torstai 12. maaliskuuta 2026

Laillisuusvalvojien toiminnan arvostelua

Eduskunnan oikeusasiamies on osoittanut toiminnallaan, ettei se toimi tehtäviensä edyllyttämällä tavalla. Eduskunnan oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies on valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella Suomen ylin laillisuusvalvoja

Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot toimivat lainmukaisesti. Valvonnassa korostuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yksilön näkökulmasta. Valvonnan piiriin kuuluvat viranomaisten lisäksi muut julkista tehtävää hoitavat, kuten jotkut yksityiset yritykset tai järjestöt. Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä neljän vuoden toimikaudeksi. Nykyinen eduskunnan oikeusasiamies on Jari Råman. Uudeksi apulaisoikeusasiamieheksi on valittu oikeustieteen tohtori ja varatuomari Susanna Lindroos-Hovinheimo Eduskunta suoritti valinnan täysistunnossa keskiviikkona 11. maaliskuuta 2026.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Eduskunnan oikeusasiamies toimii kansalaisten edun vastaisesti ja suojelee poliittisia rikollisia ja virkamafiaa. Tässä on kirjallinen todiste asiaan:

VASTAUS

11.3.2026

Viite: 10.03.2026 vireille tullut kantelu

EOAK/2142/2026 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Arvostelitte kantelussanne Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin 6.3.2026

antamaa ratkaisua asiassa H 742/2026/1325.

Tiedoksenne ilmoitan, että asiaa ei ryhdytä tutkimaan täällä. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamies ei ole säännönmukaisen muutoksenhaun korvike. Oikeusasiamies ei myöskään puutu muualla vireillä oleviin asioihin eikä asioihin, joihin voi vielä hakea muutosta.

Kuten käräjäsihteeri on Teille jo vastannut, päätökseen saa hakea

muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa siihen, olisiko mahdollisella valituksella menestymismahdollisuuksia. Oikeusasiamies ei anna yleistä oikeudellista neuvontaa siitä, onko jokin menettely laillinen tai ei, eikä hän voi tarjotaasianajollista oikeudellista apua.

Mikäli tarvetta asian tutkintaan on vielä valitusviranomaisen ratkaisun jälkeen, voitte kääntyä uudelleen oikeusasiamiehen puoleen. Kiinnitän kuitenkin huomiotanne seuraavaan.

Suomen perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa Suomessa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Oikeusasiamiehen tulee puolestaan perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että muun muassa tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan

toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimivallan nojalla ratkaissut. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten tuomioistuin on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jollei tuota harkintavaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja, määrätä niitä muutettaviksi tai määrätä asiaa uuteen oikeuskäsittelyyn.

Notaari

Sanna-Kaisa Frantti

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus on tähän asiaan:

Ylimielistä kyykyttämistä

Ylimielistä kyykyttämistä – onko käräjäoikeuden tuomaria syytä epäillä törkeästä virkavirheesta ja rikollisten suojelusta?

VS: H 742/2026/1325

Puuronen Laura (KO)<laura.puuronen@oikeus.fi

Hei,

Päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Ystävällisin terveisin

Laura Puuronen

Käräjäsihteeri, Oulun käräjäoikeus

Sähköposti oulu.ko@oikeus.fi

Puh vaihde 029 56 49500 puh. 029 56 49563
Asiakaspalvelu: Torikatu 34, 90100 Oulu

Lähettäjä: Erkki Aho <e.ahoky@gmail.com >
Lähetetty: perjantai 6. maaliskuuta 2026 11.57
Vastaanottaja: KO Oulu <oulu.ko@oikeus.fi >
Aihe: Tiedustelu ja pyyntö

oulu.ko@oikeus.fi

Tiedustelu

Olen pyytänyt oikeusavustajaa (asianajajaa) ulosottoasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. Olen sopinut ulosoton kanssa, että ulosottoasiat käsitellään käräjäoikeudessa ja käräjäokeuden päätöstä noudatetaan. Olen pyytänyt käräjäoikeutta määräämään minulle asianajajan tähän käsittelyyn. Pyydän päätöstä myös tähän asiaan. Tämä päätös ei sisällä ratkaisua pyytämääni asiaan.

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

OULUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS, TUTKIMATTA

JÄTTÄMINEN

1 (1)

H 742/2026/1325

Ratkaisunumero

6.3.2026 1049 5544

Tuomioistuimen kokoonpano

Käräjätuomari Kalle Leinonen

Asianosaiset Hakija

Aho Erkki

Asia Avustajan määrääminen

Vireille 24.2.2026

Selostus asiasta Erkki Aho on pyytänyt käräjäoikeutta määräämään hänelle asianajajan avustamaan häntä tulevissa tuomioiden purkamista koskevissa hakemuksissa sekä vahingonkorvausvaatimuksen tekemisessä.

Päätöslauselma Hakemus avustajan määräämiseksi jätetään tutkimatta.

------------------

Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen, laillisuusvalvojat ei näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että virkamafia suojelee rikollisesti toimivia poliitikkoja ja poliitikot suojelevat rikollisesti toimivaan virkamafiaa. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Oikeusministeri Leena Meri asia kuuluu vastuualueeseenne

Sisäministeri Mari Rantanen asia kuuluu vastuualueeseenne

Pääministeri Petteri Orpo asia kuuluu hallituksen vastuualueeseen miten oikeusvaltio toimii?

Tiedoksi ja tutkivan journalismin toimenpiteitä varten toimitus@kaleva.fi

oulu@yle.fi

il.toimitus@iltalehti.fi

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojien toiminta on Suomessa kansalaisten pettämistä verovaroilla. Siis kansalaisten edun vastaista toimintaa, jota on syytä epäillä rikolliseksi, koska se suojelee poliittisia rikollisia sekä verkamafiaa. Virkamafiaksi on syytä epäillä laillisuusvalvojien lisäksi rikollisesti toimivia viranomaisia. Tyhjää saa pyytämttäkin. On syytä epäillä, että laillisuusvalvojat oavat tarpeettomia ja kansalaisten edun vastaisia tyhjäntoimittelijoita. Siksi nykyisenkaltainen laisuusvalvonta tulisi lopettaa ja perustaa Suomen perustuslakituomioistuin, jollainen on jo näissä maissa:

Luettelo valtioista joilla on perustuslakituomioistuin

keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Sen lauluja laulat jonka leipää syöt

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton asiantuntijaviranomainen, joka valvoo valtion taloudenhoitoa ja hallintoa. Sen päätehtävänä on varmistaa, että verovaroja käytetään eduskunnan päättämällä tavalla, laillisesti ja tuloksellisesti. Tarkastustoiminta: VTV tekee erilaisia tarkastuksia, kuten tuloksellisuustarkastuksia, laillisuustarkastuksia sekä tilintarkastuksia.

Valtion talousarviossa (budjetissa) VTV sijoittuu pääluokkaan 21, joka on otsikoitu nimellä Eduskunta.Eduskunta on tehnyt useita päätöksiä "tunnin junaan" eli Länsirata-hankkeeseen liittyen, erityisesti osana valtion budjettia ja investointiohjelmaa. Tilanne maaliskuussa 2026 on seuraava:

Keskeisimmät päätökset ja rahoitus

Investointivaltuus: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksestä merkittävän rahoitusvaltuuden hankkeen edistämiseksi. Valtio on sitoutunut rahoittamaan hanketta noin 400 miljoonalla eurolla ensimmäisessä vaiheessa.
Vuoden 2026 budjetti: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksiä vuoden 2026 talousarvioon ja lisätalousarvioihin, joissa rahoitusta kohdennetaan infrahankkeille, mukaan lukien Länsirata.
Länsirata Oy: Valtio on perustanut hankeyhtiön (Länsirata Oy, entinen Turun Tunnin Juna Oy) ja eduskunta on osoittanut sille pääomaa suunnittelua ja rakentamisen valmistelua varten.

Hankkeen nykyvaihe (Maaliskuu 2026)

Rakentamisen alkaminen: Ensimmäisten vaiheiden (kuten Espoo–Hista ja Salo–Hajala) rakentamissuunnittelun on tavoiteltu alkavan vuoden 2026 aikana.
Kuntien osallistuminen: Suurin osa reitin kunnista (Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti) on hyväksynyt rahoitusosuutensa, mutta Kirkkonummi päätti jättäytyä hankkeen rahoituksen ulkopuolelle joulukuussa 2025.
Kritiikki ja haasteet: Hanke on kohdannut poliittista vastustusta ja kritiikkiä erityisesti sen korkeiden kustannusten (arviolta 3,4–4 miljardia euroa) ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Jos Valtiontalouden tarkastusvirasto olisi aloittanut lain edellyttämät selvitykset ”tunnin junan” taloudellisesta kannattavuudesta eli tehnyt tarvittavat panos/tuotos laskelmat ja selvittänyt hankkeen hyödyt ja haitat, niin selvityksen aloittajalla olisi ollut ”tuli hännän alla” ja lähtölaskenta olisi alkanut. Herran pelko on viisauden alku. Siksi Valtiontalouden talouden tarkastusvirasto on seuraavan lausunnon asiasta:

Pyysin asioissa uudelleen tutkintaa.

Lähettäjä: e.ahoky@gmail.com 11.3.2026 6.00.32

Pyydän uusintatutkintaa

Vastaanottaja:Kirjaamo@vtv.fi

Kustannuslaskelmalla ja kannattavuuslaskelmalla on olennainen ero

Kiitän Valtiontalouden tarkastusvirastoa vastuksesta 10.3.2026 D/750/03.04.01/2025.

Totean kuitenkin, että en ole vastaukseen tyytyväinen. Yrittäjänä ja eläkkeellä olevana yritystalouden opettajana sekä pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna (28 vuotta) minun on pakko todeta, että vastaus ei ollut pyytämieni hallintolain 31 § ja 45 § mukainen.

Pyysin Valtiontalouden tarkastusvirastoa tutkimaan onko ” tunnin junasta” ja Kalajoen Marinan vierasvensataman rakentamisesta tehty hallintolain edellyttämät kannattavuuslaskelmat. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Valtiontalouden tarkastusvirasto valvovana elimenä ei erota kustannuslaskelmaa eikä kannattavuuslaskelmaa toisistaan. Suomen valtion talous osoittaa, ettei sitä ole ymmärtäneet entiset eikä nykyisetkään paikallistason ja valtion päättäjät aikaisemminkaan. Järkytyksekseni huomasin, ettei sitä ymmärrä valvova viranomainen eli Valtiontalouden tarkastusvirastokaan. Pyydän Valtiontalouden tarkastusvirastoa tutkimana uudelleen onko ”tunnin junalle” ja Kalajoen Marinan vierasvensatamalle tehty lain mukaiset kannattavuuslaskelmat ja onko viranomaisten päätökset perustuneet näihin kannattavuuslaskelmiin.

Hallintolaki

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434

Hallintolaki 31 §

6 luku Asian selvittäminen ja asianosaisen kuuleminen

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Halllintolaki 45 §

7 luku Asian ratkaiseminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Kalajoki 11.03.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

Näin Valtiontalouden tarkastusvirasto vastasi:

Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvitettäväksi: tunnin juna -hanke ja Kalajoen venesatama
D/750/03.04.01/2025
11.03.2026

Hei,

Kiitos yhteydenotostanne.

Tarkastusviraston 10.3.2026 antamasta ratkaisusta ilmenevin tavoin kanteluanne koskeva ratkaisu on perustunut hallintokanteluiden tutkittavaksi ottamista rajoittaviin säännöksiin. Näitä rajoitteita ovat esimerkiksi kantelun vanhentuminen taikka kantelun kohteena olevan asian vireillä olo säännönmukaisessa muutoksenhaussa. Tällöin valvova viranomainen ei ota kantaa kantelun sisällöllisiin perusteisiin eikä esimerkiksi siten arvioi, onko kantelun kohteena oleva taho menetellyt lain tai säännösten vastaisesti.

Edellä todetun perusteella tarkastusvirasto ei ole voinut ottaa kantaa kantelussanne esittämiinne vaatimuksiin asian tarkemmasta selvittämisestä. Mikäli katsotte, että asiaan liittyy edelleen oikeussuojan tarvetta, voitte selvittää, onko asia mahdollista saattaa jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen tai muutoin käytettävissä olevan oikeussuojakeinon piiriin.

Ystävällisin terveisin,
Ella Lyytinen
ylitarkastaja
Valtiontalouden tarkastusvirasto

”Tunnin juna” on poliittinen päätös ja siitä kantaa poliittisen vastuun Kokoomus ja pääministeri Petteri Orpo seuraavissa eduskuntavaaleissa. Taloudellisen vastuun kantaa Suomen kansa. ”Tunnin juna” on samanlainen poliittinen päätös kuin presidentti Mauno Koiviston päätös pelastaa pankit. Erona on vain se, että vuonna 1992 kansalle ei kerrottu totuutta asiasta. Nyt ”tunnin junasta” on vaikeampi piilottaa totuutta, koska kanslaiset näkevät ja kokevat totuuden asioista. Kyllä kansa tietää. Äänestäjä ei ole tyhmä. Miljardeille olisi ollut tärkeämpääkin käyttöä. ”Tunnin junan” haitoista on oltu aikalailla hiljaa.

tiistai 10. maaliskuuta 2026

Kustannuslaskelmalla ja kannattavuuslaskelmalla on olennainen ero

ella.lyytinen@vtv.fi , kirjaamo@vtv.fi

Kustannuslaskelmalla ja kannattavuuslaskelmalla on olennainen ero

Kiitän Valtiontalouden tarkastusvirastoa vastauksesta 10.3.2026 D/750/03.04.01/2025. Totean kuitenkin, että en ole vastaukseen tyytyväinen. Yrittäjänä ja eläkkeellä olevana yritystalouden opettajana sekä pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna (28 vuotta) minun on pakko todeta, että vastaus ei ollut pyytämieni hallintolain 31 § ja 45 § mukainen. Pyysin Valtiontalouden tarkastusvirastoa tutkimaan onko ” tunnin junasta” ja Kalajoen Marinan vierasvensataman rakentamisesta tehty hallintolain edellyttämät kannattavuuslaskelmat. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Valtiontalouden tarkastusvirasto valvovana elimenä ei erota kustannuslaskelmaa eikä kannattavuuslaskelmaa toisistaan. Suomen valtion talous osoittaa, ettei sitä ole ymmärtäneet entiset eikä nykyisetkään paikallistason ja valtion päättäjät aikaisemminkaan. Järkytyksekseni huomasin, ettei sitä ymmärrä valvova viranomainen eli Valtiontalouden tarkastusvirastokaan. Pyydän Valtiontalouden tarkastusvirastoa tutkimana uudelleen onko ”tunnin junalle” ja Kalajoen Marinan vierasvensatamalle tehty lain mukaiset kannattavuuslaskelmat ja onko viranomaisten päätökset perustuneet näihin kannattavuuslaskelmiin.

Hallintolaki

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434

Hallintolaki 31 §

6 lukuAsian selvittäminen ja asianosaisen kuuleminen

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Halllintolaki 45 §

7 lukuAsian ratkaiseminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Kalajoki 11.03.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

Päätös hallintokanteluasiassa

Asian aiemmat käsittelyvaiheet

Kantelu

Kantelija on 8.12.2025 toimittanut tarkastusvirastolle kirjelmän, jossa hän on muun ohella vaatinut virallisia kannattavuusarviointeja Tunnin juna -hankkeesta sekä Kalajoen Marina -vierasvenesatama-hankkeesta. Kantelijan mukaan Väyläviraston lokakuussa 2020 valmistuneessa hankearvioinnissa

Tunnin juna -hanketta on pidetty kannattamattomana ja sen hyöty-kustannussuhde on arvioitu matalaksi. Lisäksi kantelija katsoo, ettei myöskään Kalajoen vierasvenesatamahanke ole ollut taloudellisesti kannattava. Kantelija on viitannut kantelussaan Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemäänsä tietopyyntöön ja ministeriön päätökseen (30.3.2023), jolla on kohdennettu 6 miljoonan euron määräraha alue-kehittämisviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan liitolle Kalajoen Marinan vierasvenesataman toteuttamiseen. Kantelijan mukaan päätös on osoittanut, ettei rahoituspäätös ole liittynyt ns. Hanhikivi-kompensaatioon eli siihen, ettei Pyhäjoelle ole tullut ydinvoimalaa. Kantelijan mukaan asiassa on toimittu hallintolain 31 §:n ja 45 §:n vastaisesti.

Selvitystoimet

Tarkastusvirasto on 13.2.2026 pyytänyt Helsingin hallinto-oikeudelta tiedon, onko Länsirata- hankkeen osakassopimuksesta valitettu hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden antaman tiedon mukaan Länsirata-hankkeen osakassopimuksesta on kirjattu vireille yhteensä neljä valitusta (yksi valitus Kirkkonummenkunnanvaltuuston päätöksestä 8.12.2025 § 115; sekä kolme valitusta Lohjan kaupunginvaltuuston pää töksestä 15.12.2025 § 205).

Tarkastusvirasto on selvittänyt, että vuoden 2023 täydentävässä talousarvioesityksessä (HE 277/2022 vp) momentille 32.30.40 (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) on kohdassa 6) osoitettu 6 000 000 euroa Kalajoen Marinan vierasvenesataman toteuttamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.

Tarkastusvirasto on 7.1.2026 pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan liitolta päätöksen, jolla se on myöntänyt valtionavustuksena Työ- ja elinkeinoministeriön (päätösnro VN/7141/2023-TEM-1, 30.3.2023) Kalajoen Marinan vierasvenesataman totuttamiseen kohdennetun määrärahan.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on 9.1.2026 toimittanut tekemänsä rahoituspäätöksen (9.6.2023 § 18/2023) ja muutospäätöksen (23.10.2025 § 12/2025). Muutospäätöksellä on päätetty myöntää ”Kalajoen Marinan aluerakentaminen”-hankkeelle jatkoa toteutusaikaan 30.6.2026 saakka. Muutospäätöksellä on myös hyväksytty kustannusarvion (ostopalveluiden) tarkempi erittely, joka on korvannut alkuperäisessä hakemuksessa olleen erittelyn. Pohjois-Pohjanmaan liiton mukaan avustuksesta ei ole julkaistu erillistä hakuilmoitusta, koska sen on tulkittu olleen valtionavustuslain 9 §:n mukaan tässä tapauksessa tarpeetonta.

Ratkaisu

Sovellettavat säännökset

Perustuslain 90 §:n 2 momentin mukaan valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto.

Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 1 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto (tarkastusvirasto). Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Valtion talousarviosta annetun lain (432/1988, talousarviolaki) 7 c §:n 2 momentin mukaan valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustukseen myönnetyn määrärahan talousarvion mukaisesta käyttämisestä.

Talousarviolain 8 §:n mukaan tulo- ja menoarvion hyväksyminen sisältää myös tulo- ja menoarvioesityksessä olevien, eduskunnan kannanotoiksi tarkoitettujen perusteluiden hyväksymisen, jollei eduskunt päätä perusteluista toisin.

Valtionavustuslain 7 §:n 1 momentin mukaan valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa.

Hallintolain 53 a §:n 1 momentin mukaan viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Hallintolain 53 b §:n 1 momentin mukaan valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta.

Hallintolain 53 b §:n 3 momentin mukaan kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä.

Perustelut

Tarkastusvirasto on katsonut, että kantelijan yhteydenotossa on ollut kysymys hallintolain 8a -luvun mukaisesta hallintokantelusta, jolla kantelija on arvostellut mainittujen hankkeiden kannattavuutta julkisten varojen käytön näkökulmasta. Tällöin hallintokantelumenettelyssä arvioitavaksi tulee, onko kantelun kohteena oleva taho toiminut lainvastaisesti tai jättänyt täyttämättä velvollisuutensa.

Länsirata (ent. tunnin juna) -hanke

Hallintolain 53 b §:n 1 momentin mukaan valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Kyseistä lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 50/2013 vp, s. 27) mukaan hallintokantelu ei antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin, kun asia on vireillä toimi-valtaisessa viranomaisessa, tai asiassa voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Tältä osin esitöissä on viitattu myös perustuslakivaliokunnan mietintöön PeVM 12/2010 vp.

Siltä osin, kun kantelussa on viitattu Tunnin juna- hankkeeseen tarkastusvirasto toteaa, että kyse on sittemmin Länsirata- nimisestä hankkeesta. Tarkastusvirasto toteaa, että Länsirata- toteutukseen liittyvästä osakassopimuksen hyväksymisestä on valitettu hallinto-oikeudelle. Näin ollen ja kun otetaan huomioon hallintolain 53 b §:n 1 momentin säännökset, sekä kyseistä lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä PeVM 12/2010 vp lausuttu, tulee kantelu tältä osin tarkastusviraston arvion mukaan jättää tässä vaiheessa tutkimatta.

Kalajoen Marinan vierasvenesatama -hanke

Lisäksi kantelussa on arvosteltu muun muassa Kalajoen Marinan vierasvenesatama- hankkeen kannattavuutta ja sitä, ettei hankkeelle ole esitetty kannattavuuslaskelmia.

Tarkastusvirasto toteaa, että kantelussa viitatulla päätöksellä (VN/7141/2023-TEM-1) Työ- ja elinkeinoministeriö on 30.3.2023 päättänyt jakaa Pohjois-Pohjanmaan liitolle määrärahan Kalajoen Marinan vierasvenesataman toteuttamiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitolta 9.1.2026 saatujen tietojen perusteella

Pohjois-Pohjanmaan liitto on toiminut hankkeessa valtionapuviranomaisena. Liitto on päättänyt 9.6.2023 tekemällään päätöksellä myöntää erityisavustuksen investointiavustuksena Kalajoen Kaupungille käytettäväksi Kalajoen Marinan vierasvenesataman aluerakentamiseen. Päätöksen perusteluiden mukaan hankkeelle myönnetään tukea 49,5 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Pohjois-Pohjanmaan liitto on sittemmin 22.10.2025 tekemällään päätöksellä (myöhemmin muutospäätös) myöntänyt hankkeelle jatkoa toteutusaikaan 30.6.2026 saakka sekä myös hyväksynyt hankkeen kustannusarvion päivitetyn erittelyn. Tämän osalta tarkastusvirasto toteaa vielä, että kyseisellä muutospäätöksellä ei ole muutettu valtionavustuksen myöntöperusteita.

Kantelijan valtionavustuksen myöntöperusteita koskenut kantelu on saapunut tarkastusvirastoon 8.12.2025. Tarkastusvirasto toteaa, että hallintolain 53 b §:n 3 momenttiin sisältyvän pääsäännön mukaan kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityisiä syitä.

Koska kantelun kohteena olevista Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton tekemästä päätöksestä, joilla on päätetty myöntää Kalajoen Marinan vierasvenesataman toteutukseen valtionavustusta ja siten myös ratkaistu perusteet valtionavustuksen myöntämiselle, on kulunut yli kaksi vuotta, tarkastusvirasto jättää kantelun vanhentuneena tutkimatta. Tarkastusviraston arvion mukaan asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella kantelu tulisi tältä osin ottaa kahden vuoden vanhentumisajasta poiketen tutkittavaksi.

Hallintolain 34 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asia saadaan ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta. Saman pykälän 5 kohdan mukaan asia saadaan ratkaista myös ratkaista asianosaista kuulematta, jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Kun hallintokantelu edellä todetuilla perusteilla tulee tarkastusviraston arvion mukaan jättää tutkimatta eikä asiassa ole ollut tarpeen ryhtyä muiltakaan osin enempiin toimenpiteisiin, ei asiassa kuulla enemmälti kantelijaa eikä hallintokantelun kohteena olevia tahoja.

Päätös

Tarkastusvirasto jättää kantelun tutkimatta.

Toimivalta

Hallintolaki 53 b §

Valtiontalouden tarkastusviraston työjärjestys (id 142898) 5.4 -luku

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei saa hakea hallintolain 53 d §:n nojalla muutosta valittamalla.

Lisätiedot

Lisätietoja tästä ratkaisusta antaa ylitarkastaja Ella Lyytinen (ella.lyytinen@vtv.fi / +358 9 432 5743).

Jonna Toivoniemi

Valvontapäällikkö

Ella Lyytinen

Ylitarkastaja

ULKOISET JAKELUT

Kantelija

Pohjois-Pohjanmaan liitto

SISÄISET JAKELUT

Faktassa

PS. Kantelijana ei ole päätöksessä esitetty Pohjois-Pohjanmaan Liitto vaan kalajokinen yrittäjä ja eläkkeellä oleva yritystalouden opettaja sekä pitkaaikainen kaupunginvaltuutettu.

maanantai 9. maaliskuuta 2026

Ylimielistä kyykyttämistä