution pappilassa

http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2009/06/arno-anthoni-piileskeli-raution.html

Isänmaallinen mies Elias Simojoki

http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/isnmaallinen-mies-elias-simojoki.html

sekä asekätkentä juttu Raution pappilassa. Asekätkentä liittyy myös Raution pappilaan, sillä pappilan vintillä oli Raution asekätkö. Raution pappilan toimi tuolloin sotilaspastori Kalevi Vihma. Kun tieto tutkinnoista alkoi, niin Raution pappilan eteen tuli hevosvetoinen kärry hevosineen ja ainakin kaksi miestä, jotka lastasivat kätkössä olleet aseet kuormaan ja veivät aseet Sivakka-suohon. Syyskuun iltahämärässä ja surkeassa ilmassa hevosvetoinen lasti lähti Pohjarämeen takaa menevää kulku-uraa Kettukallioille ja sieltä Sivakkasuolle. Siellä ne aseet ovat todennäköisesti vieläkin säilössä. Aseet lienevät ensimmäisen maailman sodan aikaisia aseita. Siihen viittaa pappilan vintiltä löytyneet aselippaat.

Oma lukunsa on Raution pappilan kunnostus, kun Tapio Räihä kunnosti vanhan pappilan uuteen loistoon.

Rakennus kunnostamisen jälkeen

TO 29.12.2022 Uni on tärkeä asia

 

Tänään torstaina 29.12.2022 aurinko nousee Kalajoella kello 10.20 ja laskee kello 14.31. Päivän pituus on 4 tuntia 11 minuuttia. Päivä on pilvinen ja pakkasta on -3 C – 8 C. Tuuli kaakosta 4-8 metriä sekunnissa. Tuntuu -10 C -13 C.

Paino aamulla 106.4 kg. Verenpaine 145/88 pulssi 60, Veren sokeri 7.8. Ylipainoa on n. 15 kg ja siitä johtuu se, että verenpaine on koholla ja verensokeri on koholla. Minulla on unirytmi sekaisin. Se vaikuttaa myös terveystilanteeseeni.

Meditaatio auttaa tilapäisesti.

Terapeuttinen meditaatio - Tunteen muuttaminen positiiviseksi

https://www.youtube.com/watch?v=C7Lsg-FRs7I

Unen merkitys terveydelle

Uni vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin monin tavoin. Uni edesauttaa normaaleja kognitiivisia toimintoja, aivojen palautumista, verenpaineen pysymistä normaalina, stressinhallintaa ja oppimista. Uni on normaalista arjesta selviämisen edellytys. Uni voi toisinaan olla liian vähäistä, ja sillä voi olla pahimmillaan vakavia seurauksia. Uni tasapainottaa elimistöä, mielialaa ja myös lihasten palautumista. Uni vaikuttaa siihen, minkälainen ihmisen suorituskyky ja yleinen terveydentila on. Uni ylläpitää myös hormonitoiminnan tasapainoa.

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.

Uni on herkkä terveysmittari.

Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista. Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä.

Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen riskiä. Huonosti nukutun yön jälkeen väsymys voimistuu, keskittymiskyky huononee, tarkkaavuus heikkenee, huomiokyky kaventuu, muistaminen vaikeutuu ja reaktionopeudet hidastuvat. Nämä altistavat virheille ja niiden seurauksena myös tapaturmille.

Unen vaiheet REM-uni ja non-REM-uni

Uni koostuu kahdesta fysiologisesti erilaisesta vaiheesta. Unen vaiheet ovat:

• vilkeuni eli REM-uni (rapid eye movements)

• perusuni eli non-REM-uni, NREM.

Normaalin aikuisen nukahtamista seuraa ensin NREM-unen syveneminen asteittain. Tätä seuraa ensimmäinen lyhyt REM-univaihe. Sen jälkeen NREM- ja REM-vaiheet vuorottelevat noin 90 minuutin välein. Tämä muodostaa univaihesyklin.

Lapsilla univaihesykli on noin 60 minuutin kestoinen. Pienet lapset voivat myös nukahtaa suoraan REM-uneen.

Unen ja valveen säätelyyn osallistuu monia hormonaalisia tekijöitä, välittäjäainejärjestelmiä sekä muita biokemiallisia tekijöitä.

Unettomuus

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.

Univelka

Univelka kertyy liian lyhyistä yöunista. Tällöin myös uni jää usein huonolaatuiseksi eikä virkistä tarpeeksi. Univelkaa voi kertyä siten, että henkilö ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, tai siten, että hän ei saa tai pääse nukkumaan, vaikka haluaisi. Myös unettomuus voi johtaa univelkaan, jolloin henkilö ei pysty tai kykene nukkumaan, vaikka hänellä olisi aikaa ja halua nukkua sekä otolliset olosuhteet nukkumiselle.

Univaje muun muassa rappeuttaa immuunisysteemiä, lisää syöpään ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskejä sekä järkyttää verensokeria. Usein sanotaankin, että univaje järkyttää verensokerin tasoa siinä määrin, että tilaa voidaan verrata esidiabetekseen. Lyhyet yöunet johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat usein psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.

Unettomuuden syy voi olla:

• sairaudet ja niiden aiheuttamat oireet, tai lääkitys

• tunneperäiset tekijät ja mielenterveyshäiriöt kuten masennushäiriö

• päihteiden käyttö

• vuorotyö tai epäsäännölliset työajat

• huonot nukkumistottumukset ja olosuhteet

• alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat.

Univajeeseen vaikuttavat tekijät

Univajeen syyt voidaan jakaa riittämättömään aikaan sekä ensisijaiseen ja toissijaiseen unenhäiriintymiseen. Kiire ja unen merkityksen aliarviointi vaikuttavat siihen, että nukutaan liian vähän. Unettomuus ja unen aikaiset hengitystiehäiriöt vaikuttavat ensisijaisesti unen häiriintymiseen. Toissijaisesti vaikuttavat poikkeavat työajat, epäsäännöllinen elämänrytmi, stressi, epäedulliset nukkumisolosuhteet, depressio, ahdistuneisuus, vaikeat ruumiilliset sairaudet ja kipua aiheuttavat sairaudet. Rentoutuminen vapaa-ajalla auttaa saamaan riittävän ja hyvänlaatuisen unen. (Härmä, Sallinen, 2004, 64-69.)

Stressiä syntyy silloin kun ihmisen ja hänen ympäristönsä voimavarat ovat epätasapainossa ympäristön vaatimusten kanssa. Stressireaktiossa unen rakenne muuttuu. Syvän unen osuus vähenee ja valveen ja torkkeen osuudet lisääntyvät. Stressin pitkittyessä vilkeunen ajoittumisessa sekä määrässä esiintyy masennukselle tyypillisiä muutoksia. Käytännössä tämä ilmenee nukahtamisen vaikeutena, unen katkonaisuutena sekä aamuyöllä heräämisenä ja vaikeutena nukahtaa uudelleen. Joskus unettomuus jää jäljelle vaikka stressaava tilanne olisi jo lauennut. (Härmä, Sallinen, 2004, 69-70.)

Seniorin uni

Nukahtamiseen kuluu enemmän aikaa ikääntyneellä. Senioreilla lisääntyy yön aikana olevat lyhyet heräämiset. Yöunet myös lyhentyvät kestoltaan. Nukkumaan mennään aikaisemmin illalla ja aamulla herätään varhaisemmin. Päivätorkahtelut lisääntyvät ja niitä voi olla jopa 1,5 tuntia päivässä. Ympäristön melu herättää seniorin työikäistä helpommin. Keskimäärin iäkkäät tarvitsevat noin – 8,5 tuntia unta vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä ja ne jotka työikäisinä tarvitsivat unta vähän tarvitsevat sitä vielä vähemmän senioreina ja päinvastoin. Aamuvirkkuisuus alkaa kuitenkin lisääntyä ikääntyneillä ja he kestävät huonosti muutoksia nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa. (Kivelä 2005, 2007)

Seniorin unettomuus

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Unettomuus on aina oire jostakin. Henkilö voi unettomuuden vuoksi kokea päivällä väsymystä, voimattomuutta, ärtyisyyttä ja hermostuneisuutta. Ikääntyneet kärsivät useimmiten tilapäisestä toiminnallisesta unettomuudesta, joka johtuu stressistä, ahdistuneisuudesta tai ympäristön muutoksista. Unettomuus korjaantuu yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Unettomuuden takana voi olla fyysisiä sairauksia, psyykkisiä häiriötä tai lääkkeiden haittavaikutuksia. Syy voi olla kohonneessa verenpaineessa tai muistisairaudessa. Virheelliset elämäntavat, ympäristö tai huonot nukkumistottumukset voivat myös aiheuttaa unettomuutta. (Kivelä 2007, 35,46.)

Muita unihäiriöitä ovat uniapnea, levottomat jalat oireyhtymä. Uniapnean oireita voivat olla  levoton yöuni, äänekäs kuorsaaminen, yöllinen hikoilu ja päiväaikainen väsymys. Levottomat jalat –oireyhtymässä henkilö kokee epämiellyttäviä tuntemuksia pohkeissa ja jalkaterissä ja nämä oireet tulevat nukkumaan mennessä ja niitä helpottavat jalkojen liikuttelu. (Seppälä 2001, 307-314.)

Unen laatua parantaa säännöllinen päivärytmi, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja erityisesti ulkona olo, ystävien tapaaminen. Tee iltatoimistasi rutiineja. Vältä kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista illalla.  Runsas juominen illalla aiheuttaa unen katkeamista vessahätään. Tee kevyt iltapala ja vältä raskasta liikuntaa illalla.

Unettomuuden hoito

Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on selvitettävä ja hoidettava. Molemmissa tapauksissa kannustetaan myös säännölliseen elämänrytmiin.

Unettomuus saadaan usein lopullisesti hallintaan vasta, kun ihminen oppii käsittelemään stressiä ja muita kuormittavia tekijöitä esimerkiksi terapian tai rentoutumisharjoitteiden avulla.

Uniapnea

Uniapnea on sairaus, jossa ihminen kärsii unen aikaisista hengityskatkoksista. Uniapnea johtuu nielun alueen lihasten veltostumisesta, mikä ahtauttaa hengitysteitä. Uniapnea vaivaa noin kymmentä prosenttia ihmisistä, jotka kuorsaavat. Uniapnea vaivaa eniten ylipainoisia ihmisiä ja vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Uniapnea helpottaa usein laihduttamalla, selällään nukkumista välttämällä, alkoholin ja rauhoittavien aineiden välttämisellä sekä nenän tukkoisuuden hoidolla, joskus myös leikkauksella.

Miten unta voi parantaa?

Mitkä asiat tukevat hyvää unta? Vinkkejä parempaan uneen ja vuorokausirytmin parantamiseen:

1. Nuku riittävän pitkään ja vältä univelkaa.

2. Vältä illalla runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia sekä alkoholia.

3. Kokeile kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja kohottaa sykettä. Tee 45–60 minuutin harjoitus 2–3 kertaa viikossa.

4. Vältä rankkaa urheilua kuitenkin liian myöhään illalla. Illalla voi harjoittaa kevyttä liikuntaa; esimerkiksi 15 minuutin pieni kävely raittiissa ulkoilmassa on hyväksi unelle.

5. Huolehdi unihygieniasta: pimennä makuuhuone kunnolla, tuuleta huone ja huomioi, että huoneessa ei ole liian kylmä tai kuuma, eristä makuuhuoneesta äänet ja häiriötekijät kuten kotieläimet.

6. Kokeile syksyllä ja talvella kirkasvaloa tai sarastusvaloa 30–60 minuuttia kerrallaan 5–7 aamuna viikossa. Ajoita kirkasvalossa oleskelu kello 5–10 välille.

7. Rauhoita kiire hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Noudata tuttuja unta edistäviä iltarutiineja.

8. Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias. Jos sinulla on unettomuutta, voit kokeilla rauhoittaa itsesi vuoteessa vaikkapa hengitysharjoitteilla ja meditaatiolla. 

9. Vältä sähköpostien lukemista, sosiaalisen median selaamista, puhelimessa puhumista, netissä surffailua, television katsomista ja syömistä sängyssä.

10. Mikäli heräät yöllä ja sinulla on nälkä, syö jotain ja palaa sänkyyn rauhoittumaan. Uni tulee yleensä hetken kuluttua, kun vain pystyt rauhoittamaan mielesi.

11. Pyri nousemaan aina samaan aikaan aamulla. Tämä edistää uni-valverytmin samana pysymistä.

12. Vältä liian pitkiä päiväunia ja nukkumasta niitä liian usein. Pidä itsesi vireänä ja liikkeellä päivällä.

13. Ruokaile päivällä riittävän usein ja kevyesti. Näin pystyt vaikuttamaan vireystilaasi.

14. Käy illalla suihkussa tai saunassa ja tee illastasi mukavan rento, vaikkapa yhdessä perheesi kanssa. Ruokailu yhdessä tuo hyvää mieltä. Satsaa siihen, että iltaruokailu on tarpeeksi tuhti, että et mene nälkäisenä nukkumaan.

Nukkuma-asento

Sopiva nukkuma-asento mietityttää monia. Olisiko paras nukkua kyljellään, selällään vai vatsallaan? Lääkärikeskus Aavan yleislääkäri Konsta Kuusennon mukaan ei ole olemassa yhtä oikeata nukkuma-asentoa.

”Kaikki ihmiset ovat yksilöllisiä. On eri kokoisia, pituisia ja muotoisia ihmisiä. Ei voi siis sanoa, että jokin nukkuma-asento olisi paras tai huonoin. Terveellä ihmisellä paras asento on se, jossa saa nukuttua hyvin koko yön, eli asento, joka tuntuu mukavalta”, Kuusento sanoo.

Mehiläisen asiantuntija, työfysioterapeutti Susanna Aalto tarkastelee kysymystä ergonomian näkökulmasta. Hän yhtyy Kuusennon mielipiteeseen, että paras nukkuma-asento on sellainen, jossa on hyvä olla. Nukkuma-asentoaan säätämällä voi kuitenkin Aallon mukaan myös ennaltaehkäistä lihaskipuja.

”Tärkeintä on, että ranka on niskasta selkään asti suorassa asennossa. Sama pätee, kun istumme tai seisomme. Kaularangan kuuluisi olla keskiasennossa, ei mutkalla”, Aalto sanoo.

– Suomalaisten yleisin nukkuma-asento on sikiöasento, missä nukutaan toisella kyljellä ja jalat koukussa, sanoo Helsingin yliopiston professori ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen.

Sikiöasennossa nukkuu Partisen mukaan noin puolet suomalaisista.

– Se on sitten vähän fifty-fifty, kummalla kyljellä nukutaan, Partinen kertoo.

Partinen pitää kuitenkin kylkiasentoa ehdottomasti parhaana nukkuma-asentona aikuiselle ihmiselle.

Refluksista tai närästyksestä kärsivien ihmisten kannattaa kellahtaa vasemmalle kyljelleen. Sydämen kannalta oikealla kyljellä nukkuminen voi olla helpompi ratkaisu, sillä näin sydämeen muodostuu vähemmän painetta unen aikana.

Partinen huomauttaa, että valtaosa ihmisistä kuitenkin vaihtaa nukkuma-asentoja yön aikana useita kertoja. Vaikka uni tulisikin parhaiten tietyssä asennossa, asento vaihtuu lähes kaikilla useita kertoja yön aikana.

Uni ja villasukat

Kokeile laittaa ensi yöksi jalkaasi lämpimät sukat. Sen lisäksi, ettet kärsi kylmistä jaloista – jotka muuten tuntuvat hyvin epämiellyttäviltä – voit saada nopeammin unta. Kehon lämpötila laskee, kun ihminen valmistautuu untenmaille sekä hänen ollessaan unessa. Unen syvimmässä vaiheessa ruumiinlämpötila voi olla jopa pari astetta alhaisempi kuin hereillä. Lämmin tunne varpaissa nopeuttaa ääreisverenkiertoa ja verisuonien laajeneminen helpottaa nukahtamista.

Luonnolliset unilääkkeet

Banaani. Tärkkelyspitoisissa banaaneissa on manteleiden tapaan magnesiumia. Sen lisäksi banaanit sisältävät toista potentiaalista lihasten rentouttajaa, kaliumia. Näiden kahden luonnon unilääkkeen lisäksi banaanit sisältävät myös mahdollisesti unta parantavaa tryptofaania.

Lohi

Journal of Sleep Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että kalan sisältämillä omega3-rasvahapoilla voi olla yllättävän suotuisia vaikutuksia uneen. Nautittuaan omega3-rasvahappoja tutkimukseen osallistuneet nukkuivat päivässä jopa tunnin pidempään kun tavallisesti.

Mantelit

Mantelit sisältävät magnesiumia, joka auttaa rentouttamaan sekä lihaksia että mieltä. Tästä syystä manteleiden syöminen ilta-aikaan voi auttaa nukkumaan paremmin. Magnesiumin lisäksi mantelit sisältävät myös tryptofaania.

Kaurahiutaleet

Kaurapuuro on monelle kullanarvoinen osa aamiaista, mutta puuron syömisestä voi olla hyötyä myös myöhemmin päivän aikana. Puuro sisältää hiilihydraatteja, jotka voivat tehdä olon väsyneeksi, ja tätä ominaisuutta voi hyödyntää iltaisin syömällä puuroa, jos unen päästä ei meinaa saada kiinni.

Vältä sähkölaitteiden sinistä valoa

Tablettien ja kännyköiden sininen valo vilkastuttaa aivokuoren toimintaa, siirtää vuorokausirytmiä ja häiritsee unen saantia. Jos haluat rentoutua sängyssä, lue mieluummin esimerkiksi kirjaa tai lehteä.

Älä mene vuoteeseen liian aikaisin

Hetken valvominen tai yölliset heräilyt ovat normaalia eikä sängystä tarvitse pompata heti ylös. Jos kuitenkin tuntuu, että unen odottelu tai murehtiminen sängyssä on jatkuvaa, ei sänkyyn kannata mennä liian aikaisin. Mikäli uni ei tule puolessa tunnissa, kannattaa sängystä nousta esimerkiksi lukemaan ja palata peiton alle vasta kun olo on väsynyt.

Nouse aina samaan aikaan

Pidä kiinni rutiineista ja kellonajoista. Jos kärsit unettomuudesta, pyri heräämään aina samaan aikaan. Lyhyiden yöunien jälkeen tekisi mieli nukkua pidempään, mutta se ei kannata. Mitä pidemmälle siirrät heräämistä, sitä myöhemmin nukahdat illalla. Myös nukkumaanmenoajan olisi hyvä olla joka ilta sama. Tällöin unirytmi pysyy tasaisena.

Meditaatio auttaa

Kehon rentoutus - Hyvää yötä

https://www.youtube.com/watch?v=C7Lsg-FRs7I

Mindfulness-harjoitus univaikeuksiin

https://www.youtube.com/watch?v=_JYqxWU4uHg

Syvä meditointi - Apua nukahtamiseen

https://www.youtube.com/watch?v=GgBMgbEa9tE&t=1701s

Aamupalani

Lasi vettä, ruusunmarjateetä, johon sekoitettu hunajaa, sitruunaa sekä voikukantippoja, ruisvoileipä, jonka päällä valkosipulin kynsi pilkottuna sekä paprikaa, lautasella porkkana, punajuurta, tomaattia, suolakurkkua, paistettu kananmuna ja kinkkua.

Aamujumppa

Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja jumppasin 15 minuuttia.

samalla katsoin televisiosta ohjelman

Historia: Salaperäinen Saudi-Arabia

https://areena.yle.fi/1-50760455

Arabian niemimaan poikki kulki aikoinaan vilkkaita kauppareittejä, joita pitkin nabeatealaiset kamelikaravaanit kulkivat. Samoihin aikoihin myös Islamin pyhän kaupungin Mekan asema uskonnollisena keskuksena vahvistui. Ohjelmassa tutustutaan Saudi Arabian kiehtovaan historiaan aina profeetta Muhammedin ajoista nykypäivään. (Saksa, 2020) T: Spiegel TV/ZDF/Arte

Ukrainan sodan tilanne

Tokmakissa rapostoitu räjähdyksiä, ei ensimmäinen kerta tänään, Dniprossa raportotu räjähdyksiä. Synelnykoven alueella on raportoitu räjähdyksiä Ukrainan ilmapuolustus ampui alas 5 dronea Dnipropetrovskin alueen yllä. Harkovassa on raportoitu räjähdyksiä Venäjän armeija pommitti Nikopolia Toinen suuri räjähdys raportoitiin Harkovassa Venäjän armeija pommitti Zaporizhzhian yössä Räjähdyksistä raportoitiin Belgorodin alueella Ilmapuolustus toimii Tšernihivin alueella Kiovassa on raportoitu räjähdyksiä Odesassa kuului räjähdyksiä Air defense is active in Kyiv and Zhytomyr regions Räjähdykset Dzhankoissa Räjähdyksistä raportoitiin Lvivin alueella

Ukrainan sodan ajantasaiset tiedot

https://liveuamap.com/fi

Keskeiset muutokset

https://docs.google.com/document/d/17fmjhl-0rAxx7w6hzu-CkEsFsejAivEvKztDVlLPAOY/edit

Kävin 3 km:n kävelylenkillä.

Tässä uusittu alikulku Merenojalla. Merenojan hiihtolatu menee alikulun yli.

Kävin myös Jyskissä katsomassa patjatarjouksia. Minä haluan uuden 90 cm leveän joustinpatjan. Tavoitteenani on unen laadun parantaminen. Löysin Jyskistä sopivan patjan, mutta se ei sopinut minun tämän hetken rahojeni väriin. Saan eläkkeeni tammikuun kolmantena päivänä ja silloin on mahdollista harkita tilannetta uudelleen. Silloin minulla vapaa kuukausi ulosotosta. Jos vain rahat riittävät niin ostan myös kirjotuspöydän tuolin.

Välipalani

Kaksi mandariinia, yksi appelsiini, omena ja päärynä

Ajankohtaista Kalajoen asiaa

Areena kylmillään, jalkapalloilijat pulassa – Kalajoen Pallo toivoo, että kaupunki tukisi seuraa maksamalla lämmityskulut, kaupunki tyrmää ehdotuksen: "Puurot ja vellit menevät nyt vähän sekaisin"

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/650986

Valitettavasti Kalajokiseutu estää uutisen lukemisen. Kysymys on siitä, että Hiekkasärkät Areena on rakennusliike Wesain Oy:n omistuksessa ja rakennus on Kalajoen kaupungin maalla. Nyt sähkölaskut ovat niin korkeat, että Hiekkasärkät Areenaa ei voi pitää lämpimänä. Asia on siis Kalajoen kaupungin ja rakennusliike Wesainin välinen asia. Hiekkasärkät Areenan lämmityskustannukset ovat nousseet eikä kustannuksille tahdo löytyä maksajaa. Sen vuoksi K-Pallon jalkapalloilijat ovat vailla lajinomaista harjoituspaikkaa.

K-Pallo on noussut IV-divisioonan ja tavoitteena on tietenkin menestyä ja kysymyksessä on Jokilaaksojen herruudesta kysymys jalkapallossa, kun Kalajoki, Ylivieska ja Nivala pelaavat samalla sarjatasolla. K-Pallon kannalta olisi tärkeää saada Hiekkasärkät Areena mahdollisimman pian jalkapalloilijoiden käyttöön.

Hiekkasärkät Areena

https://hiekkabooking.fi/areena/

Lomitus siirtyy Toholammille vuoden vaihteessa – Suomen suurimpaan paikallisyksikköön kuuluminen on Kalajoen lomitukselle iso muutos: "Olemme tavoitettavissa kuten ennenkin"

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/651273

Kalajokiseutu estää tämänkin uutisen lukemisen. Kalajoen kannalta katsottuna on kysymys merkittävästä asiasta. Nyt vain täytyy toivoa, että systeemi pelaa.

Säilykkeet kiilaavat Suomalainen menestysresepti -ohjelman kärkeen – "Oon ihan sairaan iloinen tuosta tuomaroinnista", kalajokisen Vähäsarja Oy:n Mari Palin toteaa

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/651418
Kalajokiseutu estää tämänkin uutisen lukemisen. Toivon Mari Palinille ja Vähäsarja OY:lle menestystä kilpailussa.

Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja samalla katsoin naisten mäkihyppykilpailua Villach Itävalta. Tässä tulokset

Naiset, HS98 / Lopputulokset

1. Eva Pinkelnig AUT 260.2

2. Katharina Althaus GER 254.6

3. Nika Kriznar SLO 251.1

4. Selina Freitag GER 250.1

5. Anna Rupprecht GER 249.5

6. Anna Odine Ström NOR 245.5

7. Ema Klinec SLO 243.6

8. Chiara Kreuzer AUT 241.6

9. Alexandria Loutitt CAN 241.4

9. Marita Kramer AUT 241.4

24. Jenny Rautionaho FIN 212.5

37. Julia Kykkänen FIN 88.4

Päivälliseksi söin possupekonipataa muusilla. Juomana gefilus-piimä ja perunarieskaa leipänä.

Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja katsoin samalla jääkiekon nuorten MM–kisojen ottelua Slovakia – USA , tulos 6-3.

Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja katsoin samalla jääkiekon nuorten MM-kisojen ottelun Suomi – Latvia, tulos 3-0.

Juomana minulla oli mustikka, punaviinimarja, maustamaton AB-jogurtti veteen sekoitettuna.

Suru-uutinen

Edgar Savisaar on kuollut

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009297123.html

Olin Tallinnassa silloin kun pääministeri Edgar Savisaar pyysi kansalaisia kaduille estämään ihmismuureilla venäläisten panssareiden tulemisen Tallinnan keskustaan.

Järjestinopiskelupaikan Indrek Lindel Kalajoelle ja myöhemmin Raaheen. Järjestin myös opiskelupaikan Kalajoelle Indrekin tyttöystävälle Piret Klaasille. Kun pariskunta palasi Tallinnaan niin Indrek meni pankkiin ja Piret jäi autoon lapsi sylissä odottamaan miestään. Jostain syystä Viron poliisi ampui Piret Klaasin, jolla oli lapsi sylissään. Pääministeri Edgar Savisaar kävi heidän kotonaan surunvalittelukäynnillä tämän onnettoman tapahtuman jälkeen.