Positiivinen kierre

Tänään hain viimeiset maalaukset Raution Raatihuoneelta, jossa oli Erkki Ahon taidenäyttely Rautio-viikolla. Seuraavana on vuorossa näyttelykalusteiden purku. Olen etsinyt näyttelykalusteille sijoituspaikkaa. Kaiken varalta tein laskelmia siltä varalta, että joudun sijoittamaan näyttelykalusteet omaan yksiööni, joka on täynnä maalauksia, muotokuvia, muotokuvapiirroksia, rakennusten pienoismalleja ja historiatauluja. Koska asuntoni on vanha kerrostalo ja sen toisessa kerroksessa. Tein lujuuslaskelmia ja laskin näyttelykalusteiden painoja. Suositusten mukaan kerrostalon lattia kestää painoa 200 kg neliöä kohden. Koska asuntoni on vanha niin on todennäköistä, ettei se täytä näitäkään suosituksia. Lopulta päädyin siihen, että näyttelykalusteet voidaan tuoda yksiööni, kun ne sijoitetaan kolmeen eri kohtaan yksiötä. Silloin ei ole vaaraa, että kerros romahtaisi alas.

Nyt olen kuitenkin löytänyt näyttelykalusteille hyvän lämpimän varaston jonne näyttelykalusteet voidaan sijoittaa odottamaan seuraavaa Rautio-viikkoa tai muuta mahdollista sijoituspaikkaa. Näyttelykalusteiden purkaminen alkaa todennäköisesti perjantaina.

Havaintoni Rautio-viikosta ovat erittäin positiiviset. Rautio-viikon tapahtumat yhdistivät rautiolaisia. Minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua tapahtumiin, mutta kuulin positiivista palautetta tapahtumista. Ainoa tapahtuma johon pääsin osallistumaan oli kanttoreiden konsertti. Se olikin huikean tasokas konsertti ja Raution kirkko täyttyi ääriään myöten täyteen. Tästä saadaan varmasti hyvä tapahtuma tulevillekin Rautio-viikoille.

Rautio-viikolla oli nuorisotalon juhalliset avajaiset ja frisbegolfradan avajaiset ja patsaan paljastustilaisuus. Oli myös mahdollisuus tutustua Raution omaan senioritaloon. Kaikki nämä ovat osoitus rautiolaisten aktivisuudesta ja vastuuntunnosta. Nuorista ja vanhuksista pidetään huolta esimerkillisellä tavalla.

Yhteislaulutilaisuus ja Tango-Landolan muistelot Keijon vetämänä sekä Helena Petäistön luento Petäistön historiasta on osoitus rautiolaisen kulttuurin monipuolisuudesta. Lisäksi Typpön Hankala-päivästä ja Kärkisen tapahtumista kuulin ainoastaan positiivista palautetta.

Leonard Typön lauluilta on myos osoitus rautiolaisuuden arvoista ja perinnön kunnioittamisesta. Hautausmaakierrokselle osallistui runsasulukuinen joukko. Olen lupaunut ensi kesän hautamausmaakierrokselle yhdeksi oppaaksi. Uskon, että pystyn antamaan uudenlaista tietoa rautiolaisista henkilöistä ja asioista hautausmaakierroksella.

Rautiossa on käynnissä positiivinen kierre, mikä poikii tulevaisuudessa uusia ideoita ja tekee Rautiota ja rautiolaisuutta entistä tunnetummaksi niin Suomessa kuin koko maailmassa. Rautiolaisuus on ilmiö, joka hakee vertaistaa koko Suomen historiassa. Se on mielenlaatu, jossa yhdityvät käsittämätön sitkeys, tiedon jano ja rohkeus nousta maailmannäyttämölle.

Kotikyläni historiasta olen selvittelemässä asioita, jotka ovat olleet selvittämättä vuosikymmenet. Tänään sain Kansallisarkistosta sähköpostiviestin vastuksena asiaa sodan ajan inkeriläistä ja sotavangeista Rautiossa. Valitettavasti Kansallisarkistokaan ei pystynyt antamaan paljon lisätietoja asiasta. Väinö Kampura oli inkerilainen mies, joka osallistui sotaan Heimopataljoona 3:ssa on taistellut Kuippinosta Inkerinmaalta kotoisin oleva sotamies. Kalajoen kirkonkirjojen mukaan hän on sama mies, joka meni rautiolaisen naisen kanssa naimisiin. Nainen oli raskaana kun Väinö Kampura lähti käymään Kalajoella asioilla. Punainen Valvo pidätti Väinö Kampuran ja toimitti hänet Neuvostoliittoon.

Kansallisarkisto ilmoitti seuraavaa: Suosittelemme kuitenkin ottamaan ensin yhteyttä kunnan arkistoon. Vaikka sotavangit lähetettiin töihin sotavankileireiltä, heidän sijoituksensa hoidettiin kunnallisten työvoimalautakuntien välityksellä. Kunnan arkistossa saattaa olla säilyneenä työvoimalautakunnan arkistoa 1941–1944.

Minun tarkoitus on perehtyä asiaan syksyn aikana tarkemmin, jos saan luvan ryhtyä tutkimaan Raution kunnan arkistoja. Olen pyytänyt Kansallisarkistosta tietoja venäläisten sotavankien sijoittamisesta rautiolaisille maatiloille. Tiedän, että ainakin Murtoniemellä oli töissä venäläinen sotavanki.

KA/11051/31.02.04/2026

Sotavanki maatilalla:

Raution kuntaan jatkosodan aikana 1943–1944 sijoitetut inkeriläiset Rautio Alapään kylä Ahon talo (Aho Martti, Aho Emelina)

Tiedän, että Ahon talossa asui inkeriläinen perhe. Tämä perhe asui Ahon pienemmässä talossa, joka myöhemmin toimi Typpön siirrettynä Typpön postitoimistona.

Raution kunnan arkisto on todennäköisesti se paras paikka mistä löytyy tiedot näistä asioista. Se on Kansallisarkiston mielipide.