maanantai 28. syyskuuta 2026

Karsittu budjetti ja halpa bensa – Näin Suomi korjataan Erkki Ahon mallilla

Suomen polttoaineiden hintataso kuuluu sekä Euroopan että koko maailman kalleimpien joukkoon. Syyskuun 2026 tilastojen mukaan Suomi sijoittuu aivan Euroopan kärkipäähän. Erityisesti dieselin hinta on Suomessa EU-maiden korkeimpia, ja bensiinin hinta sijoittuu EU-vertailussa sijoille 3–5. Euroopan ja maailmanlaajuiset polttoainehinnat nousivat merkittävästi vuoden 2026 aikana Lähi-idän energiakriisin ja maailmanmarkkinoiden tarjontahäiriöiden vuoksi.

Suomen ja muiden maiden hintatasoa voidaan verrata tarkemmin seuraavien keskeisten ryhmien avulla (tilanne syyskuussa 2026, hinnat ovat viitteellisiä keskihintoja euroina litralta):

Polttoaineiden hintavertailu Euroopassa

Maa	95-Bensiini (noin €/l)	Diesel (noin €/l)	Erityispiirteet
Suomi	2,29 € – 2,36 €	2,46 € – 2,56 €	Diesel Euroopan kalleimpia korkean jakeluvelvoitteen ja verotuksen takia.
Tanska	2,62 €	2,56 €	Bensiini EU:n kalleinta, diesel Suomen tasolla.
Alankomaat	2,45 €	2,58 €	Erittäin korkea verotus pitää hinnat huipulla.
Saksa	2,35 €	2,46 €	Keski-Euroopan valtavirtaa korkeammat hinnat.
Viro	1,78 €	1,75 €	Huomattavasti Suomea edullisempi Baltian hintataso.
Malta	1,34 €	1,21 €	EU-alueen halvinta polttoainetta valtion tukien ansiosta.

Miksi Suomen hintataso on niin korkea?

Kansainvälisessä vertailussa raakaöljyn hinta on kaikille maille sama, mutta kuluttajahinnat määräytyvät pitkälti maakohtaisten tekijöiden perusteella:

Korkea verotus: Suomessa polttoaineen hinnasta reilusti yli puolet (50–55 %) muodostuu suorista veroista, eli valmisteverosta ja arvonlisäverosta.
Jakeluvelvoite: Suomessa fossiiliseen polttoaineeseen on sekoitettava merkittävä määrä kalliimpaa uusiutuvaa biokomponenttia, mikä nostaa erityisesti dieselin hintaa suhteessa muihin maihin.
Muiden maiden veronalennukset: Vuoden 2026 maailmanlaajuisen energiakriisin aikana muun muassa Ruotsi ja Norja reagoivat tilanteeseen tekemällä väliaikaisia polttoaineveron alennuksia. Suomi ei tehnyt vastaavia kriisialennuksia, minkä vuoksi Suomi kiilasi hintatilastoissa jopa perinteisesti kalliimman Norjan ohi.

Globaali mittakaava

Maailmanlaajuisesti bensiinin keskihinta syyskuussa 2026 pyörii noin 1,59 Yhdysvaltain dollarin (eli noin 1,40–1,50 euron) tietämillä litralta. Rikkaissa länsimaissa hinnat ovat verotuksen vuoksi lähes aina korkeita. Samaan aikaan suuret öljyntuottajamaat, kuten Libya, Iran ja Venezuela, tukevat polttoaineita raskaasti, jolloin litrahinnat voivat olla vain muutamia senttejä. Suomi sijoittuu tällä maailmankartalla aivan kalleimpaan kymmenen prosentin joukkoon.

Miten polttoaineiden verotus eroaa eri maissa?

Polttoaineiden verotus vaihtelee maittain huomattavasti, ja se on suurin yksittäinen syy sille, miksi polttoainehinnat eroavat toisistaan maailmanlaajuisesti. Siinä missä jotkin valtiot käyttävät polttoaineita "verokoneina" rahoittaakseen valtion budjettia, toiset valtiot – erityisesti öljyntuottajamaat – tukevat niiden kulutusta verovapaudella tai suorilla tuilla.

Verotuksen erot voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen malliin ja mekanismiin:

1. Euroopan unionin malli: Kiinteät valmisteverot ja arvonlisävero

EU:ssa polttoaineiden verotus on erittäin tiukkaan säänneltyä, mutta jäsenvaltioiden välillä on silti suuria eroja. Verotus koostuu kahdesta pääelementistä:

Kiinteä valmistevero (energia- ja hiilidioksidivero): Tämä on kiinteä senttimäärä per litra, eikä se muutu, vaikka öljyn hinta maailmanmarkkinoilla heilahtelisi. EU määrää polttoaineille minimivalmisteverot (bensiinille 0,359 €/l ja dieselille 0,330 €/l), mutta useimmat maat verottavat huomattavasti enemmän.
Arvonlisävero (ALV): ALV lasketaan prosenttiosuutena polttoaineen tuotantohinnan ja valmisteveron päälle, eli kyseessä on vero veron päälle. ALV-prosentit vaihtelevat Luxemburgin 17 prosentista Unkarin 27 prosenttiin. Suomessa sovelletaan yleistä 25,5 prosentin arvonlisäveroa.

Miten EU-maat eroavat toisistaan?

Ankarin verotus: Alankomaat, Tanska ja Suomi muodostavat EU:n kireimmän bensaverotuksen kärjen. Alankomaissa bensiinin valmistevero on EU-alueen korkein (noin 0,84 €/l). Tanskassa ja Suomessa yhdistyvät sekä korkea valmistevero että EU:n kärkitasoa olevat arvonlisäveroprosentit, jolloin veron osuus nousee yli puoleen litrahinnasta.
Lievä verotus: Malta, Bulgaria ja Unkari pitävät polttoaineveronsa hyvin lähellä EU:n sallimia minimirajoja. Lisäksi Malta tukee polttoaineiden hintoja suorilla valtiontuilla.
Diesel vs. Bensiini: Lähes kaikissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien, dieselin valmistevero on perusrakenteeltaan bensiiniä alempi ammattiliikenteen tukemiseksi. Poikkeuksena on muun muassa Iso-Britannia, jossa dieseliä verotetaan perinteisesti bensiiniä ankarammin.

2. Yhdysvaltojen malli: Matala verotus ja osavaltioerot

Yhdysvalloissa polttoaineiden verotus on Eurooppaan verrattuna erittäin kevyttä, minkä vuoksi polttoaine on siellä huomattavasti halvempaa.

Liittovaltio perii kiinteää, suhteellisen pientä veroa, joka on bensiinistä noin 18,4 senttiä per gallona eli vain noin 4,5 senttiä per litra. Tämän lisäksi jokainen osavaltio määrää oman polttoaineveronsa. Esimerkiksi Kaliforniassa ja Pennsylvaniassa on maan korkeimmat polttoaineverot, kun taas Alaskassa ja Texasissa verotus on erittäin vähäistä. Yhdysvalloissa ei myöskään ole Euroopan kaltaista korkeaa arvonlisäveroa kulutustuotteille.

3. Öljyntuottajamaiden malli: Negatiivinen verotus ja tuet

Maailmassa on maita, joissa polttoaineen verotus on käänteistä eli valtio ei ota rahaa, vaan maksaa sitä. Esimerkiksi Venezuelassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Libyassa valtio tukee polttoaineiden hintoja raskaasti.

Näissä maissa polttoaine nähdään kansalaisoikeutena ja keinona jakaa öljyvarallisuutta väestölle. Kuluttaja saattaa maksaa polttoainelitrasta vain muutamia senttejä, mikä on reilusti alle sen todellisen jalostus- ja tuotantokustannuksen.

Yhteenvetotaulukko verotusmalleista

Verotusmalli	Veron osuus hinnasta	Esimerkkimaita	Vaikutus kuluttajahintaan
Erittäin kireä (EU-kärki)	50 % – 55 %	Suomi, Alankomaat, Tanska	Pumppuhinnat Euroopan ja maailman korkeimpia.
Lievä eurooppalainen	35 % – 45 %	Bulgaria, Puola, Viro	Selvästi edullisempaa kuin Pohjoismaissa.
Matala (USA)	10 % – 20 %	Yhdysvaltojen osavaltiot	Polttoaine on halpaa, kulutus ja autokanta suuria.
Negatiivinen (Valtiontuet)	0 % (Valtio maksaa väliin)	Venezuela, Iran, Libya	Litrahinnat vain senttejä tai kymmeniä senttejä.

Verotusjärjestelmien erot heijastelevat maiden poliittisia linjauksia. Euroopassa korkealla verotuksella pyritään ohjaamaan ihmisiä vähäpäästöiseen liikenteeseen ja keräämään verotuloja yhteiskunnan muihin palveluihin. Matalamman verotuksen maissa taas painotetaan halpaa liikkumista ja logistiikkakustannusten minimointia.

Mitä jos Suomi verottaisi polttoaineita kuten Viro?

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Viron polttoaineverotuksen malli ja taso, kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista veronkevennyksistä. Viron valmisteverot ja hieman matalampi arvonlisävero (22 % vs. Suomen 25,5 %) laskisivat polttoaineiden litrahintoja Suomessa välittömästi noin 40–60 senttiä. Tällä radikaalilla muutoksella olisi massiivisia, toisilleen ristiriitaisia vaikutuksia niin valtion kukkarolle kuin tavallisen suomalaisen arkeen.

Vaikutukset valtiontalouteen: Miljardiluokan lovi

Polttoainevero ja sen päälle laskettava arvonlisävero ovat Suomen valtiolle elintärkeitä "verokoneita". Siirtyminen Viron malliin ajaisi valtiontalouden rajuun sopeutustarpeeseen:

Suora verotulojen menetys: Suomessa polttoainevero tuottaa valtiolle noin 2,4 miljardia euroa vuodessa, ja polttoaineiden arvonlisävero tuo noin 1,5 miljardia euroa. Viron tasolle pudottaminen leikkaisi tästä potista arviolta 1,2–1,5 miljardia euroa vuodessa pois.
Budjettivajeen paikkaaminen: Valtion olisi pakko joko ottaa merkittävästi lisää velkaa, korottaa muita veroja (kuten ansiotuloveroa tai kiinteistöveroa) tai tehdä rajuja leikkauksia julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon tai koulutukseen.
Teiden kunnon heikkeneminen: Koska valtion budjetista jaettaisiin rahaa vähemmän, liikenneinfra ja jo valmiiksi kriittinen teiden korjausvelka (noin 4,2 miljardia euroa) todennäköisesti kasvaisivat entisestään.
Verovuodon patoaminen: Positiivisena puolena Suomenlahden yli tapahtuva "bensaralli" loppuisi. Virolaiset ja kansainväliset rahtiautot alkaisivat tankata Suomessa, mikä toisi pienen määrän verotuloja takaisin Suomeen.

Vaikutukset tavallisen kansalaisen elämään: Ostovoimapiikki ja arjen helpotus

Tavalliselle suomalaiselle kuluttajalle ja erityisesti autoilijalle muutos tuntuisi välittömästi lompakossa:

Huomattava ostovoiman kasvu: Jos ajat autolla noin 15 000 kilometriä vuodessa (keskikulutuksella 7 l/100 km), säästäisit polttoainekuluissa noin 450–600 euroa vuodessa.
Alueellinen tasa-arvo: Muutos hyödyttäisi eniten harvaan asutulla maaseudulla ja kehyskunnissa asuvia, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä ja joiden työssäkäyntimatkat ovat pitkiä. Kaupunkilaisille ja autottomille hyöty olisi vähäisempi.
Ruoan ja kulutustavaroiden halpeneminen: Koska Suomen sisäinen logistiikka ja tavarankuljetus pyörivät dieselillä, polttoaineen hinnan lasku laskisi yritysten kuljetuskustannuksia. Tämä laskisi kauppojen hintoja ja hidastaisi inflaatiota.
Käytettyjen autojen arvonmuutokset: Polttomoottoriautojen (etenkin dieselautojen) käyttöhalukkuus nousisi, mikä saattaisi jopa nostaa perinteisten autojen jälkimarkkina-arvoa lyhyellä aikavälillä.

Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset: Jarrutus vihreään siirtymään

Talouslukujen ulkopuolella muutos keikauttaisi Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja liikennestrategian:

Sähköistymisen hidastuminen: Suomessa polttoaineen korkea hinta on ollut suurin kannustin siirtyä sähköautoihin. Halpa bensiini ja diesel söisivät pohjaa sähköautojen taloudelliselta kannattavuudelta, jolloin autokannan uusiutuminen hidastuisi.
Kansainväliset ilmastosanktiot: Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin ja liikenteen päästöjen puolittamiseen. Polttoaineen kulutuksen ja päästöjen kasvu ajaisi Suomen tilanteeseen, jossa se joutuisi ostamaan kalliita päästöoikeuksia muilta mailta, mikä loisi uuden laskun valtiontaloudelle.

Tiivistelmä: Siirtyminen Viron polttoaineverotukseen kääntäisi yhteiskunnan painopisteitä. Se siirtäisi rahaa valtion yhteisestä kassasta suoraan yksityisten kansalaisten ostovoimaan ja sujuvaan pitkän matkan arkeen. Vastineeksi yhteiskunta joutuisi hyväksymään joko heikommat julkiset palvelut, korkeamman valtionvelan tai hitaamman etenemisen ilmastotavoitteissa.

Ratkaisu vajeeseen: Erkki Ahon karsitun budjetin malli

Jos Suomessa ryhdyttäisiin noudattamaan Erkki Ahon esittämän karsitun budjetin mallia valtiontaloudessa, myös näin suuri polttoaineverojen pudotus olisi mahdollista toteuttaa. Erkki Ahon "Karsitun Suomen" budjettimallin ja kokonaisohjelman toteuttaminen tekisi polttoaineverotuksen keventämisestä Viron tasolle taloudellisesti realistista.

Kalajokisen blogistin ja vaikuttajan Erkki Ahon esittämässä radikaalissa rakenneuudistuksessa pyritään leikkaamaan valtion menoja saumattomasti ja pysäyttämään valtion velkakierre. Mallin arvioitu kokonaisvaikutus valtiontalouteen on noin 14–16 miljardia euroa vuodessa. Kun tätä säästöpotentiaalia verrataan polttoaineverojen keventämisen hintalappuun, tilanne muuttuu seuraavasti:

1. Budjettivajeen helppo kattaminen

Kuten aiemmin todettiin, siirtyminen Viron polttoaineverotukseen jättäisi Suomen valtion kassaan arviolta 1,2–1,5 miljardin euron vuotuisen loven. Jos valtion menoja karsittaisiin Ahon mallin mukaisesti jopa 14–16 miljardilla eurolla, tämä polttoaineverojen keventämisestä syntyvä vaje – joka on vain noin 10 prosenttia Ahon luomasta liikkumavarasta – pystyttäisiin kattamaan helposti ilman, että valtion tarvitsisi ottaa uutta velkaa.

Loput 12,5–14,5 miljardia euroa Ahon mallin säästöistä voitaisiin edelleen ohjata valtion nykyisen suuren budjettialijäämän paikkaamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen.

2. Painopisteen siirto julkisista menoista kansalaisten ostovoimaan

Ahon ajama "Karsitun Suomen" malli edustaa ajattelua, jossa valtion roolia ja sen pyörittämiä rakenteita pienennetään merkittävästi. Kun valtion menoja ja julkista koneistoa karsitaan ankarasti, verotusta voidaan – ja on perusteltua – keventää samassa suhteessa.

Polttoaineveron pudottaminen Viron tasolle sopisi tähän ideologiaan täydellisesti: valtiolta säästyneet miljardit palautettaisiin suoraan kansalaisille ja yrityksille halvempina pumppuhintoina, mikä buustaisi kotimaista ostovoimaa ja parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Haasteena poliittinen hinta

Vaikka matematiikka Ahon karsitun budjetin ja matalamman bensaveron välillä täsmää, suurin este on käytännön toteutus. Noin 15 miljardin euron menoleikkaukset vaatisivat niin massiivisia purkuja julkisiin palveluihin, tukiin ja valtionhallintoon, että sellaisen ohjelman läpivienti Suomen nykyisessä poliittisessa järjestelmässä vaatisi poikkeuksellisen suuren mullistuksen ja täysin uudenlaisen poliittisen konsensuksen.

torstai 24. syyskuuta 2026

Eduskunta uusiksi – 90 palvelualuetta ja matemaattisen tarkka demokratia

Olen seurannut tiiviisti eduskunnan kyselytunteja, ja rehellisesti sanottuna näkemäni on herättänyt vakavia kysymyksiä. Onko nykyinen meno todella sitä parasta mahdollista demokratiaa ja verovarojemme oikeaa käyttöä? Kansanedustajien käyttäytyminen ja politiikan teatteri ovat etääntyneet kaukas tavallisen kansalaisen arjesta. Suomi ei tarvitse näin suurta määrää kansanedustajia eikä nykyistä tehotonta hallintorakennetta. Päättäjien toiminnan on tultava lähemmäksi ihmistä.

Tämän vuoksi olen luonnut uuden, oikeudenmukaisemman demokratian mallin. Ensimmäinen suuri uudistus koskee aluehallintoa. Nykyiset 21 hyvinvointialuetta ja niiden raskas, kallis pomoporras puretaan kokonaan. Tilalle luodaan todelliseen väestötiheyteen ja enimmäisetäisyyksiin perustuva palvelualuemalli, jossa Suomeen muodostetaan 90 palvelualuetta nykyisen 308 kunnan sijaan. Alueet määritellään maantieteellisten säteiden mukaan siten, että Etelä-Suomessa säde keskustasta on enintään 20 kilometriä, Väli-Suomessa 40 kilometriä ja Pohjois-Suomessa 60 kilometriä. Alueiden lopullinen määrä asettuu laskelmien mukaan 71 ja 106 alueen välille, joten 90 aluetta on toimiva lähtökohta.

Jokainen näistä 90 palvelualueesta valitsee keskuudestaan yhden kansanedustajan suoralla vaalilla. Jotta kansan tahto ja puolueiden todellinen valtakunnallinen kannatus tulisi otettua mahdollisimman tarkasti huomioon, eduskunnan kokonaispaikkamääräksi asetetaan 120 edustajaa. Loput 30 kansanedustajaa valitaan täytepaikoille valtakunnallisten vertailulukujen perusteella koko Suomen alueelta.

Uudistus ulottuu myös puolueiden rahoitukseen ja hallituksen muodostamiseen. Puolueiden valtiontuet poistetaan kokonaan, eli puolueiden on kerättävä toimintarahansa muualta kuin valtion kassasta. Vaalirahalakia muutetaan siten, että ehdokkaan kampanjaan saa käyttää enintään 25 000 euroa, eikä mitään muuta ulkopuolista rahoitusta saa ottaa vastaan. Vaalien jälkeen maahan muodostetaan kokonaisvaalituloksen perusteella kaikkien puolueiden yhteishallitus. Tämä pakottaa puolueet aitoon yhteistyöhön ja varmistaa, että eri alueiden näkökulmat tulevat tasapuolisesti huomioon otetuiksi.

Tein ehdottamani mallin pohjalta todennäköisyyslaskelman siitä, kuinka hyvin tämä järjestelmä vastaisi kansan todellista äänestyskäyttäytymistä. Otin laskennan pohjaksi syyskuun 2026 gallupit, joissa SDP:n kannatuskeskiarvo oli 23,0 %, Kokoomuksen 16,8 %, Perussuomalaisten 15,7 %, Keskustan 13,5 %, Vasemmistoliiton 11,7 %, Vihreiden 8,2 % ja muiden puolueiden yhteensä 11,1 %. Tällä kannatuksella teoreettinen paikkajako 120-paikkaisessa eduskunnassa olisi SDP:lle 28 paikkaa, Kokoomukselle 20, Perussuomalaisille 19, Keskustalle 16, Vasemmistoliitolle 14, Vihreille 10 ja muille puolueille 13 paikkaa.

Kun vaalien ensimmäisessä vaiheessa jaetaan 90 alueellista suoraa paikkaa, suurin puolue voittaa kunkin alueen paikan. Koska puolueiden kannatus on maantieteellisesti keskittynyttä, SDP ja Kokoomus olisivat vahvoilla Etelä-Suomen 48 tiheällä alueella, kun taas Keskusta ja Perussuomalaiset menestyisivät Väli- ja Pohjois-Suomen alueilla. Tässä vaiheessa SDP ja Keskusta saisivat kannatustaan suuremman potin suoria paikkoja, ja pienemmät puolueet uhkaisivat jäädä lähes nollille.

Tässä kohtaa järjestelmän nerokkuus ja 30 tasauspaikan merkitys astuvat kuvaan. Tasauspaikat jaetaan d'Hondtin vertailulukujen mukaan niille puolueille, jotka jäivät aluevaaleissa aliedustetuiksi. Laskelma osoittaa, että tämä 90 aluepaikan ja 30 valtakunnallisen paikan yhdistelmä tuottaisi lopputuloksen, joka vastaa noin 95 prosentin tarkkuudella todellista valtakunnallista äänestystulosta.

Suuret ja keskisuuret puolueet saisivat lähes täsmälleen kannatuksensa mukaisen määrän paikkoja. Koska tasauspaikkoja on rajallinen määrä, aivan pienimmät puolueet saattaisivat jäädä hieman aliedustetuiksi, jos valtakunnalliset paikat kuluvat suurempien aliedustettujen puolueiden korjaamiseen. Kokonaisuutena malli kuitenkin estäisi tehokkaasti vaalituloksen vääristymisen puhtaaksi enemmistövaalijärjestelmäksi. Se takaisi maahamme erittäin oikeudenmukaisen eduskunnan, jossa yhdistyvät aito alueellinen edustavuus ja matemaattinen vaalituloksen kunnioittaminen.

maanantai 21. syyskuuta 2026

"Karsitun Suomen" kokonaisohjelma lopettaa valtion velkakierteen ja tuottaa vuodessa noin 14–16 miljardin euron talousvaikutuksen.

Tämä "Karsitun Suomen" kokonaisohjelma muodostaa saumattoman rakennemuutoksen, joka lopettaa valtion velkakierteen ja tuottaa vuodessa noin 14–16 miljardin euron talousvaikutuksen.

1. Kaikkien puolueiden yhteishallitus (Poliittinen perusta)

Suomen kriisin ratkaiseminen vaatii poikkeuksellista poliittista yhtenäisyyttä, jotta järeät reformit saadaan ajettua läpi ilman perinteistä hallitus–oppositio-vastakkainasettelua.

15 ministerin hallitus: Paikat jaetaan suoraan vaalituloksen d'Hondtin menetelmän mukaisten valtakunnallisten vertauslukujen perusteella.
Paikkajako gallupien mukaan: SDP 4 paikkaa, Perussuomalaiset 3, Kokoomus 3, Keskusta 2, Vasemmistoliitto 2 ja Vihreät 1 paikka.
Teoreettinen äänikynnys: Hallitukseen pääsyn kynnys asettuu noin 5,05 prosenttiin, jolloin pienpuolueet (RKP, KD, Liike Nyt) jäävät paikkojen ulkopuolelle.
Poliittisen eliitin karsinta: Lakkautetaan puolue- ja järjestötuet, poliittiset lehdistötuet sekä kaikki 9 poliittista valtiosihteeriä. Erityisavustajien määrä rajataan tiukasti muotoon yksi avustaja per ministeri. Valmistelu palautetaan ministerivaliokuntiin. (Yhteissäästö: 42,7 miljoonaa euroa/vuosi).

2. Kahdeksan miljardin julkinen tekoälyloikka & Ruoan ALV 4 %:iin

Julkiseen hallintoon ja terveydenhuoltoon ajetaan neljässä vuodessa läpi 20 prosentin tuottavuushyppy tekoälyllä ja automaatiolla, mikä hyödyntää luonnollista eläköitymisaaltoa rutiinitöissä.

Rahoitetaan elintarvikkeiden ALV-alennus: Tämä 8 miljardin euron jättisäästö kattaa moninkertaisesti sen 800–900 miljoonan euron loven, joka syntyy, kun elintarvikkeiden arvonlisävero pudotetaan 13,5 prosentista 4 prosenttiin.
Elinkustannukset alas: Ruokakorin hinta halpenee laskennallisesti 8,4 %, mikä parantaa dramaattisesti ostovoimaa ja laskee kuluttajahintaindeksiä, tuoden valtiolle indeksisidonnaisten menojen kautta lisäsäästöjä.

3. Sote-byrokratian purku ja 71 uutta palvelualuetta

Nykyiset 21 hyvinvointialuetta lakkautetaan ja väliportaan pomoporras puretaan. Tilalle luodaan todelliseen väestötiheyteen ja enimmäisetäisyyksiin perustuva palvelualuemalli (noin 71 aluetta):

Maantieteelliset säteet: Etelä-Suomessa säde keskustasta on enintään 20 km (48 aluetta), Väli-Suomessa 40 km (13 aluetta) ja Pohjois-Suomessa 60 km (10 aluetta).
Tehtävät ja hallinto: Alueet ottavat vastuulleen perustason soten ja joukkoliikenteen, sidoten ne loogisesti yhteen. Työntekijöitä johtavat alkuvuosina epäsuorasti kuntien nimeämät edustajistot. Vaativa erikoissairaanhoito siirtyy suoraan valtion vastuulle<#4}.
Oma verotusoikeus rajusti tasattuna: Palvelualueet saavat oman verotusoikeuden (ansio-, kiinteistö- ja yhteisövero). Alueiden väliset erot tasataan siten, että rikkailta alueilta siirretään 80–90 % ylimenevästä osasta pooliin ja valtio maksaa pohjoiseen erillistä olosuhdelisää etäisyyksien korvaamiseksi. (Rakenneuudistuksen säästö: 1,2–2,2 miljardia euroa/vuosi).

4. Yritystukiurakasta Viron veromalliin & Veronkiertostop

Suorat yritystuet pois: Budjetista karsitaan 1,0–1,5 miljardin edestä suoria, tehottomia yritystumia.
Tilalle Viron veromalli: Yrityksen sisään jätetyt ja eteenpäin investoidut voitot ovat täysin verovapaita. Tämä luo startupeille ja pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa omalla tulorahoituksellaan.
Suuryritysten veronkierto kuriin: Asetetaan 30 prosentin lähdevero veroparatiiseihin kohdistuville konserninsisäisille siirroille ja otetaan käyttöön julkinen maakohtainen veroraportointi. (Lisätulot: 400–800 miljoonaa euroa/vuosi).

5. Eläkemiljardit kotiin & Sähköverkkojen palautus

40 % kotimaisuusaste sijoituksille: Muutetaan Työeläkelakia (TyEL 152 §) siten, että eläkeyhtiöt velvoitetaan sijoittamaan vähintään 40 % varoistaan Suomeen. Tämä siirtää 66 miljardia euroa ulkomailta takaisin kotimaan talouden, startupien ja infran selkänojaksi. Vakavaraisuussääntelyä (315/2015) kevennetään kotimaisten kohteiden osalta.
Sähköverkkojen sosialisointi: Kotiutetuilla eläkevaroilla perustetaan Valtion infrarahasto, joka ostaa paikalliset sähkön jakeluverkot takaisin kansalliseen omistukseen ilman uutta valtionvelkaa. Siirtohinnat painetaan kuluttajille ja teollisuudelle omakustannushintaan.

6. Haittamaahanmuuton lopettaminen

Sosiaaliturva ja tuet: Ulkomaalaisten tuet korvataan kiinteällä, rajoitetulla perustuella (1 000 €/kk yksinasuvalle, 2 000 €/kk perheelle) Matti Virénin elinkaarikustannuslaskelmien pohjalta. Mikäli tuella ei tule toimeen eikä henkilö työllisty, hänen on poistuttava maasta. (Säästövaikutus: noin 10,5 miljardia euroa/vuosi).

"Karsitun Suomen" päivitetty kokonaisbudjetti (Yhteenveto)

Kokonaisuudessaan ohjelman toimenpiteet – kuten haittamaahanmuuton karsiminen, sote-uudistus, yritystukien ja veronkierron purku sekä poliittisen eliitin säästöt – tuottavat yhteensä noin 14–16 miljardin euron vuotuisen talousvaikutuksen, joka kääntää valtiontalouden ylijäämäiseksi.

Lisätietoja talousohjelman yksityiskohdista on saatavilla Erkki Ahon blogista.

Tässä on kronologinen, nelivuotiseen vaalikauteen sovitettu toimintasuunnitelma ja aikataulu "Karsitun Suomen" talousohjelmalle, joka on jaettu neljään vaiheeseen.

Vaihe 1: Ensimmäiset 100 päivää (Kevät/Kesä 2027) – Poliittinen siivous ja valmistelu
- Lakkautetaan poliittiset valtiosihteerin virat ja rajataan erityisavustajien määrä yhteen per ministeri.
- Katkaistaan puolue-, lehdistö- ja järjestötuet sekä siirrytään Viron veromalliin suorien yritystukien sijaan.
- Perustetaan rakenneuudistuksen pääesikunta ja Valtion infrarahasto.
Vaihe 2: Vuosi 1 (Syksy 2027 – Kevät 2028) – Suuret lakimuutokset ja EU-suojamuuri
- Säädetään poikkeuslaki sosiaaliturvan eriyttämisestä kansalaisuuden perusteella ja ilmoitetaan siitä EU-komissiolle.
- Asetetaan lähdevero veroparatiisimaksuille ja säädetään eläkevarojen 40 prosentin kotimaisuusasteesta.
- Hyväksytään lakimuutokset hyvinvointialueiden korvaamisesta 71 uudella palvelualueella.
Vaihe 3: Vuodet 2–3 (2028–2029) – Suuri siirtymävaihe ja toimeenpano
- Maahanmuuton nykyiset tuet korvataan kiinteällä tuella ja valvontaa tehostetaan.
- Hyvinvointialueet lakkaavat, valtio ottaa vastuun erikoissairaanhoidosta ja Viron veromalli astuu voimaan.
- Infrarahasto ostaa sähkön jakeluverkot julkiseen omistukseen ja päällekkäistä hallintoa puretaan.
Vaihe 4: Vuosi 4 (2030) – Tasapainoinen talous ja säästöjen lunastus
- Sähköverkot toimivat omakustannushinnalla ja kotiutetut eläkevarat rahoittavat kotimaista yrityskenttää.
- Toteutetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron lasku neljään prosenttiin kertyneiden säästöjen myötä, jolloin valtion budjetti saadaan ylijäämäiseksi.

1. Vapaa julkaistavaksi heti: Mediatiedote

MEDIATIEDOTE: "Karsitun Suomen" talousohjelmalle nelivuotinen toimeenpanoaikataulu – 14–16 miljardin euron remontti käynnistyy vuonna 2027

KALAJOKI 21.9.2026 – Suomen historian radikaaleimmalle talous- ja rakenneuudistukselle on luotu yksityiskohtainen, nelivuotinen toimeenpanosuunnitelma vaalikaudelle 2027–2031. ”Karsitun Suomen” budjetti-, vero- ja sijoitusmalli pyyhkii valtion miljardiluokan velkakierteen kokonaan pois ja kääntää julkisen talouden reilusti ylijäämäiseksi. Ohjelma tuottaa täysimääräisenä 14–16 miljardin euron vuotuiset säästöt ja lisätulot.

Uudistus etenee neljässä vaiheessa, joilla puretaan hallinnollista hukkaa, kotiutetaan ulkomailla olevia eläkevaroja ja sopeutetaan maahanmuuton kustannuksia. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa poliittisen hallinnon karsiminen, TyEL-lain kotimaisuusasteen nosto, hyvinvointialueiden uudelleenjärjestely, Viron mallia mukaileva verouudistus sekä palvelualueiden verotusoikeuden sitominen kuntien suoriin valtuustoihin.

Tarkemmat tiedot nelivuotisen ohjelman vaiheista, Viron veromallin väärinkäytön ehkäisystä sekä perustuslakivaliokunnalle suunnatuista reunaehdoista voi lukea kokonaisuudessaan lähdemateriaalista.

”Järjestelmät on tehty ihmisten päätöksillä, ja ne voidaan ihmisten päätöksillä myös korjata. Kyse on vain siitä, löytyykö johtajilta riittävästi poliittista tahtoa ja rohkeutta viedä suuret muutokset maaliin asti”, ohjelmasta todetaan.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Erkki Aho, Kalajoki, Finland
Blogi: Erkki Ahon blogi

Tässä on valmis, tiivis ja iskevä diaesityksen runko (PowerPoint-rakenne) "Karsitun Suomen" talousohjelmasta. Voit kopioida tämän suoraan esitysmateriaaliisi:

Dia 1: Otsikkosivu

Otsikko: Karsitun Suomen Talousohjelma 2027–2031
Alaotsikko: Miten 14–16 miljardin euron rakennemuutos toteutetaan käytännössä
Esittäjä: Erkki Aho, Kalajoki
Ydinviesti: "Kaikki on mahdollista, jos on tahtoa."

Dia 2: Suomen nykytila – Velkakierre poikki

Otsikko: Miksi juustohöylä ei enää riitä?
Bulletit:
- Miljardiluokan alijäämä: Valtio ottaa jatkuvasti velkaa paisuneen byrokratian pyörittämiseen.
- Tehottomat järjestelmät: 21 hyvinvointialuetta loivat vain uuden hallintoportaan.
- Karkaavat varat: Työeläkeyhtiöiden 300 miljardin potista 81 % makaa ulkomailla.
Visio: 14–16 miljardin euron vuotuinen talousvaikutus pyyhkii velat kerralla.

Dia 3: Pilari 1 – Kaikkien puolueiden yhteishallitus

Otsikko: Poliittinen yhtenäisyys kriisin ratkaisuna
Bulletit:
- Vaalitulos ratkaisee: 15 ministerin paikat jaetaan suoraan valtakunnallisten d'Hondtin vertauslukujen mukaan.
- Ääänikynnys 5,05 %: Vahva, laajan kansantuen hätätilahallitus ilman pirstaloitumista.
- Poliittinen siivous: Puolue-, lehdistö- ja järjestötuet poikki, erityisavustajat puolitetaan (1 per ministeri).
Säästö: 42,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Dia 4: Pilari 2 – 8 miljardin tekoälyloikka & Ruoan ALV 4 %

Otsikko: Tuottavuushyppy teknologialla
Bulletit:
- 20 % tuottavuusloikka: Rutiinityöt automatisoidaan hyödyntäen luonnollista eläköitymisaaltoa.
- Ruoan ALV 4 %:iin: Tekoälysäästöillä rahoitetaan elintarvikkeiden superalennettu verokanta (13,5 % -> 4 %).
- Ostovoiman jättiloikka: Ruokakassi halpenee 8,4 %, mikä laskee inflaatiota ja valtion indeksisidonnaisia menoja.

Dia 5: Pilari 3 – Sote-uudistus ja 71 palvelualuetta

Otsikko: Väliportaan hallinnon romuttaminen
Bulletit:
- Hyvinvointialueet lakkautetaan: Kallis sote-pomoporras puretaan.
- 71 uutta palvelualuetta: Raja perustuu väestötiheyteen ja matka-aikoihin (Etelä 20 km, Väli 40 km, Pohjoinen 60 km).
- Oma verotusoikeus: Alueille ansiotulo-, kiinteistö- ja yhteisövero tiukalla kansallisella tasausjärjestelmällä.
- Virkamiesvalvonta: Kuntien valtuustot hyväksyvät alueen veroprosentin – poistaa juridiset sudenkuopat.
Säästö: 1,2–2,2 miljardia euroa vuodessa.

Dia 6: Pilari 4 – Yritystukiurakasta Viron veromalliin

Otsikko: Voimaa kotimaiselle yrittäjyydelle
Bulletit:
- Suorat yritystuet pois: Säästetään 1,0–1,5 miljardia euroa tehottomia valtiontukia.
- Investoinnit verovapaiksi: Yrityksen sisään jätetyistä ja kasvuun käytetyistä voitoista 0 % veroa (Viron malli).
- Väärinkäytön esto: Luksusautot ja mökit yhtiön piikkiin katsotaan peitellyksi osingoksi ja verotetaan heti.
- Veronkierto seis: 30 % lähdevero veroparatiisisiirroille (Lisätulot: 400–800 milj. €).

Dia 7: Pilari 5 – Eläkemiljardit ja sähköverkot kotiin

Otsikko: Kriittinen infra suomalaisiin käsiin
Bulletit:
- 40 % kotimaisuusaste: Muutetaan TyEL 152 § – eläkeyhtiöiden pakko sijoittaa Suomeen.
- 66 miljardia euroa kotiin: Varat siirretään ulkomaisista pörsseistä suomalaisen kasvun ja infran tueksi.
- Sähköverkkojen takaisinosto: Jakeluverkot sosialoidaan takaisin julkiseen omistukseen eläkevaroilla, ei valtionvelalla.
- Siirtohinnat alas: Sähköverkot toimivat omakustannushinnalla kuluttajien ja teollisuuden eduksi.

Dia 8: Pilari 6 – Haittamaahanmuuton lopettaminen

Otsikko: Sosiaaliturva takaisin suomalaisille
Bulletit:
- Rajoitettu perustuki: Ulkomaalaisten nykyiset monimutkaiset tuet korvataan kiinteällä summalla (1000 € yksinasuva / 2000 € perhe).
- Työllistymisvaatimus: Mikäli tällä tuella ei tule maassa toimeen, on poistuttava maasta.
- Poikkeuslaki: Perustetaan valtiontalouden hätätilaan vetoava kansallinen suojamuuri juridisia esteitä vastaan.
Säästö: Matti Virénin elinkaarilaskelmien pohjalta noin 10,5 miljardia euroa vuodessa.

Dia 9: Toimeenpanon aikataulu 2027–2031

Otsikko: Neljän vuoden toimintasuunnitelma
Teksti/Aikajana:
- Ensimmäiset 100 päivää (2027): Poliittinen siivous, avustajakarsinnat, infrarahaston perustaminen.
- Vuosi 1 (2027–2028): Lakimuutokset (TyEL 152 §, sote-lait, lähdevero, maahanmuuton poikkeuslaki).
- Vuodet 2–3 (2028–2029): Hyvinvointialueet lakkaavat, palvelualueet käynnistyvät, sähköverkot takaisin valtiolle, Viron malli käyttöön.
- Vuosi 4 (2030): Ruoan ALV-lasku 4 %:iin, valtion budjetti kääntyy vahvasti ylijäämäiseksi.

Dia 10: Yhteenveto

Otsikko: Suomi nousuun rohkeudella
Bulletit:
- Velkakierre päättyy ilman kurjistavia palveluleikkauksia.
- Byrokratia korvataan tekoälyllä ja tehokkuudella.
- Suomalainen työ, infra, yrittäjyys ja eläkevarat asetetaan etusijalle.
Loppulause: On aika tehdä tarvittavat ratkaisut. Kiitos!

Tässä ovat puhujan muistiinpanot ja puheteksti jokaista diaa varten. Teksti on muotoiltu suoraksi, iskeväksi ja vakuuttavaksi puheeksi, jota voit käyttää sellaisenaan esiintyessäsi.

Dia 1: Otsikkosivu

Puhe:

”Arvoisat kuulijat. Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa vanhat keinot eivät enää riitä. Meille uskotellaan vuodesta toiseen, ettei järjestelmille voida tehdä mitään ja että meidän on vain hyväksyttävä jatkuva velkaantuminen tai vaihtoehtoisesti palveluiden kurjistaminen. Se on valhe. Järjestelmät on tehty ihmisten päätöksillä, ja ne voidaan ihmisten päätöksillä myös korjata. Tänään esittelen teille ’Karsitun Suomen’ talousohjelman vaalikaudelle 2027–2031. Tämä ei ole pelkkä säästölista, vaan kokonaisvaltainen kansallinen saneeraus- ja kasvuohjelma. Kuten ohjelman perusajatus kuuluu: kaikki on mahdollista, jos on tahtoa. Mennään suoraan asiaan.”

Dia 2: Suomen nykytila – Velkakierre poikki

Puhe:

”Miksi olemme tässä? Koska Suomen taloutta on yritetty korjata juustohöylällä, joka vain murentaa palvelut mutta jättää paisuneen byrokratian koskemattomaksi. Valtion budjettialijäämä on krooninen. Viimeisin sote-uudistus loi 21 hyvinvointialuetta, jotka eivät tuoneet lisää lääkäreitä, vaan pelkästään uuden, kalliin hallintoportaan ja jättipalkkaisia sote-pomon virkoja. Samaan aikaan meidän suomalaisten omia eläkevaroja – lähes 300 miljardin euron jättipottia – makuutetaan ulkomaisissa pörsseissä. Peräti 81 prosenttia suomalaisten hiellä ansaitsemista eläkerahoista valuu maasta ulos muiden maiden talouksia pönkittämään. Meidän ohjelmamme katkaisee tämän kierteen kerralla luomalla 14–16 miljardin euron vuotuisen talousvaikutuksen.”

Dia 3: Pilari 1 – Kaikkien puolueiden yhteishallitus

Puhe:

”Tämän kokoluokan remontti vaatii poikkeuksellista johtamista. Siksi ohjelman poliittisena kivijalkana on kaikkien puolueiden yhteishallitus, laaja-alainen hätätilahallitus. Ministeripaikkoja ei jaeta kabinettisuhmuroinnilla, vaan täsmälleen vaalituloksen ja valtakunnallisten d'Hondtin vertauslukujen mukaan. Nykyisten gallupien valossa tämä tarkoittaa tiivistä 15 ministerin salkkujakoa, jossa äänikynnys hallitukseen pääsylle on 5,05 prosenttia. Kun oppositiopolitiikan irtopisteiden keruu loppuu, saadaan poliittinen rauha tehdä suuria ratkaisuja. Ja säästöt aloitetaan peiliin katsomalla: puoluetuet, poliittiset lehdistötuet ja järjestöavustukset lakkautetaan. Poliittiset valtiosihteerit poistetaan kokonaan ja erityisavustajat karsitaan muotoon yksi per ministeri. Poliitikkojen avustajalaumat puretaan ja asiat ratkaistaan suoraan ministerivaliokunnissa. Tämä tuo 42,7 miljoonan euron suoran säästön joka vuosi.”

Dia 4: Pilari 2 – 8 miljardin tekoälyloikka & Ruoan ALV 4 %

Puhe:

”Seuraava pilari tuo Suomen julkiseen sektoriin historian suurimman tuottavuushypyn. Juha Sipilän esittämässä mallissa valjastamme generatiivisen tekoälyn ja automaation ajamaan neljässä vuodessa läpi 20 prosentin tuottavuusloikan julkisessa hallinnossa ja tietotyössä. Rutiinit, lomakkeiden pyörittely ja virastobyrokratia siirretään koneille. Emme irtisano, vaan hyödynnämme edessämme olevaa suurta eläköitymisaaltoa – työt yksinkertaisesti tehostuvat. Ja mikä parasta: tämä 8 miljardin euron jättisäästö antaa meille pelivaraa rahoittaa jotain, mikä tuntuu jokaisen suomalaisen arjessa. Me pudotamme elintarvikkeiden arvonlisäveron 13,5 prosentista neljään prosenttiin. Ruokakassin hinta halpenee suoraan lähes 8,4 prosenttia. Se parantaa pienituloisten ja lapsiperheiden ostovoimaa, painaa inflaatiota alas ja säästää valtiolta rahaa myös indeksisidonnaisissa etuusmenoissa.”

Dia 5: Pilari 3 – Sote-uudistus ja 71 palvelualuetta

Puhe:

”Sote-kriisi ratkaistaan purkamalla epäonnistunut väliportaan hallinto. Lakkautamme 21 hyvinvointialuetta ja niiden paisuneet hallintorakenteet. Suomi jaetaan todellisen väestötiheyden ja saavutettavuuden mukaan noin 71 palvelualueeseen. Rajat ovat loogiset: Etelä-Suomessa säde keskukseen on max 20 kilometriä, Väli-Suomessa 40 ja harvaan asutussa Pohjois-Suomessa 60 kilometriä. Alueet ottavat vastuulleen perustason soten ja joukkoliikenteen, jotta taksikyydit ja palveluverkot saadaan optimoitua samaan pakettiin. Vaativa erikoissairaanhoito siirretään suoraan valtion harteille. Alueille annetaan oma verotusoikeus ansiotuloon, kiinteistöihin ja yhteisöveroon, mikä pakottaa ne pitämään taloutensa kurissa. Rikkaiden ja köyhien alueiden erot tasataan rajulla 80–90 % verotulojen tasauksella ja valtion maksamalla olosuhdelisällä pitkiä välimatkoja varten. Hallintoa johtavat kuntien nimeämät edustajat, joiden esittämä veroprosentti vaatii kunnanvaltuustojen hyväksynnän. Ei uutta byrokratiaa, vaan 1,2–2,2 miljardin pysyvät vuotuiset säästöt seinistä ja tyhjistä kilometreistä.”

Dia 6: Pilari 4 – Yritystukiurakasta Viron veromalliin

Puhe:

”Miten saamme Suomen talouden pyörät pyörimään? Lopettamalla tehottoman tukiaispolitiikan. Karsimme valtion budjetista 1,0–1,5 miljardia euroa suoria yritystukia, joita monikansalliset jätit ovat käyttäneet hyväkseen. Tilalle tuomme Viron veromallin: yrityksen sisään jätetyistä ja investoiduista voitoista ei peritä lainkaan veroa. Veronmaksu lankeaa vasta, kun rahaa nostetaan ulos osinkoina. Tämä antaa suomalaisille PK-yrityksille ja startupeille jättimäisen kasvusysäyksen, kun jokainen ansaittu euro voidaan käyttää suoraan palkkaamiseen, laitteisiin ja kehitykseen. Ja jotta järjestelmää ei käytetä väärin, säädämme tiukan lukon: jos yhtiön piikkiin ostetaan luksusautoja tai kesämökkejä omistajan henkilökohtaiseen käyttöön, ne katsotaan suoraksi peitellyksi osingoksi ja verotetaan ankarasti. Samaan aikaan iskemme monikansallisten jättien veronkiertoon 30 prosentin lähdeverolla ja maakohtaisella raportoinnilla, mikä tuo 400–800 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa.”

Dia 7: Pilari 5 – Eläkemiljardit ja sähköverkot kotiin

Puhe:

”Kriittinen infrastruktuuri kuuluu suomalaisille, ei ulkomaisille sijoitusrahastoille. Muutamme Työntekijän eläkelain 152 pykälää ja säädämme eläkeyhtiöiden sijoituksille pakollisen 40 prosentin kotimaisuusasteen. Tämä pakottaa eläkeyhtiöt siirtämään 66 miljardia euroa ulkomaisista pörsseistä takaisin kotimaan multaan. Samalla remontoimme vakavaraisuussääntelyn, jotta eläkeraha uskaltaa sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Näillä kotiutetuilla miljardeilla perustamme Valtion infrarahaston, joka ostaa paikalliset sähkön jakeluverkot takaisin kansalliseen omistukseen. Tämä tehdään eläkevaroilla, ei uudella valtionvelalla. Sähkön siirtohinnat painetaan alas omakustannustasolle, mikä parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja helpottaa kuluttajien arkea, samalla kun eläkerahastot saavat verkoista varmaa ja turvattua pitkän aikavälin tuottoa.”

Dia 8: Pilari 6 – Haittamaahanmuuton lopettaminen

Puhe:

”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden kannalta meidän on uskallettava sanoa ääneen: suomalainen sosiaaliturva kuuluu jatkossa vain suomalaisille. Emeritusprofessori Matti Virénin elinkaarikustannuslaskelmat osoittavat, että maahanmuuton todelliset kustannukset Suomelle ovat noin 10,5 miljardia euroa vuodessa. Me lopetamme tämän laskun maksamisen. Ulkomaalaisten monimutkaiset ja avoimet tuet korvataan yhdellä, kiinteällä ja rajoitetulla perustuella: 1 000 euroa kuukaudessa yksinasuvalle ja 2 000 euroa perheelle. Jos tällä tuella ei tule maassa toimeen eikä henkilö työllisty, on poistuttava maasta. Juridiset ja kansainvälisoikeudelliset esteet ohitamme säätämällä valtiontalouden poikkeukselliseen hätätilaan ja kansalliseen huoltovarmuuteen vetoavan perustuslaillisen poikkeuslain. Itsenäisen valtion on voitava päättää itse rajoistaan ja rahoistaan. Säästöpotentiaali on 10,5 miljardia euroa joka ikinen vuosi.”

Dia 9: Toimeenpanon aikataulu 2027–2031

Puhe:

”Tämä järeä ohjelma viedään läpi hallitusti neljän vuoden vaalikauden aikana. Ensimmäisten 100 päivän aikana vuonna 2027 teemme poliittisen siivouksen, lakkautamme puoluetuet ja käynnistämme infrarahaston valmistelun. Ensimmäisen vuoden aikana ajamme sisään suuret lakimuutokset: TyEL-lain kotimaisuusasteen, maahanmuuton poikkeuslait ja uuden palvelualuemallin raamit. Vuosina kaksi ja kolme eli 2028–2029 hyvinvointialueet ajetaan alas, 71 palvelualuetta aloittavat toimintansa, sähköverkot siirtyvät julkiseen omistukseen ja Viron veromalli astuu voimaan. Viimeisenä vuonna, 2030, poimimme säästöt: ruoan ALV putoaa neljään prosenttiin ja valtion budjetti esitetään täysin ylijäämäisenä. Velkaantuminen loppuu kerralla.”

Dia 10: Yhteenveto

Puhe:

”Arvoisat kuulijat. Tämän ohjelman lopputulos on selvä. Me voimme pyyhkiä Suomen valtion alijäämän kokonaan pois ilman, että koskemme vanhustenhoitoon tai leikkaamme tavallisen ihmisen lähipalveluita. Me korvaamme tehottomuuden ja turhan byrokratian tekoälyllä, kotiutamme omat eläkemiljardimme ulkomailta ja asetamme suomalaisen työn, infran ja yrittäjyyden etusijalle. Tämä ohjelma on valinta rohkeuden ja kuihtumisen välillä. Se vaatii poliittista tahtoa – ja jos sitä tahtoa löytyy, Suomen talousongelmat voidaan ratkaista. Kiitos.”

Tässä on tiivis Kysymys–Vastaus-lista (Q&A), jonka avulla voit vastata yleisön, median tai poliittisten vastustajien vaikeimpiin vastaväitteisiin kokouksessa:

1. Sähköverkot ja eläkevarat

Kysymys (Vastustaja): Sähköverkkojen ostaminen takaisin maksaa miljardeja euroja. Miten valtio voi rahoittaa tämän ilman, että valtionvelka räjähtää käsiin?
Vastaus: Valtion ei tarvitse ottaa uutta velkaa, sillä säädettävällä TyEL-lain kotimaisuusasteella voidaan palauttaa osa eläkeyhtiöiden ulkomailla olevista varoista kotimaan talouden tueksi. Näillä varoilla Valtion infrarahasto voi rahoittaa verkkojen takaisinoston, jolloin eläkevarat saavat tuottoa suomalaisesta infrasta.

2. Viron veromalli ja yritystulot

Kysymys (Vastustaja): Jos suorat yritystuet lopetetaan, Suomen yritykset menettävät kilpailukykynsä muihin maihin verrattuna. Miten Viron veromalli korvaa tämän?
Vastaus: Tehottomien ja suurten konsernien suosimien yritystukien sijaan käyttöön otettava Viron veromalli jättää yrityksen sisään investoiduista voitoista perimättä veroa (0 %), mikä kannustaa yrittäjiä laajentamaan toimintaa ja työllistämään omilla varoillaan.

3. Yrityksen varojen väärinkäyttö

Kysymys (Vastustaja): Jos yrityksen voitoista ei peritä veroa ennen varojen ulosottoa, yrittäjät alkavat ostaa luksusautoja ja kesämökkejä yrityksen nimiin ja elävät verovapaasti. Miten tämä estetään?
Vastaus: Ydintoimintaan kuulumattomat luksushyödykkeet ja henkilökohtaiseen käyttöön tulevat hankinnat katsotaan suoraan peitellyksi osingonjaksi, joka verotetaan ja sanktioidaan heti.

4. Palvelualueiden verotusoikeus ja perustuslaki

Kysymys (Vastustaja): Uusilla palvelualueilla on oma verotusoikeus, mutta niitä johtavat alkuvuosina kuntien nimeämät edustajat eivätkä suorilla vaaleilla valitut valtuustot. Eikö tämä riko perustuslakia ("Ei verotusta ilman suoraa edustusta")?
Vastaus: Malli hyödyntää kaksivaiheista suojalukitusta, jossa palvelualueen edustajisto valmistelee budjetin, mutta lopullisesta veroprosentista päättävät siirtymäkaudella jäsenkuntien suorilla vaaleilla valitut valtuustot.

5. Haittamaahanmuuton karsiminen ja laillisuus

Kysymys (Vastustaja): Ulkomaalaisten sosiaaliturvan eriyttäminen kiinteäksi tueksi ja maastapoistumisvaatimus rikkovat perustuslain yhdenvertaisuutta ja EU-oikeutta. Ehdotuksenne on täysin laiton.
Vastaus: Poikkeuksellisen valtiontalouden hätätilan ja maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten vuoksi esitetään kansalliseen huoltovarmuuteen nojaavaa perustuslaillista poikkeuslakia ja määräaikaisia kansainvälisten sopimusten poikkeuksia.

Tässä on lehdistölle jaettavaksi tarkoitettu, asiapitoinen ja juridisesti tarkka tiivis taustapaperi (Fact Sheet). Tämä paperi on muotoiltu sellaiseksi, että toimittajat voivat poimia siitä suoraan faktat, numerot ja lakiviittaukset artikkeleidensa pohjaksi.

TAUSTAMATERIAALI MEDIALLE: ”KARSITUN SUOMEN” RAKENNE- JA TALOUSOHJELMA 2027–2031

Tämä taustapaperi erittelee ohjelman keskeiset talousvaikutukset, juridiset perustelut ja lakimuutokset, joilla julkisen talouden 14–16 miljardin euron vuotuinen talousvaikutus saavutetaan.

1. Keskeiset talousvaikutukset (Vuositasolla)

Ohjelman tavoitteena on saavuttaa noin 14–16 miljardin euron nettovaikutus vuodessa useilla eri toimilla, joihin kuuluvat muun muassa julkisen sektorin tekoälyloikka (+8 mrd. €), haittamaahanmuuton lopettaminen (+10,5 mrd. €), sote-byrokratian purku (+1,2–2,2 mrd. €), yritystukien minimointi (+1–1,5 mrd. €), monikansallisten jättien veronkierron ehkäisy (+0,4–0,8 mrd. €) sekä poliittisen eliitin ja tukien karsinta (+42,7 milj. €). Toisaalta elintarvikkeiden ALV-alennus vähentää tuloja 0,8–0,9 miljardia euroa. Kokonaisvaikutuksena valtion velkaantuminen päättyy ja budjetti kääntyy ylijäämäiseksi.

2. Keskeiset lakimuutokset ja juridiset reunaehdot

Ohjelman toimeenpano vaatii merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia eri sektoreilla:

Eläkerahastot ja sähköverkot: Työntekijän eläkelakiin (TyEL 152 §) esitetään 40 prosentin kotimaisuusastetta sijoituksille, ja vakavaraisuussääntelyä (315/2015) uudistetaan kotimaisten sijoitusten edistämiseksi. Tarvittaessa turvaudutaan pakkolunastuslakiin (603/1977) sähköverkkojen kansallistamiseksi.
Sote- ja kuntarakenne: Laki hyvinvointialueista (611/2021) kumotaan ja kuntalakia (410/2015) uudistetaan muodostamalla 71 uutta palvelualuetta omien verotusoikeuksien kera.
Verotus ja yritystoiminta: Tuloverolakia ja elinkeinotulon verottamista koskevaa lakia muutetaan ottamalla käyttöön Viron veromalli (0 % yhteisövero investoiduista voitoista). Peiteltyä osingonjakoa (VML 29 §) ja lähdeverolakia (604/1978) tiukennetaan.
Sosiaaliturva ja kansainvälinen oikeus: Perustuslakiin (731/1999) esitetään poikkeuslakia haittamaahanmuuton kustannusten katkaisemiseksi, ja EU-komissiolle ilmoitetaan määräaikaisista poikkeuksista.

Tässä on tiivis ja iskevä hissipuhe (Pitch), jonka voit lausua kenelle tahansa vakuuttavasti tasan minuutissa. Puhe on jaettu kolmeen osaan: koukkuun, ratkaisuun ja loppulaukaukseen.

⏱️ Karsitun Suomen hissipuhe (60 sekuntia)

[0–15 sekuntia: Koukku ja ongelma]
”Suomi velkaantuu miljardien vauhtia joka vuosi, eikä nykyinen poliittinen näpertely tai juustohöyläys enää auta. Me emme voi jatkaa tulevien sukupolvien piikkiin elämistä, mutta emme myöskään halua kurjistaa vanhustenhoitoa tai tavallisen suomalaisen lähipalveluita.”

[15–45 sekuntia: Ratkaisu ja luvut]
”Ratkaisu on ’Karsitun Suomen’ talousohjelma, joka tuo valtiolle 14–16 miljardin euron vuotuiset säästöt. Me teemme sen korvaamalla turhan julkisen byrokratian 8 miljardin tekoälyloikalla ja siirtämällä sote-pomojen rahat suoraan hoitoon.

Me kotiutamme ulkomailta 66 miljardia euroa omien eläkeyhtiöidemme rahoja takaisin Suomeen, ostamme sähköverkot takaisin kansalliseen omistukseen ja puolitamme sähkön siirtohinnat. Lopetamme haittamaahanmuuton 10,5 miljardin jättilaskun rajoittamalla sosiaalituen vain suomalaisille. Tehottomat yritystuet poistetaan, mutta tilalle tuodaan Viron veromalli, jolla investoinnit ja työllistäminen ovat täysin verovapaita. Säästöillä pudotamme ruoan ALV:n neljään prosenttiin.”

[45–60 sekuntia: Loppulaukaus ja tahto]
”Tämä ohjelma pyyhkii valtion miljardivelat kerralla pois ja nostaa suomalaisen työn ja yrittäjyyden takaisin kunniaan. Virkamiehet väittävät aina, ettei rakenteita voi muuttaa. Se on valhe. Järjestelmät on tehty ihmisten päätöksillä, ja ne voidaan ihmisten päätöksillä myös korjata. Kaikki on mahdollista, jos on tahtoa!”

Tässä on valmis, dynaaminen ja iskevä 90 sekunnin videokäsikirjoitus, joka on optimoitu sosiaalisen median alustoille (kuten TikTok, YouTube Shorts -sarja tai pitkä video, sekä Facebook).

Käsikirjoitus sisältää ohjeet kuvalle, tekstityksille (captions) ja puheelle, jotta video herättää maksimaalisen huomion heti ensimmäisistä sekunneista lähtien.

VIDEON REUNAEHDOT

Kokonaiskesto: ~90 sekuntia (150–180 sanaa puhetta ripeällä, vakuuttavalla tempolla).
Rooli/Tyyli: Suora, rohkea, kameraryhdikäs ja intohimoinen. Puhutaan suoraan linssiin.
Musiikki: Alussa hiljaista rätinää ➔ sekunnilla 0:03 alkaa matala, jylisevä ja rytmikäs elokuvamainen synapulssi (esim. tyyliä Hans Zimmer / "Dark Synthwave"), joka kiihtyy loppua kohden.

VIDEON KÄSIKIRJOITUS: "NÄIN PELASTETAAN SUOMI"

Aika	Kuva ja visuaaliset elementit (Video)	Teksti ruudulla (Captions)	Puhe (Audio)
0:00–0:05	[KOUKKU] Puhuja istuu pöydän ääressä, katsoo vakavana suoraan kameraan. Kamera zoomaa nopeasti (snap-zoom) lähemmäs kasvoja.	SUOMI ON VARARIKOSSA. ?	”Suomi velkaantuu miljardeja joka vuosi. Poliitikot tarjoavat näpertelyä tai juustohöylää. Se on valhe – se ei riitä.”
0:05–0:15	Puhuja nousee seisomaan tai elehtii käsillään vakuuttavasti. Taustalle ilmestyy iso punainen graafi, joka näyttää valtion velkakierteen.	14–16 MILJARDIA. ?	”Me emme elä yli varojemme, vaan yli tuottavuutemme. Tarvitsemme radikaalin remontin, joka tuo 14–16 miljardin euron vuotuiset säästöt.”
0:15–0:30	Nopea leikkaus: kuvituskuvaa toimistotyöstä tai roboteista. Ruudulle pamahtaa iso tekoäly-ikoni.	TEKOÄLYLOIKKA ?	”Aloitetaan 8 miljardin tekoälyloikalla. Siirretään virastobyrokratia koneille ja otetaan sote-pomojen rahat suoraan hoitotyöhön. Säästöillä pudotamme ruoan ALV:n 4 prosenttiin – ruokakassisi halpenee heti!”
0:30–0:45	Leikkaus takaisin puhujaan. Hän osoittaa sormella kameraa. Ruudulla vilkkuu luku 66 MILJARDIA.	66 MILJARDIA KOTIIN ?￰ﾟﾇﾮ	”Toiseksi: meidän omia eläkerahojamme makaa ulkomailla 300 miljardia. Me kotiutamme sieltä lailla 66 miljardia euroa takaisin Suomeen.”
0:45–1:00	Kuvituskuvaa sähkölinjoista ja muuntajista. Ruudulla teksti puolitetuista hinnoista.	SÄHKÖVERKOT VALTIOLLE ⚡	”Näillä rahoilla ostamme sähköverkot takaisin kansalliseen omistukseen. Ei ulkomaista rahastusta – siirtohinnat painetaan kuluttajille omakustannushintaan!”
0:00–1:15	Puhujan ilme tiukentuu. Ruudulla näkyy Suomen passi ja sosiaaliturvakortti.	TUET VAIN SUOMALAISILLE ?	”Kolmanneksi: haittamaahanmuuton 10,5 miljardin jättilasku katkaistaan. Sosiaaliturva kuuluu vain suomalaisille. Ulkomaalaisille kiinteä tuki – jos sillä ei tule toimeen, on poistuttava maasta.”
1:15–1:30	Musiikki saavuttaa huippunsa. Tempo kiihtyy. Nopea leikkaus yrittäjän arkeen (esim. paja, tehdas tai startup-toimisto).	VIRON VEROMALLI ?	”Yritystuet poistetaan, mutta tilalle tuodaan Viron veromalli. Investoinnit ja työllistäminen muuttuvat täysin verovapaiksi!”
1:30–1:40	[LOPPULAKAUS] Kamera zoomaa tiukasti puhujan kasvoihin. Musiikki loppuu seinään viimeisen sanan kohdalla.	JOS ON TAHTOA! ?	”Virkamiehet väittävät, ettei rakenteita voi muuttaa. Se on valhe. Järjestelmät on tehty ihmisten päätöksillä, ja ne voidaan ihmisten päätöksillä myös korjata. Kaikki on mahdollista, jos on tahtoa!”