KE 01.05.2019 Rinteen kysymykset ja puolueiden vastaukset sekä hallituspohja vastausten perusteella

Antti Rinteen kysymykset

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Perussuomalaisten vastaus

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Maailman suurimmat saastuttajat täytyy saada osallistumaan ilmastotoimiin, ja Suomen pitää toimia kansainvälisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. CO2-päästöt kasvavat maailmassa nopeasti, eikä Suomen omilla toimilla ole juuri tähän vaikutusta. Liika kansallinen kunnianhimo Suomessa ei paranna globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska sillä ajetaan teollisuus saastuttaviin maihin.

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen?

Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Mielestämme oleellista Suomen ilmastopolitiikassa on sopia konkreettisista ja suhteellisuudentajun säilyttävistä toimista eikä abstrakteista prosentti- tai vuosilukutavoitteista. Suomen kansallisten tavoitteiden ei pidä olla tiukempia kuin muilla EU-mailla. Se, mihin Suomi voi sitoutua, riippuu siis muiden valtioiden toimista.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Päästöjä pitää vähentää siellä, missä niitä tuotetaan eniten ja missä niiden kasvu on nopeinta, eikä siellä missä ne ovat vähäisiä ja missä niitä on jo vähennetty eniten. Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, sillä jos tuotanto täällä estetään, siirtyy se Kiinaan tai jonnekin muualle – ja globaali ympäristö kärsii entistä enemmän. Kannatamme hiilitullien asettamista EU:n yhteisenä toimena erityisen saastuttavista maista, kuten Kiinasta, tuotaville tuotteille ja raaka-aineille. Näin kykenemme myös suojaamaan – ja vähitellen lisäämään – suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja.

Ydinvoiman lisääminen on realistinen toimi, jolla päästään kohti päästötöntä energiantuotantoa.

Muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen pitää kiinnittää huomiota myös ilmaston kannalta. Pohjoisessa asuminen ja eläminen tuottavat paljon enemmän päästöjä kuin etelässä asuminen.

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Suomalainen metsänhoito on laadukasta ja kestävää. Suojeltujen metsien määrä Suomessa on kokonaisuutena riittävällä tasolla. Hakkuiden jälkeisiä istutuksia on nopeutettava.

Vesistömme vaativat aktiivista suojelua. Pinta- ja pohjavesien tilaa on parannettava. Jokia ja patoamattomien jokien vaelluskaloja on suojeltava.Vesiensuojelun keinojen on oltava aikaisempaa vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia.

Itämeren suojelu edellyttää kansainvälisiä toimia. Vesien muovijäteongelmaan tulee puuttua. Suomella on tässä asiassa myös mahdollisuus kansainväliseen rooliin.

Luonnon monimuotoisuus on globaali kysymys. Toimet, jotka vaikuttavat esimerkiksi sademetsiin ja valtameriin, on tärkeää huomioida, mutta Suomen mahdollisuudet vaikuttaa näihin ovat rajalliset.

Vasemmistoliiton vastaus

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Vasemmistoliitto tavoittelee oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa, joka tähtää lämpötilan nousun pysäyttämiseen globaalisti 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmastonmuutos ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ongelma, vaan kytkeytyy luonnonvarojen ylikulutukseen sekä eriarvoisuutta synnyttävään ja kasvusta riippuvaiseen kapitalistiseen läpivirtaustalouteen. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on seurausta ennen kaikkea luonnonvaraisten elinympäristöjen häviämisestä ja luonnonvarojen ylikulutuksesta.

Kestävä siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan on suuruudeltaan hyvinvointivaltion rakentamiseen verrattavissa oleva tehtävä. Jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen, tarvitaan ilmastopolitiikan kustannusten tasapainottamista eri väestöryhmille muun yhteiskuntapolitiikan tai tulonsiirtojen kautta. Suomen tulee edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa ja kansainvälisesti.

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Vasemmistoliitto on sitoutunut ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden suhteen tavoittelemme jopa hieman kysymyksessä mainittua nopeampaa aikataulua. Suomen kaltaisten rikkaiden maiden olisi mielestämme päästävä nettonegatiivisiin päästöihin jo 2030-luvun alussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän on oltava läpileikkaava strateginen tavoite kaikessa päätöksenteossa.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen resepti on periaatteessa yksinkertainen: kasvihuonekaasupäästöt on saatava alas, hiilinielut ylös ja rahavirrat tukemaan ekologista jälleenrakennusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehdään sektorikohtainen suunnitelma päästöjen vähentämisestä, laaditaan suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiselle, suojellaan hiilivarastoja ja kasvatetaan hiilinieluja sekä ohjataan pääomat ja rahoitusvirrat kohti kestävää fossiilisen tuotannon korvaavaa resurssiviisasta kiertotaloutta.

Päästöjen vähentäminen edellyttää esimerkiksi liikenteessä panostuksia joukkoliikenteeseen, etenkin raiteisiin, kaasu- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentamista, kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden (etenkin jätepohjaisten) jakeluverkoston laajentamista, ruuhkamaksujen käyttöönottoa suurimmilla kaupunkiseuduilla sekä kannusteita yhteiskäyttöautojen ja kimppakyytien lisäämiseen. Sähkön ja lämmöntuotannossa tärkeää on turpeen energiakäytöstä luopuminen asteittain sekä älykkään sähkö- ja lämpöjärjestelmän tukeminen.

Ruokajärjestelmän päästöjen vähentämiseksi joukkoruokailuissa tulisi siirtyä kasvispainotteiseen lähi- ja luomuruokaan. EU:n maataloustukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että tuet huomioivat paremmin ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Peltomaan resurssiviisas käyttö aktiiviviljelijöiden käytössä vähentää maankäytön päästöjä ja vähentää tarvetta uuden peltomaan raivaukselle.

Asumisen osalta tärkeää on parantaa rakennuskannan energiatehokkuutta. Tarvitaan esimerkiksi tukea asunto-osakeyhtiöiden energiaremonteille sekä pienituloisten omakotitaloasujien öljylämmityksestä luopumiselle.

Teollisuuden päästöjen vähentämiseksi tulee siirtyä kohti resurssiviisasta kiertotaloutta, toteuttaa yritystukiremontti ja lisätä ympäristövaikutusten arviointiin ilmastovaikutusten kokonaisarvio. Uusiutuvan energian käyttöönottoa, energiatehokkuuden parantamista sekä kestävien tuotteiden kehittämistä ja käyttöönottoa tulee tukea.

Tarvitaan tieteeseen ja tutkittuun tietoon perustuvaa hiilinielupolitiikkaa. Metsien hiilinielun vahvistamiseksi tulisi kehittää metsänomistajille kannustinjärjestelmä, joka tukee hiilensidontaa, ohjata puuraaka-ainetta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin ja kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta niin hiilinielun näkökulmasta kuin metsänhoidollisestikin kestävälle tasolle. Viljelysmaan osalta hiiltä sitovia toimia tarvitaan etenkin eloperäisillä mailla. Metsitystä voidaan lisätä etenkin vajaatuottoisilla pelloilla ja joutomaalla. Soiden hiilivaraston suojelemiseksi ja hiilen sidonnan vahvistamiseksi tulisi turpeen energiakäytöstä luopumisen lisäksi ennallistaa epäonnistuneita ojituksia ja toteuttaa soidensuojelun täydennysohjelma.

Ympäristölle haitallisia tukia on vähennettävä, ja vastaavasti ympäristökestäviä ratkaisuja tukevan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta kasvatettava. Vasemmistoliiton mielestä tukia pitäisi ensi hallituskaudella uudelleensuunnata vähintään 500 miljoonalla eurolla. Valtion omistajapolitiikan tulee tukea siirtymää vähäpäästöiseen suuntaan. EU-tasolla tulee pyrkiä siihen, että hiilijalanjälki pienenee ja hiiliriskit tehdään näkyväksi myös rahoitusmarkkinoilla. Suomen tulee myös kasvattaa kansainvälistä ilmastorahoitustaan tuntuvasti.

Jotkut alat ja alueet kärsivät ilmastotoimista, toiset hyötyvät. Suomen pitäisi laatia oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän ohjelma, jossa arvioidaan, mitkä alat ja alueet tarvitsevat erityistä ilmastonmuutostukea.

Eriarvoisuus ja tuloerot eivät saa kasvaa ilmastotoimien seurauksena. Ympäristöverojen regressiiviset vaikutukset pitää kompensoida muulla verotuksella ja tulonsiirroilla.

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Vasemmistoliitto haluaa nostaa metsien suojeluasteen Etelä-Suomessa 10 prosenttiin ja turvata Metso-ohjelmalle riittävän rahoituksen. Metsien hakkuumäärät ja metsätalouskäytännöt tulee pitää sellaisina, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muut käyttömuodot ovat mahdollisia.

Metsätalouden tuet olisi uudistettava monipuolisia metsänhoitomenetelmiä kannustaviksi. Soidensuojeluohjelma tulisi päivittää ja panna toimeen. Kaivoslainsäädännön tulisi huomioida luontoarvot nykyistä paremmin. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on tärkeää huolehtia luonnon monimuotoisuuden parantamisesta.

Haluamme perustaa uusia kansallispuistoja ja tukea kaupunkeja viheralueiden monimuotoisuuden lisäämisessä. Luonnonsuojelualueiden saavutettavuutta pitäisi parantaa. Ympäristöhallinnon toimintaedellytykset ja riittävät resurssit pitäisi turvata erillisellä viranomaistaholla, jonka tehtävä on yleisen ympäristöedun valvominen.

(Vasemmistoliiton ilmasto-ohjelma, tulevaisuusohjelma, vero-ohjelma, toimenpidealoite kestävästä ilmastosiirtymästä)

Kristillisdemokraattien vastaus

1 a)Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen? Ilmastokysymyksiä, samoin kuin muita rajat ylittäviä luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä, tulee tarkastella laajasti teknologisena, yhteiskunnallisena ja poliittisena haasteena globaalissa viitekehyksessä ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Myös yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kestävyys on turvattava. Ilmastonpolitiikassa ei ole varaa osaoptimointiin, mihin yksin Suomen CO2-päästöjen seuraaminen voi johtaa. Tarvitaan monenkeskistä yhteistyötä. Vain hyvinvoiva Suomi pystyy osana EU:ta ajamaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita globaalisti. Kristillisdemokraatit on sitoutunut siihen, että Suomi tekee oman osansa ja pyrkii osana kansainvälistä yhteisöä vaikuttamaan päästöjen vähentämiseen globaalisti. Olemme sitoutuneet kahdeksan eduskuntapuolueen yhteiseen ilmastolinjaukseen, jonka mukaan Suomi hoitaa oman osansa 1,5 asteen tavoitteen toteutumiseksi ja 2040-luvulla saavutamme tilanteen, jossa kasvihuonepäästömme ovat selvästi negatiiviset.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla? Ratkaisut ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat merkittävältä osin teknologisia. Politiikan on tuettava teknologista murrosta kohti hiilineutraalia energiantuotantoa ja kestävämpää kulutusta. Tämä muutos on jo käynnissä. Panos-tuotos-suhteeltaan Suomen merkittävimmät ilmastotoimet liittynevät edellä mainittujen teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen, käyttöönottoon ja vientiin sekä kehitysrahoituksella toteutettaviin hankkeisiin. Kannatamme verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta haitallisen kulutuksen verotukseen. Tällä vaalikaudella on aloitettava ydinvoimaan liittyvän lupalainsäädännön tarkistaminen siten, että modulaaristen ydinvoimaloiden käyttöönotto kaukolämmön ja sähkön tuotantoon on mahdollista, kun teknologia on saatavilla. Liikenteen osalta kannatamme panostuksia raide- ym. julkiseen liikenteeseen sekä muun muassa tukea sähkö- ja biokaasuautojen jakeluasemaverkostojen laajentamiseen edelleen. Emme pidä järkevänä lukittumista yhteen teknologiaan ajoneuvojen voimanlähteenä. Julkisessa rakentamisessa pitää painottaa hiilensidontaa ja puun käyttöä. On myös edistettävä maatilojen, omakotitalojen ja muiden kiinteistöjen hajautettua energiantuotantoa ja poistettava niiltä hallinnolliset esteet. KD on esittänyt asuntojen energiakorjaustukien palauttamista ja ilmalämpöpumppujen arvonlisäveron alentamista. Kuluttajia on ohjatava energian säästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen.

c)Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi? Metso-ohjelman jatkaminen, lisärahoitus ja laajentaminen koko maahan, maataloustukien ympäristökriteereiden läpikäynti biodiversiteettinäkökulma huomioon ottaen, kehitysrahoituksella tuettavat suojeluhankkeet ja muu kansainvälinen yhteistyö sekä kaupunkien luontoalueiden merkityksen korostaminen.

Vihreiden vastaus

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

llmaston lämpenemisen hillitseminen 1,5 asteeseen ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen ovat aikamme tärkeimmät tehtävät. Ne asettavat reunaehdot kaikelle, mitä teemme tulevina vuosikymmeninä. Muut pyrkimykset rakentaa hyvää yhteiskuntaa menettävät merkityksensä, jos epäonnistumme ympäristökriisin ratkaisussa. Tulevan hallituksen on oltava kestävän kehityksen hallitus, jonka kiireellinen velvollisuus on nostaa Suomi tämän haasteen vaatimalle tasolle.

Siirtymästä päästöttömään yhteiskuntaan on tehtävä turvallinen ja oikeudenmukainen. Varmistetaan, että muutoksen hinta jakautuu reilusti: ei maksateta sitä niillä, joilla tekee jo valmiiksi arjessa tiukkaa.
(Vihreiden Eduskuntavaaliohjelma, Vihreiden Poliittinen ohjelma)

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Vihreät sitoutuu Pariisin sopimuksen mukaisesti pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tämän tavoitteen tulee ohjata Suomen politiikkaa kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Vihreät tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2030 ja hiilinegatiivisuutta heti sen jälkeen. Tämä edellyttäisi vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostoa 60 %:iin ja hiilinielujen vahvistamista.

Joulukuussa 2018 sovitun kahdeksan puolueen ilmastokannanoton tulee toimia vähimmäistasona seuraavan hallituksen ilmastopolitiikalle, ja kunnianhimoa tulee siitä pikemminkin nostaa. Tulevan hallituksen tehtävä on löytää konkreettiset keinot toteuttaa tavoitteet.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Hiiltä pois ilmakehästä -avaus, Irti fossiilisista -avaus)

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää merkittäviä muutoksia energiajärjestelmässä, liikenteessä, ruoantuotannossa, rakentamisessa, teollisuudessa ja tavassamme kuluttaa. Päästöjen vähentämisen ohella tulee lisätä energia- ja resurssitehokkuutta ja kasvattaa hiilinieluja.

Tulee laatia tiekartta siitä, kuinka Suomi muutetaan seuraavien vuosikymmenten aikana ilmaston kannalta kestäväksi. Fossiilisille polttoaineille tulee asettaa eräpäivät siten, että kivihiilen, turpeen ja lämmitysöljyn energiakäytöstä luovutaan 2020-luvulla, muista 2030-luvun aikana. Energiatehokkuutta pitää parantaa vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tulee panostaa puhtaisiin ratkaisuihin, kuten tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämmön talteenotto, älyverkot ja energian varastointi. Energiantuotantoa tulee ohjata ei-polttoon perustuviin teknologioihin ja käyttää bioenergiaa vain ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävissä rajoissa.

Ympäristölle haitallisten tukien alas ajamiseksi tai uudelleen kohdentamiseksi on tehtävä suunnitelma. Tukia tulee suunnata päästöttömien ja hiiltä sitovien ratkaisuiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Haitallisimmat, kuten päästökauppakompensaatio ja turpeen verotuki, tulisi lakkauttaa jo tällä vaalikaudella.

Tavoitteeksi tulee asettaa päästötön henkilöliikenne vuoteen 2040 mennessä. Henkilöautoliikenteen tarvetta tulee vähentää panostamalla toimivaan joukkoliikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää sähköistämällä, biokaasun tuotantoa ja liikennekäyttöä lisäämällä ja ohjaamalla biopolttoaineet ensisijaisesti raskaaseen ja lentoliikenteeseen. Lopetetaan uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorihenkilöautojen myynti vuoteen 2030 mennessä. Myös rataverkon uudistamisesta tulee tehdä pitkän aikavälin ohjelma. Lisäksi käyttöön voidaan ottaa päästöperusteinen lentovero.

Hiilinielujen kasvattamiseksi ja hiilivarastojen suojelemiseksi metsissä, soilla ja maataloudessa tarvitaan johdonmukainen suunnitelma.  Suurten hankkeiden, kuten tehtaiden, ympäristölupamenettelyissä tulisi ottaa käyttöön elinkaaren mittainen ilmastovaikutusten arviointi. Metsänomistajia ja maatalousyrittäjiä voitaisiin kannustaa hiilensidontaan uusilla politiikkatoimilla.

Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta kuluttamisen ja ympäristöhaittojen verotukseen ja teollisuuden vähähiilisyyttä tukea (ks. lisää vastaus 4a).

Suomen tulee EU:ssa ajaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostoa 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi, päästökaupan kiristämistä sekä kunnianhimoisia kestävyyskriteereitä mm. bioenergialle ja liikennepolttoaineille. Päästökauppatulot tulisi ohjata kehitysmaiden ilmastorahoitukseen ja rahoituksen taso nostaa vastaamaan Suomen osuutta Pariisin sopimuksen ilmastorahoitusvastuusta. (Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Vihreä tulevaisuusbudjetti, Hiiltä pois ilmakehästä -avaus, Irti fossiilisista -avaus, Talouden ja työllisyyden tiekartta)

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on välttämätöntä pysäyttää. Luonnonsuojelun rahoitukseen tarvitaan suuren kokoluokan lisäys, 100 miljoonaa euroa vuodessa. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO tulee saattaa valmiiksi vuoteen 2025 mennessä. Muita keinoja ovat esimerkiksi kansallispuistoverkon laajentaminen, valtion vanhojen tai muuten arvokkaiden metsien muuttaminen suojelualueiksi ja Metsähallituksen Luontopalveluiden resurssien vahvistaminen.

Talousmetsissä tarvitaan nykyistä tehokkaampaa monimuotoisuuden suojelua. Metsähakkuita on pienennettävä ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle. Metsänhoidossa siirrytään erityisesti valtion mailla kohti jatkuvan kasvatuksen menetelmää, ja metsälakia ja KEMERA-tukia uudistetaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Samalla lasketaan Metsähallituksen tuottotavoitetta.

Soidensuojelun täydennysohjelma tulee toteuttaa täysimääräisenä. Lisäksi tarvitaan soiden, kosteikkojen ja lintuvesien ennallistamista. Tavoitteeksi tulisi ottaa 200 000 ojitetun suohehtaarin ennallistaminen. Toteutetaan kattava ja tarkka Suomen luontotyyppien inventointi ja suojellaan uhanalaisimmat luontotyypit luonnonsuojelulain nojalla. Lisätään uhanalaisten lajien suojelua.

Luonnonvaraisista vaelluskalakannoistamme on jäljellä vain rippeet. Vesilakia pitää uudistaa siten, että vahvistetaan vaelluskalakantoja ja edistetään vaellusesteiden poistamista. Kalatalousvelvoitteet tulisi lisätä kaikille voimaloille.

Maataloustukia tulee uudistaa luonnon monimuotoisuuden sekä sisävesien ja Itämeren tilan parantamiseksi esimerkiksi vähentämällä vesistökuormitusta ja lisäämällä luomutuotantoa. Perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua täytyy vahvistaa.

Muita keskeisiä keinoja on kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön pikainen uudistaminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Esimerkiksi tulee kieltää malminetsintä luonnonsuojelualueilla, varmistaa etteivät kaivoshankkeet uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjä, ottaa käyttöön louhintavero, lisätä kunnan päätösvaltaa ja varmistaa paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeusturva. Otetaan käyttöön elinkeinojen intressivertailu ja panostetaan ensisijaisesti materiaalitehokkaaseen kiertotalouteen.

Lisäksi tulee uudistaa ympäristönsuojelulakia siten, että luonnon monimuotoisuutta heikentäville hankkeille määrätään ekologisen kompensaation velvoite.

Luonnon monimuotoisuuden takuuna toimii vahva, itsenäinen ympäristöhallinto, jonka tehtävä on valvoa yleistä etua ja jolla on työkalunaan myös valitusoikeus sekä korkeatasoinen ympäristötutkimus.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Vihreä tulevaisuusbudjetti, Hiiltä pois ilmakehästä -avaus, Luonnonsuojeluohjelma, Vettä vaelluskaloille -avaus, Maatalousohjelma, Kaivoslain kokonaisuudistus -avaus)

Kokoomuksen vastaus

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Talouskasvun on jatkossa perustuttava kestävien, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön, puhtaisiin teknologioihin ja vähähiilisyyteen. Suomen on vahvistettava asemaansa edelläkävijänä puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Osaamisellaan Suomi voi auttaa vähentämään päästöjä globaalilla tasolla. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen hillintä. Kokoomus lähtee siitä, ettei ilmastonmuutoksen torjumiseen käytettävillä keinoilla tarpeettomasti hankaloiteta suomalaisten arkea.

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Olemme sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Kokoomus on sitoutunut siihen, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden 2030-luvulla. Kokoomus haluaa nostaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kunnianhimon tasoa EU:ssa ja globaalisti. Pelkät Suomen tekemät päästövähennykset eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

EU:n päästövähennystavoitetta on kiristettävä 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisätaakka on painotettava päästökauppaan. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin.

Kuntia, kotitalouksia ja yrityksiä tulee kannustaa tekemään kestäviä valintoja ja ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja. Julkisten hankintojen kriteerinä on suosittava ympäristöystävällisiä menetelmiä sekä päästöjä vähentäviä innovaatioita.

Rakennetussa ympäristössä tulee parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta sekä huomioida rakennusten elinkaarivaikutukset.

Liikkumisen kokonaispäästöjä on vähennettävä edistämällä raideliikennettä, lisäämällä päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä, tiivistämällä kaupunkirakennetta sekä kannustamalla kävelyyn ja pyöräilyyn.

Energiantuotannossa täytyy päästä eroon fossiilisista polttoaineista EU:n päästökaupalla ja pitkäjänteisellä kansallisella vero-ohjauksella niin, että energiantuotanto on lähes päästötön 2030-luvulla. Saavuttaakseen päästövähennystavoitteensa, Suomi tarvitsee ydinvoimaa.

Maankäyttö-, maatalous- ja metsäsektoreilla on tehtävä laaja joukko toimia, joilla vahvistetaan Suomen hiilinieluja. Kestävä metsänhoito ja metsien kasvu takaavat uusiutuvan, kestävästi tuotetun raaka-aineen saatavuuden.

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Metso-ohjelmaan on lisättävä rahoitusta ja uusia luontotyyppejä. Osana Metso-ohjelmaa soiden suojelua on tehostettava. Soiden ja muiden luontotyyppien ennallistamiseen on kannustettava.

Haluamme vahvistaa vaelluskalakantoja huolehtimalla toimivista kalateistä ja kestävästä kalastuksesta sekä purkamalla turhia nousuesteitä. Itämeren tilaa on parannettava.

Rehevöitymisen vähentämiseksi tarvitaan etenkin fosforin sitomista maaperään sekä lannalle vaihtoehtoisten käyttötapojen kehittämistä esimerkiksi biokaasuksi ja kiertoravinteiksi. Kaivostoiminnan säätelyn kokonaisuus on päivitettävä, ottaen huomioon yhteiskuntavastuu-, ympäristö- että elinkeinonäkökulmat.

Keskustan vastaukset

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii laajaa ja syvää kansainvälistä yhteistyötä. Jokaisen maan on tehtävä oma osuutensa ja toimien on oltava globaaleja. Keskustan johdolla Suomi on noussut peesailijan paikalta muiden Pohjoismaiden rinnalle kansainvälisen ilmastopolitiikan ajurien joukkoon. Näissä vastuullisen ilmastopolitiikan pöydissä Suomen on pysyttävä.
Keskusta on sitoutunut maailmanlaajuisiin toimiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen. Edellytämme, että johdollamme laadittu kahdeksan puolueen yhteinen ohjelma on hallituksen ilmastopolitiikan runkona niin kansainvälisesti kuin kansallisesti.
Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on fossiilisten polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt, joita on vähennettävä nopeasti. EU:n päästökauppaa on kiristettävä, jotta teollisuuden ja energiantuotannon päästöt voidaan ajaa nopeasti alas. Päästökaupan ulkopuolella tarvitsemme kansallisia lisätoimia päästöjen vähentämiseksi. Toimet on tehtävä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, siten että nämä ovat tavallisten suomalaisten hyväksyttävissä.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseen vaikuttaa oleellisesti hiilinielujen kehitys, johon liittyy epävarmuuksia. Tutkimuslaitosten tuoreimpien ennusteiden mukaan hiilineutraalius voidaan saavuttaa 2030-luvun kuluessa ja sen jälkeen voimme edelleen edetä hiilinegatiivisuuteen. On laadittava pitkäjänteinen hiilinielujen vahvistamisohjelma, joka varmistaa kestävän puun käytön jatkossakin.
Keskusta ei hyväksy toimia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan. Suomi tarvitsee investointeja kestävään biotalouteen. Puuta käytetään maailman pelastamiseen, ei sen tuhoamiseen. Uusiutuva puu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi raaka-aine fossiilitaloudesta uusiutuvaan siirryttäessä rakentamisessa, öljypohjaisten muovien korvaamisessa pakkaamisessa, biomateriaaleina ja tekstiilikuituina sekä kemianteollisuuden raaka-aineina. Uusien korkean jalostusasteen käyttömuotojen tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava. Puurakentamista edistetään voimakkaasti.
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
- Tiukennetaan EU-päästökauppaa (teollisuus ja energian tuotanto sekä lämmityksen nostaminen päästökaupan piiriin).
- Lopetetaan valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmitys 2023 mennessä.
- Toteutetaan kannustepaketti kivihiilestä jo vuonna 2025 luopuville kaukolämpöyhtiöille.
- Perustetaan laajapohjainen turvekomissio valmistelemaan strategiaa turpeen käytön painopisteen muutoksesta energiakäytöstä korkean jalostusarvon tuotteisiin.
- Vauhditetaan älykkään ja joustavan energiajärjestelmän kehittämistä.
- Vauhditetaan autokannan uusiutumista vähäpäästöiseksi.
- Edistetään biokaasun tuotantoa ja käyttöä liikenteessä.
- Otetaan synteettiset polttoaineet mukaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen.
- Edistetään kävelyä ja pyöräilyä maankäyttösuunnittelulla sekä lisäämällä kevyen liikenteen väylien rakentamista.
Maatalous ja lähiruoan tuotanto ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisuja. Kehitetään Suomesta hiiltä sitovan ja kannattavan maatalouden mallimaa. Pellonraivaamisen tarvetta vähennetään sallimalla korkeammat lannanlevitysmäärät vesistöjen tilaa vaarantamatta sekä edistämällä tilusjärjestelyitä. Maanomistajille luodaan kannustin heikkotuottoisien turvemaiden kosteikkometsitykseen. Maatilojen biokaasun tuotannon vauhdittamiseksi otetaan käyttöön tuotantotuki, joka edistää myös lannan tehokasta prosessointia. Maatilatalouden kehittämisrahastoa (Makera) lisäpääomitetaan. Sitä tarvitaan muun muassa uusiutuvan energian ja resurssitehokkuutta tukevien investointien turvaamiseen.
Toteutetaan pitkäjänteinen ohjelma hiilinielujen vahvistamiseksi. Sen osia ovat metsien kasvun tehostaminen, ilmastoharvennukset ensiharvennusrästien purkamiseksi, metsäpinta-alan kasvattaminen, metsäkadon torjunta, metsien terveyden ylläpito ja metsätuhojen ehkäisy, maatalouden hiilensidonnan tutkimus- ja pilotointiohjelma, soiden ennallistaminen ja kokeilu metsien hiilensidontamarkkinan luomiseksi.
- Vauhditetaan puurakentamista ja muuta vähähiilistä rakentamista.
- Edistetään energiatehokkuusremontteja ja rakennusten elinkaarimallin käyttöönottoa.
- Kasvatetaan T&K&I panostuksia vähäpäästöisten ratkaisujen luomiseksi läpi yhteiskunnan.
- Edistetään kiertotaloutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta teollisten prosessien päästöt saadaan alenemaan, materiaalitehokkuus paranee ja tuotanto-ja kulutustavat muuttuvat kestäviksi.
- Toimeenpannaan muovitiekartta.
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Keskusta esittää:
- METSO-ohjelman rahoituksen lisäys ja laajentaminen metsien lisäksi muihin luontotyyppeihin.
- Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostusohjelma.
- Jatketaan vaelluskalakärkihanketta vaellusesteiden poistamiseksi ja luonnonkierron palauttamiseksi rakennettuihin vesistöihin.
- Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa turvataan kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja ihmisten virkistysmahdollisuudet.
- Päivitetään luonnonsuojeluasetus vastaamaan viimeistä uhanalaiskartoitusta.
- Estetään tehokkaasti monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien leviämistä.
- Parannetaan olemassa olevien suojelualueiden arvoa lisäämällä ennallistamista ja luonnonhoitoa.
- Jatketaan soidensuojeluohjelman toteuttamista vapaaehtoisuuteen perustuen.
- Hyödynnetään EU-life rahoitusta entistä suunnitelmallisemmin turvaamalla Metsähallituksen Luontopalveluille riittävä omarahoitus.
- Jatketaan tehostettua Itämeren ja vesien suojelun ohjelmaa vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Panostetaan vesistöjen kunnostushankkeisiin ravinnehuuhtoumien hillitsemiseksi.
- Turvataan myös ihmisten luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet kuromalla kiinni reitistöjen ja rakenteiden korjausvelkaa kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla.
- Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä ja riistatiheikköjä. Huomioidaan luonnonhoitotoimet kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) uudistuksessa.
- Edistetään metsästäjien harjoittamaa riistanhoitotyötä turvaamalla metsästysharrastuksen edellytykset ja kehittyminen.
- Pienennetään Metsähallitukselle asetettua vuosittaista tuloutusvaatimusta.
- Edistetään monimuotoisuutta tukevia vapaaehtoisia toimenpiteitä maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Tuetaan laiduntamista uhanalaisten lajien säilyttämiseksi.
Maatalouden tukien taso turvataan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa ja maataloustuotannonelinvoimaisuutta ja kannattavuutta parannetaan koko Suomessa. Maatalouden ympäristökorvauksen sekä luomutuotannon tukien vaje täytetään.

RKP:n vastaukset

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

RKP sitoutuu ilmaston lämpene­misen rajoittamiseen enimmillään 1,5 asteeseen. Tavoitteemme on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Se merkitsee, että olemme tilanteessa, jossa hiilidioksidipäästömme ovat negatiivisia nopeasti vuoden 2035 jälkeen.

b) Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla? Ilmastokysymykseen ei ole olemassa vain yhtä täsmäratkaisua vaan toimenpiteitä tarvitaan monilla yhteiskun­nan sektoreilla. Suomi tarvitsee sektorit ylittävän tiekartan, joka määrittää selkeät toimenpiteet ja aikataulun tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tulee nopealla aikataululla edistää energiatehokkuutta, kehittää parempia energian varastointitekniikoita ja vähentää energiatarvetta. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä tehdä panostuk­sia uuteen teknologiaan, tutkimuk­seen, kehitykseen ja innovaatioihin. Esimerkiksi kierrätysmenetelmiä ja kiertotaloutta tulee kehittää entistä tehokkaampaan suuntaan, samoin kuin myös materiaalien uusiokäyttöä. Liikenteen päästöjä tulee vähentää. Siksi toimi­vaan joukkoliikenteeseen, etenkin raideliikenteeseen, on panostettava. Lisäksi auto­kantaa on uusittava ja vähäpäästöisten kulkuneuvojen määrää lisättävä. Biopolt­toaineita on tuotettava kestävästi. Kasvava metsä on tärkein hiili­nielumme ja pelloilla on potentiaalia sitoa nykyistä enemmän hiiltä. Aktiivisella metsätaloudella voimme lisätä hyvinvointiamme ja metsän roolia hiilinieluna, samalla kun huomioimme myös metsän taloudelliset, sosiaaliset, eko­logiset ja ilmastolliset vaikutukset. Suomen on luovuttava hiilivoimasta ja lisättävä kestävän uusiutuvan energian osuutta. Tarvitaan selkeä toimenpideohjelma energiatuotannon tekemiseksi fossiilivapaaksi. Energialainsäädännön ja verotuk­sen on mahdollistettava paikalliseen käyttöön soveltuva kustannusteho­kas, pienimuotoinen ja päästötön energiatuotanto. Tarvitsemme energian varastoinnin strategian ja energiankulutusta on pyrittävä ohjaamaan kuor­mitushuippujen välttämiseksi. Verotusta tulisi muuttaa, jotta voidaan edistää energianvarastointia varsinkin uusiutuvista tuotantomuodoista. Suomen kannattaisi edistää energian varastoinnin teknologioihin liittyvää koulutusta, osaamista ja tutkimusta sekä lisätä Suomen kiinnostavuutta mm. akkuteollisuuden saamiseksi Suomeen. Yhteistyö suurten kaupunkien kanssa on keskeistä siirtyessämme kohti ympäristöystävällisempää yhteiskuntaa. Päästökauppajär­jestelmää pitää kehittää ja sille on luotava nykyistä kattavampi maailmanlaajuinen järjes­telmä. Ilmastonmuutoksen torjunta tulee huomioida osana kehitysapua. Suomen siirtyessä kohti ilmastoystävällisempää yhteiskuntaa, on meidän tuettava heitä, joihin muutos vaikuttaa eniten, jotta he sel­viytyvät ympäristöneutraalin talou­den asettamista uusista vaatimuksis­ta.

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi? Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on erittäin tärkeää. Voimakkaasti kasvanut lajien sukupuuttoon kuoleminen on ilmastonmuutoksen lailla keskeinen haaste ihmiskunnalle. Lajeiltaan monimuotoinen ekojärjestelmä on paremmin kykenevä vastustamaan ilmastonmuutosta. Metsänhoidossa on edistettävä toimenpiteitä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi lahopuita ja pökkelöpuita on oltava riittävästi. Metsien monimuotoisuutta turvataan parhaiten riittävällä METSO-ohjelman rahoituksella. METSO-ohjelma tulisi myös laajentaa kattamaan koko Suomi. Näin luonnon monimuotoisuus huomioitaisiin entistä kokonaisvaltaisemmin. Tutkimustietoon ja kestäviin metsänhoitomenetelmiin perustuva vastuullinen metsätalous paitsi turvaa luonnon monimuotoisuuden, myös vahvistaa metsän kykyä sitoa hiiltä ja toimia pitkäkestoisena hiilinieluna. KEMERA-tuki on hyvä keino kannustaa maanomistajia ja metsänomistajia aktiiviseen metsänhoitoon sekä ympäristötoimiin. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden säilymistä on edistettävä. Virtavesien kuntoon saattaminen on mahdollista seuraavalla hallituskaudella


Erkki Aho (faktan tarkistaja ja järjen ääni)

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos.

Maanpinnan läheisen ilman lämpötila nousi 1900-luvulla maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,74 ± 0,18 °C. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen on ollut suorien havaintojen perusteella kiistaton tosiasia, ja siitä suurin osa johtuu erittäin todennäköisesti (95 % todennäköisyydellä ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. IPCC esitti jo loppuvuodesta 1995 pidetyssä kokouksessa että maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 1,5–3 °C silloisesta.

Noin kolme neljäsosaa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 20 vuoden aikana johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muut ihmisperäiset päästöt ovat pääasiassa seurausta maankäytöstä, erityisesti metsähakkuista. Tropiikissa tapahtuva metsänhävitys on aiheuttanut 2000-luvulla noin 15 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Kasvanut tietoisuus tieteellisistä päätelmistä ilmaston lämpenemisen suhteen on johtanut laajaan poliittiseen ja taloudelliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä niin kasvihuonepäästöjä rajoittamalla kuin muunlaisin hillintätoimin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Suurimmat ilmastonmuutoksen odotettuihin vaikutuksiin liittyvät riskit uhkaavat köyhiä alueita, erityisesti Afrikkaa ja Intiaa, vaikka niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet mitättömiä teollistuneisiin maihin verrattuna.Samanaikaisesti Yhdysvallat on arvostellut Kioton ilmastosopimukseen liittyviä kehitysmaille suotuja vapautuksia kasvihuonepäästörajoituksista ja käyttää niitä oikeutuksena sopimuksen ratifioimatta jättämiselle. Eräs keskustelun kiistakohta on, tulisiko vastikään teollistuneiden maiden kuten Intian ja Kiinan rajoittaa päästöjään. Kiinan CO2-päästöjen odotetaan ohittavan Yhdysvaltojen päästöt lähivuosina, mikä on erään raportin mukaan jo saattanut tapahtua Länsimaissa ajatukset ihmisen osallisuudesta ilmastonmuutokseen ja toimenpiteistä sen hillitsemiseksi ovat saaneet laajempaa hyväksyntää Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

Päästöjä rajoittava, YK:n ilmastopuitesopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. Siinä teollisuusmaat sitoutuivat rajoittamaan päästönsä sovitulle tasolle vuosina 2008–2012. Valtiot voivat omien päästöjensä vähentämisen ohella kasvattaa päästökiintiötään ostamalla lisää päästöoikeuksia muilta valtioilta päästökaupassa. Suomen tavoitteena oli pitää päästöt vuoden 1990 tasolla, ja Suomi onnistui siinä. Kioton pöytäkirjan toisesta velvoitekaudesta vuosille 2013–2020 päätettiin vuonna 2012 Dohan osapuolikokouksessa. Siinä EU sitoutui vähentämään päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasolta, mutta toinen velvoitekausi ei tullut voimaan, koska tarvittava määrä maita ei sitoutunut siihen.

APEC-maat Yhdysvallat, Australia, Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat tehneet keskinäisen AP6-sopimuksen ilmastonmuutoksen rajoittamisesta teknologiaa kehittämällä ja levittämällä. Osapuolten mielestä sopimus edistää päästötöntä tekniikkaa, kuten uusiutuvia energianlähteitä, hiilidioksidin talteenottoa sekä parempaa energiatehokkuutta. Sopimusta on kritisoitu laajalti, sillä siinä ei ole päästörajoituksia eikä tarkkoja tavoitteita. Yhdysvallat kuitenkin pitää yksipuolisia päästörajoituksia talouden kasvun rajoitteina. G8-maat sopivat huippukokouksessaan kesäkuussa 2007 kasvihuonepäästöjen puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä.Vastaavanlaisia paikallisempia ja löyhempiä sopimuksia on useita.

12.joulukuuta 2015 sovittiin uudesta Pariisin ilmastosopimuksesta. Sopimuksen voimaantulemiseen vaadittiin vähintään 55 maata, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on yhteensä vähintään 55 prosenttia. Sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Sopimuksen tavoitteena on vähentää päästöjä niin, että maapallon keskilämpötila nousee selvästi alle kaksi astetta suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan maat sitoutuvat valmistelemaan ja saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Maiden täytyy asettaa itselleen uusi päästövähennystavoite aina viiden vuoden välein, ja uuden tavoitteen tulee olla aina edellistä kunnianhimoisempi. Vuoteen 2018 mennessä maiden ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua alle kahden asteen

Kuinka paljon Suomen tekemät vahvan ilmastolain mukaiset päästövähennykset estävät maailmanlaajuista ilmastonlämpenemistä asteissa mitattuna?Aloitetaan hiilidioksidin päästömääristä energiankulutuksessa, joka on noin 80 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 1990 Suomi tuotti 53,230 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä eli 0,247 % koko maailman 21 532,147 miljoonan tonnin päästöistä. Vuonna 2011 Suomen päästöt olivat 54,056 miljoonaa tonnia eli 1,55 % vuoden 1990 tason yläpuolella ja 0,166 % koko maailman 32 578,645 miljoonan tonnin päästöistä, jotka olivat siis kasvaneet 51,3 prosenttia. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on siis laskenut jo kolmanneksella alunperinkin hyvin pienestä osuudestaan.

Jos oletetaan, että maailmanlaajuisesti (Suomi mukaanlukien) päästöt kasvavat vuosien 1990-2011 lineaarista trendiä noudattaen, vuonna 2020 ne ovat noin 36 310 miljoonaa tonnia (+69 % vuodesta 1990) ja vuonna 2050 jo noin 53 040 Mt (+146 %). Historiallisesti päästöt ovat kasvaneet lineaarista trendiä nopeammin.

Suomen vahva ilmastolaki tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Suomen päästöt vuonna 2020 olisivat noin 32 miljoonaa tonnia (-40 %) eli 0,088 % globaaleista päästöistä ja vuonna 2050 enää 2,66 Mt (-95 %) eli 0,005 % globaalisti. Suomen ilmastolaki vähentäisi siis globaaleja päästöjä kokonaista 0,07 % vuonna 2020 ja huikeat 0,12 % vuonna 2050.

Vähentäisikö Suomen ilmastolaki siis ilmastonlämpenemistä 0,07 % vuonna 2020 ja 0,12 % vuonna 2050? Ei, sillä hiilidioksidin lisääntymisen ja ilmaston lämpenemisen suhde ei ole lineaarinen eikä edes selvillä kovin tarkasti. Esimerkiksi viimeisen 17 vuoden aikana ihmiskunta on päästänyt ilmoille neljänneksen koskaan tuottamistaan hiilidioksidipäästöistä, mutta samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole tilastollisen merkittävyyden rajoissa lämmennyt eikä viilennyt lainkaan. IPCC:n tuoreimman arvion mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen lämmittää maapallon ilmastoa jotain 1,5 – 4,5 Celsius-asteen väliltä, kun taas skeptikoiksi luettavien tutkijoiden mukaan tämä ilmastoherkkyydeksi kutsuttu arvo on 1,0 – 1,5 asteen paikkeilla.

On siis epäselvää kuinka suuri vaikutus asteina mitattuna olisi, mutta ilmastotieteen puitteissa on arvioitu, että Suomen osuus globaalien päästöleikkausten vaikutuksesta ilmaston lämpenemisen vähenemiseen laskettaisiin asteen tuhannesosissa, jos siis kaikki muutkin vähentäisivät päästöjään sovitusti. Yksinään tehdyt päästövähennykset eivät siis vähentäisi lämpenemistä tuonkaan vertaa.

Jos ensin 40 % ja sitten 95 % päästöleikkaus Suomessa toteutettaisiin siirtämällä kulutusta merkittävissä määrin ulkomaisiin hyödykkeisiin suomalaisten sijasta ja leikkaamalla vientiteollisuutta, niin globaalisti päästövähennys jäisi entisestäänkin pienemmäksi. Tavaran valmistaminen Kiinassa kuljetuksineen tuottaa yhtä paljon tai jopa enemmän hiilidioksidia kuin valmistus Suomessa ja molemmissa maissa tuotetut hiilidioksidimolekyylit ovat yhtä ”voimakkaita”. Erona tietenkin se, että valmistus Kiinassa tuottaa huomattavan määrän myös todellisia saasteita, jotka Suomessa on puhdistettu pois päästöistä jo vuosikymmenten ajan. Hiilivuoto Suomesta lisää siis myös oikeasti haitallisia saasteita maailmalla.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen yli 40 % vuoteen 2020 mennessä onnistuisi käytännössä ainoastaan energiankulutusta vastaavasti leikkaamalla, sillä korvaavia energianlähteitä ei pystytä rakentamaan riittävän nopeasti. Esimerkiksi vielä vasta suunnitteilla olevan seuraavan ydinvoimalan arvioidaan voivan aloittaa sähköntuotannon Pyhäjoella vuonna 2024, joten atomivoimakapasiteetin lisääminen ei ole mahdollista vuoteen 2020 mennessä Olkiluoto 3:n lisäksi. Uusiutuvien yksiköiden rakentaminen on nopeampaa, mutta lähellekään riittävän tuotantokapasiteetin pystyttäminen voi olla niillä jopa hitaampaa kuin ydinvoimalla alhaisesta yksikkökapasiteetista ja -tehosta johtuen.

Vahvan ilmastolain vaikutus jo vuonna 2020 olisi siis lähestulkoon katastrofi, sillä se tarkoittaisi karkeasti yksinkertaistettuna 40 % vähemmän liikennettä (rahtiliikenne, työmatkat, yms.), 40 % vähemmän energiankulutusta (esim. lämmitys – kokeile säätää pattereita 5 astetta alemmaksi) ja huomattavan määrän vähemmän työtä, jota ei enää pystyttäisi Suomessa teettämään, koska siitä syntyisi kasvihuonekaasupäästöjä. Työttömyys kasvaisi, varallisuus vähenisi ja valtion verotulot vähenisivät rajusti. Vahva ilmastolaki kuuliaisesti toteutettuna voisi tarkoittaa jopa hyvinvointivaltion päättymistä sellaisena kuin me sen tunnemme seuraavan 7 vuoden kuluessa.

Vuonna 2050 Suomen päästöt saisivat olla enää vajaat 5 % nykytasosta vahvan ilmastolain vallitessa. Siihen mennessä on periaatteessa täysin mahdollista, joskin erittäin kallista, rakentaa riittävästi ydin-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa korvaamaan nykyiset energianlähteet, jopa ottaen huomioon sen, että kaikki Suomen autot, rekat ja lentokoneet pitäisi muuttaa sähkökäyttöisiksi ja tuottaa niiden vaatima lisäsähkö – kyllä, sähkönkulutus kasvaisi huomattavasti fossiilisista luovuttaessa. Käytännössä puhutaan neljästä tai viidestä uudesta ydinvoimalasta plus nykyisten ydinvoimaloiden korvaajista, tuhansista tuulimyllyistä ja jokaisen kosken valjastamisesta, jos kulutus ei vähene useita kymmeniä prosentteja. Ilman atomivoimaa tavoite on mahdoton, joskin ilmastolain masinoijat pääsääntöisesti tapaavat vastustaa myös sitä. Yhteensä näiden energiahankkeiden hintalappu olisi suunnaton ja jo itsessään tarkoittaisi kurjistumista sähkölaskujen alle sekä kuolemaa nälkään ja kylmään.

Mutta nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistämme viisi prosenttia syntyvät jätehuollosta. Jos vuonna 2050 tuottaisimme jätteitä nykyiseen tahtiin eli emme edes esimerkiksi väestönkasvusta johtuen yhtään enempää ja jätehuoltomme tehokkuus pysyisi nykytasolla, niin jätehuollon lisäksi Suomessa ei saisi vuonna 2050 syntyä yhtään ainoaa kasvihuonekaasumolekyyliä. Edes yhteenkään takkaan ei voisi enää tulta laittaa. Vaikka jätteiden määrä vähenisi merkittävästi ja jätehuolto tehostuisi niin, että se tuottaisi enää puolet nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistä, niin vuonna 2050 kaikkien muiden kasvihuonekaasujen lähteiden olisi pitänyt Suomessa leikkautua ei vain pahaiset 95 %, vaan lähes 98 %. Kun vielä maatalous tuottaa nykyisistä päästöistä vajaat kymmenen prosenttia, se tarkoittaisi myös tuntemamme maatalouden päättymistä Suomessa, teollisuudesta, liikenteestä ja työpaikoista puhumattakaan.

Tasaisella päästökehityksellä parinkymmenen asteen talvipakkaset tekisivät jo 2030-luvun ilmastolaki-Suomessa todella rumaa jälkeä, eikä oletettu ilmastonlämpeneminen ehtisi lähimainkaan apuun.

Suomen osuus maailman hiilidioksipäästöistä on 16 promillea. Suomalaisten omilla teoilla Suomessa ei siis ole maailman ilmastonmuutoksen kanssa käytännössä mitään vaikutusta. Ongelmat ovat muualla maailmassa. Suomi voi silti olla aktiivinen ilmastonmuutosasioissa, mutta suomalaisiin kohdistuvien toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa niiden kokonaisvaikutukseen maailman ilmaston lämpenemisessä. Etusijalle tulee asettaa kansainväliset asiat kuten esimerkiksi rahtilaivojen ympäristöpäästöjen vähentäminen.Laivojen käyttämä polttoaine on korvattava vähäpäästöisillä biopolttoaineilla.

15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302

Maailman hiilivoimalat korvataan vähäpäästöisemmällä energiatuotannolla esim biopolttoaineilla tai tuuli- ja aurinkoenergialla. Suomalaisilla yrityksillä on vahva osaaminen asiassa.https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivoima

Hiilen energiakäyttö vuosina 1990-2008 (TWh)
Alue	1990	1995	2000	2005	2008	Kasvu % 1990-08
Pohjois-Amerikka	6 752	6 707	6 800	6 936	6 573	- 3 %
EU	5 244	4 237	3 736	3 655	3 591	- 32 %
Venäjä	2 115	1 357	1 289	1 198	1 281	-39 %
Kiina	6 211	7 628	7 320	12 727	16 055	159 %
Aasia (-Kiina)	3 515	4 067	5 036	6 300	7 408	111 %
Afrikka	860	984	1 044	1 171	1 282	49 %
Muut	1 088	775	1 434	1 550	1 736	60 %
Yhteensä	25 785	25 755	26 658	33 537	38 151	48 %

Suomalainen valtionyhtiö Fortum on saksalaisen Uniper-yhtiön suurin yksittäinen omistaja. Suomen valtiolla on siten välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa: yksin Uniperin hiilivoimaloiden päästöt vastaavat noin puolta Suomen vuosipäästöistä! Fortumin strategia perustuu vähähiilisyyteen, mikä tekee siitä juuri oikean yhtiön uudeksi omistajaksi ja sulkemaan Uniperin hiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä.

Professori Fortumin jättikaupasta: "Saksan hiilivoima on hyvin riskialtis"https://yle.fi/uutiset/3-9854565

Fortumin suurimmat osakkeenomistajat https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/osaketietoa/suurimmat-osakkeenomistajat

Suomen valtio on siis Fortumin suurin omistaja ja Fortum on ostanut Uniperin hiilivoimalatHiilivoimaloiden lakkauttaminen ja energiatuotannon muuttaminen aurinko – ja tuulienergiaksi sekä ydinenergiaksi vaikuttaa erittäin merkittävällä tavalla Euroopan Unioinin sisällä Itä-Euroopan ja Välimeren maiden hiilidioiksipäästöjen laskemiseen sekä ko. maiden elinvoimaisuuden kehittämiseen sekä yhteiskuntarakenteen tervehtymiseen. Näiden maiden talouskehitys nousisi merkittävästi halavan energian tuottamisen johdosta ja yhteiskuntarakenne puhdistuisi, sillä itäeuroopan maissa ja muuallakin Etelä-Euroopassa kivihiilienergian tuotanton on keskittynyt tietyjen henkilöiden kontolle, jotka määrävät kunkin yhteiskunnan asioissa. Suomen valtiolla on siis Fortumin kautta mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen erittäin merkittävällä tavalla.

Maankäytön muutosten rajoittaminenSademetsien raivaamisesta vapautuvahiilidioksidi muodostaa 20–25 prosenttia maapallon vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Maanomistajat raivaavat metsää, koska viljelymaana se tuottaa paremmin kuin metsänä. Grieg-Granin mukaan raivauksesta luopumisesta olisi maksettava Boliviassa, Brasiliassa,Kamerunissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ghanassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa vuosittain korvauksia yhteensä 3–15 miljardia dollaria

Mielestäni Suomen on nostettava kehitysavun määrä 0,7%:iin bruttokansantuotteesta. Käytännössä se on 1,6 miljardia euroa. Rahat on käytettävä lähialueemme Venäjän alueen ympäristöä ja ilmastonmuutosta parantaviin asioihin ja alueen elinkeinojen edistämiseen yhteistyössä Venäjän kanssa. Samalla varmistaen suomalaisten yritysten puunsaati Venäjältä. Lisäksi panostetaan tarvittavaan määrään venäläisten nuorten koulutuksessa Suomessa kouluttamalla venäläisiä nuoria suomalaisissa ammattikouluissa oppisopimuskouluksessa kisälli/mestari-menetelmällä suomalaisille työmarkkinoille. Mitä elinvoimaisempi ja ympäristöystävällisempi Suomen lähialue on, sitä turvallisempi se on suomalaisille. Suomen on saatava EU:lta lupa kehittää Suomen ja Euroopan yhteisön turvallisuutta myös taloudelliselta ja ympäristöpoliittiselta pohjalta. Yhteistyön lisääntyminen merkitsisi myös matkailun lisääntymistä ja taloudellista hyvinvointia suomalaisille. Suomen on saatava poikkeuslupia EU-pakotteisiin kaupallisen toiminnan lisäämisen ja sitä kautta turvallisuuden lisääntymiseen. Suomen osuus EU:ssa on 14 jäsentä 751 jäsenestä joten Suomen osuus EU:ssa on 1,6 prosenttia. Suomen EU-pakotteilla on marginaalinen merkitys Venäjän poliittiseen toimintaan, mutta äärettömän suuri vaikutus Suomen valtion talouden toimintaan. Suomen on saatava luoda hyvät, häiriöttömät ja turvalliset suhteet Suomen ja Venäjän EU:n vastaiselle rajalle. Se lisää merkitävästi Suomen ja EU:n turvallisuutta.

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää erilaisin keinoin, jotka kohdistuvat energiantuotantoon ja -kulutukseen energiatehokkuuden taienergiansäästön keinoin, sekä vaikuttamalla liikenteeseen, rakentamiseen,teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon. Toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa maailman kasvhuonekaasupäästöihin eikä ne saa aiheuttaa kohtuuttimia kustannuksia tavalliselle kansalaiselle ja Suomen kansantaloudelle.

Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmallahttp://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka

Hiilidioksidipäästöjä vähentämässä: EU:n tavoitteet ja toimethttp://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180305STO99003/hiilidioksidipaastoja-vahentamassa-eu-n-tavoitteet-ja-toimet

Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden https://www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet-per-asukas

Luonnon monimuotoisuus on kansalaisille äärettömän tärkeä, koska luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja parantaminen tapahtuu myös Natura-verkoston kautta. Kansalaisten on vihdoinkin saatava tietää mtkä ovat ne uhanalaiset eläimet ja kasvit joiden perusteella kukin Natura-alue on valittu ja kuinka uhanalaisesta kasvista tai eläimistä on kysymys.

Yhtään Suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä valittu siten kuin EU:n vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Kaikki Natura-direktiivin vaatimat luontokohteiden arvioinnit, luokittelut ja luetteloinnit ovat tekemättä. Ainakaan niitä ei ole esitetty maanomistajille.

Suomi ei ole toteuttanut vieläkään Natura 2000 alueiden valintaa luontodirektiivin liitteen III 1 vaiheen määräämällä tavalla. Missään vaiheessa ei ole esitetty niiden A, B, C, eikä varsinkaan D kirjaimilla arvioiduiksi tulleiden alueiden luetteloita, jotka liite III 1 vaiheen C kohdan edellyttämän kansallisen luokittelun ja luetteloinnin yhteydessä on jätetty ehdottamatta Natura 2000 alueiksi. Samoin on yhä edelleen esittämättä Natura 2000 Standard Data Form ilmoituslomakkeiden täyttöohjeiden johdanto-osan viimeisessä kappaleessa komissiolle lähetettäväksi edellytetyt koko maan direktiiviluontotyyppien ja direktiivilajien pinta-ala ja lajimääräluettelot.

Natura 2000 on Eurooppalainen ekologinen verkosto. Jolla on oma luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja siinä sanotun liitteen III 1 vaiheessa sanottu suhteellisen suojelun tasoon perustuva direktiiviluontotyyppien ja direktiivilajien säilyttämiseen tai ennalleen saattamiseen perustuva osoittamis- ja valintamenetelmä. Jota Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Valintamenetelmä on tyhjentävien luetteloiden aikaan saamiseksi viimeksi toistettu mm. Unionin tuomiopäätöksessä C301/12 http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=150281&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=163354

Suomen Natura ratkaisu on tehty ilman luontodirektiivin liite III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on.” Suomessa Natura-ratkaisu on tehty muista EU-maista poikkeavalla tavalla vastoin EU:n direktiivejä ja EU-tuomioistuimen päätöksiä.. Asiasta tarkemmin http://naturansalat.blogspot.com/

Edellytän, että hallitusneuvotteluissa selvitetään asia perinpohjaisesti.

Kun tarkastellaan puolueiden vastauksia, niin totuuden mukaista kuvaa Suomen osuudesta maailman ilmastonmuutokseen ei ole yhdelläkään puolueella. Se on siis 16 promillea maailman hiilidioksipäästöistä, siis 0,16 prosenttia. Jos asiaa kuvataan vertauskuvauksellisesti niin suomalaisten osuus maailman ilmastonmuutoksessa on sama kuin kana kusi valtameressä. Linnut eivät eritä nestemäistä virtsaa, vaan niiden virtsa on valkoista ja selvästi havaittavaa ainetta, kiteistä virtsahappoa, jonka linnut erittävät yhdessä ulosteen kanssa. Ulosteet poistuvat linnun elimistöstä ns. yhteissuolen (viemärisuolen) eli kloaakin kautta, jonka kautta kehosta poistetaan myös munat.
Perussuomalaisten vastaus on oikeansuuntainen.

Vasemmistoliitonvastaus osoittaa sen, että tosiasiat eivät ole hallinnassa. Esitetyt toimenpiteet eivät ole oikeassa suhteessa niiden vaiktukseen maailman ilmastonmuutokseen. Joitakin ideoita voidaan toteuttaa.

Kristillistenvastaus on oikeansuuntainen. Joitakin ideoita on mahdollista toteuttaa.

Vihreät ovat kaukana totuudesta, mutta siitä huolimatta vihreillä on ideoita,joita voidaan toteuttaa.

Kokoomuksen vastaus on oikeansuuntainen. Joitakin ajatuksia voidaan toteuttaa,vaikka vastaus osoittaa, ettei kaikki esitykset ole järjellisessä suhteessa niiden ilmastovaikutukseen maailman ilmanston lämpenemisessä.

Keskustan vastaus on oikeansuuntainen, mutta osoittaa kuitenkin, että mopo on karannut käsistä eli ei ymmärretä toimien vaikutusta maailman ilmastonmuutoskehitykseen. Politikointia eli omien asioiden ajamista ilmastonmuutoksen nimissä.

RKP:n vastaus osoittaa, että asiakokonaisuus ei ole täysin hallinassa ja siksi vastaus sisältää sellaisia asioita joilla ei käytännössä ole mitään vaikutusta maailman ilmastonmuutokseen.

Oikea menettely on se, että Suomi tulee toimia oman kokoisessa roolissaan Suomessa eli 16 promillea maailman hiilidioksipäästöistä, mutta kansainvälisesti Suomen tulee toimia niin, että pahimmat hilidioksipäästöt saadaan kuriin. Suomen nykyinen ilmastopolitiikka johtaa katastorifiin, jos siinä ei oteta järkeä käyttöön.

Jos yhden kysymyksen vastausten perusteelle tulee tehdä hallitus, joka on paras mahdollinen Suomen kansalaisille ilmastoasioissa, niin se on perussuomalaiset+kokoomus+keskusta+kristilliset= 39+38+31+5= 113

2.Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Perussuomalaisten vastaus

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

Suomen tulee niin vastuullisen taloudenpidon kuin ilmaston- ja ympäristönsuojelun saralla tarjota hyvä ja houkutteleva esimerkki muille maille.Suomen ei kuitenkaan pidä lähteä sellaiseen identiteettipolitiikkaan, joka vahingoittaa kansallista etuamme tai antaa epätervettä kilpailuetua muille maille.

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Euroopan unionia tulee kehittää suvereenien kansallisvaltioiden yhteistyöjärjestönä, joka tuottaa lisäarvoa jäsenmailleen ja niiden kansalaisille.Unioni on ennen kaikkea yhteisö, jonka tarkoitus on edistää rauhaa, turvallisuutta ja talouskasvua, ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.EU ei saa painostaa jäsenvaltioita ajamaan kansallisvaltioiden edun vastaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomen keskeisiä tavoitteita voivat olla: Ulkorajojen tehokas valvonta ja siirtolaisuuden hillintä; hiilivuodon estäminen asettamalla ilmastotullit pahimmista saastuttajamaista tuleville tuotteille; Schengen-järjestelmän joustavoittaminen siten, että sisärajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja niin pitkäksi aikaa kuin se on tarpeen; unionin hallinnollisten kulujen karsiminen, jotta nettomaksajien maksuosuudet eivät kasva; arktisten alueiden näkökulmienhuomioiminen; ryhtyminen konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla suojellaan kansallisia työpaikkoja ja turvataan huoltovarmuus.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.

c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Kehitysapu pitää sitoa siihen, että avun vastaanottajat edistävät perusihmisoikeuksien toteutumista, taistelevat köyhyyttä ja väestöräjähdystä vastaan, ja ottavat vastaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa. On pyrittävä edistämään kumpaakin osapuolta hyödyttävää kauppaa ja investointeja ja luovuttava epäonnistuneesta, passivoivasta ja korruptiota ruokkivasta kehitysavusta.

d.Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Emme. Kehitysyhteistyörahoitus, joka olisi 0,7 prosenttia BKTL:sta, olisi noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on erittäin suuri rahasumma suhteutettuna lähes mihin tahansa budjetin osaan.

Olemme valmiita panostamaan tehokkaaseen kehitysapuun humanitaarisen maahanmuuton sijaan. Kehityksen täytyy tapahtua kohdemaassa kestävästi.Kehitysyhteistyö tulee kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin, jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden hallintaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. koulutuksen, perhesuunnittelun ja naisten aseman vahvistaminen (ks.myös 2c).

Vasemmistoliiton vastaus

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

Suomen pitkä linja sotilaallisesti liitoutumattomana ja aktiivisesti rauhaa edistävää ulkopolitiikkaa harjoittavana maana on mahdollistanut Suomelle kokoaan suuremman roolin maailmalla. Turvallisuuttamme vahvistavat eurooppalaisen yhteistyön rakenteet sekä pohjoismainen yhteenkuuluvuus ja yhteistyö.

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

EU:n on pystyttävä vastaamaan paremmin kansalaistensa odotuksiin hyvinvoinnin parantamisesta. Suomen tulee ajaa sellaista linjaa, jossa ihmisten ongelmat, työttömyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten hyvinvointi ja demokraattinen päätöksenteko nostetaan EU:n ytimeen.

Lisäksi EU:ssa tulee keskittyä ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset sekä veroparatiisitalouden ja vero- ja palkkakilpailun kaltaiset kansainväliset ongelmat, jotka nakertavat hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta. EU-yhteistyöllä tulee parantaa ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita Vasemmistoliiton mielestä ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, reilumpi ja tasa-arvoisempi työelämä, kestävämpi talous- ja rahapolitiikka, verovälttelyn saaminen kuriin, inhimillisempi turvapaikkapolitiikka ja rauhan edistäminen.

Vasemmistoliiton mielestä EU:n yhteistä budjettia ei tulisi käyttää puolustusteollisuuden tukemiseen. Puolustusyhteistyön pitäisi perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. EU:n syvemmän puolustusyhteistyön sijaan tulisi edistää jäsenmaiden välisen turvallisuusyhteistyön kehittämistä kansainväliseen terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen puuttumiseksi.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Vasemmistoliitto on sitoutunut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaan yleisellä tasolla.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu pitkälti kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin ja vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi on myös aktiivinen rauhanvälityksen edistäjä maailmalla. Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen on nostettu Suomen kehityspolitiikan kärkeen. Vasemmistoliitto pitää näiden tavoitteiden edistämistä tärkeänä.

Vasemmistoliitto painottaa Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on kansallista liikkumatilaa ja harkintaa. Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu. Se mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä.

c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä.

Euroopan ja Afrikan välisiä suhteita tulee tiivistää ja kehittää yhdenvertaisuuden hengessä. Tämä koskee EU:n sekä AU:n ja muiden Afrikan alueellisten järjestöjen välisiä suhteita, kanssakäymistä valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien tasolla sekä post-Cotonou-sopimuksen kaltaisia järjestelyitä. EU:n tulee myös edistää Afrikan valtioiden äänen kuulumista monenkeskisissä instituutioissa ja tukea Afrikan taloudellisia ja poliittisia integraatioprosesseja (niin alueellisesti kuin koko maanosan tasolla).

Kaikessa Euroopan ja Afrikan välisessä kanssakäymisessä tulisi huomioida kaksi näkökulmaa: 1) Eri politiikkasektoreiden alla tehtäviä toimien on oltava johdonmukaisia ja edistettävä samoja yleistavoitteita (kestävä kehitys, ihmisoikeudet, demokratia, yleisesti Agenda2030-tavoitteet) ja 2) myös yhteistyön tapojen ja muotojen tulee edistää yhdenvertaisuutta.

Johdonmukaisuuden vaade koskee mm. kauppa-, investointi-, kehitys-, energia-, ilmasto- ja siirtolaisuuspolitiikkaa. Vähimmillään tulisi olla niin, ettei yhdellä politiikkasektorilla harjoitettu toiminta vaikeuta toisen sektorin tavoitteiden saavuttamista. Yhä useampi Afrikan maa on esimerkiksi ottanut tavoitteekseen teollistumisen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan, ja AU on samalla linjalla. Meidän on varmistettava, että Suomen ja EU:n kauppa- ja investointipolitiikka tukee tätä tavoitetta.

Euroopan ja Afrikan vuorovaikutus pohjaa yhä epätasa-arvoiseen suhteeseen. Suoran poliittisen ja taloudellisen hierarkiasuhteen lisäksi myös eurooppalaiset ajattelutavat ja käytännöt hallitsevat. Kehitysyhteistyössä rahoittaja määrittelee usein agendan ja toimintatavat. Suomen tulee edistää kehitystä, jossa Afrikan tulevaisuus on enemmän afrikkalaisten maiden omissa käsissä ja kumppanuus perustuu nykyistä aidommin yhdenvertaisuuteen. Tämä edellyttää myös omien käytänteidemme kriittistä arviointia.

d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Kyllä – Suomen kehitysyhteistyörahoitusta tulee kasvattaa vuosittain tuntuvasti niin, että saavutamme kohtuullisella aikavälillä sitoumustemme mukaisen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Tämä olisi mahdollista saavuttaa noin kahden vaalikauden aikana, mutta Vasemmistoliitto on valmis tekemään sen myös nopeammin.

(Vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma, tulevaisuusohjelma, eduskuntavaaliohjelma, vaihtoehtobudjetti, EU-vaaliohjelma, EU-pj-kauden tavoitteet, vastalause ulkoasianvaliokunnan mietintöön UaVM 9/2016 vp, eriävä mielipide suuren valiokunnan lausuntoon SuVL 1/2018 vp, eriävä mielipide suuren valiokunnan lausuntoon SuVL 9/2017 vp)

Vihreiden vastaus

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

Suomi on ollut perinteisesti kokoaan suurempi toimija maailmalla, ja sitä tulee tavoitella edelleen. Toimitaan aktiivisesti YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, ja kehitetään Euroopan unionia sen ytimestä käsin. Jatketaan Suomen kunniakkaita perinteitä rauhanvälittäjänä sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäjänä. Otetaan käyttöön feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kehitysyhteistyön määrärahojen nosto 0,7 %:n tasolle bruttokansantulosta on tärkeää sekä köyhyyden poistamisen ja oikeudenmukaisuuden että Suomen globaalin roolin kannalta.

Heinäkuun alussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen on otettava suunnannäyttäjän rooli. Otetaan johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnonsuojelun, rauhan ja ihmisoikeuksien edistämisen kärjessä. EU on arvoyhteisö ja aktiivinen globaali toimija, joka takaa perusoikeudet kaikille siellä oleskeleville ja torjuu epäoikeudenmukaisuutta niin rajojensa sisällä kuin niiden ulkopuolellakin.

(Poliittinen ohjelma, Eurovaaliohjelma, Turvallisuuspoliittinen linjapaperi, Eurooppa-poliittinen ohjelma)

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Euroopan unionin kehittämisen ja toiminnan lähtökohdaksi tulee ottaa kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen sekä unionin perussopimusten noudattaminen, sosiaalista ulottuvuutta unohtamatta. Agenda 2030 ja Pariisin sopimuksen toimeenpano näkyvät kaikilla politiikan aloilla, lainsäädännössä ja rahoituskehyksessä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tulee tarttua kunnianhimoisin keinoin. EU:lle tulee asettaa määräaika, johon mennessä koko unionin on oltava hiilineutraali ja päästökauppa pitää korjata niin, että päästöjen hinta saadaan ylös. Päästöille tulee asettaa lattiahinta ja tehdä sitova hiilibudjetti. EU:n maataloustukia tulee suunnata uudelleen tukemaan luonnon monimuotoisuutta, ravinteiden kierrätystä, ympäristön suojelua, hiilen sidontaa ja eläinten hyvinvointia. Näin Euroopan maataloudesta tehdään maailman ekologisinta.

Ihmisoikeuksien edistämiseksi EU-tasoista inhimillisyyteen perustuvaa yhteisvastuuta pakolaispolitiikassa ja muuttoliikekysymyksissä tulee parantaa. Paperittomien asema ja oikeudet unionin alueella pitää turvata sekä huomioida turvapaikanhakijoiden perhe- ja muut suhteet päätöksenteossa antaen heille oikeus vaihtaa maata.

Suomen tulee olla rakentamassa EU:n sosiaalista ulottuvuutta pohjoismaisen hyvinvointimallin periaatteiden mukaisesti. Luodaan eurooppalainen minimitoimeentulo ja EU:n laajuiset perusturvan ja työelämän sääntelyn vähimmäisstandardit. Puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:n ja kansainvälisen tason toimilla. Sovitaan myös EU:ssa yhteisestä yhteisöveron minimitasosta ja luodaan yhtenäiset laskentaperusteet yritysverotukselle. EU:n strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman parhaaksi.

Vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla.

EU:n kehittämisen esitetty suunta otetaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden lähtökohdaksi.

(Poliittinen ohjelma, Eurovaaliohjelma)

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Kyllä. Suomen tulee tavoitella turvallisuuspolitiikkaa, joka pohjaa sääntöperustaiseen maailmanjärjestykseen, kunnioittaa kansainvälistä oikeutta, nojaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja pyrkii konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä toimia aktiivisesti kansainvälisillä areenoilla, vahvistaa kansainvälisiä järjestöjä, erityisesti YK:ta ja ETYJ:ä, ja parantaa niiden toimintakykyä.

Suomi tulee jatkossakin olla aktiivinen konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. Rauhanvälityksen, kriisinhallinnan ja humanitaarisen avun resurssit on turvattava. Suomen tulee pidättäytyä asekaupoista sellaisten valtioiden kanssa, jotka rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tai asekauppasopimuksia tai joiden humanitaarinen ja ihmisoikeustilanne on heikko sekä allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus.

Arktinen alue tulee pitää geopoliittisten jännitteiden ulkopuolella laatimalla kattavat yhteiset säännöt, jotka kunnioittavat alueen herkkää luontoa ja alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia. Alueen vakaus voidaan varmistaa sopimalla, että Arktiksella sijaitsevat fossiiliset polttoainevarat jätetään kokonaan hyödyntämättä.

(Poliittinen ohjelma, Turvallisuuspoliittinen linjapaperi)

c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Euroopan unionin on pyrittävä luomaan Afrikan unionin kanssa tasavertainen yhteistyökumppanuus esimerkiksi ympäristö-, koulutus-, työllisyys- ja pakolaiskysymyksissä sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamisessa.

EU:n tehtävää rauhan ja ihmisoikeuksien projektina on jatkettava sen raja- ja ulkopolitiikassa. Kehityspolitiikassa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen, ihmisoikeusperustaisuuden sekä kehittyvien maiden kansalaisten omien lähtökohtien on oltava keskiössä. Osana Euroopan unionia Suomen on edistettävä kehittyvien maiden osallistumismahdollisuuksia kansainväliseen päätöksentekoon sekä reilua kauppapolitiikkaa. Erityisesti EU:n maatalous- ja kauppapolitiikkaa tulee kehittää suuntaan, joka tukee kehittyvien talouksien maataloustuotteiden pääsyn eurooppalaisille markkinoille.

(Poliittinen ohjelma, Eurooppa-poliittinen ohjelma)

d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Kyllä. Suomen tulee täyttää sitoumuksensa käyttää vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. On luotava tarkka suunnitelma ja aikataulu tavoitteeseen pääsemiseksi kahdessa vaalikaudessa ja ohjattava vähintään 0,2 prosentin BKTL-osuus vähiten kehittyneille maille. Samalla nostetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta.  Kehittyvien maiden ilmastorahoitusta on lisättävä  ja osoitettava päästöhuutokauppatulot kehitys- ja ilmastorahoitukseen ilman, että rahoituksen lisääntyminen tätä kautta vähentää muita kehitysyhteistyövaroja.

Suomen kehityspolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä naisten, lasten, nuorten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin on kohdennettava riittävästi resursseja. Suomen tulee edistää YK:n päätöslauselmien ”Naiset, rauha ja turvallisuus” sekä “Nuoret, rauha ja turvallisuus” toimeenpanoa sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Velvoitetaan myös kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan parhaita mahdollisia verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään Suomen kehityspolitiikan tavoitteita.
(Turvallisuuspoliittinen ohjelma)

Kristillisten vastaus

Suomi on kokoaan suurempi maailmalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat hyvät kansainväliset suhteet, vaikuttaminen osana Euroopan unionia, pohjoismainen yhteistyö sekä uskottava maanpuolustus ja Nato-kumppanuus.

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet? Haluamme kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. EU:n pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa. Talous- ja rahaliitolla on edellytykset toimia kestävästi vain, mikäli jäsenmaat noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta sekä perussopimuksia. EU:n budjetti on pidettävä noin yhden prosentin tasolla suhteessa kansantuotteeseen. Suomen EU-puheenjohtajakaudella on pöydällä monta keskeistä kysymystä, kuten EU:n budjettien taso ja rakenne, EMU:n kehittäminen sekä brexitin aiheuttamien ongelmien selvitystyö.

Kristillisdemokraatit ovat sitoutuneet eduskuntapuolueiden yhdessä laatimiin EU-puheenjohtajakauden painopistealueisiin.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa? Kristillisdemokraatit ovat siihen sitoutuneita. EU:n roolin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä merkitsee kestävän kasvun, sen tasapuolisen jakautumisen ja mahdollisuuksien turvaamista, rakentavaa naapuruuspolitiikkaa, yhteisiä toimia ulkovaltojen kybervaikuttamisyrityksiä ja uusia sodankäynnin muotoja sekä ilmastonmuutosta vastaan. Suomen edun mukaista on syventää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Näemme tärkeänä, että Suomi edistää myös hyviä kahdenvälisiä suhteita

c )Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä? EU:n Afrikka-yhteistyötä pitää tiivistää ja nostaa se keskeiseksi agendaksi. Afrikan maita on tuettava kestävän kehityksen polulle. Kehitysyhteistyössä on panostettava päästöttömien 3/13 energiantuotantomenetelmien edistämiseen, puhtaan veden saannin turvaamiseen, aavikoitumisen ja suolaantumisen estämiseen sekä erityisesti kestävän metsänhoidon kehittämiseen. Kaupallista yhteistyötä EU:n ja Afrikan välillä pitää lisätä.

d) Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa? Olemme sitoutuneet tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyövarojen määrää vähitellen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoitteeseen pitää pyrkiä kahden vaalikauden aikana.

Kokoomuksen vastaus

Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

Suomi on erottamaton osa pohjoismaista, eurooppalaista ja läntistä arvoyhteisöä. Suomi on aktiivinen kv. sääntöperusteisen järjestelmän puolestapuhuja ja kantaa globaalin vastuunsa kehityskysymyksistä. Yhtenäinen, oikeusvaltiota ja liberaalia demokratiaa puolustava EU tuottaa turvallisuutta ja hyvinvointia.

Heikentyneessä turvallisuusympäristössä Suomi hakee vakautta huolehtimalla omasta puolustuskyvystä ja vahvemmilla kumppanuuksilla. Vaikuttavilla eurooppalaisilla ratkaisuilla (vahvat ulkorajat, tehokas turvapaikka- ja palautuspolitiikka) estetään hallitsematon vuoden 2015 kaltainen Eurooppaan ja Suomeen suuntutuva turvapaikanhaku.


a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?



EU:n toiminnassa keskeisiä asioita ovat yhteisen arvopohjan puolustaminen, kestävä kasvu, ilmastotoimet, turvallisuus ja puolustus, muuttoliikkeen hallinta sekä vapaan, sääntöperusteisen kv. kaupan puolustaminen.

EU:n on osoitettava globaalia johtajuutta ilmastoasioissa ja vahvistettava yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa. Uskottava ja vakaa eurojärjestelmä edellyttää vakaus- ja kasvusopimuksen kunnioittamista ja rakenteellisia uudistuksia.

Äärimmäisiä kriisitilanteita varten on luotava hallittu valtioiden velkajärjestelymenettely. Budjettineuvotteluissa tulee pitää kiinni lisäyksistä eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin kohteisiin kuten tutkimus ja kehitys, Erasmus+ -ohjelma, puolustusyhteistyö, ilmastotoimet ja muuttoliikkeen hallinta.

Maaseudun kehittämisrahaston osuus tulee säilyttää kohtuullisena. Puheenjohtajuuskauden tärkein tavoite on turvata EU:n toimintakyky murrosvaiheessa.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?



Olemme sitoutuneet selontekojen linjauksiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijainen tavoite on turvata alueellinen koskemattomuus sekä itsenäisyys kaikissa olosuhteissa.

Suomen kv. aseman vahvistamisesta ja pitämisestä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella huolehditaan aktiivisella diplomatialla kumppaneiden (mm. transatlanttinen yhteistyö) ja naapureiden kanssa, monenkeskisissä järjestöissä ja kahdenvälisillä yhteistyöjärjestelyillä sekä omalla vahvalla sotilaallisella suorituskyvyllä.

Suomi ei ole välittömän sotilaallisen uhan kohteena mutta voimapolitiikan paluu korostaa turvallisuusympäristömme vakauden tärkeyttä. YK:n peruskirjan, kv. oikeuden ja sopimuspohjaisen kv. järjestelmän periaatteita pitää noudattaa.



c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Afrikka on nostettava vahvemmin Euroopan strategiseksi kumppaniksi. Myös Euroopan turvallisuus ja muuttoliike ovat tiiviisti kytköksissä Afrikan maiden kestävään kehitykseen. EU voi merkittävästi vaikuttaa työpaikkojen luomiseen Afrikan kasvavalle väestölle sekä kestävään talouskasvuun edistämällä mm. puhtaan energian ratkaisuja ja panostamalla koulutukseen.

Keskeistä strategisessa kumppanuudessa ovat ulkoisten investointien ohjelma, kauppa- ja kehityspolitiikka, rauhanturvaaminen sekä tuki demokratiakehitykselle. Vakauden edistämiseksi EU:n pitää kasvattaa panostuksiaan rauhanvälitykseen sekä sotilaalliseen- ja siviilikriisinhallintaan toimien mm. yhteistyössä Afrikan unionin kanssa.

d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?



Tuemme tavoitetta. Kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli kehitysmaiden tukemisessa. Suomen pitää myös oman kansainvälisen asemansa vuoksi lähestyä Pohjoismaista viiteryhmäämme, ja laatia useamman vaalikauden rahoituspolku 0,7 prosentin tavoitteeseen. Se on realistista saavuttaa 2020-luvun loppuun mennessä.

Kehitysyhteistyössä pitää keskittyä entistäkin vahvemmin naisten ja tyttöjen asemaan, koulutukseen sekä ilmastotoimiin. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan vahvaa yksityisen sektorin panosta ja lahja-avun hyödyntämistä myös yksityisten investointien houkuttelemisessa hankkeisiin.

Keskustan vastaus

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Unionia on kehitettävä niin, että se keskittyy ydintehtäviinsä rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Resurssit suunnataan ratkomaan isoja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, konflikteja, terrorismia, köyhyyttä, muuttoliikepainetta sekä EU-spesifejä kysymyksiä osaamisen kehittämistä, yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä, tasapainoista aluekehitystä ja maatalouden kannattavuutta.

Tämä vaatii EU:lta yhtenäisyyttä sekä päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamista. EU-tasolla on päätettävä läheisyysperiaatetta noudattaen vain asioista, joissa ylikansalliselle päätöksenteolle on peruste. Haluamme myös, että jäsenmaat noudattavat yhteisiä arvoja ja sopimuksia. Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta ei tingitä, eikä toisten piikkiin eletä. Jos sovitusta ei pidetä kiinni, tulee siitä seurata toimenpiteitä. Euroaluetta on kehitettävä niin, että se vahvistaa jäsenmaiden vaurautta ja vakautta sekä varautumista riskeihin.

Puheenjohtajuuskaudella Suomen on ensisijaisen tärkeää saattaa rahoituskehysneuvottelut menestyksellisesti loppuun turvaten Suomen kansalliset edut ja erityispiirteet. Komission rahoituskehysesitykseen verrattuna erityisesti maatalous ja maaseudun kehittäminen tarvitsevat lisää rahaa budjetin sisältä, jotta määrärahat turvataan nykyisellä tasolla. Maatalouden tukitasojen mahdollinen lasku on kompensoitava kansallisella lisärahoituksella. Myös harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja aluekehitysrahoituksen taso on turvattava.

Puheenjohtajuuskaudella on olennaista edistää kestävää kasvua, tutkimusta, turvallisuutta, EU:n arktista politiikkaa sekä hillitä ilmastonmuutosta. Kasvun ja uusien työpaikkojen edellytys on erityisesti sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen sekä sääntelyn purkaminen. Turvallisuus vaatii puolustusyhteistyön kehittämistä ja parempaa vastaamista mm. kyberuhkiin ja terrorismiin. Etumme on myös tuoda kestävää kehitystä, vakautta ja kasvua tukeva arktinen politiikka EU-pöytiin. Vaikuttavia ja vastuullisia ilmastotavoitteita, kiertotaloutta ja muita johdonmukaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi tulee edistää, jotta pystymme EU:ssa myötävaikuttamaan lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen.b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Olemme. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. EU:n jäsenenä Suomi ei olisi ulkopuolinen, jos lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseen ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen. Suomi edistää aktiivisella vakauspolitiikalla luottamukseen, laaja-alaiseen yhteistyöhön ja kansainvälisen oikeuden kunnioitukseen perustuvaa maailmanjärjestystä. Jatketaan tällä kaudella tiivistynyttä yhteistyötä Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän kanssa.

Suomen ulkopolitiikan perustana on kestävä arvopohja, jonka kulmakiviä ovat ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomi kantaa globaalia vastuuta ja lisää omaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamista. Suomi on sitoutunut YK-järjestelmän kehittämiseen ja sen toimintaedellytysten vahvistamiseen rauhan, kehityksen ja turvallisuuden edistämiseksi.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea puolustusliiton jäsenyyttä.

Suomi harjoittaa aktiivista arktisen alueen politiikkaa, jonka keskiössä ovat ympäristönsuojelu, ilmastokysymykset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Suomi vaikuttaa EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa siihen, että Arktisen ja Itämeriyhteistyön kehittäminen nostetaan EU:n ulkosuhteiden painopisteiksi.

Suomi edistää Arktisen ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta sekä vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä.c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

EU:n on huomioitava Afrikkaa koordinoidusti eri näkökulmista. EU:n pyrkimys uudistaa suhteitaan kohti tasavertaista kumppanuutta Afrikan maiden kanssa on kannatettava. Kysymys Afrikan kehittämisestä ei kuitenkaan ole joko-tai-kysymys: jotta voimme olla edistämässä Afrikan vakautta ja kestävää kehitystä, tarvitsemme laajaa kauppayhteistyötä, mutta myös EU:n kriisinhallinta-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyöpanostuksia sekä ulkoisen ohjelman investointeja. Yhteistyötä on tehtävä sekä kansalaisyhteiskunnan että yritysten kanssa. Edistetään EU:n ja Afrikan kumppanuudella mm. investointeja kestävään metsätalouteen ja metsitykseen Afrikassa metsäkadon torjumiseksi.d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja on asteittain nostettava kohti kansainvälistä tavoitetta, 0,7 % BKTL:sta. Tämän saavuttamiseksi on tehtävä realistinen aikataulu, johon hallitukset sitoutuvat. Yhden vaalikauden aikana em. tavoitetta ei voida saavuttaa, vaan se vaatii pidemmän ajan.

RKP:n vastaus

Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a) Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EUpuheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet? Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana osoitamme suunnan EU:n tulevaisuudelle. Jotkut uskovat, että Suomesta tulee vahvempi, jos EU:sta tulee heikompi. Asia on kuitenkin päinvastoin. Vahvasta EU:sta hyötyy myös Suomi. Suomen on oltava eturintamassa kehittämässä nykyaikaisempaa, tasa-arvoisempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:ta, joka puolustaa yhteisiä arvoja ihmisoikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja demokratiasta. Suomen on oltava aloitteellinen ja rakentava vaikuttaja EU:ssa. EU:n tulee olla poliittinen voima, joka niin Euroopassa kuin kaikkialla maailmassa edistää rauhaa, hyvinvointia, vakautta ja oikeudenmukaisuutta. RKP sitoutuu eduskuntaryhmien yhdessä hyväksymiin Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteisiin. EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomen tavoitteiden tulee olla oikeusvaltion, vapauden ja rauhan turvaaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja sosiaalisen ulottuvuuden edistäminen, kaupankäynnin mahdollistaminen sekä Itämeren, Arktisen alueen ja Pohjoismaisen ulottuvuuden esille nostaminen Yhtä lailla keskeisiä ovat myös Erasmus-vaihto-ohjelmat, osaaminen, pankkiunioni ja EU:n arvojen turvaaminen koko unionissa. On välttämätöntä ja tärkeää, että Suomi pysyy kannassaan ja puolustaa liberaaleja länsimaisia arvoja.

b) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa? Kyllä. Suomen on oltava kansainvälisessä yhteistyössä luotettava toimija ja valtio, joka kantaa vastuunsa kehitysapupolitiikassa. Suomen tulee olla mukana vahvistamassa sopimuspohjaista ja multilateraalisuuteen pohjautuvaa YK-järjestelmää. Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Pohjoismaiden tulisi kansainvälisellä näyttämöllä tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Pohjoismaiden on kuljettava digitalisaation eturintamassa ja oltava maailman parhaiten integroitunut alue. Rajaesteet ja byrokratia poistuvat älykkäiden digitaalisten ratkaisujen myötä. Suomen on otettava aktiivinen rooli ja oltava eturintamassa Euroopan unionin kehittämisessä ja vahvistamisessa. EU:n jäsenyys on edelleen paras tapa edistää Suomen suhteita muuhun maailmaan. Siten voidaan varmistaa kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomen tulee tavoitella aktiivista, rakentavaa roolia kaikissa sellaisissa monenkeskisissä organisaatioissa, kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään meitä koskevia ja meihin vaikuttavia päätöksiä. Suomen tulee syventää rooliaan kriisinhallinnassa, sovittelussa, kehitysyhteistyössä ja kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n toteuttamisessa. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen maailmalla on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikka. Suomen tulee myös korostaa koulutuksen tärkeyttä ja auttaa rakentamaan toimivaa talousjärjestelmää ilman veropakoa. Oikeudenmukainen vapaakauppaa on kaikille hyvä asia.

c) Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä? Kaikkein köyhimmissä maissa asuvien ihmisten tulevaisuudenuskoa, mahdollisuutta jäädä kotimaihinsa ja osallistua kotimaansa kehitykseen on edistettävä. Afrikka on strateginen kumppani Euroopalle ja Euroopan tuleekin ryhtyä aktiivisempiin toimiin vastapainona Kiinan lisääntyneeseen vaikutusvaltaan Afrikassa. EU:n ja AU:n kumppanuutta tulee vahvistaa. Keskeistä yhteistyössä on kehitysmaiden tukeminen esimerkiksi koulutuksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa, puhtaan energian tuotannossa, ilmastonmuutoksen haasteiden kohtaamisessa ja torjumisessa, demokraattisesti ja taloudellisesti toimivan yhteiskunnan rakentamisessa, reilun kauppayhteistyön parantamisessa, köyhyyden torjumisessa, rauhan ylläpidossa sekä tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa.

d) Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa? Hyväksymme tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi ainakin 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tämän ja seuraavan vaalikauden aikana tarvitaan selkeä tiekartta.

Erkki Ahon yhteenveto ja näkemys asioista

2.Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Suomen tulee niin vastuullisen taloudenpidon kuin ilmaston-ja ympäristönsuojelun saralla tarjota hyvä ja houkutteleva esimerkki muille maille.Suomen ei kuitenkaan pidä lähteä sellaiseen identiteettipolitiikkaan, joka vahingoittaa kansallista etuamme tai antaa epätervettä kilpailuetua muille maille .Haluamme kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. EU:n pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa. Talous- ja rahaliitolla on edellytykset toimia kestävästi vain, mikäli jäsenmaat noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta sekä perussopimuksia. EU:n budjetti on pidettävä noin yhden prosentin tasolla suhteessa kansantuotteeseen.

Euroopan unionia tulee kehittää suvereenien kansallisvaltioiden yhteistyöjärjestönä, joka tuottaa lisäarvoa jäsenmailleen ja niiden kansalaisille.Unioni on ennen kaikkea yhteisö, jonka tarkoitus on edistää rauhaa, turvallisuutta ja talouskasvua, ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.EU ei saa painostaa jäsenvaltioita ajamaan kansallisvaltioiden edun vastaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomen keskeisiä tavoitteita voivat olla:Ulkorajojen tehokas valvonta ja siirtolaisuuden hillintä; hiilivuodon estäminen asettamalla ilmastotullit pahimmista saastuttajamaista tuleville tuotteille; Schengen-järjestelmän joustavoittaminen siten, että sisärajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja niin pitkäksi aikaa kuin se on tarpeen; unionin hallinnollisten kulujen karsiminen, jotta nettomaksajien maksuosuudet eivät kasva; arktisten alueiden näkökulmienhuomioiminen; ryhtyminen konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla suojellaan kansallisia työpaikkoja ja turvataan huoltovarmuus.

Lisäksi EU:ssa tulee keskittyä ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset sekä veroparatiisitalouden ja vero- ja palkkakilpailun kaltaiset kansainväliset ongelmat, jotka nakertavat hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta.

Toimitaan aktiivisesti YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, ja kehitetään Euroopan unionia sen ytimestä käsin. Heinäkuun alussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen on otettava suunnannäyttäjän rooli. Otetaan johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnonsuojelun, rauhan ja ihmisoikeuksien edistämisen kärjessä. EU on arvoyhteisö ja aktiivinen globaali toimija, joka takaa perusoikeudet kaikille siellä oleskeleville ja torjuu epäoikeudenmukaisuutta niin rajojensa sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Vaikuttavilla eurooppalaisilla ratkaisuilla (vahvat ulkorajat, tehokas turvapaikka- ja palautuspolitiikka) estetään hallitsematon vuoden 2015 kaltainen Eurooppaan ja Suomeen suuntutuva turvapaikanhaku. Puheenjohtajuuskaudella Suomen on ensisijaisen tärkeää saattaa rahoituskehysneuvottelut menestyksellisesti loppuun turvaten Suomen kansalliset edut ja erityispiirteet. Komission rahoituskehysesitykseen verrattuna erityisesti maatalous ja maaseudun kehittäminen tarvitsevat lisää rahaa budjetin sisältä, jotta määrärahat turvataan nykyisellä tasolla. Turvallisuus vaatii puolustusyhteistyön kehittämistä ja parempaa vastaamista mm. kyberuhkiin ja terrorismiin. Etumme on myös tuoda kestävää kehitystä, vakautta ja kasvua tukeva arktinen politiikka EU-pöytiin. Vaikuttavia ja vastuullisia ilmastotavoitteita, kiertotaloutta ja muita johdonmukaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi tulee edistää, Suomen tulee tavoitella Euroopan neuvoston puheenjohtajuutta kun Donald Tusk virkakausi päättyy. Suomen on vaikutettava EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseen. Suomen maantieteellinen asema on huomioitava ja varmistettava , että Suomen ja EU:n raja ei vuoda. Suomen on puolustettava omia etujaan asiassa entistä paremmin. Suomen on saatava helpotuksia pakotteisiin ja yhteistyön lisäämiseen Venäjän kanssa. Suomen on saatava poikkeukset ympäristön- ja ilmansuojelun sekä koulutuksen alalla yhteistyön lisäämiseen Venäjän kanssa. Tähän sisältyy mm. puuraaka-aineen saannin varmistaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen kouluttamalla venäläisiä nuoria Suomen työmarkkinoille tulevaisuuden kestävyysvajetta paikkaamaan.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa. Näemme tärkeänä, että Suomi edistää myös hyviä kahdenvälisiä suhteita .Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseen ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen. Suomi edistää aktiivisella vakauspolitiikalla luottamukseen, laaja-alaiseen yhteistyöhön ja kansainvälisen oikeuden kunnioitukseen perustuvaa maailmanjärjestystä. Jatketaan tällä kaudella tiivistynyttä yhteistyötä Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän kanssa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea puolustusliiton jäsenyyttä.Suomi harjoittaa aktiivista arktisen alueen politiikkaa, jonka keskiössä ovat ympäristönsuojelu, ilmastokysymykset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Suomi vaikuttaa EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa siihen, että Arktisen ja Itämeriyhteistyön kehittäminen nostetaan EU:n ulkosuhteiden painopisteiksi.

c)Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Kehitysapu pitää sitoa siihen, että avun vastaanottajat edistävät perusihmisoikeuksien toteutumista, taistelevat köyhyyttä ja väestöräjähdystä vastaan, ja ottavat vastaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa.On pyrittävä edistämään kumpaakin osapuolta hyödyttävää kauppaa ja investointeja ja luovuttava epäonnistuneesta, passivoivasta ja korruptiota ruokkivasta kehitysavusta. Afrikan maita on tuettava kestävän kehityksen polulle. Kehitysyhteistyössä on panostettava päästöttömien energiantuotantomenetelmien edistämiseen, puhtaan veden saannin turvaamiseen, aavikoitumisen ja suolaantumisen estämiseen sekä erityisesti kestävän metsänhoidon kehittämiseen. Kaupallista yhteistyötä EU:n ja Afrikan välillä pitää lisätä.

d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Olemme valmiita panostamaan tehokkaaseen kehitysapuun humanitaarisen maahanmuuton sijaan. Kehityksen täytyy tapahtua kohdemaassa kestävästi. Kehitysyhteistyö tulee kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin, jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden hallintaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. koulutuksen, perhesuunnittelun ja naisten aseman vahvistaminen. Suomen kehitysyhteistyötahoituksen nostaminen 0,7 prosettiin on mahdollinen kahden vaalikauden aikana tarkan suunitelman mukaisesti.

Kahden kysymyksen vastusten jälkeen olen entistä vahvemmin sitä mieltä, että hallituspuolueiden tulee olla perussuomalaiset, kokoomus, keskusta+ kristilliset sekä mahdollisesti RKP= 39+38+31+5+10= 123