Pääministeri Petteri Orpo ja koko hallitus
Te olette vastuussa presidentti Mauno Koiviston valtiopetoksen selvittämisestä. Presidentti Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan ja päätti, että pankit pelastetaan. Valtiopetokseen liittyy ja kuuluu läheisesti Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välinen SSP-sopimus, jonka avulla hallitus ja pankit poistivat markkinoilta säästöpankit ja kymmeniä tuhansia yrityksiä pankkien taseiden parantamiseksi. Rikosten peittelyyn ja salamiseen kuuluu Aktiv-Hansakauppa.
Tässä
palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä:
“Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15.
tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne
29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet
ministerit:
Lipponen,
Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa
8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit:
Niinistö,
Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
PR-talojen rikollinen markkinoilta poistaminen liittyy näihin asioihin. Asiasta on kiistattomat todistusaineistot
SU 26.05.2024 Valtiopetos , yrittäjien murhat, kidutukset esimerkkinä PR-talojen markkinoilta poistaminen
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/su-26052024-valtiopetos-yrittajien.html
Olen tehnyt Oulun poliisille ja sisäasianministeriöön tutkintapyynnöt, mutta mitään ei tapahdu ilman poliittista päätöstä. Olen tehnyt valtioneuvostolle vahingonkorvausvaatimuksen, mutta miksi hallitus ei toimi asiassa. Omalta osaltani olen tyytyväinen jos saan vahingonkorvaukset ja ulosotto lopetetaan ilman aiheetonta viivytystä..
Kalajoki 30.05.2024
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, sisäministeri Mari Rantanen, opetusministeri Anna-Maja Henriksson, maatalousministeri Sari Essayah, valtioneuvosto
Vastasin aluehallituksen jäsenelle
Kiitos vastauksestasi. Kalajoen kaupungin vastine on tehty erittäin hyvin. Siinä on perusteltu lakipykälin missä on toimittu lain vastaisesti. Kalajoen kaupunginjohtaja on varatuomari Jukka Puoskari, joka on tehnyt juridisesti oikean oikaisuvaatimuksen. Siksi sitä on kannatettava. Jos joku sitä vastustaa niin silloin esitettävä juridinen vastine missä näkyy lakipykälät ja perusteet.Sitten on aluevaltuuston päätös, jonka vastainen on Peltokorven virkamiespäätös on. Lisäksi on selvitettävä kuka on antanut poliittista ohjausta asiassa. Kysymys on esteellisyydestä asian käsittelyssä. Miksi ei ole vastattu Kalajoen kaupungin neuvottelupyyntöön? Laskelmat on tuotava esille ja Kalajoen kaupungin vastineet niihin. Kalajoen kaupunki ei ole voinut vastata kun laskelmia ei ole esitetty. Lisäksi Kalajoen terveyskeskuksen kanssa neuvotteluja ei ole käyty vaan pöydälle on tuotu ilmoitus toiminnan loppumisesta. Menettely on vastoin lakia. tv. Erkki
YLEISURHEILUN EM-kilpailut käydään tänä kesänä Italian Roomassa 7.–13. kesäkuuta.
Tässä koottuna EM-kisojen ohjelma.
Yle näyttää EM-kisat suorina lähetyksinä televisiossa ja Areenassa.
Perjantai 7.6.
Päiväkisat
10.35 Kiekonheitto, karsinta A, miehet
10.40 7-ottelu 100m aidat, naiset
11.03 Kuulantyöntö, karsinta A+B, naiset
11.10 100m aj., alkuerät, naiset
11.40 110m aj., alkuerät, miehet
11.55 Kiekonheitto, karsinta B, miehet
12.10 Kolmiloikka, karsinta A+B, naiset
12.35 7-ottelu korkeushyppy A+B, naiset
12.45 1500m, alkuerät, naiset
13.15 Kiekonheitto, karsinta A, naiset
13.20 800m, alkuerät, miehet
13.55 Pituushyppy, karsinta A+B, miehet
14.05 3000m esteet, alkuerät, naiset
14.35 Kiekonheitto, karsinta B, naiset
Iltakisat
19.35 20km kävely, naiset
19.40 7-ottelu kuulantyöntö A+B, naiset
20.55 Kuulantyöntö, karsinta A+B, miehet
21.30 Korkeushyppy, karsinta A+B, naiset
22.00 Kiekonheitto, finaali, miehet
22.10 100m, alkuerät, miehet
22.33 Kuulantyöntö, finaali, naiset
22.45 7-ottelu 200m, naiset
23.20 4x400m viesti, finaali, seka
23.40 5000m, finaali, naiset
Lauantai 8.6.
Päiväkisat
11.05 Moukarinheitto, karsinta A, miehet
11.10 3000m esteet, alkuerät, miehet
11.40 Seiväshyppy, karsinta A+B, naiset
11.50 100m, alkuerät, naiset
12.30 Moukarinheitto, karsinta B, miehet
12.45 400m, alkuerät, miehet
13.10 7-ottelu pituushyppy A+B, naiset
13.20 400m, alkuerät, naiset
Iltakisat
19.00 20km kävely, miehet
19.20 7-ottelu keihäänheitto A, naiset
20.35 7-ottelu keihäänheitto B, naiset
20.50 800m, välierät, miehet
21.10 100m aj., välierät, naiset
21.35 Pituushyppy, finaali, miehet
21.40 110m aj., välierät, miehet
22.02 Kuulantyöntö, finaali, miehet
22.10 100m, välierät, miehet
22.35 Kiekonheitto, finaali, naiset
22.41 7-ottelu 800m, naiset
23.05 100m aj., finaali, naiset
23.16 110m aj., finaali, miehet
23.26 5000m, finaali, miehet
23.53 100m, finaali, miehet
Sunnuntai 9.6.
Päiväkisat
10.00 Puolimaraton, miehet
10.30 Puolimaraton, naiset
11.05 Moukarinheitto, karsinta A, naiset
11.45 Kolmiloikka, karsinta A+B, miehet
12.30 Moukarinheitto, karsinta B, naiset
12.35 Korkeushyppy, karsinta A+B, miehet
12.50 200m, alkuerät, miehet
13.40 400m aj., alkuerät, naiset
14.20 400m aj., alkuerät, miehet
Iltakisat
21.05 400m, välierät, naiset
21.30 Korkeushyppy, finaali, naiset
21.38 400m, välierät, miehet
22.05 100m välierät, naiset
22.11 Moukarinheitto, finaali, miehet
22.21 Kolmiloikka, finaali, naiset
22.35 200m, välierät, miehet
23.04 3000m esteet, finaali, naiset
23.27 800m, finaali, miehet
23.36 1500m, finaali, naiset
23.53 100m, finaali, naiset
Maanantai 10.6.
Päiväkisat
11.05 10-ottelu 100m, miehet
11.18 Seiväshyppy, karsinta A+B, miehet
11.25 Keihäänheitto, karsinta A, naiset
11.35 200, alkuerät, naiset
12.05 10-ottelu pituushyppy A+B, miehet
12.20 1500m, alkuerät, miehet
12.45 Keihäänheitto, karsinta B, naiset
12.50 800m, alkuerät, naiset
13.40 400m aj., välierät, miehet
14.05 10-ottelu kuulantyöntö A+B, miehet
14.15 400m aj., välierät, naiset
Iltakisat
20.30 10-ottelu korkeushyppy A+B, miehet
21.15 Seiväshyppy, finaali, naiset
22.05 200m, välierät, naiset
22.33 Moukarinheitto, finaali, naiset
22.40 400m, finaali, miehet
22.50 400m, finaali, naiset
23.00 3000m esteet, finaali, miehet
23.20 10-ottelu 400m, miehet
23.50 200m, finaali, miehet
Tiistai 11.6.
Päiväkisat
10.35 10-ottelu 110m aj., miehet
11.10 800m, välierät, naiset
11.30 10-ottelu kiekonheitto A, miehet
11.35 Pituushyppy, karsinta A+B, naiset
11.45 4x400m viesti, alkuerät, miehet
12.15 4x400m viesti, alkuerät, naiset
12.35 10-ottelu kiekonheitto B, miehet
12.55 10-ottelu seiväshyppy A, miehet
13.00 4x100m viesti, alkuerät, miehet
13.30 4x100m viesti, alkuerät, naiset
14.00 Keihäänheitto, karsinta A, miehet
14.10 10-ottelu seiväshyppy B, miehet
15.25 Keihäänheitto, karsinta B, miehet
Iltakisat
20.05 10-ottelu keihäänheitto A, miehet
20.50 10 000m B-kilpailu, naiset
21.15 10-ottelu keihäänheitto B, miehet
21.35 Korkeushyppy, finaali, miehet
21.55 Kolmiloikka, finaali, miehet
22.05 400m aj., finaali, miehet
22.18 400m aj., finaali, naiset
22.30 10 000m, finaali, naiset
22.36 Keihäänheitto, finaali, naiset
23.25 10-ottelu 1500m, miehet
23.53 200m, finaali, naiset
Keskiviikkoa 12.6.
Iltakisat
21.12 10 000m B-kilpailu, miehet
21.20 Seiväshyppy, finaali, miehet
21.28 Keihäänheitto, finaali, miehet
21.54 Pituushyppy, finaali, naiset
22.06 4x400m viesti, finaali, naiset
22.19 4x400m viesti, finaali, miehet
22.31 800m, finaali, naiset
22.44 10 000m, finaali, miehet
23.26 1500m, finaali, miehet
23.38 4x100m viesti, finaali, naiset
23.50 4x100m viesti, finaali, miehet
Ensimmäisessä valinnassa 8.3. Suomen EM-kisajoukkueeseen valitut urheilijat:
Miehet, 100 m Samuli Samuelsson, Ikaalisten Urheilijat
110 m aj: Elmo Lakka, Jyväskylän Kenttäurheilijat
3000 m ej: Topi Raitanen, Helsingin Kisa-Veikot
Kolmiloikka: Aaro Davidila, Lapin Lukko Rovaniemi
Keihäs: Oliver Helander, Oulun Pyrintö
20 km kävely: Veli-Matti ”Aku” Partanen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet
Naiset, 800 m: Eveliina Määttänen, Espoon Tapiot
100 m aj: Reetta Hurske, Tampereen Pyrintö
400 m aj: Viivi Lehikoinen, HIFK-friidrott
Korkeus: Ella Junnila, Tampereen Pyrintö
Seiväs: Wilma Murto, Salon Vilpas
Moukari: Silja Kosonen, Turun Urheiluliitto
Keihäs: Anni-Linnea Alanen, Oulun Pyrintö
Puolimaraton: Camilla Richardsson Esbo If (tulosraja myös 5000 ja 10 000 metrille)
Seitsenottelu: Saga Vanninen, Tampereen Pyrintö
Suomen Urheiluliitto (SUL) on valinnut toisessa valinnassa 7.–12. kesäkuuta Rooman EM-kilpailuissa kilpailevaan joukkueeseen seuraavat urheilijat:
Miehet, 200 m: Samuel Purola, Oulun Pyrintö.
110 m aj: Santeri Kuusiniemi, Jyväskylän Kenttäurheilijat.
20 km kävely: Aleksi Ojala, Urjalan Urheilijat.
Seiväs: Juho Alasaari, Laihian Luja, Urho Kujanpää, Tampereen Pyrintö.
3-loikka: Tuomas Kaukolahti, Kenttäurheilijat-58, Vantaa, Simo Lipsanen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet.
Moukari: Aaron Kangas Kankaanpään seudun Leisku, Tuomas Seppänen, Noormarkun Nopsa.
Keihäs: Lassi Etelätalo, Joensuun Kataja, Toni Keränen, Limingan Niitto-Miehet.
Naiset, 100 m: Lotta Kemppinen, HIFK-friidrott.
400 m: Mette Baas, Joensuun Kataja.
1500 m: Sara Lappalainen, Borgå Akilles.
5000 m: Nathalie Blomqvist, IK Falken, Pedersöre.
10000 m: Nina Chydenius, Gamlakarleby IF Kokkola.
Puolimaraton: Alisa Vainio, Lappeenrannan Urheilu-Miehet.
100 m aj: Lotta Harala, Tampereen Pyrintö, Nooralotta Neziri, Jyväskylän Kenttäurheilijat.
400 m aj: Kristiina Halonen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Hilla Uusimäki, Kenttäurheilijat-58, Vantaa.
3000 m ej: Ilona Mononen, Lahden Ahkera.
Korkeus: Heta Tuuri, Turun Urheiluliitto.
Seiväs: Saga Andersson, Esbo IF, Elina Lampela, Oulun Pyrintö.
3-loikka: Jessica Kähärä, Mikkelin Kilpa-Veikot, Kristiina Mäkelä, Orimattilan Jymy, Senni Salminen, Imatran Urheilijat.
Kuula: Emilia Kangas, Kuortaneen Kunto, Senja Mäkitörmä, Varpaisjärven Vire, Lapinlahti, Eveliina Rouvali, Kuopion Reipas.
Kiekko: Helena Leveelahti, Virtain Urheilijat, Salla Sipponen, Tampereen Pyrintö.
Moukari: Suvi Koskinen, Kauhajoen Karhu, Krista Tervo, Karhulan Katajaiset.
Keihäs: Jatta-Mari Jääskeläinen, Turun Urheiluliitto.
4×100 m: Petra Häggqvist, Helsingin Kisa-Veikot, Lotta Kemppinen, HIFK-friidrott, Anniina Kortetmaa, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Anna Pursiainen, Espoon Tapiot.
4×400 m: Mette Baas, Joensuun Kataja, Aino Pulkkinen, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Milja Thureson, Lahden Ahkera, Katriina Wright.
Nyt koossa on 57 urheilijan joukkue, joka täydentyy vielä torstaina, kun Euroopan yleisurheiluliitto saa eri maiden liitoilta tiedot siitä, ketkä kaikki valintakelpoiset urheilijat ovat kisoihin osallistumassa, sanoo SUL:n GM Jani Tanskanen.
valitut Suomi lähettää Roomaan 67 urheilijaa
Miehet
200 m: Viljami Kaasalainen, Jyväskylän Kenttäurheilijat.
10 000 m: Mika Kotiranta, Joensuun Kataja.
400 m aj Jere Haapalainen, Tampereen Pyrintö, Tuomas Lehtonen, Liedon Parma.
Korkeus: Arttu Mattila, Äänekosken Urheilijat.
Seiväs: Tommi Holttinen, Turun Urheiluliitto.
Pituus: Kristian Pulli Oulun Pyrintö, Kasperi Vehmaa Lappeenrannan Urheilu-Miehet.
20 km: Jerry Jokinen Turun Urheiluliitto.
Naiset
200 m: Anniina Kortetmaa, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Aino Pulkkinen Jyväskylän Kenttäurheilijat.
Kortetmaa on valittu aiemmin 4 x 100 metrin viestiin ja Pulkkinen 4 x 400 metrin viestiin.
Seiväs: Silja Andersson Esbo If.
Pituus: Jessica Kähärä Mikkelin Kilpa-Veikot.
Kähärä on aiemmin valittu kolmiloikkaan.
Rautiolaiset jatkosodassa
Jatkosodan aikana Raution miehet osallistuivat sotaan siten, että reserviläiset kuuluivat JR/29:ään, jonka komentajana oli evl. Paavo Susitaival. Ne miehet, jotka sodan kestäessä suorittivat asevelvollisuuttaan kuuluivat JR/50:een, jonka komentajana oli evl. Aho. Asevelvollisia oli myös JR/8:ssa, jonka komentaja oli ev. Autti. Tämä rykmentti on "tuntemattoman sotilaan rykmentti".
Keskipohjalaisrykmentti määrättiin liikekannallepanomääräyksen mukaan perustettavaksi 18.6.1941. Tällöin lämpiminä kesäpäivänä jaettiin Raution reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.
Nämä kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat tulevissa sotatoimissa 11 divisioonan, jonka komentajan oli jalkaväenkenraaliksi myöhemmin noussut K.A.Heiskainen, joka sai lempinimen "Kylmä Kalle".
Kun III pataljoona oli Sievissä Ylitalojen pihoilla saatu koottua, sotilaspuvut ja varustukset aseineen jaettua, marssi se komppanioittain Sievin aseman KPO kaupan vieressä olevalle kentälle. Rykmentinkomenttaja everstiluutnantti Paavo Susitaival piti voimakashenkisen puheen pataljoonalle.
20.6.1941 kolmas pataljoona, jossa rautiolaiset olivat sen seitsemännessä komppaniassa sekä osa kranaatinheitinjoukkueessa, kuormattiin niin sanottuihin härkävaunuihin. Ylivieska-Iisalmi-Pieksämäki kautta tultiin Joensuun lähelle Ylämyllyn aseman tienoille 23.6. Täällä otettiin telttamajoitus käyttöön, ja varsinainen sotilaselämä alkoi.
Seitsemännen komppanian ensimmäinen taistelu
Kolmas
pataljoona sai määräyksen 6.7.1941 vallata rajan läheisyydessä
oleva vihollisen tukikohta Ilomäki. Se kuului Värtsilän pitäjään.
Illalla 17.45 annettiin suomalaisten tykistökeskitys Ilomäkeen.
Hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa oli 8 komppania (Kalajoki).
Tässä ensimmäisessä hyökkäyksessä kävi niin, että oma krh
tulittaessa Ilomäkeä ampui vahingossa liian lyhyitä laukauksia.
Näistä osa putosi etenevään komppaniaan. Eteneminen pysähtyi.
Kaatuneita ja haavoittuneita tuli. Tämän johdosta 8 komppania
vedettiin takaisin ja nyt oli 7 komppanian vuoro. Komppanian kolmas
joukkue teki oikealta sivustalta kaarroksen ja karkotti siellä
olleen vihollisen partion. Tämä käytti ensi kerran ns.
kiväärikranaatteja, jotka ammutaan tavallisella kiväärillä ja
ovat käsikranaatin kokoisia. Ne räjähtävät ilmassa. Näistä
kranaateista Jaakko
Yliverronen haavoittui
käteen ja joukkueenjohtaja vänrikki Eero polveen.
Ilomäen varustukset olivat niin vahvat, että ilman tykistön
tulivoimaa ja apua ei noille bunkkereille voitu mennä. Rinteessä
haavoittui muun muassa Kaarlo
Korhonen Rautiosta.
Seuraavana
aamuna hyökkäys uusittiin tykistötulen jälkeen ja nyt Ilomäki
vallattiin suuremmitta tappioitta.
Seitsemännen komppanian toinen taistelu
Ilomäen valtauksen jälkeen 12.7.1941 III pataljoona alistettiin osittain JR 50:lle ja JR 8:lle. Seitsemäs komppania hyökkäsi JR 8:n kanssa Koirivaaran maastossa. Kun lähdettiin metsätieltä hyökkäämään Koirivaaran kukkuloita kohti, oli 7 komppanian ryhmitys kantakolmio. Se tarkoitti sitä, että eturivissä etenivät I, II ja IV joukkueet, III joukkue, joka oli menettänyt joukkueenjohtajan Ilomäessä, oli hyökkäyksen reservinä ja eteni noin 50 metriä takana. Noin kilometrin jälkeen alettiin nousta ensimmäiselle kukkulan rinteelle. Rinteen päällä oli jotakin rakennelmia ja todettiin liikehdintää. Kun ei oltu varmoja, missä vihoillinen oli ja missä oli omat joukot, huudettiin rinnettä noustessa, että "Onko siellä suomalaisia?". Sieltä vastattiin "On suomalaisia". Mutta lähestyttäessä mäen ylärinnettä alkoivat konekiväärit laulaa ja käsikranaatteja lenteli mäeltä suomalaisia kohti. Komppania sai tuliylläkön niskaansa. Käsikranaatit lentelivät ja suorasuuntaustykin ammukset sekä kaukaisempi tyksitä yhtyi leikkiin. Rautiolaisista Vilho Hihnala haavotui konekiväärisuihkusta vaikeasti ja joukkosidontapaikalle kannettaessa hän menehtyi. Aukusti Pahkamaa haavoittui käsikranaatista jalkaansa. Kirivaaran valtauksen jälkeen seitsemäs komppania siirtyi metsämaastossa muutaman kilometsin päässä olevaan Helmelänvaaran tienoille.
Seitsemäs komppania ohittaa Soanlahden
Seitsemäs komppania sai marssia vapaasti Soanlahden maantietä etelään, Jääkärikomppania oli lähetetty pyörillä vihollisen perään. Rykmentti sai 18.7.1941 käskyn siirtyä marssien Uomaalle. Samalla kuljettiin talvisodan kuuluisan Lemetin mottialueen läpi.
Vanhan rajan ylitys
Uomaalta jatkettiin marssien melko vapaasti. Tilanne oli vihollisen puolella käynyt kestämättömäksi. Siksi se vetäytyi nopeasti. Uomaalta jatkettiin Käsnäselän kautta Kolatselkään. Tällä välin ylitettiin vanhan valtakunnan raja. Seutu oli rämeistä metsää. Pahaista maantietä jatkettiin Kolatselkään, jossa nähtiin harmaita Itä-karjalaisen rakennustyylin puoliksi lahonneita taloja.
Hyrsylän taistelut
Kolmas pataljoona saapui 24.7.1941 korpimaiseman halki monta vuorokautta marssittuaan Hyrsylän kylän lähistölle. Marssien aikana viholliseen yhteyttä oli pitänyt kevytosasto Riitesuo, jolta kolmas pataljoona otti etulinjan valvonnan vastuulleen. Seitsemäs komppania asettui asemiin itäänpäin menevän vähäisen tien molemmin puolin.
Rautiolaisten kolmas taistelu
Kolmas pataljoona sai 25.7.1941 määräyksen vallata Hyrsylän kylä. Pataljoona kiersi Hyrsylän itäpuolelle sitä polkua, jota se oli aikaisemmin partioinut. Kylän valtauksen jälkeen pataljoona kokonaisuudessaan saapui Suonjoen rannalla Ignoilan kylän luokse. Igonoila asemavaiheen aikana ei ollut helppoa. Tällöin kaatuivat Heikki Perttula, Veikko Kola ja Erkki Toivanen. Heino Hillukkala, Onni Olkkonen, Vilho Murtoniemi, Jaakko Tokola, Eino Mustasaari, Osmo Tokola ja E. Pirttilahti haavoittuivat.
JR
50 otti 12.8.1941 Ignoilan asemat ja kolmas pataljoona siirtyi
kuorma-autoilla Yläjoelle, jossa I ja II pataljoona jo olivat. Ajoa
kesti nelisen tuntia.
Komppania majoittui 20.8.1941 Beskin
asemalta noin 1 km itään. Petroskoin rautatie oli saatu poikki.
Ratakiskoja oli räjäytetty ainakin kahdeksasta kohti. Panssarijuna
jäi mottiin.Saksalaiset pommikoneet saivat lopulta tuhottu
panssarijunan. Hyrsylän ja Yläjoen seudun taistelupäivät ja
viikot olivat JR 29:lle erittäin raskaat.
Somban kylän valtaus
JR29, jolle Raution komppania oli alistettu, sai käskyn vallata tulivalmistelun jälkeen Somban kylä. Iltamyöhällä seitsemäs komppania sai käskyn saartaa kylä idästä. Viholliseen saatiin heti kosketus ikävällä tavalla, Yksi Raution mies surmattiin pistimellä. Siinä syntyneessä kahakassa Otto Saaronmaa sai kuitenkin tuhottua vihollisporukan. Seuraava päivä ja yö pidettiin motti kiinni. Motitus onnistus ja Somban kylä vallattiin. Vihollisia kaatui 53.
Ikävä yllätys
Somban jälkeen kauniin syyskesän päivän siirryttiin muutamia kilometrejä itään. Komppania sai muutaman kilometrin marssittuaan luvan pystyttää teltat. Oli lepohetken vuoroo. Niinpä kolmas joukkuekin pystytti kaksi telttaa ja pojat hiipivät levolle,. Kolmannessa joukkueessa jäi vartioon aluksi Olavi Blomqvist. Eipä kestänyt monta minuuttia, kun telttaan kuului outoa huutoa ja laukaus. Sombasta harhailevia vihollisia oli metsässä pyrkimässä omille linjoilleen. Yksi yritti pistimellä surmata Olavin. Vihollinen saikin Olavin sydämen kohdalle osuman, mutta Olavi, joka tunnettiin erittäin nopeana ja toimintakykyisenä miehenä, sai survaistua pistimen sivuun. Pistin nirhaisi rintalastaan aikamoisen kolon. Olavin konepistooli lopetti pistämistä yrittäneen suuren miehenkoljatin. Olavi vietiin nopeasti JSP:lle.
Sombasta Pääsään
Somban valtauksen jälkeen Raution komppania eteni Suojärven-Petrsokoin leveän maantien tuntumassa. Kintaan kylä vallattiin III pataljoonan voimin ja jatkettiin kilometri kaksi eteenpäin. Saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Tässä tykistötulessa Jaakko Yliverronen, joka oli juuri palannut ensimmäiseltä toipumislomaltaan, haavoittui heti uudestaan.
Teru eli Prääsä
Niiniselän kylään ryhtyivät hyökkäämään I ja II pataljoona. Prääsä oli siinä risteyksessä, jossa Kintaasta tuleva tie kohtaa Aunuksesta tulevan tien. Maasto oli suurimmaksi osaksi suota ja vaikeakulkuista rämettä. Matkaan meni koko yö. Kranaatinheitinmiehet ja konekiväärimiehet olivat lujimmilla kantamuksineen. Kukkulalla oli ruispelto, joka oli jo leikattu. Kuhilaita oli pystyssä. Pian alkoi kuulia tulla niskaan. Kylä näkyi hyvin kukkulalle. Ruispelto muuttui perunapelloksi. Siellä oli naapuri vastassa. Kylässä oli useita hyökkäysvaunuja, jotka ryhtyivät ampumaan kukkulalle. Tässä 7.9.1941 aloitetussa Prääsän hyökkäyksessä kaatuivat Niilo Saaronmaa, Matti Kivisaari, Lauri Huuha ja Arvi Hietamäki. Haavoittuneina poistuivat rivistä Lauri Haveri, Jaakko Tokola, Väinö Haapakoski ja Janne Haapasaari.
Prääsän
valtauksen aikana haavoittuneiden saaminen jsp:ltä eteenpäin oli
vaikeaa. Monet haavoittuneet olisivat ehkä selviytyneetkin, jos apu
olisi ollut nopeampaa.
III pataljoona hivuutautui vähän
kerrallaan Prääsän kauppalaan. Prääsässä yhtyivät rykmentti
II ja pataljoona III. JR8 kävi raivoisia taisteluita Pyhäjären
asutuskeskuksessa. Täällä Armas
Vuorio haavoittui
vaikeasti.
Prääsästä Matroosaan ja Vilgaan
Prääsän jälkeen saatiin päivän parin lepo. Prääsästä itään oli vihollinen pesiytynyt metsäkukkulaan, jonka valtaus tuotti uusia tappioita Aale Petäjistö haavoittui vaikeasti. Hänen veljensä Veikko syöksyi auttamaan veljeään, mutta hän kaatui samalle paikalle. Aale saatiin kannettua pois, mutta hän menehtyi joukkosidontapaikalle. Valo Niska ja Kaarlo Verronen haavoittuivat. Pataljoona eteni aina Matroosan kylän laidalle. Matroosan jälkeen Raution komppania eteni vähäisin taisteluin Puolimatkan eli Polovinan kylään. Polivinan jälkeen oli vuorossa Vilgan valtaus. Raju tykistökeskitys osui 7 komppanian alueelle täsmällisesti. Kranaatti osui nuotioon ja Eino Kärkinen huusi apua. Eino menehtyi nopeasti ja Augusti Niiranen oli kaatunut. Keskitys pani komppania sekaisin. Hevosia kuoli ja kalustoa menetettiin. Erkki Kuoppala ja Yrjö Hakkarainen haavoittuivat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Eerola kaatui tarkka-ampujan luodista. Taistelussa kaatuivat Eero Yliverronen ja Väinö Hollanti. Saatiin uutsista kuulla, että suomalaiset olivat valloittaneet Äänislinnan kaupungin.
Äänislinna
Äänislinnassa oleville sotilaskasarmeille siirtyi myös III pataljoona. Pataljoona oli niin loppuunkulunut, että sille annettiin kolmen viikon toipumisaika. Raution kirkkoherra Kalevi Vihma kävi komppaniaa tervehtimässä.
Syvärille
Lepokauden jälkeen pataljoona ja myöehmmin koko rykmentti siirrettiin junakuljetuksessa Petroskoissa Syvärin asemalle. Syvärin asemalta marssittiin 30-40 km pohjoispuolen heikkoa tietä Äänisjärvelle päin Homorovitsankylään. Täällä otettiin etulinjan vastuu. Homorovitsan rintamilla II ja III pataljoona miehittivät Kimjärven maaston. Talvi painoi päälle. Marras-joulukuun vaihteessa alettiin korsujen teko. Maaliskuun 10 päivänä rykmentin purkamiskäsky määräsi, että 1912 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset siirretään I pataljoonan alaisiksi ja osa Kevyt Osasto 10:een. Vuonna 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat pääsivät siviliin. Tähän päättyi rykmentti JR 29 vaiheet yhtenäisenä sotilasyksikkönä. Raution komppaniasta suurin osa siirtyi I pataljoonan yhteyteen.
Suomalainen partio kävi 21.7.1942 Kiipuron takan. Partiossa oli 14 miestä. Paluumatkalla linjojen ylitys epäonnistui. Olavi Pokela kaatui ja yhdeksän haavoittui. Vain neljä säilyi terveenä. Omat joukot tulivat apuun.
Lähdeaineisto: Raution Sotaveteraanit: Vapauden puolesta Osmo Tokolan kirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti