Kalajoen kaupunki ei voi päättää JEDU:n Arteman toimipisteen kehittämisestä, sillä toiminnan kehittämisen jarruna ovat muut JEDUn kunnat. Kuntien välinen kilpailu ammattikoulutuksessa on erittäin kovaa. Siksi Kalajoen Arteman asema on epävarmalla pohjalla. Sen kehittämisestä päättävät ulkopuoliset eli muiden kuntien edustajat. Kalajoen kaupunki joutuu nyt luopumaan Koulukampus-hankkeestaan JEDU Arteman kanssa. Järkyttävää oman edun tavoittelua JEDUN kunnilta.
Otan vielä esimerkkinä tästä kilpailusta terveyskeskusten vuodeosastojen kesken. Koska siitä päättivät Kalajoen ulkopuoliset edustajat niin vuodepaikat siirrettiin Nivalaan. Nivalan kaupunhallituksen puheenjohtaja Riittaa Niittykoski on Pohteen aluehallituksen jäsen.
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokilaaksojen_koulutuskuntayhtym%C3%A4
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva sekä Ylivieska.
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus JEDUa, jolla on toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla eli Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Siikalatvan Piippolassa ja Ylivieskassa.
Luopuminen Kalajoki Kampus -yhteishankkeesta
Kaupunginhallitus 02.09.2024 578/00.01.02/2024
Valmistelija tekninen johtaja Marko Raiman ja kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt (Kvalt 29.9.2020 § 62), että Kalajoen kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Jedun kanssa yhteishankkeeseen, jonka tuloksena rakennetaan Kalajoki Kampus. Kampuksen tiloihin tulisi tilat Jedulle, lukiolle ja muille erikseen päätettäville toiminnoille. Kampus-hankkeen ideointi on lähtenyt liikkeelle Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun yhteydenotolla toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistämisestä sekä yhteisen oppilaitoskiinteistön rakentamisesta. Jedun toimitiloissa tehdyn kuntoselvitykseen perustuen todennäköisin vaihtoehto on ollut, että koulutuskuntayhtymä tulee korvaamaan nykyisen päärakennuksen tilat uudisrakennuksella.
Tässä rakennushankkeessa olisi mahdollista toteuttaa tilat myös lukiolle ja muodostaa toisen asteen koulutuksen yhteinen kampus. Valtuuston hyväksymien talousarvioiden mukaisesti Kalajoen kaupunki on aktiivisesti edistänyt viimeisen neljän vuoden aikana Kampuksen toteutumista muun muassa erilaisissa työryhmissä. Kalajoen kaupunki on varannut hankkeeseen 10,35 M€, josta osakepääomana ja sijoitettuna vapaana omana pääomana 3,105 M€ ja antolainana 7,245 M€.
Kalajoen kaupunki on tehnyt asemakaavan muutoksen kampuskortteliin. KVRurakka-asiakirjat on valmistuneet ja niissä on määritetty Jedun sekä Lukion tilantarpeet tilaohjelmassa. Kampuksen suunnittelu- ja rakennushankkeen edistämistä on tarkasteltu uudestaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen tilannetta on käsitelty valtuuston iltakoulussa. Lisäksi Jedu ja Kalajoen kaupunki ovat selvittäneet vaihtoehtoisia tilaratkaisuja. Hankkeen jatkaminen ei kuitenkaan näyttäydy enää Kalajoen kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisena nykyisessä toimintaympäristössä.
Lukion ja liikuntatilan osalta tilaratkaisuja tarkastellaan omana päätösasianaan. KALAJOEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 16/2024 27 Kaupunginhallitus 02.09.2024 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Kalajoen kaupunki päättää luopua Kalajoki Kampus -yhteishankkeesta.
Kaupunginhallitus 02.09.2024 578/00.01.02/2024
Valmistelija tekninen johtaja Marko Raiman ja kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto Lukio Kalajoen lukio sijaitsee tällä hetkellä Merenojan yhtenäiskoulun vieressä. Lukion sijoittuminen yhtenäiskoulun lähelle on ollut perusteltua sekä yhteisen henkilöstön että myös yhteiskäyttöisten tilojen vuoksi esim. ruokailutilat, oppilashuolto ja musiikkitilat. Merenojan koulun läheisyydessä on liikuntasalin päässä riittävä tila uuden lukion rakentamiselle. Uudesta lukiorakennuksesta tulisi olla sisäyhteys koulurakennukseen kengättömyyden vuoksi tai Merenojan koulurakennuksen tulisi järjestää lukiolaisten kenkien ja vaateiden säilytys.
Lukiohankkeen tilat vastaisivat aiemman Kampus-hankkeen tilatarvetta ja laajuus olisi noin 3 000 m² ja hinta-arvio hankkeelle 8,5 M €. Liikuntatila Marttilantien liikuntasalin purkamisen myötä uuden liikuntatilan rakentamisen tarve kasvaa. Liikuntatila pyritään mitoittamaan täysimittaiselle salibandy kentälle sopivaksi. Uusi liikuntatila voitaisiin toteuttaa Merenojan urheilupuistoon, jos on muitakin liikuntatiloja ja paikkoja.
Liikuntatila tulisi rakentaa kustannustehokkaasti ja siihen on käytössä 4 M€. Toiminnot sovitetaan 4 M€:n rakennuskustannukseen. Lukion ja Merenojan urheilupuiston uuden liikuntatilan hankesuunnitelmat laaditaan vuonna 2025. Hankesuunnitelmissa määritetään tarkemmin hankkeiden laajuudet, toiminnot, laatutasot, arkkitehtuurin ja muut tavoitteet. Hankkeiden suunnittelu vuonna 2026 ja toteutus vuosina 2027– 2028. Hankkeiden toteutuksen vaatimat investointimäärärahat huomioidaan investointisuunnitelmassa 2025-2030.
KALAJOEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 16/2024 29 Kaupunginhallitus 02.09.2024 Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että
Lukiolle rakennetaan uudet tilat Merenojan yhtenäiskoulun yhteyteen liikuntahallin päähän. Hankkeen laajuus on noin 3 000 m², hinta-arvio 8,5 M€. Hankkeessa kiinnitetään huomioita arkkitehtuuriin ja rakennuksesta pyritään tekemään kaupunkikuvallisesti näyttävä.
2) Merenojan urheilupuistoon rakennetaan liikuntatila, jonka laajuus ja toiminnot pyritään sovittamaan 4 M€ kustannusarvioon.
Erkin kommentti:
Lukion ja liikuntatilojen rakentaminen on Merenojan alueelle on todella hyvä asia. Tämä ratkaisu mahdollistaa erittäin hyvän yhteistyön oppilaitosten välillä. Myös erilaisten ruurempienkin urheilutapahtumien keskuksena Merenojan koulukeskus on mahdollinen.
Olen edelleen sitä mieltä, että Kalajoen pientalousalueen perustaminen olisi erittäin tarpeellinen ja hyvä asia. Kalajoen pientalousalueena muodostaisivat Kalajoen kaupunki, Alavieskan kunta, Merijärven kunta ja Pyhäjoen kunta. Silloin voisimme taata Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston vähintäänkin 46 paikan toiminnan edellytyksenä se, että Suomen valtio vastaisi erikoissairaanhoidosta. Siis palattaisiin entiseen toimintaan perusterveydenhuollon osalta. Siihen kuuluvat palvelukodit ja palvelukeskukset vanhuksille. Myös Artema palautettaisiin takaisin Kalajoen pientalousalueen hoidettavaksi. Silloin voitaisiin kouluttaa oppilaita pientalousalueen yritysten ja palvelukotien, palvelukeskusten ja terveyskeskuksen tarpeisiin. Kalajoen kristillinen opisto olisi keskeinen opetuspaikka hoitohenkilöstön koulutuksessa. Lisäksi voitaisiin järjestää työvoimapalveluiden ja yrityspalveluiden toiminta yhteistyöksi Arteman kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti