Taiteilija Tanja Lukkonen on tehnyt muotokuvapiirroksen kunnanjohtaja Uuno Välimaasta
Uuno Matias Välimaa syntyi Kalajoella 25.11.1910 ja kuoli Kalajoella 16.9.1970. Uuno Välimaan isä muutti Kalajoelle 1903. Pitkäaikaisen kunnallisen uransa Uuno Välimaa aloitti 19-vuotiaana. Hän oli tällöin ja kahtena seuraavana talvikautena harjoittelijana silloisella kunnankirjuri Metsolalla Kalajoella. Kunnallinen elämä näytti kiinnostavan Välimaata heti alusta alkaen. Hän suoritti vuonna 1933 Maalaiskuntien liiton kunnankirjurikurssin. Sen jälkeen hänet valittiin Kempeleen kunnankirjuriksi ja hän hoiti virkaa lähes kahdeksan vuotta. Sen ohessa hän suoritti Maalaiskuntien liiton kunnankirjuritutkinnon 1938. Kempeleestä Uuno Välimaa siirtyi kotipitäjäänsä Kalajoelle, jossa hän toimi kirjanpitäjänä noin kolme vuotta. Tämän jälkeen hän toimi Kalajoen kunnansihteerinä vuodesta 1944 aina vuoteen 1968 saakka. Kunnansihteerin viran lisäksi Välimaa toimi luottamustoimisena kunnanhallituksen puheenjohtajan vuodesta 1946 lähtien aina siihen saakka, kunnes hän 1.3.1968 ryhtyi hoitamaan Kalajoelle silloin perustettua kunnanjohtajan virkaa, jota hän hoiti kuolemaansa saakka.
Varsinaisen päätyönsä ohella kunnanjohtaja Uuno
Välimaa toimi useissa kunnallisissa lauta- ja toimikunnissa sekä
myös kuntainliitoissa. Hän toimi jäsenenä mm. Keski-pohjanmaan
maakuntaliiton hallituksessa ja Pohjois-Pohjanmaan hallituksessa.
Hänen taloudellista asiantuntemustaan käytettiin hyväksi mm.
Kalajoen seurakunnan, Kalajokilaakson Sähkö Oy:n, Kalajoen
Osuuskaupan, Visalan sairaalan, Nivalan ammattikoulun ja Oulaisten
parantolan tilintarkastajana sekä Kalajoen osuuskassan hallituksen
jäsenenä ja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin konttorin valvojana.
Lisäksi hän toimi Kempeleessä ja Kalajoella verotuksen
valtionasiamiehenä yli 15 vuotta.
Harrastuksista erityisesti
urheilutoiminta oli Uuno Välimaan sydäntä lähellä. Jo ennen
Kempeleeseen siirtymistä hän oli Kalajoen nuorisoseuran urheilijain
sihteerinä ja rahastonhoitajana useita vuosia sekä Kalajoen
Nuorisoseuran tilittäjänä ja johtokunnan jäsenenä. Kalajoen
Junkkareiden sihteerinä ja rahastonhoitajana hän toimi sotien
aikana ja Kempeleessä hän hakeutui urheilun piiriin kuuluen
sikäläisen urheiluseuran johtokuntaan. Urheilukilpailuissa Välimaa
nähtiin toimitsijana yli 40 vuoden ajan. Kunnanjohtaja Välimaan
aikana kunnallishallinto kasvoi ja kehittyi voimakkaasti. Tänä
aikana Välimaa hoiti vastuullisia ja eteen tulleita uusia tehtäviä
kasvaen ja kehittyen tehtävien mukana. Työssään hänet
tunnettiin vakaana, oikeudenmukaisena ja tasapuolisena henkilönä,
joka pyrki vakaumuksensa mukaisesti ottamaan huomioon kuntalaisten
ja kunnan edut sekä taloudellisuuden. Uuno Välimaan puoliso Eeva
Nanni Marjatta Takalo syntyi 25.5.1918 ja kuoli
1.1.1961.
Lähdeaineisto Pentti Pulakka Keskipohjalaisia
elämäkertoja ISBN 951-97331-0-8
Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski
Kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken muotokuvan on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen
Torsti
Kalliokoski.
Kalajoen entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Torsti
Valtter Kalliokoski kuoli
1. joulukuuta 2012 äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Kalajoella.
Hän oli kuollessaan 75-vuotias.
Kalliokoski
oli syntynyt vuonna 1937 Vetelin Haapasalossa nelilapsisen
maanviljelijäperheen nuorimmaiseksi.
Hän
oli koulutukseltaan sosionomi. Kalliokosken ensimmäinen
harjoittelupaikka oli Vetelin kunnantoimistossa kesällä 1961.
Kunnansihteerinä Kalliokoski toimi Alajärjellä vuodet 1962-67 ja
Jämsänkoskella 1967-68.
1968-1971
hän toimi Evijärven kunnanjohtajana. Tämän jälkeen hänet
valittiin Kalajoen kunnanjohtajaksi. Kalliokoski oli Kalajoen
pitkäaikaisin kunnanjohtaja, sillä hän ehti olla tehtävässään
lähes 30 vuotta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2000.
Eläkepäivillään
Kalliokoski toimi muun muassa kirkkovaltuutettuna ja kuolemaansa
asti Kalajoen sydänyhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi hän oli
edustajana Pohjoisen alueen vammaisneuvoston ja Pohjois-Suomen
alueen vammaispoliittisessa työryhmässä. Hän oli jäsenenä myös
Kalajoen Lions Clubissa ja vetovastuussa Keskipohjanmaan
senioripäättäjissä.
Torsti Kalliokoski on syntynyt Vetelissä 10.10.1937.Naimisissa. Yksi poika, kaksi tyttöä. Seitsemän lastenlasta. Kunnansihteerinä Alajärvellä ja Jämsänkoskella. Kunnanjohtajana Evijärvellä 1968-1971 ja Kalajoella 1971-2000.Harrastuksiin kuului lukemista, kuntoilua ja matkailua.
Entinen kunnanjohtajaTorsti Kalliokoski jäi eläkepäiviksi asumaan Kalajoen keskustaan. Hänellä ei ole syytä paeta. Kalliokoski voi muistella tyytyväisenä perintöään eli sitä tilaa, johon hän Kalajoen jätti. Kalajoen kunnallisveroprosentti on nyt 18,50, vuosikate talousarviossa 4,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,4 miljoonaa euroa. Kohta kuusivuotias Kalajoen kaupunki on erilainen nuori köyhässä kuntakentässä. "Kalajokisten kulttuuriin on kuulunut se, että tullaan omillaan toimeen. Nostan luottamushenkilöille hattua; he arvostivat sitä, että talous pidetään kunnossa. Myös virkamiehille se oli kirjoittamaton laki", Kalliokoski muistelee.1990-luvun alun lama-aikana Kalajokeakin koeteltiin. Kylpylä siirtyi kunnalle varoineen ja velkoineen. "Turistien määrä väheni vuonna 1993 oleellisesti. Kylpylän osto oli kunnalle iso, mutta ainoa oikea päätös. Vuosikymmenen puolivälissä tyypillinen pohjoissuomalainen matkailualan yrittäjä oli konkurssipesä. Meillä oli palveluvarustus valmiina, kun lama hellitti. "Sana "palvelut" toistuvat Kalliokosken puheessa. Kalajoki on pärjännyt talouskiemuroissa keskimääräistä paremmin siksi, että palvelut on mitoitettu oikein. "Emme rakentaneet liian suuria yksiköitä, vaikka valtion avustukset suosivat suurempaa rakentamista. Moni kunta rakensi palvelunsa tehottomaksi. Kymmentä henkeä ei kannata kuljettaa 50 hengen bussilla. "Kuntaliitokset ovat tapetilla. Valtion taholta on tullut määräys, että sosiaali- ja terveyspiirit pitää muodostaa 20 000 asukkaan kokoisiksi. Torsti Kalliokoski on eri mieltä. "Kymmenentuhatta, kuten Kalajoki esimerkillään näyttää, on riittävä väestöpohja, kun ajatellaan valtaosaa kunnallisista peruspalveluista. On olemassa tietty joukko erityispalveluja - sairaudet, koulutus - jolloin tarvitaan naapuriyhteistyötä. Siksi on mahdotonta sanoa mitään optimaalista kuntakokoa. "Kalajoella on nostettu esiin erityispalvelujen hoito sopimusteitse. Kalliokoski tukee tätä ajatusta. "Kuntaliitokset eivät silti ole vain kielteinen asia. Niiden avulla syntyy mahdollisuuksia. Pitää muistaa kuitenkin uhat: kotiinpäin vetävä kyläpolitiikka ja säästöjen haku. Säästöjä ei tule, ellei jotain tehdä. No, jokainen tietää, että säästöjen saamiseksi päällekkäisyyksiä pitää karsia ja jostakin luopua. "Kalliokosken ja hänen vaimonsa eläkepäiviin tuo hohtoa muun muassa matkustelu. Jos USA:n osavaltiot lasketaan mukaan, tutuksi on tullut 50-60 valtiota."Sillä määrällä voi itseään sanoa jo maailmanmatkaajaksi. Hawaiji, Las Vegas, Kiina ja Thaimaa ovat jääneet mieleen. Ensi kuussa menemme Meksikoon tytärtämme tapaamaan. "Matkustelu avartaa. "Suomea ei ole vielä löydetty - eikä Kalajokea", entinen kunnanisä arvelee.
Veli-Pekka Somero Artikkelin lähde Kaleva
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Karikatyyrimaalauksen Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarista on tehnyt taiteilija Rositsa Tancheva
Jukka Puoskari on toiminut Kalajoen kaupunginjohtajana on vuodesta 2000 lähtien varatuomari Jukka Puoskari. Jukka on syntynyt 1962. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa kaupunginsihteerinä Lapualla ja ennen Kalajoelle tuloa Puolangan kunnan kunnanjohtajana.
Vuodesta 2000 lähtien kaupunginjohtaja on ollut Ylivieskan seutukuntahallituksen jäsen. Näistä vuosista kaksi puheenjohtajana. Muita luottamustehtäviä on muun muassa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsen ja Oulun kauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen.
Vapaa-ajallaan Jukka harrastaa liikuntaa eri muodoissa: talvella hiihtoa ja kaukalopalloa; kesällä jalkapalloa ja rullaluistelua. Matkailu ja erilaiset kulttuuritapahtumat ovat kaupunginjohtajan sydäntä lähellä. Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisimpia kuntia.
Puoskarissa
on selvästi myyntimiehen vikaa - sellaisen myyntimiehen, joka
käärii hihat ja ryhtyy hommiin. Löytyi se talo Puoskarille, ja
mökki merenrannalta. Mies on nyt viihtynyt Kalajoella vuodesta
2000. Hän vakuuttaa viihtyvänsä edelleen, vaikka onkin hakenut
myös synnyinkaupunkinsa Rovaniemen kaupunginjohtajaksi.
Kaupunginjohtajalla ei näytä olevan työstään tai kaupungistaan
pahaa sanottavaa.
Päätöksenteko ja yhteistyö
kunnallispoliitikkojen kanssa on toiminut. Kalajoen talous on
mallillaan. Kaupunkiin virtaa lisää asukkaita vuodesta toiseen.
Elinkeinoelämä on monipuolista: on alkutuotantoa, teollisuutta,
satama ja tietenkin se matkailu, josta Kalajoki on varmasti kaikkein
tunnetuin.
"Ihan älyttömän hienossa työporukassa täällä
saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen
show."
Pelkästään se, että Kalajoen talous on
tasapainossa, saa monet naapurikunnat kateudesta vihreiksi.
"Kalajoella on ymmärretty, että vakaa talous on paras tae
korkeatasoisille palveluille. Valtuusto on onnistunut linjaamaan
asiat niin, että talousarvio on ollut tasapainossa. Lisäksi on
jätetty resursseja kehittämiseen. Näin on luotu tulevaisuutta",
Puoskari kertoo.
Kehittämistyötä riittää, kun naapuriin
Pyhäjoelle rakennettaan ydinvoimala.
"Ydinvoimala jakaa tietysti voimakkaasti mielipiteitä. Joka tapauksessa tuollaisella jätti-investoinnilla on valtavat vaikutukset meidän elinkeinoelämämme kehittymiseen. Kun tänne on aiemmin tehty viiden miljoonaan euron investointeja, niiden kerrannaisvaikutukset ovat näkyneet. Nyt on kyseessä tuhatkertainen hanke." "Kun epävarmaan suhdanteeseen sattuu jätti-investointi, ei se tälle alueelle juuri parempaan aikaan voi tulla. "Meri on Kalajoenvaltti. Se on tuonut sataman ja matkailun kaupunkiin. Meri vetää puoleensa Puoskariakin. "Meren luona on valtavan rentouttavaa. Se auttaa rauhoittumaan ja työasiat eivät pyöri mielessä. Pitkillä hiekkarannoilla on rauhoittavaa liikkua. Rahjan saaristossa on satakunta saarta. Se on talvella hyvin mielenkiintoinen alue. "Niin riisuuntuu virkamiehen viitta Puoskarin päältä. Hänen äänenpainonsa laskee ja kasvoille tulee melkein haaveileva katse. Merenrantamökki ja kesäpäivät siellä varmaan kajastavat. "Älyttömän hienossa työporukassa täällä saa töitä tehdä. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen show."
Valtuuston puheenjohtaja kunnallisneuvos Uuno Rahko
Muotokuvapiirroksen Uuno Rahkosta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen
Uuno Kustaa Rahko syntyi Kalajoella 19.12.1910 ja kuoli Kalajoella 23.4.1977. Uuno Rahko suuntautui jo varhain monenlaisiin yhteiskunnallisiin harrastuksiin. Nuorena hänen harrastuksensa kohteena oli nuorisoseuratoiminta. Hän kuului Kalajoen nuorisoseuran johtokuntaan ja toimi korkeatasoisen nuorisoseuran miesvoimistelujoukkueen johtajana. Kalajoen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana hän oli 36 vuotta. Myös historia kiinnosti Rahkoa. Hän oli Kalajokilaakson historiatoimikunnan puheenjohtaja 1951-63. Ennen maanviljelijäksi ryhtymistään Uuno Rahko oli perustamassa Ylivieskan Puusepät Oy:tä. Hän oli yhtiön toimitusjohtajana ja sen hallituksen jäsenenä. Kalajoen kunnanvaltuustoon hänet valittiin 1948. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana hän toimi 1957-67 ja valtuuston jäsenenä kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli kunnanhallituksen jäsenenä sekä useissa muissa kunnan luottamustoimissa.
Uuno Rahkon
osuus sataman saamiseen Kalajoelle oli merkittävä. Lukuisat
olivat ne tilaisuudet, joissa hän puhui sataman rakentamisen
välttämättömyydestä Kalajoelle ja alueen elinkeinoelämälle.
Ylikunnallisia sekä maakunnallisia luottamustoimia Uuno Rahkolla
oli niinikään lukuisia. Erityisen voimakkaasti hän toimi useissa
sairaalakuntainliitoissa sekä Kalajokilaakson
ammattikoulukuntainliitossa. Edelleen hän toimi
maalaisliiton/keskustapuolueen luottamustoimissa sekä paikallisella
että maakunnallisella tasolla. Presidentin valitsijamies hän oli
1962. Lisäksi hän oli tilintarkastajana useissa sekä
paikallisissa että ylikunnallisissa yhteisöissä. Erityisen
suuren panoksen hän antoi Kalajokilaakson Talousalueen Liitolle,
jonka keskeisissä luottamustoimissa Uuno Rahko toimi lähes kahden
vuosikymmenen ajan. Keski-pohjanmaan läänikomitean jäsenenä
1959-1967 Rahko osallistui voimakkaasti aluepoliittisiin
linjauksiin. Hän ajoi komiteassa Ylivieska-keskeistä
Keski-Pohjanmaan lääniä, jonka pohjoisraja ulottui kauas
pohjoiseen Kokkolan jäädessä suunnitellun läänin ulkopuolelle.
Tämä linjaus sai erimielisessä komiteassa enemmistön, mutta
hanke hautautui nopeasti.
Henkilö Uuno Rahko tunnettiin
määrätietoisena, mutta sovittelevana persoonana, joka hillityllä
esiintymisellään ajoi oikeaksi katsomiaan asioita eteenpäin.
Kunnallisneuvoksen arvonimen Uuno Rahko sai 1976. Hänen puolisonsa
Kerttu Kontio syntyi Oulaisissa 14.6.1912 ja kuoli Kalajoella
20.9.1980.
Lähdeaineisto Pentti Pulakka Keskipohjalaisia
elämäkertoja ISBN 951-97331.0-8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti