Raution tohtorit

 Raution tohtoreiden ( rautiolaiset syntyjuuret omaavat tohtorit) muotokuvapiirrokset ovat osa Raution kylän kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa. Muotokuvapiirrokset on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.

Erkki Ahon taidenäyttelyn kokoelmaan kuuluu muotokuvia rautiolaisista, jotka ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon. Rautio on tunnettu poikkeuksellisen suuresta tohtoreiden määrästä suhteessa kylän asukaslukuun, mikä on ollut paikallinen ylpeys. Muotokuvat toimivat kannustimena oppilaille ja kertovat kylän arvostuksesta koulutusta kohtaan. Tämä listaus osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista osaamista pienestä kylästä on maailmalle lähtenyt. Kokoelma kattaa valtavan kirjon tieteenaloja. Nämä muotokuvapiirrokset on tarkoitus saada esille ensi kesänä Erkki Ahon taidenäyttelyssä Rautiossa.

”Raution tohtorit” aakkosjärjestyksessä

Arto Haveri

Arto Haveri on suomalainen hallintotieteilijä ja kunta- ja aluejohtamisen professori Tampereen yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti kuntahallinnon, julkisen hallinnon uudistusten ja itsehallinnon asiantuntijana.

Tohtori Arto Haverin vuonna 1994 julkaistun väitöskirjan aihe on paikallisyhteisöjen mukautuva ja strateginen käyttäytyminen. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on ”Paikallisyhteisön sopeutuminen ja strateginen käyttäytyminen” (englanninkielinen nimeke: On adaptive and strategic behaviour of local level communities)

Hänet on valittu muun muan "Vuosikymmenen kuntatutkijaksi" vuonna 2020 tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään Haveri on toiminut urallaan myös lukuisissa luottamustehtävissä ja asiantuntijaroolissa, kuten väitöskirjojen esitarkastajana ja vastaväittäjänä muissa yliopistoissa

Elias Jukola

Elias Jukola on arvostettu suomalainen eläinlääketieteen tohtori (ELT, PhD) ja asiantuntija Helsingin yliopistossa.

Eläinlääketieteen tohtori Elias Jukolan väitöskirjan aihe liittyy nautojen terveyteen ja utaretulehdusten hallintaan.

Hänen vuonna 1994 julkaistun väitöskirjansa nimi on:

• Selenium, vitamin E, vitamin A and-carotene status of dairy herds in Finland and the association of selenium and vitamin E with the health of cows
  (Suomeksi: Maitokarjan seleeni-, E-vitamiini-, A-vitamiini- ja beetakaroteenitasot Suomessa sekä seleenin ja E-vitamiinin yhteys lehmien terveyteen)

Tutkimus oli merkittävä, sillä se selvitti hivenaineiden ja vitamiinien vaikutusta erityisesti lehmien vastustuskykyyn ja utareterveyteen suomalaisissa olosuhteissa.

Elias Jukola on toiminut pitkään keskeisissä asiantuntijatehtävissä suomalaisen eläinlääketieteen ja alkutuotannon saralla. Hänen asiantuntemustaan hyödynnetään erityisesti tuotantoeläinten terveydenhuollossa ja rehuteollisuudessa.

Jukolan nykyisiä ja aiempia keskeisiä rooleja ovat:

• HK Agri Oy: Jukola on toiminut HK Agrin asiantuntija eläinlääkärinä, jossa hänen työnsä on keskittynyt muun muassa lihantuotannon kehittämiseen ja eläintautien ennaltaehkäisyyn.

• Rehuteollisuuden asiantuntija: Hän on työskennellyt urallaan myös Suomen Rehun eläinlääkärinä. Tässä roolissa hän on yhdistänyt eläinlääketieteellisen osaamisen ja ruokinnan vaikutukset eläinten terveyteen, mikä linkittyy suoraan hänen väitöskirjaansa hivenaineista ja vitamiineista.

  Tutkimus ja julkaisut: Jukola on jatkanut tutkimustyötä myös väitöskirjansa jälkeen. Hänen tuoreempia tutkimuksiaan on tehty muun muassa sikojen loistartuntojen (Ascaris suum) hallinnasta ja niiden vaikutuksesta kasvuun ja lihaslaatuun.

• Helsingin yliopisto: Hän toimii asiantuntijana, joka tekee yhteistyötä akateemisen maailman ja teollisuuden välillä, tuoden käytännön kenttätyön kokemusta eläinlääketieteelliseen tutkimukseen.

Hänen työnsä painopiste on erityisesti ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, jossa tavoitteena on varmistaa eläinten hyvinvointi ja tuotannon laatu jo ennen sairauksien puhkeamista.

Minna Koivikko

Suomen ensimmäinen meriarkeologian tohtori: Koivikko väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2017 aiheesta, joka käsitteli Suomenlinnan hylkyjä ja niiden merkitystä.

Meriarkeologi, filosofian tohtori Minna Koivikon väitöskirjan aihe on Suomenlinnan UNESCO-maailmanperintökohteen meriarkeologia, erityisesti saarten edustalle upotettujen hylkyjen ja vedenalaisen maiseman tutkimus

Väitöskirjan tiedot:

Nimi: Recycling Ships: Maritime Archaeology of the UNESCO World Heritage Site, Suomenlinna.

Väitösvuosi: 2017.

Yliopisto: Helsingin yliopisto.

Sisältö:Tutkimus käsittelee Suomenlinnan edustalla sijaitsevia hylkyjä, joita on käytetty muun muassa aallonmurtajina ja osana linnoituksen vedenalaisia rakenteita. Se oli Suomen ensimmäinen meriarkeologian alalta tehty väitöskirja.

Työtehtävät: Hän toimii Museovirastossa meriarkeologina ja on mukana useissa kansainvälisissä asiantuntijaelimissä, kuten ICUCH-komiteassa (International Committee on the Underwater Cultural Heritage).

Kokemus: Hänellä on yli 30 vuoden kokemus alalta, ja hän on tutkinut erityisesti puulaivojen hylkyjä Itämerellä.

Keskeiset tutkimuskohteet ja hankkeet

• Suomenlinnan hylyt: Koivikko on tutkinut laajasti Suomenlinnan edustalla sijaitsevia hylkyjä, kuten Kustaanmiekan salmen venäläisiä linjalaivoja, joita upotettiin suojaamaan Helsinkiä Krimin sodan aikana.

• Veteen vajonneet -hanke: Hän on keskeinen toimija Veteen vajonneet -hankkeessa, jossa hyödynnetään modernia teknologiaa, kuten robottikameroita (ROV) ja fotogrammetriaa, hylkyjen mallintamiseen.

• Talvitutkimukset: Koivikko on tunnettu myös haastavissa olosuhteissa tehtävistä talvisukelluksista ja -tutkimuksista, joissa jään alta tehtävä kuvaus tarjoaa usein paremman näkyvyyden.

Julkisuus ja asiantuntijarooli

Koivikko on toiminut asiantuntijana useissa Ylen ohjelmissa, kuten Kesäkasvona ja Kuusi kuvaa-sarjassa, joissa hän on avannut meriarkeologin työtä ja sen vaatimia taitoja, kuten pelkojen hallintaa sukeltaessa.

Sinikka Kontio

Kontio valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa "Veisuun mahti" käsitteli suomalaista virrenveisuuta ja sen perinteitä. Vuonna 2020 hän suoritti lisäksi pianonvirittäjän ammattitutkinnon.

Tohtori Sinikka Kontion (o.s. Järvinen) väitöskirjan aihe onveisuu.

Väitöskirjan tiedot:

Otsikko: Veisuun mahti.

Oppilaitos: Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto.

Väitösvuosi:2001 (tarkastustilaisuus pidettiin maaliskuussa 2001).

Tutkimus käsittelee suomalaista virrenveisuuta ja sen perinnettä. Kontio on sittemmin toiminut asiantuntijana muun muassa Taideyliopistossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.

Rooli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa

Kontio on työskennellyt SKS:n arkistossa asiantuntijana, missä hänen vastuualueisiinsa on kuulunut muun muassa:

Kansanmusiikkiaineistojen hallinta: Hän on toiminut asiantuntijana perinteen tallentamiseen ja arkistointiin liittyvissä kysymyksissä.

Tutkijapalvelut: Hän tarjoaa asiantuntija-apua medialle ja tutkijoille, jotka hyödyntävät arkiston musiikki- ja kansanperinneaineistoja.

Arkistopedagogiikka: Hän on osallistunut hankkeisiin, joissa arkistoaineistoja tuodaan osaksi nykypäivän taiteellista toimintaa ja opetusta.

Keskeisiä julkaisuja ja artikkeleita

Kontion julkaisutoiminta yhdistää musiikin historian, tyylianalyysin ja pedagogiikan:

Veisuun mahti (2001): Hänen väitöskirjansa on edelleen keskeinen lähdeteos vanhan virrenveisuun tyylipiirteistä ja niiden soveltamisesta nykymusiikkiin.

Taiteellinen tutkimus: Hän on kirjoittanut useita artikkeleita ja blogipostauksia taiteellisesta tutkimuksesta, joissa hän pohtii, miten perinteentutkimus ja aktiivinen musisointi ruokkivat toisiaan.

Kansanmusiikin oppimateriaalit: Hän on ollut mukana tuottamassa aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään suomalaista kantele- ja lauluperinnettä.

Kontio toimii siltana historiallisen arkistotiedon ja elävän musiikkiesityksen välillä, mikä tekee hänen työstään ainutlaatuista suomalaisessa musiikintutkimuksessa.

Rauno Korhonen

Rauno Korhonen (s. 1958) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori

Oikeustieteen tohtori Rauno Korhosen väitöskirja käsittelee perusrekistereitä ja yksityisyyden suojaa informaatioyhteiskunnassa.

Väitöskirjan keskeiset tiedot:

Nimi: Perusrekisterit ja tietosuoja: Tutkimus henkilörekisterioikeuden perusteista ja perusrekisterien oikeudellisesta sääntelystä informaatioyhteiskunnassa.

Väitösvuosi: 2003 (väitöstilaisuus 17. tammikuuta 2003).

Yliopisto: Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta.

Asiantuntemus ja tutkimusalat

Väitöskirjansa jälkeen Korhonen on toiminut asiantuntijana erityisesti tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Hänen osaamisalueitaan ovat:

• Tietosuoja ja valvonta: Hän on varoittanut julkisuudessa siitä, kuinka herkästi ihmiset jakavat henkilötietoja ja kuvia verkossa, mikä voi altistaa identiteettivarkauksille.

  Viranomaisvaltuudet: Hänen tutkimuksensa on käsitellyt myös viranomaisten laajenevia oikeuksia kerätä ja myydä tietoa, mikä saattaa heikentää yksilön tietosuojaa.

• Oikeusinformatiikka:Korhonen on ollut osa Lapin yliopiston Oikeusinformatiikan instituuttia, joka on erikoistunut oikeuden ja tietotekniikan suhteeseen.

Muut julkaisut

Väitöskirjan lisäksi Korhonen on kirjoittanut tai toimittanut teoksia myös muista oikeudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista:

• Eutanasia: Hän on kirjoittanut teoksen Eutanasia – hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus (Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, osa 18).

• Oikeudellinen neuvonta: Hän on tutkinut viranomaisen neuvontavelvollisuutta ja oikeudellisen tiedon saatavuutta.

Akateeminen tausta

Korhonen on työskennellyt Lapin yliopistossa eri tehtävissä, muun muassa assistenttina ja myöhemmin asiantuntijana.

Hänen väitöstilaisuudessaan (2003) vastaväittäjinä toimivat merkittävät oikeusvaikuttajat, kuten oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti (myöhemmin oikeuskansleri) ja filosofian tohtori Timo Kuronen.

Heikki Niskakangas

Heikki Niskakangas (s. 1948) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden emeritusprofessori. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista ja on toiminut vuosikymmeniä yhteiskunnallisena keskustelijana veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä

Vero-oikeuden professori Heikki Niskakankaan väitöskirjan aihe on kansainvälinen verotus, tarkemmin sanottuna rojaltien ja palvelumaksujen verotus.

Väitöskirjan tiedot:

Nimi: Rojaltit ja palvelumaksut kansainvälisessä veropolitiikassa

Vuosi: 1983

• Oppilaitos: Helsingin kauppakorkeakoulu

Heikki Niskakangas (s. 1948) on toiminut pitkään Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professorina ja on yksi Suomen tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti yritysverotukseen ja veropolitiikkaan.

Akateeminen ura ja asiantuntijuus

Professuuri: Niskakangas toimi pitkään vero-oikeuden professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa (aiemmin Helsingin kauppakorkeakoulu). Hän jäi eläkkeelle kesällä 2015.

Tutkimusalueet: Hänen erityisosaamistaan ovat kansainvälinen verotus, yritysverotus, veropolitiikka ja perintöverotus.

Merkittävät julkaisut

Niskakangas on kirjoittanut useita keskeisiä oppikirjoja ja teoksia, joita käytetään laajasti korkeakouluissa ja alan ammattilaisten keskuudessa:

Johdatus Suomen verojärjestelmään (yhdessä Tomi Viitalan kanssa)

Veropolitiikka

Johdatus henkilöverotukseen

Corporate Governance – Hyvä omistajaohjaus ja hallitustyöskentely (yhteiskirjoittajana)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja luottamustehtävät

Niskakangas on ollut aktiivinen toimija suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteon taustalla:

Poliittinen asiantuntija: Hän on toiminut muun muassa Esko Ahon vaalityöryhmän vetäjänä ja osaamisavustajana.

Valtion työryhmät: Hän on osallistunut useisiin valtiollisiin selvityshankkeisiin, kuten perustulokokeilun esiselvitystyöryhmään.

Julkinen keskustelu: Hän on tunnettu suorasanaisista näkemyksistään verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja talousvaikutuksista, kuten perintöveron säilyttämisen puolustamisesta

Keijo Nivala

Keijo Nivala on suomalainen tekniikan tohtori, joka tunnetaan erityisesti urastaan ammattikorkeakoulujen johdossa.

Tekniikan tohtori Keijo Nivala on väitellyt Oulun yliopistosta vuonna 2006. Oulun yliopiston julkaisutietokannan mukaan hänen väitöskirjansa aihe ja tiedot ovat:

Väitöskirjan nimi: An agile supply chain for a project-oriented steel product network (Ketterä toimitusketju projektiperusteisessa terästuoteverkostossa).

Väitösvuosi:2006.

Tieteenala:Tuotantotalous (Faculty of Technology).

• Tutkimuksen sisältö:Väitöskirja käsittelee projektiorientoituneen teollisuuden, erityisesti teräsrakentamisen, toimitusketjujen hallintaa ja ketteryyttä. Tutkimuksessa kehitettiin malleja, joilla yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja reagointikykyään muuttuvassa markkinaympäristössä.

Keijo Nivala tunnetaan pitkästä urastaan Centria-ammattikorkeakoulun (ent. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) tutkimus- ja innovaatiojohtajana sekä keskeisenä vaikuttajana alueellisessa kehitystyössä, kuten Nivalan teollisuuskylän ja Kerttu Saalasti Instituutin yhteistyöhankkeissa.

Tekniikan tohtori Keijo Nivala on akateemisen ja hallinnollisen uransa ohella ollut aktiivinen toimija musiikin saralla, erityisesti eläkevuosinaan. Hänen musiikillinen toimintansa keskittyy viihteelliseen ja perinteiseen tanssimusiikkiin.

Viihdeorkesteri Selvät Sävelet

Keijo Nivala toimii viihdeorkesteri Selvät Sävelet -kokoonpanon johtajana ja primus motorina.

Toiminta: Orkesteri on Ylivieskan seudun kansalaisopiston alaisuudessa toimiva esiintyvä ryhmä. Se järjestää säännöllisesti teemakonsertteja, kuten "Kesämuistoja" tai joulukonsertteja.

Kokoonpano: Orkesteri koostuu useista soittajista ja vaihtuvista solisteista. Ohjelmisto perustuu nimenomaan orkesterille tehtyihin sovituksiin, mikä vaatii soittajilta hyvää nuotinlukutaitoa.

Nivalan rooli: Hän vastaa orkesterin johtamisesta ja toiminnan koordinoinnista. Hän on kuvaillut orkesteritoimintaa suureksi ilonaiheeksi eläkevuosinaan.

Tango-Landola

Tango-Landola on toinen Nivalaan yhdistetty musiikillinen käsite, joka liittyy vahvasti perinteiseen suomalaiseen tangoon ja tanssimusiikkiin.

Luonne: Kokoonpano tai teema on keskittynyt nimenomaan tangon ja muun perinteisen iskelmämusiikin esittämiseen.

Yhteys:Nivala on julkaissut videoita ja päivityksiä, joissa hän esittelee "Tangon taikaa" ja muuta Landola-kitaraan (tai vastaavaan akustiseen tyyliin) pohjautuvaa musiikkia. Toiminta on usein kytköksissä laajempaan paikalliseen musiikkikulttuuriin ja tanssitapahtumiin.

Yhteenveto musiikkitoiminnasta

Nivalan musiikkiharrastus ei ole pelkkää harrastamista, vaan se on muodostunut merkittäväksi osaksi hänen julkista profiiliaan erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hän yhdistää toiminnassaan

Johtajuuden:Orkesterin hallinnollinen ja musiikillinen johto.

Paikallisuuden: Aktiivinen yhteistyö alueen solistien ja opistojen kanssa.

Perinteet: Suomalaisen tanssi- ja viihdemusiikin vaaliminen

Timo Murtoniemi

Tohtori Timo Murtoniemi on suomalainen asiantuntija ja tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään sisäilman laadun, rakennusfysiikan ja mikrobiologian parissa

Tohtori Timo Murtoniemen väitöskirjan aihe käsittelee rakennusmateriaalien mikrobikasvua ja sen vaikutuksia.

Väitöskirjan tiedot:

Otsikko: Microbial growth on plasterboard and spore-induced inflammatory responses and cytotoxicity in vitro (suom. Mikrobikasvu kipsilevyllä sekä itiöiden aiheuttamat tulehdusvasteet ja solukuolemat in vitro).

Julkaisuvuosi:2004.

Oppilaitos:Kuopion yliopisto (nykyisin Itä-Suomen yliopisto), Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta.

Tutkimus keskittyy tarkastelemaan, miten kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyvät mikrobit kasvavat kipsilevyalustalla ja millaisia terveydellisiä vasteita niiden itiöt aiheuttavat solutasolla. Murtoniemi on urallaan toiminut muun muassa Kansanterveyslaitoksen (KTL) ympäristöterveyden osastolla.

Tohtori Timo Murtoniemi on erikoistunut rakennusterveys- ja sisäilmatutkimukseen, erityisesti mikrobien aiheuttamiin terveysvaikutuksiin.

Koulutus ja asiantuntemus

Tohtorintutkinto: Murtoniemi väitteli filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistosta (nyk. Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2004. Hänen väitöskirjansa käsitteli kipsilevyjen mikrobikasvua ja itiöiden aiheuttamia soluvasteita.

Erikoisalat: Hänen keskeistä osaamistaan ovat rakennusterveys, sisäilman laatu, mikrobiologia ja rakenteiden kosteusvauriot.

Työura ja nykyinen toiminta

Nykyinen rooli: Hän toimii johtavana asiantuntijana (Chief Specialist) Sirate Group Oy:ssä, joka on rakennusterveyspalveluihin erikoistunut yritys.

Aiempi kokemus:Murtoniemi on työskennellyt tutkijana Kansanterveyslaitoksella (KTL, nyk. THL) ympäristöterveyden osastolla, missä hän keskittyi kosteusvauriorakennusten mikrobialtistuksen tutkimiseen.

Keskeiset tutkimusaiheet ja julkaisut

Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti seuraaviin teemoihin:

Mikrobikasvu rakennusmateriaaleilla  Miten erilaiset sieni- ja bakteerilajit käyttäytyvät rakennusmateriaaleilla, kuten kipsilevyillä.

Terveysvaikutukset: Home- ja bakteeri-itiöiden aiheuttamat tulehdusvasteet ja solutoksisuus (in vitro -tutkimukset).

Kosteusvauriot: Menetelmät vaurioiden tunnistamiseen ja niiden riskien arviointiin.

Hänen julkaisuluettelonsa sisältää useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä tiedelehdissä, jotka käsittelevät sisäilman mikrobiologiaa ja toksikologiaa.

Asiantuntijatyö Sirate Groupissa

Timo Murtoniemi toimii Sirate Group Oy:ssä johtavana asiantuntijana (Chief Specialist) Sirate Group -yhteystiedot. Hänen työnsä painottuu erityisesti haastaviin rakennusterveys- ja sisäilmahankkeisiin.

Palvelut ja projektit:

Kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset: Rakennusten vaurioiden tunnistaminen ja korjaustarpeen arviointi Sirate – kuntotutkimukset.

Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) tehtävät:Toimiminen sertifioituna asiantuntijana viranomaisvaatimusten ja terveysperusteisten arviointien parissa.

Rakennusterveystietokanta: Murtoniemi on ollut mukana kehittämässä Rakennusterveystietokantaa (2024), joka on Työsuojelurahaston tukema hanke tilastollisen tiedon keräämiseksi sisäilmaongelmista Sirate – tutkimusaineisto.

Laadunvarmistus: Puhtaustasojen hallinta ja mikrobiologinen laadunvarmistus rakennushankkeiden aikana.

Keskeisiä julkaisuja ja tutkimusartikkeleita

Murtoniemen tieteellinen tuotanto keskittyy mikrobien toksisuuteen ja niiden kasvuun rakennusmateriaaleilla.

Tieteelliset artikkelit (esimerkkejä):

Effect of moisture on microbial growth Tutkimuksia siitä, miten materiaalin kosteuspitoisuus vaikuttaa eri mikrobisukujen (kuten Penicillium ja Aspergillus) kasvuun ja aineenvaihduntaan.

• Inflammatory potential of indoor microbes: Artikkeleita, joissa vertaillaan eri rakennusmateriaaleilta eristettyjen mikrobien kykyä aktivoida ihmisen immuunisoluja (makrofageja).

  Rakennusterveystietokanta - loppuraportti (2024): Tuore tutkimushanke, jossa analysoitiin laajaa kuntotutkimusaineistoa sisäilmaongelmien yleisyyden ja tyyppien selvittämiseksi Työsuojelurahasto.

Juhani Peltonen

Turun yliopistossa fysiikan ja tietotekniikan parissa työskentelevä tohtori, professori Juhani Peltonen on pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä Hän on toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.

professori Juhani Peltonen on pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä Hän on toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.

Tohtori, professori

Juhani Peltonen on Turun yliopiston fysiikan ja tietotekniikan pitkäaikainen asiantuntija, joka tunnetaan erityisesti avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä.

Hänen keskeisintä tutkimus- ja kehitystyötään kuvaavat seuraavat tiedot:

Tutkimusalat ja asiantuntemus

• Avaruuslaitteet ja säteilymonitorit: Peltonen on johtanut muun muassa Aalto-1-satelliitin RADMON-säteilymonitorin elektroniikan kehitystä.

  Digitaalinen lukuelektroniikka: Hänen asiantuntemuksensa ytimessä on innovatiivinen elektroniikka, jossa ilmaisinten signaali digitoidaan ja käsitellään nopean digitaalisen logiikan avulla ilman perinteistä analogista muokkausta.

• Kansainväliset missiot: Hän on ollut mukana merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa, kuten BepiColombo-merkuriusmissiossa, jossa hän on osallistunut SIXS-instrumentin (Solar Intensity X-ray and particle Spectrometer) kehitykseen.

Akateeminen ura ja opetus

• Toiminut fysiikan professorina Turun yliopistossa ja vastannut erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella.

• Yhdistää työssään teoreettisen fysiikan ymmärryksen käytännön laitesuunnitteluun.

Raija Petäistö

Raija Petäistö väitteli tohtoriksi vuonna 1983. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti metsänviljelyyn, taimitarhojen kasvitautioppiin ja havupuiden taimien terveyteen.

Tohtori Raija-Liisa Petäistön (esiintyy usein nimellä Raija Petäistö) väitöskirjan aihe käsittelee metsätuhoja aiheuttavaa surmakkasientä (Gremmeniella abietina).

Väitöskirja on englanninkielinen ja sen tiedot ovat:

Nimi: Factors favouring pathogenesis of Gremmeniella abietina

Aihe: Tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka edistävät surmakkasienen kykyä aiheuttaa tautia (patogeneesiä) havupuilla, erityisesti taimitarhaolosuhteissa ja nuorissa metsissä.

Vuosi:1996

Yliopisto:Kuopion yliopisto (nykyisin osa Itä-Suomen yliopistoa).

Raija-Liisa Petäistö on tehnyt pitkän uran Metsäntutkimuslaitoksella (nykyinen Luonnonvarakeskus Luke) erikoistutkijana, ja hänen asiantuntemuksensa keskittyy metsänpatologiaan ja taimitarhojen sienitauteihin.

Tohtori Raija-Liisa Petäistö on tehnyt merkittävän uran suomalaisena metsätutkijana, erityisesti metsänpatologian eli metsien tautien asiantuntijana.

Tässä on kootusti tietoja hänen urastaan ja tutkimuksistaan:

Akateeminen tausta ja työura

Koulutus: Raija-Liisa Petäistö väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 1996. Hänen väitöskirjansa Factors favouring pathogenesis of Gremmeniella abietina käsitteli surmakkasienen tautimekanismeja.

Työpaikka: Hän työskenteli pi tkäänMetsäntutkimuslaitoksella (Metla), joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta (Luke). Hän toimi siellä erikoistutkijana ja on nykyisin eläkkeellä.

Keskeiset tutkimusaiheet

Petäistön tutkimustyö on keskittynyt erityisesti havupuiden taimien terveyteen ja taimitarhoilla esiintyviin sieniin. Hänen julkaisunsa kattavat muun muassa:

Surmakkasieni (Gremmeniella abietina): Tämä on hänen kenties tunnetuin tutkimuskohteensa. Hän selvitti, mitkä ympäristötekijät (kuten sääolosuhteet) edistävät sienen leviämistä ja tuhoja männiköissä.

Taimitarhojen sienitaudit: Hän on tutkinut laajasti eri sienilajien, kuten rauduskoivun versolaikun (Betula pendula), vaikutuksia taimien kasvuun ja selviytymiseen

Männynversoruoste: Tutkimukset ovat käsitelleet myös männynversoruosteen (Melampsora pinitorqua) esiintymistä ja sen aiheuttamia vaurioita.

Kasvualustat ja lannoitus: Hän on tutkinut, miten taimitarhojen käytännöt, kuten kasvualustojen valinta ja lannoitus, vaikuttavat taimien alttiuteen taudeille.

Julkaisutoiminta

Petäistö on kirjoittanut kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja raportteja sekä suomeksi että englanniksi. Hänen julkaisujaan löytyy kattavasti Luonnonvarakeskuksen Jukuri-julkaisuarkistosta ja kansainvälisistä tietokannoista, kuten ResearchGate.

Tiina Petäistö

Tiina Petäistö on suomalainen lääkeaineoppiin erikoistunut filosofian tohtori, joka työskentelee lääkekehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavassa Admescope-yrityksessä

Tohtori Tiina Petäistön väitöskirjan aihe on Kollageeni XVIII rasvakudoksissa ja rasva aineenvaihdunnassa (englanniksi Collagen XVIII in adipose tissues and lipid metabolism).

Väitöstilaisuus järjestettiin Oulun yliopistossa 7. lokakuuta 2022. Tutkimus kuuluu biokemian ja molekyylilääketieteen alaan

Keskeiset tiedot väitöskirjasta:

Väittelijä: Tiina Petäistö

Yksikkö:Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Soluväliaine ja hypoksia -tutkimusryhmä

Vastaväittäjä:Professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto)

Kustos: Dosentti Ritva HeljasvaaraTutkimuksessa tarkasteltiin tyypin XVIII kollageenin roolia rasvakudoksen kehityksessä ja to

iminnassa sekä sen vaikutusta elimistön laajempaan aineenvaihduntaan.

Tohtori Tiina Petäistö on luonut uraa erityisesti biolääketieteen tutkimuksen ja lääkekehityspalveluiden parissa. Hänen työhistoriansa keskiössä on asiantuntemus kollageenitutkimuksessa ja aineenvaihdunnassa.

Työhistoria ja uravaiheet:

• Research Scientist, Admescope (nykyinen): Petäistö työskentelee tutkijana oululaisessa lääkekehityksen palveluyrityksessä Admescopessa. Yritys on erikoistunut ADME-Tox-tutkimuksiin (imeytyminen, jakautuminen, aineenvaihdunta, erittyminen ja toksisuus).

  Väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto (2015–2022): Hän suoritti tohtorikoulutuksensa Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa. Tutkimustyö keskittyi kollageeni XVIII:n merkitykseen rasvakudoksessa.

  Aiempi tutkimustyö: Ennen väitöskirjatutkimustaan hän teki pro gradu -tutkielmansa (2014) tyypin XIII ja XV kollageenien roolista ihon kehityksessä.

  Koulutus: Hän valmistui filosofian maisteriksi biokemiasta Oulun yliopistosta vuonna 2014 ja aloitti tohtoriopinnot heti seuraavana vuonna.

Tietoa Tiina Petäistön tutkimuksesta ja hänen nykyisestä työnantajastaan.

Tutkimus: Kollageeni XVIII ja aineenvaihdunta

Petäistön väitöskirjatutkimus pureutui siihen, miten tyypin XVIII kollageeni (soluväliaineen rakenneosa) säätelee rasvakudoksen laajenemista ja toimintaa.

Rasvakudoksen säätely: Tutkimus osoitti, että kollageeni XVIII on välttämätön rasvakudoksen normaalille kehitykselle ja uusiutumiselle.

Aineenvaihdunnan tasapaino: Se vaikuttaa siihen, miten elimistö varastoi rasvaa ja erittää viestimolekyylejä, mikä on keskeistä esimerkiksi liikalihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ymmärtämisessä.

Erikoisala: Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston Soluväliaine ja hypoksia- tutkimusryhmässä, joka on kansainvälisesti tunnettu kollageenitutkimuksesta.

Työnantaja: Admescope (Oulu)

Petäistö työskentelee nykyään tutkijana (Research Scientist) oululaisessa Admescopessa.

Toimiala:Admescope on lääkekehityksen palveluyritys (CRO), joka on erikoistunutADME-Tox-tutkimuksiin.

Absorption (imeytyminen)

Distribution (jakautuminen)

Metabolism (aineenvaihdunta)

Excretion (erittyminen)

Toxicity (toksisuus)

Asiantuntemus:Yritys auttaa globaaleja lääkeyhtiöitä ymmärtämään, miten uudet lääkeainekandidaatit käyttäytyvät elimistössä.

Kansainvälisyys: Admescope on osa eurooppalaista Symeres-organisaatiota, ja sillä on asiakkaita yli 30 maassa.

Tiimi: Työyhteisö koostuu biokemisteistä, kemisteistä ja farmakologeista, joilla on vahva osaaminen lääkeaineenvaihdunnan analytiikassa

Juho Polet

Juho Polet on suomalainen liikuntatieteiden ja psykologian asiantuntija, joka työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopsitossa. Hänen työnsä keskittyy pääasiassa oppimiseen, motivaatioon ja terveyskäyttäytymiseen:

Tohtori Juho Poletin väitöskirjan aihe on liikunnanopettajan antaman tuen vaikutus oppilaiden liikuntamotivaatioon ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Hänen väitöskirjansa koko nimi on:

• Testing and extending predictions of the trans-contextual model: Examining the role of physical education in the promotion of physical activity.

Väitöstutkimus tarkasteli erityisesti niin kutsuttua trans-kontekstuaalista mallia, jonka mukaan liikunnanopettajalta saatu autonomiaa tukeva palaute ja ohjaus voivat lisätä oppilaan sisäistä motivaatiota liikkua myös koulun ulkopuolella ja vapaa-ajalla. 

Keskeisiä havaintoja ja sisältöjä:

• Motivaation siirtyminen: Myönteiset kokemukset koululiikunnasta ennustivat korkeampaa motivaatiota ja aktiivisuutta vapaa-ajalla.

• Itsehallinnan merkitys: Tutkimus laajensi perinteistä mallia tarkastelemalla, miten yksilön itsehallinta (self-control) ja asenteet vaikuttavat liikuntatottumusten muodostumiseen.

• Käytännön soveltuvuus: Tulokset korostavat liikunnanopettajien roolia elinikäisen liikkumisen edistämisessä tukemalla oppilaiden kokemaa pätevyyttä ja itsemääräämisoikeutta.

Polet väitteli liikuntapsykologian alalta Jyväskylän yliopistossa 18. maaliskuuta 2022. Väitöskirjan verkkoversio on luettavissa Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa.

Tohtori Juho Polet on suomalainen tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy liikuntapsykologiaan, oppimiseen ja motivaatioon.

Tässä on koottuna keskeiset tiedot hänen urastaan, tutkimuksestaan ja yhteystiedoistaan:

Nykyinen rooli ja tutkimus

Tehtävä: Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.

Tutkimuskeskus: Hän työskentelee InterLearn-huippututkimusyksikössä (Centre of Excellence for Learning Dynamics and Intervention Research).

Painopistealueet:

Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät sosioemotionaaliset ongelmat.

Liikuntamotivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät (esim. itsemääräämisteoria ja trans-kontekstuaalinen malli).

Liikunnanopettajien rooli oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.

• Neurobiologiset, kognitiiviset ja ympäristötekijät oppimisen taustalla.

Akateeminen tausta ja väitöskirja

Koulutus: Filosofian tohtori (FT), valmistunut Jyväskylän yliopistosta vuonna 2022.

Väitöskirja (2022):"Testing and extending predictions of the trans-contextual model: Examining the role of physical education in the promotion of physical activity".

Pro gradu (2014): Tutki lukemisen ja aritmetiikan sujuvuuden kehittymistä alkuopetuksessa.

Julkaisut ja asiantuntijatyö

Julkaisutoiminta: Hän on julkaissut laajasti artikkeleita liikuntatieteen, psykologian ja kasvatustieteen aloilta. Hän on ollut mukana muun muassa kansallisessa LIITU-tutkimuksessa (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa).

Terminologian kehittäminen:Polet on ollut mukana yhdenmukaistamassa itsemääräämisteorian (Self-Determination Theory) suomenkielistä käsitteistöä tiedeyhteisössä.

Mirjam Rasmus

TohtoriM irjam Rasmus on suomalainen kasvatustieteilijä, joka toimii tällä hetkellä Turun normaalikoulun johtavana rehtorina.Hän on aktiivinen opetusalan kehittäjä ja toimii linkkinä yliopistollisen opettajankoulutuksen ja käytännön koulutyön välillä.

Mirjam Rasmus on kokenut suomalainen koulutusalan johtaja ja tutkija, joka toimii tällä hetkellä Turun kansainvälisen koulun (Turku International School) rehtorina. Hän työskentelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan alaisuudessa.

Tässä on kootusti keskeiset tiedot hänen urastaan ja tutkimuksestaan:

Ammatillinen rooli ja asiantuntemus

• Rehtori: Rasmus johtaa Turun kansainvälistä koulua, joka kattaa perusasteen ja IB-lukion. Koulu on osa Turun normaalikoulua.

• Kansainvälinen koulutus: Hän on aktiivinen keskustelija kansainvälisen koulutustarjonnan kehittämisessä Turun alueella ja on korostanut sen merkitystä kaupungin vetovoimalle.

• Koulun kehittäminen: Hän osallistuu aktiivisesti koulutuspoliittiseen keskusteluun ja on ollut mukana muun muassa kansainvälisissä kouluvierailuissa (esim. Minnesotaan) hakemassa oppia pedagogisiin innovaatioihin.

Tutkimustoiminta ja julkaisut

Vaikka hänen väitöskirjansa tarkka nimi ei ole julkisesti etualalla, hänen viimeaikainen tutkimuksensa keskittyy seuraaviin teemoihin:

• Koulun resilienssi:Hän on ollut kirjoittamassa vertaisarvioitua teosta "Opettajan monipuolisen vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen" (2025), jossa käsitellään koulun resilienssiä.

• Vuorovaikutusosaaminen: Hänen tutkimusintressinsä liittyvät vahvasti opettajien taitoon kohdata oppilaat ja rakentaa toimivaa kouluympäristöä.

  Pedagoginen kehittäminen: Hän kirjoittaa asiantuntijablogeja (kuten UTU:n Kas!-blogi) ajankohtaisista kasvatustieteen ilmiöistä

Tohtori Mirjam Rasmus on keskeinen hahmo Turun kansainvälisessä koulutusympäristössä. Hän toimii tällä hetkellä Turun kansainvälisen koulun (Turku International School, TIS) rehtorina ja työskentelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan alaisuudessa.

Ammatillinen rooli ja vastuut

Turun kansainvälisen koulun rehtori: Rasmus johtaa koulua, joka tarjoaa kansainvälistä perusopetusta ja IB-lukiokoulutusta osana Turun normaalikoulua.

Kansainvälinen yhteistyö:

Hän on mukana kehittämässä kansainvälistä opetusta ja on osallistunut muun muassa opintomatkoihin Minnesotaan hakemaan oppia paikallisista pedagogisista innovaatioista.

Hakijaneuvonta: Hän toimii yhteyshenkilönä kansainvälisille hakijoille ja ohjaa oppilaita ainevalinnoissa ja hakuprosessissa.

Tutkimus ja julkaisut

Rasmuksen tutkimustyö keskittyy kansainväliseen pedagogiikkaan ja koulun kehittämiseen:

• Sillanrakentaja-rooli: Hän on yksi kirjoittajista artikkelissa "Turku International School’s unique role as a bridgebuilder" (2022), joka käsittelee kansainvälisen koulun merkitystä osana laajempaa yhteisöä.

  Koulun resilienssi: Hän on osallistunut tutkimukseen, joka käsittelee koulun ja opettajien kykyä sopeutua ja toimia haastavissa ympäristöissä.

Pirkko Rautakoski

Pirkko Rautakoski on logopedian professori, joka työskentelee Åbo Akademissa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori (FT) ja puheterapeutti

Pirkko Rautakosken väitöskirjan (2005) aihe on vaikeasti afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä kommunikointimenetelmien käyttö ja kuntoutus.

Väitöskirjan koko nimi on:

• Vaikeasti afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä vuorovaikutus: kommunikointimenetelmien käyttö ja kuntoutus.

Keskeisiä tietoja väitöskirjasta:

Yliopisto: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, puhetieteiden laitos.

Julkaisuvuosi: 2005.

Tutkimusala: Logopedia.

Sisältö:Tutkimus käsittelee afasiaa sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä välistä vuorovaikutusta sekä sitä, miten puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC) ja kuntoutus vaikuttavat tähän vuorovaikutukseen.

Pirkko Rautakoski toimii nykyisin logopedian professorina Åbo Akademissa.

Pirkko Rautakosken nykyinen tutkimus keskittyy erityisesti varhaisen kommunikaation ja sosiaalis-emotionaalisten taitojen väliseen yhteyteen lapsuudessa.

Hän on mukana laajassa tutkimusyhteistyössä, jossa selvitetään, miten pienten lasten varhaiset kielelliset valmiudet ennustavat heidän myöhempää sosiaalista ja emotionaalista kehitystään.

Keskeisiä tutkimustuloksia ja teemoja:

Kommunikaatio ennustaa taitoja:Rautakosken tutkimusryhmän tulokset osoittavat, että heikommat varhaiset kommunikointitaidot (kuten eleet ja kielen ymmärtäminen 13 kuukauden iässä) voivat ennustaa viiveitä sosiaalis-emotionaalisen kompetenssin kehityksessä taaperoiässä.

Riskitekijöiden tunnistaminen: Tutkimus korostaa varhaisen seurannan merkitystä. Varhaiset viiveet kielenkehityksessä on tunnistettu riskitekijäksi myöhemmille sosiaalisille ja käyttäytymisen ongelmille.

Vanhempien tukeminen: Tutkimustyö pyrkii antamaan työkaluja ja ohjeistusta vanhemmille, jotta he voivat tukea lapsen pragmaattista kommunikaatiota ja kielenkehitystä jo vauvasta lähtien.

STEPS-tutkimus: Monet näistä tuloksista pohjautuvat laajaan suomalaiseen Steps Study -kohorttitutkimukseen, jossa Rautakoski on ollut keskeisessä roolissa.

Rautakoski toimii professorina Åbo Akademissa, missä hän jatkaa työtään logopedian parissa painottaen sekä lasten kielellistä kehitystä että aikuisten afasiakuntoutusta.

Pirkko Rautakoski on viime vuosina tutkinut erityisesti lapsen varhaista kehitystä ja vuorovaikutusta osana laajoja tutkimusryhmiä. Alla on kooste hänen viimeaikaisesta työstään.

Tuoreita julkaisuja ja tutkimusaiheita

Rautakoski on julkaissut runsaasti artikkeleita, jotka käsittelevät lapsen varhaista kommunikaatiota ja sen yhteyttä myöhempään kehitykseen. Esimerkkejä julkaisuista:

• Infant temperament predicts early communicative skills in the FinnBrain Birth Cohort Study (2022/2023): Tutkimuksessa selvitettiin, miten vauvan temperamenttipiirteet ovat yhteydessä varhaisiin kommunikointitaitoihin.

• Early communicative development and its relation to social-emotional competence (osana STEPS- ja FinnBrain-tutkimuksia): Julkaisut käsittelevät sitä, miten eleet ja kielen ymmärtäminen ennustavat lapsen kykyä säädellä tunteitaan ja toimia sosiaalisesti. Tutustu Åbo Akademin tutkimukseen.

  Models for enhancing activity and participation of people with aphasia in Finland: Vaikka painopiste on siirtynyt lapsiin, hän julkaisee edelleen afasiaan ja aikuisten kuntoutusmalleihin liittyvää tutkimusta.

Keskeiset tutkimushankkeet

Rautakoski on mukana useissa monitieteisissä suomalaisissa kohorttitutkimuksissa:

STEPS-tutkimus (Steps to the Healthy Development and Well-being of Children): Laaja seurantatutkimus, joka alkoi jo raskausaikana. Rautakoski vastaa erityisesti kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen osuudesta. (STEPS-tutkimuksen julkaisut).

FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus: Yhteistyöhanke, jossa tutkitaan ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Rautakoski tuo tähän logopedista asiantuntemusta varhaisesta viestinnästä.

Sosiaalis-emotionaalinen kompetenssi: Åbo Akademin tutkimusryhmässä hän kehittää menetelmiä, joilla tunnistetaan varhain ne lapset, joilla on riski kielellisiin tai sosiaalisiin vaikeuksiin.

Rautakosken asiantuntija-profiili ja julkaisulista löytyvät kattavasti ResearchGate-palvelusta.

Päivi Rohkimainen

Päivi Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori, tietokirjailija ja opettaja. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kirkon historiaan ja suomalaiseen toimintaan Ruotsissa

Teologian tohtori Päivi Rohkimaisen väitöskirjan aihe on kirkon nuorisotyön historia.

Väitöskirjan tarkka nimi on:

"Hengellistä, sosiaalista ja kansallista huolenpitoa. Kirkon poika- ja tyttötyö Suomessa vuosina 1919–1933".

Tutkimus käsittelee muun muassa seuraavia teemoja:

Kirkon nuorisotyön muotoutuminen: Miten kirkollinen nuorisotyö kehittyi itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä.

Kasvatustavoitteet: Työn tavoitteena oli tarjota nuorille hengellistä tukea, mutta se kytkeytyi vahvasti myös kansalliseen eheyttämiseen ja sosiaaliseen huolenpitoon.

Sukupuolijako: Tutkimus tarkastelee erikseen poika- ja tyttötyön erityispiirteitä ja niiden roolia senaikaisessa yhteiskunnassa.

Päivi Rohkimainen väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2014.

Päivi Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori ja pappi, joka tunnetaan erityisesti kirkon kasvatustyön ja historian asiantuntijana.

Ammatillinen toiminta

• Kirkkoherra: Hän aloitti Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana kesäkuussa 2025.

  Kirkolliskokousedustaja: Rohkimainen on toiminut kirkolliskokouksen jäsenenä kaudella 2020–2024 ja on kuulunut sen perustevaliokuntaan.

  Aiemmat tehtävät: Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteerinä, vastaten kasvatuksen ja nuorisotyön kysymyksistä.

Koulutus ja tutkimus

Asiantuntijuus: Hän on julkaissut artikkeleita ja osallistunut tutkimushankkeisiin, jotka käsittelevät muun muassa kirkon isostoimintaa ja globaalikasvatusta.

Päivi Rohkimainen on teologian tohtori ja pappi, jonka asiantuntemus painottuu kirkon historiaan, kasvatukseen ja hallintoon. Alla on tarkempia tietoja hänen julkaisuistaan, asiantuntijatehtävistään sekä roolistaan kirkollisessa päätöksenteossa.

Tutkimus ja julkaisutoiminta

Rohkimaisen tutkimustyö on keskittynyt erityisesti kirkon nuorisotyön ja kasvatuksen historialliseen kehitykseen.

Väitöskirja (2014):"Hengellistä, sosiaalista ja kansallista huolenpitoa. Kirkon poika- ja tyttötyö Suomessa vuosina 1919–1933". Tutkimus analysoi, miten kirkon nuorisotyö muotoutui itsenäisyyden alkuvuosina osaksi laajempaa yhteiskunnallista ja kansallista kasvatustehtävää.

Artikkelit ja asiantuntijakirjoitukset: Hän on kirjoittanut useita artikkeleita kirkon kasvatustyön haasteista ja mahdollisuuksista. Esimerkiksi Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistussa tekstissään hän on pohtinut globaalikasvatusta ja lapsen oikeuksia kirkon työssä.

Asiantuntijarooli: Hän on toiminut asiantuntijana hankkeissa, jotka käsittelevät esimerkiksi isostoiminnan kehittämistä ja kirkon tulevaisuuden kasvatussuunnitelmia.

Kirkkopoliittinen toiminta ja näkemykset

Rohkimainen on vaikuttanut merkittävästi kirkon ylimmässä päätöksenteossa ja hallinnossa.

• Kirkolliskokous: Hän on toiminut kirkolliskokousedustajana (Espoon hiippakunta) ja ollut jäsenenä perustevaliokunnassa, joka käsittelee kirkon oppia ja työn keskeisiä linjauksia koskevia asioita.

  Näkemykset kirkon uudistumisesta:

  Kasvatus keskiössä: Rohkimainen on korostanut, että kirkon tulevaisuus riippuu siitä, miten se onnistuu tavoittamaan lapset, nuoret ja perheet.

  Hallinnon sujuvoittaminen: Hän on puoltanut kirkon rakenteiden uudistamista niin, että ne tukevat paremmin paikallisseurakuntien perustehtävää.

  Arvot: Hänen puheenvuoroissaan korostuvat usein sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikoimmista huolehtiminen ja kirkon rooli yhteiskunnallisena sillanrakentajana.

Pia Sjöblom

Tohtori Pia Sjöholm on suomalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on toiminut muun muassa Valtion liikuntaneuvoston äsenenä Hänet tunnetaan erityisesti työstään liikuntapolitiikan ja urheilun hallinnon parissa.

Tohtori Pia Sjöblomin väitöskirja käsittelee lukiolaisten luontosuhdetta ympäristökasvatuksen näkökulmasta.

Väitöskirjan tiedot:

Nimi: ”En studie av gymnasiestuderandes förhållande till naturen ur ett miljöpedagogiskt perspektiv” (suom. Tutkimus lukiolaisten luontosuhteesta ympäristökasvatuksen näkökulmasta).

Julkaisuvuosi:2012.

Oppilaitos: Åbo Akademi.

Sjöblom toimii nykyään biologian ja maantieteen didaktiikan yliopistonlehtorina Åbo Akademissa. Hänen asiantuntemuksensa ja tutkimuksensa keskittyvät laajasti kasvatustieteisiin, erityisesti ympäristökasvatukseen ja kestävään

Tohtori Pia Sjöblom jatkaa tutkimustaan Åbo Akademissa painopisteenään biologian ja maantieteen didaktiikka, erityisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatus.

Nykyiset tutkimusprojektit ja asiantuntemus

Sjöblom on mukana useissa hankkeissa, jotka tarkastelevat opettajien roolia ja opetussuunnitelmien sisältöjä suhteessa globaaleihin haasteisiin:

• Ilmastonmuutoskasvatus: Hän on tutkinut muun muassa luokanopettajien näkemyksiä ilmastonmuutoksen opettamisesta ja siihen liittyviä haasteita.

  Kestävän kehityksen didaktiikka: Sjöblomin työ edistää useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), ja hän on tarkastellut kriittisesti suomalaisen opettajankoulutuksen suoriutumista kestävyyskasvatuksessa.

  SIRENE-verkosto Hän kuuluu valtakunnallisen Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tutkimusverkosto SIRENE:n johtoryhmään.

Keskeisiä julkaisuja

Hänen julkaisunsa keskittyvät usein teoreettisen ja käytännön pedagogiikan risteyskohtiin:

High Performance Education Fails in Sustainability? (2017) – Artikkeli, joka pohtii suomalaisen peruskoulutuksen kestävyyskasvatuksen tilaa suhteessa koviin oppimistuloksiin.

Ympäristökasvatuksen käsikirja( 2017) – Sjöblom on kirjoittanut osioita tähän keskeiseen suomenkieliseen teokseen, käsitellen alan historiallista kehitystä 1960-luvulta nykypäivään.

Lukiolaisten luontosuhde – Hänen väitöskirjansa (2012) on edelleen viitattu perusteos nuorten luontosuhteen tutkimuksessa.

Asser Typpö

Tohtori Asser Typpö on suomalainen tekniikan tohtori, joka väitteli Oulun yliopistosta vuonna 2005. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti vesitalouteen, ympäristötekniikkaan sekä maatalouden ja ympäristön välisiin suhteisiin Pohjanmaan alueella.

Tekniikan tohtori Asser Typön (1928–2021) väitöskirjan aihe on "Pellon alarajan muutos ja sen vaikutukset viljelyyn ja ympäristöön Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa".

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 7. kesäkuuta 2005. Typpö oli väitellessään 77-vuotias, mikä teki hänestä yhden Suomen vanhimmista väitelleistä henkilöistä.

Keskeiset tiedot väitöskirjasta:

Oppilaitos: Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto.

Tutkimusalue: Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosa.

Sisältö: Tutkimus käsittelee maatalousmaan käytön muutoksia, erityisesti viljelyalueiden alarajan siirtymistä ja tämän kehityksen vaikutuksia sekä itse viljelyyn että ympäröivään luontoon ja ympäristöön.

• Julkaisu: Teos on julkaistu Oulun yliopiston sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. Series C, Technica.

Asser Typpö (1928–2021) oli poikkeuksellinen hahmo suomalaisessa tiedemaailmassa, sillä hän väitteli tekniikan tohtoriksi 77-vuotiaana vuonna 2005. Hänen työnsä yhdistää vuosikymmenten käytännön kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen

Väitöskirjan keskeiset tulokset

Tutkimus Pellon alarajan muutos ja sen vaikutukset viljelyyn ja ympäristöön Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa keskittyi rannikkoalueiden viljelyolosuhteisiin.

Pellon alarajan nostaminen: Tutkimus kehitti menetelmiä, joilla viljelymaan alarajaa voidaan nostaa matalilla rannikkoalueilla. Tämä on kriittistä kevätkylvöjen onnistumiselle, jotta pellot eivät olisi liian märkiä.

Maankäytön optimointi: Typpö analysoi, miten rantaviivan ja vesistöjen läheisyys vaikuttaa viljelyvarmuuteen. Hän esitti ratkaisuja, joilla voidaan vähentää viljelyn ympäristöhaittoja samalla kun parannetaan tuottavuutta.

Ympäristövaikutukset: Työssä tarkasteltiin erityisesti valumia ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, mikä on Keski-Pohjanmaan joille ja rannikolle tyypillinen haaste.

Asser Typön elämäntyö

Typpö teki pitkän uran käytännön insinöörityön ja maatalouden parissa ennen akateemista loppukiriään.

Kokemus ja asiantuntemus: Hänet tunnettiin erityisesti vesirakentamisen ja kuivatustekniikan asiantuntijana. Hän sovelsi väitöskirjassaan tietoa, jota oli kertynyt vuosikymmenten aikana käytännön kenttätyössä Pohjanmaalla.

Vaikutus alueeseen: Hänen työllään on ollut merkitystä paikalliselle maataloudelle, sillä hän ymmärsi syvällisesti alueen erityispiirteet, kuten maankohoamisen vaikutukset jokivarsiin ja peltoihin.

Esimerkki elinikäisestä oppimisesta: Typön väittelyä pidetään edelleen yhtenä hienoimmista esimerkeistä siitä, ettei tutkimustyön aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä.

Typpö keskittyi tutkimuksessaan erityisesti siihen, miten maankohoaminen ja vesistöjen säännöstely vaikuttavat rannikon peltojen kuivatukseen. Tässä ovat hänen keskeisimmät huomionsa ja ratkaisunsa:

Maankohoamisen vaikutus

Pohjanmaalla maa nousee jatkuvasti suhteessa mereen, mikä muuttaa jokien virtausolosuhteita.

Pinnan lasku: Maankohoaminen loiventaa jokien kaltevuutta alajuoksulla, mikä hidastaa veden poistumista pelloilta.

Tulvariski: Kun uomat madaltuvat ja säännöstelyrakenteet ikääntyvät, peltojen alimmat osat jäävät herkästi veden alle tai liian märiksi viljelylle.

Tekniset ratkaisut kuivatukseen

Typpö esitti väitöskirjassaan useita käytännönläheisiä menetelmiä, joilla viljelyedellytyksiä voidaan parantaa:

Pumppaamot ja pengerrykset: Hän painotti tehokkaiden pumppaamoiden merkitystä alueilla, joilla luonnonmukainen painovoimainen kuivatus ei enää riitä maankohoamisen tai liian matalan sijainnin vuoksi.

Säätösalaojitus: Menetelmä, jolla hallitaan pellon pohjaveden pintaa. Se auttaa pitämään veden riittävän alhaalla kylvöaikana, mutta säästää kosteutta kasvukaudella ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

Uomien perkaus ja hoito: Typpö korosti jatkuvaa tarvetta huolehtia laskuojista ja pääuomista, jotta hiekoittuminen ja kasvillisuus eivät tukkisi veden reittejä mereen.

Alarajan määrittely: Hän loi laskentamalleja, joilla voidaan määrittää taloudellisesti ja teknisesti järkevä "alin viljelyraja" – eli piste, jonka alapuolella olevia maita ei enää kannata yrittää pitää peltona, vaan ne tulisi jättää esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai kosteikoiksi.

Typön työ oli merkittävää, koska se toi tieteellisen pohjan sille, miten rannikkoseudun viljely voi sopeutua hitaaseen mutta jatkuvaan luonnonmuutokseen.

Tapani Typpö

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Tapani Typpö on kotoisin Kalajoen Rautiosta, Typpön kylästä. Hän on tehnyt merkittävän uran sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkärinä ja lääketieteen tutkijana. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy sydän- ja rintaelinkirurgiaan.

Tohtori Tapani Typpö on lääketieteen tohtori ja sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, jonka väitöskirja (1987) käsitteli maksan verenkiertoa Helsingin yliopistossa.

Väitöskirjan tiedot:

Otsikko: The effect of abdominal surgery on liver blood flow as measured by the Xe-133 inhalation method

Vuosi:1987

Yliopisto: Helsingin yliopisto

Aihepiiri:Väitöskirja tutki vatsan alueen leikkausten vaikutusta maksan verenkiertoon käyttäen ksenon-133-inhalaatiomenetelmää.

Tohtori Tapani Typpö tunnetaan monipuolisena vaikuttajana, jonka ura ja harrastukset ulottuvat kauas kirurgian ulkopuolelle.

Harrastukset: Musiikki ja ilmailu

Harmonikan soittaja: Tapani Typpö on harrastanut pitkään hanurinsoittoa ja on esiintynyt musiikin parissa erilaisissa tilaisuuksissa. Hänet tunnetaan taitavana harrastajamuusikkona, joka on tuonut musiikillista osaamistaan esiin myös lääkäriyhteisön tapahtumissa.

Ilmailu: Typpö on intohimoinen ilmailun harrastaja ja hänellä on yksityislentäjän lupakirja. Tämä harrastus kytkeytyy suoraan hänen yritystoimintaansa ilmailualalla.

Ura lääketieteen ulkopuolella ja yrittäjyys

Copterline: Typpö toimi pitkään helikopteriyhtiö Copterlinen hallituksen puheenjohtajana ja oli yksi yhtiön keskeisistä hahmoista. Hän oli mukana kehittämässä Tallinnan ja Helsingin välistä helikopteriliikennettä.

Yrittäjyys: Lääketieteen saralla hän on toiminut paitsi kirurgina, myös yrittäjänä perustaen ja johtaen terveydenhuoltoalan yrityksiä. Hän on ollut mukana muun muassa lääkäriasematoiminnassa (esim Typpö Kyösti Tapani -yhtiö).

Kirjallinen toiminta: Hän on kirjoittanut kolumneja ja artikkeleita, joissa hän on ottanut kantaa paitsi terveydenhuollon tilaan myös ilmailuun ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Tapanin persoonassa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla kirurgin tarkkuus, yrittäjän rohkeus ja taiteellinen ilmaisu hanurin välityksellä.

Tiina Vainio-Kaila

Tohtori Vainio-Kaila väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017. Hänen kymmenvuotinen tutkimustyönsä osoitti, että käsittelemätön puu (erityisesti mänty ja kuusi) tappaa tehokkaasti haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa, listeriaa ja MRSA-sairaalabakteeria.

Tekniikan tohtori Tiina Vainio-Kailan vuonna 2017 valmistuneen väitöskirjan aihe on männyn ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet.

Väitöskirjan virallinen nimi on:

Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Vainio-Kaila tutki väitöstyössään, miksi monet bakteerit kuolevat puupinnalla ja miten puun luontaisia ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi terveydenhuollossa.

Bakteerien torjunta: Tutkimuksessa testattiin useiden bakteerien, kuten listerian, salmonellan sekä sairaalabakteereina tunnettujen MRSA:n ja VRE:n selviytymistä puupinnoilla.

Vaikuttavat tekijät: Selitys puun antibakteerisuudelle löytyi puun uuteaineista, ligniinistä sekä puusta haihtuvista yhdisteistä eli tuoksusta.

Käytännön sovellukset: Tutkimus antaa tieteellistä pohjaa puun käytölle sisustusmateriaalina kohteissa, joissa hygienia on kriittistä, kuten sairaaloissa ja hoivakodeissa.

Väitöskirja on tehtyAalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa.

Tiina Vainio-Kaila on jatkanut puun terveysvaikutusten ja hygieniaominaisuuksien tutkimista useissa eri organisaatioissa, kutenbVTT:llä ja Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Myöhempi tutkimus ja keskeiset teemat

Hänen tutkimuksensa on laajentunut väitöskirjan jälkeen käsittelemään puun roolia osana terveellistä rakentamista ja sisustamista:

Pintakäsittelyn vaikutus: Vainio-Kaila on tutkinut, miten erilaiset maalit, lakat ja öljyt vaikuttavat puun luontaiseen kykyyn tappaa bakteereja. Erityisenä tavoitteena on löytää tapoja säilyttää puun antibakteerisuus myös käsitellyillä pinnoilla.

• VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet): Hän on selvittänyt puusta haihtuvien yhdisteiden, kuten terpeenien, vaikutuksia. Tutkimusten mukaan puun "tuoksu" voi olla haitallista bakteereille, mutta ihmisille se voi olla stressiä alentavaa ja elvyttävää.

  Hygienia julkisissa tiloissa: Tutkimus on keskittynyt siihen, miten puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa pintahygienian parantamiseksi.

Puun yleiset terveysvaikutukset (tutkimuskontekstissa)

Vainio-Kailan ja muiden tutkijoiden työssä esiin nousevat seuraavat puun hyödyt:

Bakteerien nopea kuoleminen: Esimerkiksi E. Coli ja listeria kuolevat puupinnoilla huomattavasti nopeammin kuin lasilla tai muovilla.

Kosteuden tasaaminen: Puu pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta, mikä pitää sisäilman kosteustasapainon optimaalisena ja vähentää hengitystieinfektioiden riskiä.

Psykologiset vaikutukset: Puupinnat ja puun tuoksu alentavat tutkitusti sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää stressitasoja.

Anni Vanhala

Tohtori Anni Vanhala on toiminut tutkijana ja julkaissut artikkeleita muun muassa Tampereen yliopiston kautta. Hänen tutkimusaiheensa ovat käsitelleet esimerkiksi potilaiden valituksia ja esimiesten vastauksia institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Hänen asiantuntemustaan hyödynnetään potilaan oikeuksien ja hyvän hallinnon varmistamisessa. Hän toimii linkkinä potilaan kokemuksen ja hallinnollisen päätöksenteon välillä.

hteiskuntatieteiden tohtori Anni Vanhalan väitöskirjan aihe on naisten asuntolan arki ja siellä tapahtuva sosiaalityö.

Väitöskirjan tiedot:

• Otsikko: Paikka ja asiakkuus. Etnografia naisten Asuntolasta.

• Julkaisuvuosi: 2005.

  Yliopisto:Tampereen yliopisto.

  Tutkimusmenetelmä:Etnografia.

Tutkimus käsittelee asunnottomien naisten kokemuksia ja heidän asemaansa palvelujärjestelmässä, tarkastellen erityisesti sitä, miten paikka ja asiakkuus rakentuvat asuntolan arjessa. Nykyisin Anni Vanhala työskentelee muun muassa johtavana sosiaalityöntekijänä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Anni Vanhalan väitöskirja "Paikka ja asiakkuus. Etnografia naisten Asuntolasta" (2005) tarjoaa syvällisen näkymän asunnottomien naisten arkeen ja heidän kohtaamaansa sosiaalityöhön.

Tutkimuksen keskeiset tulokset

Tutkimus toi esiin, miten asuntolan fyysinen paikka ja siellä vallitsevat käytännöt määrittävät naisten asemaa:

Asiakkuuden rakentuminen: Tutkimus osoitti, että "asiakkuus" ei ole vain hallinnollinen tila, vaan se rakentuu arjen vuorovaikutuksessa ja asuntolan säännöissä.

Marginaalisuus ja kontrolli Vanhala kuvaa, kuinka asuntola on samanaikaisesti turvapaikka ja kontrollin paikka, jossa naisten elämää säädellään ja valvotaan.

Näkymätön asunnottomuus: Väitöskirja nosti esiin naisten asunnottomuuden erityispiirteitä, jotka usein jäävät miesten asunnottomuuden varjoon, ja korosti tarvetta sukupuolisensitiiviselle sosiaalityölle.

Muita julkaisuja ja asiantuntijuutta

Vanhala on jatkanut tutkimustyötään ja asiantuntijatoimintaansa erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön rajapinnalla:

• Muistutukset terveydenhuollossa: Hän on tutkinut potilaiden tekemiä muistutuksia institutionaalisena vuorovaikutuksena, tavoitteena avata muistutusprosessin luonnetta asiakkaan ja viranomaisen välillä.

  Vanhemmuus marginaalissa: Hän on kirjoittanut muun muassa artikkelin "Vanhemmuus marginaalissa", joka tarkastelee kulttuurisia malleja ja niiden suhdetta haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien arkeen.

  Sairaala-sosiaalityö: Nykyisessä roolissaan (esim.LinkedIn-profiilin mukaan) hän keskittyy potilasturvallisuuteen, sosiaalityön johtamiseen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen.

Anni Vanhala on jatkanut asiantuntijauraansa erityisesti sosiaalityön johtamisen ja kehittämisen parissa. Tässä on tarkempia tietoja hänen nykyisistä rooleistaan ja tutkimusaiheistaan:

Nykyinen työ ja roolit (Pirkanmaan hyvinvointialue)

Anni Vanhala työskentelee tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha), joka aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Hänen keskeisiä vastuitaan ovat:

Johtava sosiaalityöntekijä (Sairaalapalvelut): Hän toimii johtavassa roolissa sairaalasosiaalityön puolella.

Sosiaalihuollon professiojohtaminen: Vanhala kuuluu Pirhan sosiaalihuollon professiojohtamisen tiimiin, joka edistää yhteistyötä, eettisiä käytäntöjä ja tutkimusasioita.

Kehittämisryhmät: Hän on jäsenenä muun muassa sosiaalityön yhteiskehittämisen ohjausryhmässä, joka perustettiin tammikuussa 2026.

Keskeiset julkaisut ja tutkimusartikkelit

Väitöskirjansa jälkeen Vanhala on käsitellyt artikkeleissaan erityisesti potilaan asemaa ja sosiaalityön eetosta:

"Potilaan tekemä muistutus institutionaalisena vuorovaikutuksena": Artikkeli tarkastelee potilaiden oikeusturvakeinoja ja sitä, miten muistutukset vaikuttavat hoidon laatuun ja asiakas-viranomaissuhteeseen.

Vanhemmuus marginaalissa": Tutkimus pohtii haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien arjen haasteita ja palvelujen kykyä vastata heidän tarpeisiinsa.

Sosiaalityön vaativuus: Hän on ollut mukana keskusteluissa ja mahdollisesti julkaisuissa (kuten Vaativa sosiaalityö -teemat), joissa määritellään sosiaalityön ammatillista vaativuutta ja tietoperustaa.

Vanhalan asiantuntijuus painottuu siis vahvasti palvelujärjestelmän kehittämiseen, potilasturvallisuuteen ja sosiaalihuollon ammatilliseen johtamiseen osana nykyistä hyvinvointialuerakennetta.

Kati Vasalampi

Tohtori Kati Vasalampi on suomalainen kasvatustieteilijä ja tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina (Tenure Track) Jyväskylän yliopistossa. Vasalampi on erikoistunut tutkimaan oppilaiden motivaatiota, koulukokemuksia ja hyvinvointia peruskoulusta korkeakouluun.

Dosentti Kati Vasalammen (ent. Pajula) psykologian väitöskirjan aihe on nuorten koulutukseen liittyvät tavoitteet ja niiden yhteys hyvinvointiin sekä tavoitteiden saavuttamiseen koulutusuraan liittyvissä siirtymävaiheissa.

Väitöskirja on englanninkielinen ja sen virallinen nimi on:

Appraisals of education-related goals during educational transitions in late adolescence: Consequences for academic well-being and goal attainment (2012).

Keskeiset havainnot ja teemat

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten nuoret arvioivat koulutukseen liittyviä tavoitteitaan ja miten nämä arviot heijastuvat heidän opiskeluunsa ja jaksamiseensa:

• Koulutussiirtymät: Tutkimus keskittyi erityisesti kriittisiin vaiheisiin, kuten siirtymiseen peruskoulusta toiselle asteelle.

• Kouluhyvinvointi: Vasalampi tutki tavoitteiden vaikutusta muun muassa koulu-uupumukseen ja intoon (school engagement).

• Motivaatio: Väitöskirja loi pohjaa Vasalammen myöhemmälle uralle motivaatiopsykologian asiantuntijana ja tutkijana.

Väitöskirja on tarkastettu Jyväskylän yliopistossa ja se on saatavilla kokonaisuudessaan JYX-julkaisuarkistosta.

Kati Vasalampi on erikoistunut motivaatiopsykologiaan, ja hänen tuoreempi työnsä keskittyy erityisesti siihen, miten motivaatiota voidaan tukea arjessa ja oppimisympäristöissä.

Keskeinen tietokirja: Näin motivoit oppimaan (2022)

Vasalammen tunnetuin teos suurelle yleisölle ja kasvatusalan ammattilaisille on Näin motivoit oppimaan (PS-kustannus). Kirjan keskeisiä teemoja ovat:

• Motivaation luonne: Se ei ole pysyvä luonteenpiirre, vaan jatkuvasti muuttuva tila, johon ympäristö ja vuorovaikutus vaikuttavat.

  Itsemääräämisteoria: Vasalampi korostaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä sisäisen motivaation herättämisessä.

  Käytännön työkalut: Kirja tarjoaa konkreettisia keinoja sille, miten opettajat ja vanhemmat voivat tukea lapsen tai nuoren intoa oppia, esimerkiksi tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia ja antamalla prosessia tukevaa palautetta.

Tuore tutkimus ja hankkeet

Vasalampi työskentelee dosenttina ja tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hänen viimeaikainen tutkimuksensa on käsitellyt muun muassa:

Koulupudokkuus ja syrjäytyminen: Hän on saanut merkittävää rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää nuorten koulupudokkuuden syitä ja ehkäisyä.

Opintoihin sitoutuminen: Tutkimuksissa tarkastellaan, miten motivaatiotekijät ennustavat nuorten opintopolkujen onnistumista ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Oppimismotivaation muutostrendit: Vasalampi on mukana kohorttitutkimuksissa, joissa seurataan nuorten motivaation kehitystä usean vuoden ajan.

Pekka Verronen

Tohtori Pekka Verronen on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori. Hän aloitti tutkimusprofessorina Sodankylän avaruuskampuksella syyskuussa 2019. Verronen tutkii, miten auringon hiukkassadanta (elektronit ja protonit) vaikuttaa napa-alueiden ylempään ilmakehään, erityisesti otsonikerrokseen ja stratosfäärin lämpötiloihin.

Tutkimusprofessori Pekka Verrosen väitöskirja on nimeltään"Ionosphere-Atmosphere Interaction During Solar Proton Events"(suom. Ionisfäärin ja ilmakehän välinen vuorovaikutus aurinkoprotonitapahtumien aikana).

Keskeinen sisältö

Väitöskirja käsittelee auringon purkausten eli aurinkoprotonitapahtumien (SPE) vaikutuksia maan ilmakehään, erityisesti mesosfääriin ja stratosfäärin yläosaan. Tutkimuksen pääpiirteitä ovat:

Kemialliset muutokset: Tutkimus osoittaa, kuinka korkeaenergiset hiukkaset ionisoivat ilmakehää ja muuttavat sen kemiaa, lisäten esimerkiksi typen ja vedyn oksidien (ja) määrää.

Otsonikato: Nämä kemialliset reaktiot johtavat otsonipitoisuuden merkittävään vähenemiseen väli-ilmakehässä.

Mallinnus: Väitöskirjassa on hyödynnetty ja kehitetty Sodankylä Ion and Neutral Chemistry (SIC) -mallia, jolla simuloidaan hiukkassateen vaikutuksia.

Havaintojen käyttö: Tutkimuksessa on käytetty satelliittimittauksia (kuten GOMOS ja MLS) mallinnustulosten todentamiseen.

Väitöskirja valmistui vuonna 2006 Helsingin yliopistossa ja se tehtiin Ilmatieteen laitoksella.

Pekka Verronen toimii nykyään tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella ja professorina Oulun yliopistossa, keskittyen erityisesti Sodankylän avaruuskampuksen tutkimukseen ja kansainvälisiin suurhankkeisiin.

Tutkimus Sodankylän avaruuskampuksella

Sodankylässä Verronen johtaa tutkimusta, joka yhdistää satelliittihavainnot ja ilmakehämallinnuksen. Hänen työnsä keskiössä on:

Avaruussään ilmastovaikutukset: Tutkimus siitä, miten auringon hiukkassäteily vaikuttaa napa-alueiden ilmakehän kemiaan ja sitä kautta talvisäähän.

Otsonikato ja lämpötila: Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että aurinkopartikkelien aiheuttama otsonikato jäähdyttää stratosfääriä, mikä voi vaikuttaa suihkuvirtauksiin ja Euroopan talviolosuhteisiin.

Sodankylän SIC-malli: Hän jatkaa väitöskirjassaan kehittämänsä kemiallisen mallin hyödyntämistä hiukkassateen vaikutusten ennustamisessa.

EISCAT_3D-tutkajärjestelmä

Verronen on avainhenkilö EISCAT_3D-hankkeessa, joka on uuden sukupolven monipaikkainen sirontatutkajärjestelmä.

Tarkkuusmittaukset: Järjestelmä mahdollistaa ilmakehän ja ionisfäärin tutkimisen kolmiulotteisesti ennennäkemättömällä tarkkuudella

D-kerroksen tutkimus: Verrosen erityisenä kiinnostuksen kohteena on ionisfäärin alin osa (D-kerros), jonka muutoksia EISCAT_3D pystyy seuraamaan reaaliajassa

Kansainvälinen yhteistyö: Työ on osa laajempaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria, jossa Sodankylän toimipiste on yksi kolmesta pääasemasta (muut sijaitsevat Norjassa ja Ruotsissa).

Tässä on katsaus siihen, miten EISCAT_3D toimii ja mitä uutta sen avulla tutkitaan.

Miten EISCAT_3D-tutka toimii?

EISCAT_3D on uuden sukupolven sirontatutka, joka eroaa perinteisistä "lautasantenneista" monella tapaa

Vaiheistettu antennitekniikka: Tutka koostuu tuhansista pienistä antenneista, jotka on järjestetty hunajakennon muotoisiin kenttiin. Signaalia ohjataan elektronisesti, mikä mahdollistaa keilan suuntaamisen lähes välittömästi ilman liikkuvia osia.

Kolmiulotteinen kuvaus: Järjestelmä on "tristaattinen", eli se koostuu kolmesta eri asemasta:

Skibotn (Norja): Toimii sekä lähettimenä että vastaanottimena (n. 10 000 antennia).

Karesuvanto (Suomi) ja Kaiseniemi (Ruotsi): Toimivat pelkkinä vastaanottimina (kummassakin n. 5 000 antennia).

• Monikeilaisuus: Tutka voi tarkkailla jopa sataa eri kohdetta tai suuntaa samanaikaisesti. Tämä mahdollistaa ionisfäärin ilmiöiden, kuten revontulien, tutkimisen tilavuusmaisesti (3D).

Tuoreimmat havainnot ja tutkimuskohteet

Järjestelmä on parhaillaan siirtymässä käyttöön (arvioitu täysi operatiivisuus vuoden 2025 lopussa), mutta tutkimustyö on jo käynnissä

Avaruussään vaikutukset: Tutkijat, kuten Pekka Verronen, keskittyvät siihen, miten aurinkotuuli ja hiukkassäteily muuttavat ilmakehän kemiaa.

Avaruusromun seuranta: EISCAT_3D on erittäin tarkka havaitsemaan pieniäkin kappaleita ja avaruusromua Maan lähiavaruudessa.

Meteorit: Tutkalla voidaan seurata meteorien ratoja ja niiden hajoamista ilmakehässä tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

Pienialaiset ilmiöt: Uusimpien simulointien mukaan tutka pystyy erottamaan ionisfääristä jopa 90 metrin kokoisia yksityiskohtia 100 kilometrin korkeudelta

Esa Väliverronen

Esa Väliverronen

Tohtori Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän professori, joka tunnetaan erityisesti tieteen julkisuuden ja asiantuntijuuden tutkijana. Hän on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) ja on toiminut professorina vuodesta 2001 lähtien. Hän on tutkinut laajasti tutkijoiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tieteen ja median suhdetta. Väliverronen on analysoinut journalismin muutosta ja asiantuntijoiden asemaa nykyaikaisessa mediaympäristössä.

Viestinnän professori Esa Väliverrosen väitöskirjan aihe on ympäristöuhkien rakentuminen julkisuudessa.

Hänen vuonna 1996 ilmestynyt väitöskirjansa on nimeltään "Ympäristöuhkan anatomia: Tiede, mediat ja metsän sairaskertomus".

Väitöskirjan keskeiset sisällöt:

Aihepiiri: Tutkimus analysoi, miten tiede ja media määrittelevät ja tuottavat ymmärrystä ympäristöongelmista.

Tapaustutkimus: Väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti "metsäkuolema"-keskustelua ja sitä, miten metsien vaurioituminen esitettiin suomalaisissa tiedotusvälineissä.

Teoreettinen näkökulma: Teos käsittelee asiantuntijatiedon merkitystä julkisessa keskustelussa ja median roolia tieteellisten kysymysten tulkitsijana.

Väliverronen on myöhemmässä tutkimuksessaan laajentanut näitä teemoja käsittelemään muun muassa tiedeviestintää, biotekniikan julkisuutta ja tutkijoiden sananvapautta.

Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori, joka tunnetaan erityisesti tiedeviestinnän, asiantuntijuuden ja julkisuuden tutkijana. Hän on toiminut keskeisenä vaikuttajana suomalaisessa viestinnän tutkimuksessa ja tieteen puolestapuhujana.

Keskeiset tutkimusalat ja asiantuntemus

Väliverrosen tutkimus on keskittynyt siihen, miten tiede ja asiantuntijatieto näkyvät ja muuttuvat julkisuudessa.

Tiedeviestintä ja asiantuntijuus: Tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen, asiantuntijoiden rooli päätöksenteossa ja sosiaalisessa mediassa.

Ympäristöviestintä: Miten ympäristöongelmat, kuten biodiversiteetti tai metsien tila, rakentuvat mediassa.

Tieteen vapaus: Tutkijoiden sananvapaus ja julkisuuteen liittyvä paine tai itsesensuuri.

Median murros: Journalismin muutos, huomiotalous ja digitaalisen viestinnän vaikutukset uutisympäristöön.

Merkittäviä julkaisuja

Hän on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia alan perusteoksia:

Julkinen tiede (2016): Tarkastelee tieteen ja julkisuuden välistä suhdetta.

Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (2020): Teos palkittiin Vuoden tiedekirjana (yhdessä Kai Ekholmin kanssa).

Mediayhteiskunta (2012): Viestinnän opiskelijoiden perusteos (yhdessä Janne Seppäsen kanssa).

Journalismi murroksessa (2009): Analysoi uutismedian muutoksia.

Palkinnot ja tunnustukset

Väliverronen on saanut useita merkittäviä tunnustuksia työstään tieteen ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäjänä:

Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinto (2025): Suomalaisen Tiedeakatemian myöntämä tunnustus pitkäjänteisestä työstä tieteen puolestapuhujana.

Vuoden tiedekirja -palkinto (2021): Myönnetty teoksesta Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus.

Luottamustoimet ja muu toiminta

Hän on toiminut jäsenenä muun muassa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa (TJNK).

Hän on aktiivinen bloggaaja ja kommentoija, joka ylläpitää omaa verkkosivustoa tutkimuksestaan ja viestinnän ilmiöistä.

Harrastuksenaan hän on tuonut esiin kiinnostustaan brasilialaiseen musiikkiin (Exú music).