torstai 3. heinäkuuta 2025

TO 03.07.2025 Rautio-viikko jatkui Kärkisessä

Aurinko nousi 03.02 ja laskee 23.52. Päivän pituus 20 tuntia 50 minuuttia. Päivän lämpötila +10C-16C välillä. Melko pilvistä ja poutaa. Illalla klo 16 alkaen sadekuuroja. Yöllä sataa kovasti. Tuuli koillisesta 3m/s.


Terveystietoni Paino 97.2 Veren sokeri 8.9 Verenpaine 128/79 ja pulssi 59.

Blogisivuillani eilen 3547 käyntiä. Kiitos mielenkiinnosta.

Katsoin eilen illalla Helmareiden ottelun.

Upeaa Helmarit! Suomelle sensaatiovoitto EM-kisoissa

https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000011341781.html

Islanti–Suomi 0–1 Helmarit aloitti EM-lopputurnauksen Sveitsissä keskiviikkoiltana upealla 1–0-voitolla Islannista. Suomen voittomaalin teki 70. minuutilla Katariina Kosola. Suomi pelasi toisella jaksolla pitkään ylivoimalla, kun Islanti sai punaisen k ortin.Voitto oli Helmareiden ensimmäinen EM-tasolla 16 vuoteen. Vuoden 2013 ja 2022 kisoissa Suomi ei voittanut peliäkään. Suomen turnaus jatkuu sunnuntaina Norjaa vastaan. Lohkon neljäs joukkue on Sveitsi.

Sveitsi – Norja 1-2.


Tässä on Rautio-viikon oikea ohjelma. Valitettavasti eiliseen blogiini on tullut virheellinen ohjelma luotettavasta lähteestä. Olen pahoillani. Tässä oikea ohjelma.


Tämän vuoden Rautio-viikkoa vietetään 30.6-6.7. Viikon teemana on: Rautio yhdistää kautta aikojen! Viikko tulee pitämään sisällään mm. liikuntaa, musiikkia, historiaa sekä uusia ja perinteisiä tapahtumia. Viikon ohjelmasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, vauvasta vaariin. Alla muutamia poimintoja viikon tapahtumista.

? Tiistaina 1.7. klo.18:00 esitetään Raution Monitoimitalon Ahjo-salissa JR29- Vaiettu rykmentti dokumenttielokuva. Elokuvan vastaavana tuottajana ja käsikirjoittajana on ollut lehdistöneuvos Pekka Kivelä. Ohjaajana ja näyttelijänä Pauli Poranen. Teknisestä toteutuksesta on vastannut Kpedu/Mediakeskus Lime. Dokumenttielokuvan näytökseen on vapaa pääsy. Ennen esitystä on lyhyt haastattelu tekijöistä. Elokuvan kesto on 1,5h. Elokuvan jälkeen on Kalajoki Akatemian tarjoamat kahvit.

? Perjantaina 4.7. vietetään Raution luontoreitistön avausta Susinevan kodalla klo. 21:30 ja sen jälkeen klo. 22:00 alkaa Raution Kisailijoiden järjestämä yövaellus. Luontoreitistön avauksessa kerrotaan hankkeen vaiheista ja avataan reitistö. Yövaellus starttaa Susinevan kodalta luontoreitistön avauksen jälkeen. Yövaelluksessa voi kiertää eri pituisia reittejä kävellen tai maastopyöräillen, omaan tahtiin. Ennen lähtöä osallistujille jaetaan kartat. Reittien varrella huoltopisteet ovat auki klo. 22-01, joissa mehutarjoilu ja makkaranmyyntiä.

? Lauantaina 5.7. on perinteinen toritapahtuma klo. 9-14 Raution Monitoimitalon pihapiirissä. Paikan päällä on mm. Zetor ajelua, live musiikkia, myyntipaikkoja, arpojen myyntiä, erilaisia pihapelejä sekä 4H:n järjestämä kepparirata. Lauantai iltana Raution Monitoimitalon Ahjo-salissa on Ylivieskan karaokekerhon järjestämät villasukkatanssit klo. 19-23. Paikan päällä on myynnissä myös Rautio pannua.

? Sunnuntaina 6.7. on luvassa historiallinen kulkue, joka järjestetään tänä vuonna 10. kertaa. Kulkueeseen osallistuu myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kulkue lähtee liikkeelle klo.11:30 Raution kotiseutumuseolta. Klo.13:00 alkaa kotiseutujuhla Raution Monitoimitalolla, jossa juhlapuhujana on Sari Essayah. Esiintymässä ovat ainakin Raution mieskuoro sekä Raution lapsikuoro.

Tässä mainittuna pieni osa Rautio-viikon tapahtumista. Rautio-viikon lopullinen ohjelma julkaistaan kesäkuussa. Tervetuloa paikan päälle kokemaan miten Rautio yhdistää!




Juhlapuheen pitää sunnuntaina maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuka mahtaa olla  MTK:n seuraavan puheenjohtaja?



Kävin tänään Kärkisissä, koska oli Rautio-viikon Kärkinen-päivä. Kuvassa karhuja ja yhdellä on känny pystyssä.





Jännityksellä odotan iltaan, sillä arvonnan pääpalkinto on tämä lähes 2 metriä korkea karhu.


Kärkisen koulun historia



Kärkiskylän koulun perustamispävänä voidaan pitää 1. kesäkuuta 1891, jolloin kylän miehet ilmoittivat kuntakokouksessa aloittavansa kansakoulun kylässään seuraavana syksynä. Kuukautta myöhemmin koulupiirin ”osallisten” kokouksessa on ollut paikalla ”melkoinen määrä kyläläisiä” ja silloin on valittu ensimmäiseen johtokuntaa puheenjohtajaksi Antti Iso-oja (vuodesta 1893 Korva) ja jäseniksi August Mäkitalo, Jaakko Rautakoski, Emanuel Peltokangas ja Emanuel Vähäoja.

Koulutyö oli määrä aloittaa 23. syyskuuta 1891, mutta kun valittu opettaja ei tullutkaan, niin aloittaminen siirtyi lähes kahdella kuukaudella. Antti Iso-ojan talosta oli koululle vuokrattu tilat ja ”koulu avattiin käytännölliseen toimeensa” 12. marraskuuta 1891, jolloin Jenny Hahtolinilla oli opetettavana kaikkiaan 25 kärkisläislasta.

Kärkisen kansakoulun aloittaminen oli voimallinen osoitus kyläläisten yhteistoiminnasta ja halusta antaa lapsilleen oppia elämää ja huomista varten. Koulu oli sanamukaisesti kylän ”oma” koulu, sillä se toimi yksityisenä kouluna aina kevääseen 1934. Kouluhallituksen määräys Kärkisen koulun määräämisestä kunnallisekis kouluksi on luettu tiedoksi Raution kunnanvaltuuston kokouksessa 28. maaliskuuta 1934.

Koulutalon rakentamisesta on päätetty koulupiirin kokouksessa 1. heinäkuuta 1891 ja sen rakentaminen on käynnistynyt seuraavan vuoden keväällä. Tammikuulta 1893 on säilynyt tilinteko koulun rakentamisen kustannuksista, jotka on laskettu yhteensä 7833 markaksi eli vuoden 1999 rahaksi muutettuna noin 160 000 markaksi. Kylän väki teki kouluntyömaalla muun muassa 1250 talkoopäivää ja isännät lahjoittivat paljon rakennustarvikkeita. Keisarillinen senaatti myönsi talvella 1894 Kärkisen koulun rakennuskustannuksiin 1500 markan suuruisen rakentamisavustuksen.















Uuden koulutalon rakentaminen on ollut vireillä jo vuonna 1930, jolloin on hyväksytty piirustuksetkin koulupiirin kokouksessa. Sitten rakentaminen siirtyi kuitenkin monista syistä johtuen vuosikausien ajan. Vuonna 1936 hyväksyttiin koulun ja ulkohuoneitten uudet piirustukset ja toinen koulutalo valmistui vuonna 1937. Korjaustöitä tehtiin 1952, suuri peruskorjaus 1966-67 ja veistoluokka rakennettiin 1970. Koulu on rakennettu kyläläisten yhteisesti omistamalle tontille. Koulu on lopettanut toimintansa, mutta Kalajoen kaupunki ei voi myydä koulua, koska Kalajoen kaupunki ei omista tonttia. Nyt Kärkisen koulu on Kärkisen kylätalona.

Kärkisen kentän vihkiäistapahtuma 10.7.1996. Toivo Palosaari, Mauri Ylitalo ja Juhani Kajava.


Kärkisiin rakennettiin vaatimaton kyläurheilukenttä 1950-luvun alussa paikallisen nuorisoseuran käynnistämillä talkoilla. Kentän maapohja oli ostettu Antti Korvalta. Myöhemmin Kärkisen nuorisoseura lahjoitti alueen Raution kunnalle, joka osti kenttää varten lisämaata Arvo Ainalilta ja käynnisti varsinaisen rakentamistyön 1958. Suunnitelmat tähänkin kenttään, jolle tuli 250 metrin pituinen juoksurata, oli laatinut Adolf Männistö.

Kärkisen kyläkenttä kunnostettiin 1972 ja vuonna 1974 ja sille saatiin uusi hiilimurskepinta, Viimeisimmät kunnostus- ja parannustyöt Kärkisen kentällä on tehty kevätkesällä 1996 ja kentän uudelleenvihkiminen on tapahtunut 10. heinäkuuta 1996.

Tänään ostin Perttulan Veikolta savustettua siikaa. On se vain niin peevanan hyvää.


Tuntematon sotilas

https://areena.yle.fi/1-4425686

Väinö Linnan klassikkoromaaniin perustuva draamasarja jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvästä sotatiestä Suomen jatkosodassa. Tuntematon sotilas -sarja sisältää elokuvaversiossa näkemätöntä materiaalia ja antaa tilaa henkilöille ja ihmisten tunnoille niin etu- kuin kotirintamalla. Päärooleissa Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen ja Aku Hirviniemi. Muissa rooleissa mm. Juho Milonoff, Samuli Vauramo, Matti Ristinen, Paula Vesala, Arttu Kapulainen, Hannes Suominen ja Diana Pozharskaya. Käsikirjoitus Väinö Linnan romaanin pohjalta Jari Olavi Rantala ja Aku Louhimies. Ohjaus Aku Louhimies. Tuotanto Elokuvaosakeyhtiö Suomi (2017).


Kolmas maailmansota - Täältä se alkaa

https://www.youtube.com/watch?v=j-sR3q2qN8A


VENÄJÄ HYÖKKÄSI UKRAINAAN!! – MITEN SOTA ALKOI?!

https://www.youtube.com/watch?v=om5VfYkQjs0


Veteraanin Iltahuuto

https://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ


Korsuorkesteri ja Aikamiehet 2006

https://www.youtube.com/watch?v=jS1yz_K64qs


Sillanpään marssilaulu [Finnish Patriotic Song] [English and Finnish lyrics]

https://www.youtube.com/watch?v=wYGExvh85ZA 

keskiviikko 2. heinäkuuta 2025

KE 02.07.2025 Kalajoen tapahtumia

 Aurinko nousee 03.00 ja aurinko laskee 23.54 . Päivän pituus 20 tuntia 54 minuuttia. Lämpötila. +16C - +19C. Pilvistä ja poutaa. Illemmalla vähäistä sadetta. Tuulen suunta lännen ja luoteen väliltä ja tuulen voimakkuus 3-4 m/s..


Terveystietoni: Paino 96.5 kg Veren sokeri 8.2. Verenpaine 127/76 Pulssi 57.


Pikku kakkosen ohjelma eilen illalla Kalajoen keskustassa keräsi erittäin merkittävän yleisömäärän. Kävin paikan päällä katsomassa tilaisuutta sekä katsoin lähialueelle parkkeratut autot. Näiden tietojen perusteella arvelen yleisömäärän olleen 2000-3000 henkeä. Tämä tilaisuus oli varmasti yksi vetovoimaisimpia tilaisuuksia Kalajoella tänä kesänä. Ohjelma näkyy televisiosta sunnuntaina 10.08.2025. Tässä kuvia tilaisuudesta.





Valitettavasti tämä seuraava Rautio-viikon ohjelma on virheellinen. Olen ottanut sen luotettavasta lähteestä, enkä ole sitä tarkistanut. Olen pahoillani. Uusi paikkansa pitävä ohjelma on torstain blogissani.

Rautio-viikon ohjelmaa


Ke 3.7

klo 10-18 Laura Mäkitalon taidenäyttely ja kesäkahvila Kärkisen kylätalolla

klo 11 Varttuneen väen kerho ja ruokailu seurakuntakodilla

klo 12-16 Lähihistorian havinaa Rautiossa-näyttely Raatihuoneella Lehtileikkeitä Rautioon liittyen vuosituhannen vaihteesta

klo 15 Käsityöpiknikki Pappilanpuistossa Paikalle saa tulla myös ilman käsitöitä. Sateen sattuessa Raution kyläkaupan kahviossa. klo 17-19 Raution kyläkaupan pizzapufee Hinta 10,90€ sis. 0,5l limsan.

klo 18 Raution tikanheittäjä Metsästysmajalla, Kannuksentie 100. Sarjat: lapset, nuoret, naiset ja miehet. Ilmottautuminen 3.7 mennessä tai paikanpäällä: Heli 0451233587

klo 19-23 Karaokeilta metsästysmajalla Karaokeisäntänä Hemuli. Myynnissä makkaraa, kahvia, mehua ja pullaa.


To 4.7

klo 14 Raution kyläkaupan karkkisade

klo 10 Myyntipöytiä, arvanmyyntiä kylätalolla (Kärkisjoentie

Kysy vapaita myyntipaikkoja Eeva 0440461866

klo 10-18 Laura Mäkitalon taidenäyttely kylätalolla

klo 10-14 Punamultamaalin keittoa

klo 10-14 Uniikit taideteokset Design Esko Heikkinen

klo 10.30-11 Tuolijumppa kylätalolla

klo 11-14 Ruokailu - lihakeitto lisukkeineen, jälkiruokana tyrnikiisseli 10€ aikuiset / lapset 5€

klo 12-14 Keppihevosrata kylätalolla

klo 16 Melontaan tutustumista Pitkäjärven leirikeskuksessa Ohjattua ja valvottua toimintaa

klo 18.30 Pitkäjärven ilta leirikeskuksessa Hevosenkengän heittoa yms. Lauluilta vetäjänä Harri Rönn. Kahvia, lättyjä, makkaraa ja arpoja.

klo 20.30 Arvonta alkaa, päävoittona tuulimylly


Pe 5.7

klo 8-20 Raution kyläkaupan kahvitarjous Kahvi ja leivos 4€

klo 12-16 Lähihistorian havinaa Rautiossa-näyttely Raatihuoneella Lehtileikkeitä Rautioon liittyen vuosituhannen vaihteesta

klo 13.30-17.30 Jousiammuntaan tutustumista urheilukentällä Vetäjinä Kalajoen Junkkareiden valmentajat

klo 16 Kahvakuulailua urheilukentällä. Omat kuulat mukaan.

klo 18 Naisten ilta Vääräjoen elämystilalla Hengitä helpommin jumppa, kasvonaamioita, käsihoitoja, savusauna, uintia sekä pientä purtavaa Ilmottautuminen Karoliina 0469213333

klo 19 Leonard Typön laulujen, virsien ja runojen ilta Suojarinteellä Kahvit, vapaaehtoinen kahvimaksu. Kanttori Lasse Kautto.


La 6.7

klo 8-10 Ammunnat Mikkonniemen ampumaradalla

klo 9-15 Raution kyläkauppa Jäätelökioski avoinna. Riitan leipomon leipämarkkinat. Hot dog grillausta.

klo 9 Toritapahtuma alkaa urheilukentällä - Arpojen myyntiä. - Raution palohenkilöstö esittelee toimintaansa. - Zetor ajelua (Raution MTK). - Kaivinkone taitokilpailua. - Torimyyjiä ja lätynpaistajia. - Winda Energy esitelee tuulivoimahankkeita. - Myyntipaikkojen varaukset Heli 0451233587

klo 10-13 Vaarapuro esittelemässä pyöriä, mahdollisuus myös koeajaa (Veikko Vaarapuro ja Erkki Ylikorpi)

klo 10-12 Lähihistorian havinaa Rautiossa-näyttely Raatihuoneella Lehtileikkeitä Rautioon liittyen vuosituhannen vaihteesta.

klo 11 Kevyenliikenteenväylän testiajo Kutsuttuja pyöräilemässä ? klo 12 Kevyenliikenteenväylän suunnitelman esittely - Matti Sirviö, Valukon Oy - Kyläturvallisuus suunnitelman esittely - Monitoimitalon liikuntasalin nimen paljastus - Palkitaan nimikilpailun voittaja

klo 14 Yhdellä pyörällä ajelua Esittelyajoa ja kokeilua yksipyöräisellä ja keulimiskisa

klo 15 Arvonta Päävoittona 3-vaihteinen Tunturi polkupyörä

klo 19-23 Villasukkatanssit Monitoimitalolla Myynnissä kahvia, piirakkaa ja pihalla Rautio-pannua Sisäänpääsy 10€. Järj. Ylivieskan karaokekerho


Su 7.7

klo 10 Jumalanpalvelus seurakuntakodilla Kukkalaitteen lasku sankarihaudalle messun jälkeen

klo 12.30 Kotiseutujuhla monitoimitalolla Kahvitarjoilu, ohjelmaesityksiä ja juhlapuhujana Tiina Petäistö



Taiteilija Tanja Luukkonen on piirtänyt muotokuvapiirroksen tohtori Tiina Petäistöstä.


Toivon, että kalajokisten yritysten ja JHT:n yhteistyö syvenee. JHT:n joukkue on erinomainen mainos Kalajoelle ja kalajokisille yrityksille. Kalajokiset yritykset saavat hyvää mainosta, kun JHT:n joukkueen vierasotteluissa ja kotiotteluissa kalajokiset yritykset tulevat kotiyleisöllekin tutummiksi. Lisäksi yrityksiä voidaan mainostaa kuulutuksissa kotiotteluissa Otteluselostuksissa voidaan pitää esillä poikkeuksellisella tavalla netissä.

JHT Kalajoki täydentyy

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2025/07/jht-kalajoki-taydentyy.html



Kesällä 2025: Alatisairas


Käsikirjoitus Paula Sillman

Ohjaus Sanna Finnilä

Ikääntynyt näyttelijädiiva Tellervo Argan (oik. Arkimaa) viettää varsin vaivalloisia eläkepäiviään maaseutuhuvilalla seuranaan elämänmittainen assistenttinsa Toini. Tellervon rakas veljentytär Annika saapuu lääkiksestä viettämään kesälomaansa, mutta onkohan kuitenkin niin, että Annikan sydän sykkii aivan muulle kuin lääketieteelle?


Kunperinteiset lääkkeet eivät tunnu helpottavan (ah, niin vaiv aisen) Tellervon oloa, rientää hätiin itse hoitotaivaan kiitotähti Marika Nokkonen, jolla on monen monta konstia käytettävänään diivan olon kohentamiseen.


Alatisairas on Moliéren Luulosairaan reseptillä lämpimästi naurattava komedia vanhenemisen vaikeudesta, ystävyydestä sekä oman polun ja rakkauden löytämisestä.


Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry


Rooleissa

Tellervo Argán (oik. Arkimaa) - Terttu-Liisa Kotka
Toini Kuivanen - Eini Pekola
Annika Arkimaa - Sanna Pälli
Niko -Markus Saarnio
Teijo Tulikoura - Niina Juola
Marika Nokkonen - Elise Lund
Matias Nokkonen - Miika Kangaskorte
Noora - Johanna Bister, Karoliina Krook
Elli -Isla Mäkelä, Venla Knuutila
Keke Juntti - Sami Kallvikbacka


Näytökset Kalajoen kesäteatterilla heinä-elokuussa 2025:


TI 1.7. klo 19.00

KE 2.7. klo 19.00

LA 5.7. klo 14.00 (täyttymässä)

SU 6.7. klo 14.00


KE 9.7. klo 19.00

TO 10.7. klo 19.00


KE 23.7. klo 19.00

TO 24.7. klo 19.00

LA 26.7. klo 14.00 (täyttymässä)

SU 27.7. klo 14.00


KE 30.7. klo 19.00

TO 31.7. klo 19.00

LA 2.8. klo 14.00 (täyttymässä)

SU 3.8. klo 14.00


KE 6.8. klo 19.00

TO 7.8. klo 19.00

LA 9.8. klo 14.00


LIPUT
22 €
(peruslippu)
20 €
(eläkel., opisk., lapset, työttömät, varusmiehet)
18 € (ryhmät yli 20 hlöä)

(sis. alv. 14%)


Ryhmävaraukset: willilakeus@gmail.com ja p. 041 318 3875


Ennakkoliput Kalajoki keskusvaraamosta ja lippu.fi -palvelusta (hintaan lisätään käsittelymaksu).


Lipunmyynti teatterin portilla avoinna 60 min ennen esityksen alkua. Maksuvälineinä käyvät kortti, ePassi, Tyky, Smartum, Edenred ja käteinen.


Kahvio
Lo-Ka YJ t2010:n kahvio palvelee ennen esitystä sekä väliajalla.


Kalajoen kotiseutupäivä 06.07.2025 klo 10

Kalajoen perinteinen kotiseutupäivä koostuu Kalajoen kotiseutuyhdistyksen kokoamasta ohjelmasta.Luvassa on musiikkia, lausuntaa ja muisteluita. Tapahtuman kohokohta on vuoden Kalajokisen julkistaminen ja palkitseminen. Väliajan jälkeen kotiseutumuseo Siltasaaressa voi tutustua elokuvaan jossa kerrotaan pärehöylästä ja kattotalkoista. Puffetista perinteisesti saatavilla Punastaheraa ja voileipiä. Tapahtuma on avoin kaikille. Tervetuloa !


Kalajoen tapahtumia

https://visitkalajoki.fi/koe/


Huom. Raumankarin markkinat on 07.07. -15.07.2025. Toivon tapahtuman markkinointiin tehostamista. Lievästi sanottuna markkinoinnissa parantamisen varaa.


Tämän päivän pyörälenkin havaintoja

Keltapäivänlilja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltap%C3%A4iv%C3%A4nlilja

Mesiangervo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesiangervo

Rantatädyke

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantat%C3%A4dyke

Rypsi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi

Peltolemmikki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltolemmikki

Peltotaskuruoho

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltotaskuruoho


Talvisodan veteraanit kertovat 15 jaksoa

https://areena.yle.fi/1-50333683

Talvisodassa mukana olleet veteraanit kertovat kokemuksistaan. Kertomusten kautta avautuu koko kuva sodasta, paitsi rintamalta myös taustajoukoista. Käsikirjoitus, kuvaus ja ohjaus Ilpo Murtovaara ja Vesa Saarinen. Ohjelmasarja on vuodelta 2009.


Mottitaktiikka - talvisodan ihmeen tärkeä mahdollistaja

https://www.youtube.com/watch?v=E9w5IXrB5AY&t=55s


Heili Karjalasta (Cover by Retropop)

https://www.youtube.com/watch?v=CENlVKSj-tw


Tauski - Sinä Vain (Official Music Video)

https://www.youtube.com/watch?v=sxqaw4UVvhM


Kari Tapio - Muisto vain jää

https://www.youtube.com/watch?v=NKvDT0A1Ez8


tiistai 1. heinäkuuta 2025

TI 01.07.2025 Raution sodassa kaatuneet


Aurinko nousee 02.58 ja laskee 23.56. Päivän pituus 20 tuntia 58 min. Päivän lämpötila +11 C – 16 C. Selkeää ja poutaa. Tuuli pohjoisesta 3-4 m/s.


Terveystietoni Paino 97.1, Veren sokeri 8,7, Verenpaine 129/83 ja Pulssi 57.


Pyöräilylenkillä n.25 km huomasin seuraavat kasvit

Virmajuuri

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virmajuuret

Vanamo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanamo

Maitohorsma

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maitohorsma

Mustikka

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustikka

Rikkapujo

https://laji.fi/taxon/MX.39836

Kangasmaitikka

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmaitikka



Pöllän kansakoulu on perustettu 1920 ja opetusta annettiin alkuun vuokratiloissa Lukkarin puustellissa. Ensimmäinen koulutalo oli kaksikerroksinen putalo, joka valmistui vuonna 1923. Opetusta tässä talossa ehdittiin antaa vain noin seitsemän toista vuoden ajan, sillä koulu tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa 1941/42.


Punaiset revontulet


Oli kolmastoista lokakuuta

käsky saapua reservin ylimääräisiin.

Kokoontuminen Pöllän koululle.

Meillekin tuotiin,

veljilleni.

Itse olin kolmentoista,

sivustakatsoja.

Harmaampi ei päivä voisi olla.


Kuitenkin oli eilinen saatettava

loppuun.

Haettava Kalliomaasta kirves, saha,

ja pihkainen pusero.

Tilit jäi tekemättä.

Oli ehdittävä pakata,

ahdettava lainattuihin siviilireppuihin

perhainta mitä oli.

Pusero, sukat,paita.

Villalapaset,

juuri puikoilta irrotetut.

Leipää ja -puukko.'

Jokaiselle jotakin,

kaikki mitä kiireessä löytyi.


Lyhyt on lokakuun päivä

sotaan lähtöön.

Kotimökin ikkunat valuvat

tuskan hikeä.

Pimeä tuli ja öljylamppu sytytettiin.


Sitten lähtö.

Yksi, kaksi, kolme. Kaikki,

Varjelusta matkalle!


Koululla on hälinää.

Ovet ovat auki ja kaikki lamput

palavat.

Miehiä tulee ja menee,

ulos ja sisään.

Ikkunat höyrystä sumeet.

Minä katselin kaikkea

yläkertaan menevien tappusten

välitasanteelta.


Alakerran suuressa luokkahuoneessa

suoritettiin ilmoittautuminen.

Nimet kirjoihin.

Myös saattamaan tulleet istuivat luokassa,

vanhempi väki.

Eteisessä kuhisi eniten.

Miesryhmä kävi pihalle

ja kun palasivat,

tuntui ”hokmannin” pistävä lemu,

jaettiin suojeluskunnan kiväärit.

Niitä ei riittänyt kaikille.

Vain jotkut saivat.

Viimeinen kivääri oli ilman hihnaa,

sen sai eräs Ylipään mies.


Siirryttiin pihalle.

Ilma oli seestynyt pakkaseen

ja revontulet loimusivat.

Lähtijät muodostivat nelirivistön.

Laulettiin virsi,

myöhemmin niin tutuksi tullut.

Kuului komento,

ja kaikki huojahti liikkeelle.

Kaarto oikeaan.

Jäätynyt sora rouskui rytmikkäästi,

Tepukkatöyrään kohdalla kajahti laulu.

Satapäinen osasto eteni

Sievin asemaa kohden.


Me saattelijat palailimme äänettöminä

roudan kohmettamaa metsätietä

kotimökkiämme kohden.

Kumarainen isä, äiti, nuorin sisareni

vielä melkein lapsi.

Kuljin jäljessä. Outojen tuntojen vallassa.

Välillä pysähdyin kuuntelemaan.

Öinen metsä oli äänetön.

Mutta kaukaa

Kukkaronkiven harjulta

kantautui herkkään korvaani

marssilaulun poljento.


Kaiken yllä loimusivat revontulet.

Verenpunaisina.

Ilmiö oli outo ja enteellinen.

Pelottavakin.

Tietää sotia ja vainovuosia,

sanoivat vanhat.

Punaiset revontulet nähtiin usein

syksyllä kolmenkymmentäyhdeksän.


Talvella neljäkymmentäneljä,

'seitsemäntoistavuotiaana

jos itsekin vartiossa seisten

katselin etäältä

kun Helsinkiä pommitettiin.

Ilmatorjunta-aseiden ammukset

vyöryivät tulipalloina

kuin serpentiinit

kohoten korkoeuksiin.

Yön mustalle taivaalle.

Alhaalla loimotti tulipalojen kajo.


Muistin syksyn ja punaiset revontulet.

Tännekö saakka niiden kielet yltävät.

Pohjoisesta etelään.

Minun mittapuun mukaan.


Myöhemmin kesällä

suuren risteysaseman

kolitervalta tuoksuvalla laiturilla.

Pyörryttävässä helteessaä.

Vartion valkoisten puulaatikoiden

pitkää rivistöä.

Hyvin tietäen mitä vartioin,

en kuitenkaan tiennyt miksi.

Enhän mahtanut mitään

niille raatokärpäsille,

jotka vapaasti kulkivat

hatariin laatikohin.

Raoista ja oksanreijistä.

Vaikka mulla oli kivääri

ja oikeus ampua.


Reino Saari


Talvisodassa 30.11.1939 – 13.03.1940 kaatuivat

13.12.1939 Kärkinen Antti Villiam res.stm, 28

06.01.1940 Päivärinta Väinö Jalmari , res. Stm, 23

17.01.1940 Rautakoski Antti Eemeli res.stm, 34

17.01.1940 Myllykamgas Väinö Artturi res.stm, 30

04.02.1940 Sarpa Aarne Johannes, rs. Stm.30

05.02.1940 Mustasaari Martti res.stm 36

11.02.1940 Haapakangas Mikko. Res. Stm. 30

11.02.1940 Alatyppö Martti Artturi, res.stm 24

12.02.1940 Sipilä Onni Aukusti, res.stm 21

17.02.1940 Ekman Frans Arvid res.stm 28

23.02.1940 Verronen Aaro Juhani auk-opp 21

28.02.1940 Ylitalo Svente Aukusti res.stm 29





Jatkosodassa 25.06.1941-25.04.1945 kaatuivat

12.07.1941 Hihnala Vilho Johannes stm 29

16.07.1941 Okkonen Arvo Kustaa, stm 20

31.07.1941 Perttula Henrik Nikola stm 43

31.07.1941 Kola Veikko Heikki stm 23

11.08.1941n Saaronmaa Viljo Eemeli stm 28

13.08.1941 Toivanen Olavi Eerik stm 21

13.08.1941 Rajamäki Niilo Eljas stm 25

25.08.1941 Kangas Viljo Aarno stm 25

27.08.1941 Niskakangas Uuno Matias stm 19

08.09.1941 Kivisaari Matti Jaakko stm 30

08.09.1941 Saaronmaa Niilo Jeremias alik.25

11.09.1941 Perttula Lauri Henrik stm 19

20.09.1941 Petäistö Veikko Pietari alik. 23

20.09.1941 Petäistö Otto Aale stm 23

29.09.1941 Kärkinen Juho Eino stm 41

30.09.1941 Yliverronen Eero Eevald stm 26

30.09.1941 Hollanti Väinö Eevert stm 32

03.12,1941 Pajala Onni Matias stm 29

08.01.1942 Vähäoja Lauri Anders stm 19

13.02.1942 Rajamäki Paavo >Johannes stm 24

16.04.1942 Kekolahti Aale Verner slik.25

09.09.1942 Okkonen Olavi August stm 23

14.11.1942 Niska Armas Oto kers.33

02.06.1943 Kuoppala Antti Viljami stm 20

31.03.1944 Yliverronen Veikko Olavi alik. 25

31,03.1944 Isopahkala Toivo Sakari stm 21

11.06.1944 Heikkilä Lauri Rikhard stm 35

21.06.1944 Ainali Veikko Juhani stm 23

27.06.1944 Taipale Martti Jaakko korpr.25

27.06.1944 Isopahkala Olavi Armas stm 24

27.06.1944 Päivärinta Erkki Alvar alik.24

28.06.1944 Laine Yrjö Matti Johannes alik. 23

28.06.1944 Saari Erkki 23

29.06.1944 Isokangas Arvo Johannes kers. 21

03.08.1944 Saarni Aarne teloitettu 22 v

07.08.1944 Junttila Anders Ilmari korpr.33

11.08.1944 Kangas Eino Henrikki stm 22

06.10.1944 Mäk3lä Olavi Edvard stm 22

08.10.1944 Sipilä Eero Emaanuel stm 21

09.10.1944 Vähäoja Uuno Matias stm 23

10.10.1944 Mäkitalo Arvo Teodor korpr. 21

19.10.1944 Rautakoski Artturi korpr. 21














Aarne Saaren muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.


Selvitys Aarne Saaren teloituksen taustoista

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2016/12/selvitys-aarne-saaren-teloituksen.html

Talvisota (1939-1940):

Suomalaisia sotilaskaatuneita oli noin 25 904, Lisäksi siviilejä kuoli noin 957.

Jatkosota (1941-1944):

  • Suomalaisia sotilaskaatuneita oli noin 63 204.

  • Siviiliuhreja ei ole tarkasti määritelty, mutta heitä oli myös merkittävästi.

Lapin sota (1944-1945):

  • Lapin sodassa kaatuneiden määrää ei ole eritelty erikseen talvi- ja jatkosodan luvuista, mutta se on pienempi kuin näiden kahden sodan luvut yhteensä.

Yhteenvetona:

  • Suomen sodissa kaatuneiden kokonaismäärä on noin 95 000 sotilasta, joista suurin osa on kaatunut talvi- ja jatkosodassa.

  • Siviiliuhreja oli myös huomattava määrä, mutta näitä ei ole tilastoitu yhtä tarkasti kuin sotilaskaatuneita.



Suomen kartta 1939 – Näin paljon Suomi menetti


Rajantakaiset kylämme 142 videoa Ensio Kettunen. Vasta sitten tajuaa kuinka valtavan menetyksen Suomi koki, kun katsoo kaikki nämä Ensio Kettusen videot.

https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo


Suomen sotakorvaukset 1944 - 1952

https://www.youtube.com/watch?v=5wuO1SnPwQI&t=486s


Suomen sotakorvaukset 1944–1952

https://www.youtube.com/watch?v=jj1mfLdKndE&t=211s


Suomen aluemenetykset toisen maailmansodan seurauksena - alueet ja niiden merkitys

https://www.youtube.com/watch?v=KX6YrCbBy9s&t=219s


Menetykset olivat todella suuret. Siksi on nyt pidettävä huoli siitä, ettei Ukraina joudu tekemään yhtä epäedullista rauhaa. Rauhan tekemisen osapuolina tulee olla EU ja Nato. On palautettava takaisin rajat, jotka olivat ennen sotaa. Venäjän johtajat on saatava vastuuseen teoistaan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja Venäjän on korvattava aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot Ukrainalle.


On hyvä, että nämä valokuvat ovat Rautio-viikolla valokuvanäyttelynä Raution raatihuomeella

Vanhoja valokuvia Rautiosta

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2015/11/vanhoja-kuvia-rautiosta.html

Hurjia Suomalaisia

https://areena.yle.fi/1-62315587

Dokumenttisarja arvoituksellisista suomalaisista maan äärissä ennen suihkukoneiden aikaa. FBI ajoi takaa amerikansuomalaista Arvo Hallbergia, Oiva Koski toimi natsien kuriirina Berliinissä ja Sanna Kannisto oli Kanadan ratsupoliisien takaa-ajama agitaattori. Heidän ja monen muun hurjan suomalaisen tarina tulee tutuksi Antti Tuurin käsikirjoittamassa ja Rauli Virtasen ohjaamassa sarjassa. Coolvision Oy. (2009)


Stalingradissa Vangittujen 91 000 Saksan Sotilaiden Julma TEL0ITUS

https://www.youtube.com/watch?v=PKApnt05yZc


Kovinta Karpoa 80-luvulta | Karpolla on asiaa

https://www.youtube.com/watch?v=E1avmi71MvQ