Seuraavan hallituksen muodostaminen Suomeen on erittäin vaikeaa johtuen Suomen ongelmien suuruuden takia. Ensiksi on ratkaistava nämä asiat/ongelmat. Niitä ei voi ratkaista ilman kaikkien puolueiden hallitusta.
1.Julkisen sektorin tekoälyloikka (Säästö: 8 miljardia euroa vuodessa): Hallintoon ja terveydenhuoltoon ajetaan neljässä vuodessa läpi 20 prosentin tuottavuushyppy automaatiolla, joka hyödyntää eläköitymisaaltoa (9:04). Raskaat tietotyön prosessit automatisoidaan (34:47).
Haittamaahanmuuton lopettaminen (Säästö: noin 10,5 miljardia euroa): Sosiaaliturva rajataan jatkossa vain suomalaisille Matti Virénin elinkaarikustannuslaskelmien pohjalta, korvaten ulkomaalaisten tuet kiinteällä perustuella ja vaatimalla maasta poistumista työllistymättömyyden sattuessa.
Kriittinen infra suomalaisiin käsiin ja eläkevarat kotiin: Työeläkeyhtiöille säädetään 40 prosentin kotimaisuusaste, mikä palauttaa 66 miljardia euroa kotimaiseen kasvuun ja esimerkiksi sähköverkkojen takaisinostoihin ilman uutta valtionvelkaa. Siirtohinnat painetaan omakustannushintaan.
Sote-byrokratian romuttaminen ja avoin terveysalusta: Hyvinvointialueet lakkautetaan ja korvataan 100 palvelualueella. Alalle rakennetaan kotimainen Open Source -pohjainen tekoälyalusta lisenssimaksujen välttämiseksi (29:20) ja diagnostiikan tueksi (33:45).
Yritystukiurakasta Viron veromalliin ja poliittisen eliitin karsinta: Tehottomat yritystuet karsitaan ja tilalle tuodaan Viron veromalli reinvestoiduille voitoille. Puoluetuet ja erityisavustajien määrät puolitetaan.
”Kyse on vain johtamisesta ja poliittisesta tahdosta”
Uudistus edellyttää kokonaisvaltaista johtamis- ja prosessiuudistusta suoraan pääministerin alaisuudessa (22:24). Ohjelma on tarkasti aikataulutettu vietäväksi läpi vaalikauden 2027–2031 aikana, ja tarvittavat lakimuutokset valmistellaan poikkeuksellisesti hätätilalainsäädännön pohjalta. Tarkemmat sitaatit ja sisällöt löytyvät lähdeaineistosta (3:41).
Tällainen olisi kaikkien puolueiden hallitus. Siis kansalaisten äänestämän vaalituloksen mukainen hallitus vertauslukujen perusteella. Äänikynnys hallitukseen pääsylle muodostuisi 5.05 %:ksi. Hallituksessa oli 15 ministeriä.
Minkälainen on tulos, kun nämä prosenttiluvut muutetaan paikkamääriksi ja laskelmassa otetaan huomioon vielä vihreiden tämän päivän puoluegallupin kannatus paikkaluvuiksi muutettuna
|
Puolue |
Nykyinen gallup (HS 9/2026) |
Lopullinen ennusteesi (4/2027) |
Muutos (%-yksikköä) |
|---|---|---|---|
|
SDP |
|
21,8 % |
-1,60% |
|
Perussuomalaiset |
|
17,0 % |
2,00% |
|
Kokoomus |
|
16,0 % |
-0,50% |
|
Vasemmistoliitto |
|
11,5 % |
-0,10% |
|
Keskusta |
|
12,5 % |
|
Miten hallitus paikat jakautuisivat jos kysymyksessä olisi kaikkien puolueiden hallitus kuitenkin niin, että 15 eniten ääniä saanutta muodostaa hallituksen vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.
Jos hallituksen muodostaisivat ne 15 edustajaa, jotka saavat koko maan korkeimmat vertausluvut d’Hondtin menetelmällä D’Hondtin menetelmä – Wikipedia, hallituksen 15 paikkaa jakautuisivat seuraavasti:
SDP: 4 paikkaa
Perussuomalaiset: 3 paikkaa
Kokoomus: 3 paikkaa
Keskusta: 2 paikkaa
Vasemmistoliitto: 2 paikkaa
Vihreät: 1 paikka
Pienemmät puolueet (kuten RKP, KD ja Liike Nyt) eivät yltäisi näin pienessä ryhmässä lainkaan hallitukseen, sillä niiden korkeimmatkin vertausluvut jäävät suuria puolueita matalammiksi.
Paikkojen jakautumisjärjestys (Sijat 1–15)
Suomessa käytettävässä d'Hondtin menetelmässä puolueen ensimmäinen paikka saa vertausluvukseen puolueen koko ääniosuuden (jaettuna 1:llä) D’Hondtin menetelmä – Wikipedia. Toinen paikka saa puolet ääniosuudesta (jaettuna 2:lla), kolmas kolmasosan (jaettuna 3:lla) ja niin edelleen.
Tässä on lista siitä, missä järjestyksessä ja millä vertausluvulla nämä 15 hallituspaikkaa jaettaisiin D’Hondtin menetelmä – Wikipedia:
SDP (1. paikka) – vertausluku 20,20
Perussuomalaiset (1. paikka) – vertausluku 19,00
Kokoomus (1. paikka) – vertausluku 15,50
Keskusta (1. paikka) – vertausluku 12,50
Vasemmistoliitto (1. paikka) – vertausluku 11,40
SDP (2. paikka) – vertausluku 10,10 (20,20 ÷ 2)
Perussuomalaiset (2. paikka) – vertausluku 9,50 (19,00 ÷ 2)
Vihreät (1. paikka) – vertausluku 8,60
Kokoomus (2. paikka) – vertausluku 7,75 (15,50 ÷ 2)
SDP (3. paikka) – vertausluku 6,73 (20,20 ÷ 3)
Perussuomalaiset (3. paikka) – vertausluku 6,33 (19,00 ÷ 3)
Keskusta (2. paikka) – vertausluku 6,25 (12,50 ÷ 2)
Vasemmistoliitto (2. paikka) – vertausluku 5,70 (11,40 ÷ 2)
Kokoomus (3. paikka) – vertausluku 5,17 (15,50 ÷ 3)
SDP (4. paikka) – vertausluku 5,05 (20,20 ÷ 4)
Seuraavana listalla (sijalla 16) olisi ollut Perussuomalaisten 4. paikka vertausluvulla 4,75, joten se jäisi täpärästi tämän 15 hengen hallituksen ulkopuolelle.
Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että pääministeri olisi sosiaalidemokraatti, valtionvarainministeri olisi perussuomalainen, ulkoministeri kokoomuslainen. Neljäntenä pääsisi valitsemaan keskustalainen ja todennäköisesti valinnan kohteena oli joko sosiaaliministerin tai maatalousministerin salkku.
Mitä etua olisi kaikkien puolueiden yhteishallituksesta
Kaikkien puolueiden yhteishallituksen eli laaja-alaisen koalitiohallituksen suurin etu on erittäin vahva poliittinen vakaus ja kyky tehdä suuria, pitkäaikaisia uudistuksia kriisitilanteissa.
Kun kaikki eduskuntapuolueet jakavat vallan ja vastuun, maahan ei synny perinteistä vastakkainasettelua hallituksen ja opposition välille. Tällaista mallia kutsutaan joskus hätätilahallitukseksi tai kansallisen yhtenäisyyden hallitukseksi, ja sitä käytetään yleensä vain suursotien tai vakavien talouskriisien aikana.
Kaikkien puolueiden yhteishallituksen tuomat keskeiset edut voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
Laaja kansatuki ja poliittinen rauha
Ei oppositiota: Hallituksen esityksille ei ole eduskunnassa merkittävää vastustusta, jolloin lait saadaan säädettyä nopeasti.
Korkea legitiimiys: Koska hallitus edustaa periaatteessa kaikkia äänestäjiä, kansalaisten on helpompi hyväksyä vaikeatkin päätökset.
Yhteiskuntarauha: Puolueiden välinen jatkuva väittely ja poliittinen irtopisteiden keruu vähenee, mikä voi rauhoittaa yhteiskunnallista ilmapiiriä.
Pitkäjänteinen päätöksenteko
Uudistusten pysyvyys: Kun kaikki puolueet ovat sitoutuneet tehtyihin linjauksiin, lakeja ei kumota heti seuraavien vaalien jälkeen.
Suuret reformit: Hallitus pystyy toteuttamaan jättimäisiä ja kipeitä uudistuksia (kuten suuria talous- tai sote-uudistuksia), joihin mikään puolue ei yksin uskaltaisi ryhtyä vaalitappion pelossa.
Tehokas kriisinhallinta
Nopea reagointi: Ulkoisen uhan, sodan tai äkillisen talousromahduksen iskiessä maa pystyy toimimaan yhtenäisesti ilman viivytyksiä.
Kansallinen yhtenäisyys: Ulkopuolisille toimijoille ja markkinoille välittyy viesti siitä, että koko kansakunta puhuu ja toimii samalla äänellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti