Olen viettänyt tällä viikolla elämäni rahattominta viikkoa. Olen sijoittanut kaikki rahani taidenäyttelyyni. Tavoitteeni on saada muotokuvapiirrokset kaikista Raution tohtoreista ennen Rautio-viikkoa valmiiksi. Tavoite näyttää toteutuvan ainakin melkein sillä vielä on kolme muotokuvapiirrosta tekemättä. Kahdesta on olemassa valokuvat joten 20 Raution tohtorista tulee muotokuvapiirrokset valmiiksi suunnitelmani mukaisesti. Valitettavasti minulla ei ole rahaa ostaa kehyksiä näihin muotokuvapiirroksiin ja siksi niiden vieminen taidenäyttelyyn ei ole mahdollista.
Olen odottanut että Kalajoen 500-vuotisjuhlatoimikunta olisi huomioinut minun Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa käsittelevän taidenäyttelyni. Suunnitelman mukaan asia olisi pitänyt käsitellä Kalajoen kaupunginhallituksen toukokuun kokouksessa. Nähtävästi huolestumisen toimikunnan toiminnasta on ollut aiheellinen. Minuun ei ole oltu virallisesti yhteydessä asian tiimoilta lainkaan. Onko se katsottava 40 vuotta jatkuneen syrjintäni jatkeeksi?
Olen huomannut, että totuudenpuhujalla ei ole ystäviä. Olen esittänyt kiistattomat todistusaineistot blogeissani suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille syyttömyydestäni niihin rikoksiin, josta minut on tuomittu. Viranomaiset ja tiedotusvälineet kieltäytyvät reagoimasta totuuteen. Olen reagoinut voimakkaasti Kalajoen terveyskeskuksen säilyttämisen puolesta ja olen tuonut selkeästi esille ne laittomudet mitkä ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Kukaan ei reagoi asiaan. Kaikki vaikenevat. Totuuden puhujalla ei ole ystävää.
Raskas oikeustaistelu on verottanut niin henkisiä kuin fyysisiäkin voimiani. Sairaudet vaikuttavat siihen, että joudun tarkkailemaan erittäin tarkasti elimistöäni. On katsottava millaista treeniä elimistöni kestää. On suuri aivoinfarktin vaara. Siksi on harrastettava liikuntaa kontrolloidusti. Tänään kävin kuitenkin 20 km pyörälenkin pitkästä aikaa.
Pyörälenkillä palatessani Hiekkasärkiltä päin huomasin Meinalan tienhaarassa erikoisen asian. Auto oli pysähdyksissä Meinalan tien risteyksessä niin, ettei sitä voinut ohittaa vasemmalta eikä oikealta. Auto ei vilkuttanut mihinkään suuntaan vaan oli liikenteen tukkona. Autojono oli jo satoja metrejä. Nousin pyörätieltä 8-tielle ja menin etummaisen auton luo ja kysyin: ”Mitä helevettiä sinä jätkä meinaat?” Auto lähti äkäisesti liikkeelle ja niin autojono pääsi liikkeelle.
Kalajoella tapahtuu outoja asioita. Tokmannin oven vieressä päivysti nuori huppupäinen mies ja tuli kerjäämään minulta rahaa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Siksi kysyin häneltä, että kuka Sinä olet ja mikä on Sinun ongelmasi? Halusin auttaa kaveria. Rahaa minä en antanut. Huppupäinen nuori mies hieman säikähti ja lähti kävelemään tien toisella puolelle. Mielestäni viranomaisten on syytä selvittää kuka tämä nuori mies on ja miksi hän on kerjäämässä rahaa ostoskeskuksen ovenpielessä.
Seuraavaksi kerron noitavainoista Kalajoella sekä Kalajoen lukion historiasta.
Noitavainoja Kalajoella
Noitaoikeudenkäynnit olivat vielä 1500- ja 1700-luvuilla yleisiä Suomessa. Pohjanmaan rannikkoseutu ja läntinen Suomi yleensäkin oli kärjessä noituudesta tai taikuudesta syyttämisessä. Epäilyyn ei paljon tarvittu, kun "vanhaa kerjäläisakkaa" Valpuri Tuomaantytärtä epäiltiin Kalajoella 1692 noituudella vahingoittamisesta ja tämä hämmästeli ääneen, että "mitä hittoa voi tapahtua pelkästä ilkeydestä", oikeus piti lausahdustas "melkein tunnustuksena".
Kalajoen
Etelänkylää pidettiin ainakin 1500-luvun puolivälissä noituuden
tyyssijana ja Antti
Antinpoika Piilikouru tuomittiin
40 markan velhoussakkoon vuonna 1556.
Muutamaa vuotta myöhemmin
epäilyt noituudesta kohdistuivat Rautia-nimistä tilaa
Etelänkylässä isännöineeseen Martti
Rautiaan,
joka oli ison talon isäntä ja lisäksi osakkaana
hylkeenpyyntiyhtiössä. Hän riitautui Kalajoen kirkkoherraksi
tuleen Gregorius
Henrikinpojan kanssa.
Greus-pappi oli itse tuomittu 1568 aviorikoksesta kuolemaan, mutta
oli selvinnyt lopulta korkeilla sakoilla. Martti
Rautia sai
yllytetyksi kalajokiset jäämään pois epäsuositun kirkkoherransa
jumalanpalveluksista. Kirkkolakko kesti melkein kaksi kuukautta ja
sen seurauksena Rautia
tuomittiin
1572 kuolemaan kapinoinnista, mutta rangaistus muutettiin sadan
markan sakoksi.
Seuraavina vuosina häntä syytettiin melkein kaikista kirkkoherralle sattuneista vahingoista. Talvikäräjillä 1574 Rautiaa syytettiin karhun nostamisesta Gregoriuksen karjaan. Näyttöä ei kuitenkaan noituudesta löytynyt.
Vuorenkallio oli Kalajoen mestauspaikka
Kalajoen käräjillä luettiin vuosina 1626-1712 eri syistä 28 kuolemantuomiota, joista ainakin osa pantiin täytäntöön Vuorenkalliolle pystytetyssä hirsipuussa tai sen lähellä sijainneella mestauslavalla.
Rovasti Vilho Kivioja on kertonut kuulleensa nuoruudessaan iäkkäältä naiselta toteamuksen: "Tässä Vuorenkalliolla oli Kalajoen ensimmäinen kansanopetuspaikka. Mestauspölkky opetti oikeita tapoja."
Myöhemmin
mestauspaikka siirrettiin Keihäsojan pohjoisrannalle, lähelle
Simunansuota.
Kalajoella mestauksia 1600-luvun lopulla
toimittanut Kruunupyyn pyöveli Heikki
Hakalainen päätti
myös monien noituudesta tuomittujen päivät. Hänen "uransa"
alkoi 1660, jolloin Turun pyöveli vihki miehen tehtäväänsä
leikkaamalla Hakalaiselta
toisen
korvan.
Kiihkeänä vainovuonna 1677 hänen mestauskirveensä
teloitti kuusi noitaa Vöyrillä ja yhden sekä Mustasaaressa että
Närpiössä.
Rautiolainen nuori mies Erkki Pekanpoika Räihälä tuomittiin kuolemaan 1577 aviorikoksestaan irtolaisnaisen kanssa. Hänet kuitenkin armahdettiin vaimonsa pyynnöstä ja sakko oli köyhälle miehelle vain 10 markkaa. Varakas pappi Gregorius Henrikinpoika joutui maksamaan vastaavasta palvelijattarensa kanssa tekemästään hairahduksestaan vuotta aikaisemmin 225 markkaa säästääkseen henkensä. Papin armahdusta perusteltiin hänen oman aviopuolinsonsa sairaudella. "Vaimo - kuten silmin saattoi havaita - oli sairas, halvaantunut, raihnas ja taitamaton vaimon tehtäviin niin, että kirkkoherra vain suurin vaivoin saattoi asua ja elää hänen kanssaan hyödyttömien elkeidensä vuoksi".
Jos kumpikin aviorikokseen syyllistynyt oli naimisissa, heidät tuomittiin armotta kuolemaan. Kalajoella tämän armottoman kova kohtalo tuli 1693 lautamiehen pojan Pekka Sipinpoika Untisen ja Kirsti Laurintyttären osaksi. Jälkimmäisen mies oli sotapalveluksessa Baltiassa ja vaimo piti laitonta ja riettaaksi muuttunutta krouvia Junnikalan maalla sijainneessa mökissään Etelänkylällä.
Kuolemanrangaistus seurasi myös sukurutsauksesta, jonka piiriin laskettiin pikkuserkutkin. Kalajoella ainoa tunnettu tapaus on vuodelta 1614, mutta pikkuserkkuansa lempinyt tynkäläinen armahdettiin.
Eläimiinsekaantujilla ei ollut missään tapauksessa toivoa armahduksesta. Heidän mestatut ruumiinsakin poltettiin roviolla. Vuosina 1692-1708 tämä tuli kolmen kalajokelaisen miehen kohtaloksi.
Lähdeainesto: Suur-Kalajoen historia, Lauri Järvisen kirjoitus Kalajoenseudussa
Kalajoen lukio 82 vuotta
Olen tämän kunnianarvoisen koulun kasvatti.
Kalajoen yhteiskoulun ja lukion alkuvaiheet
Kalajoen yhteiskoulun 10. lukuvuosi oli vuonna 1952-53. Toimintakertomuksen mukaan vieraina koulussa ovat käyneet lähetyssaarnaajat Helmi Sakari, Heikki Saari ja E.V. Koskinen kertoen Kiinasta ja Afrikasta. Kristillisestä teinityöstä antoi maisteri Hertta Muikkula esityksiä myös rainakuvin. Kevätlukukaudella esitettiin Suomi - Neuvostoliittoseuran puolesta filmit "Silmä" ja "Solu". Liikenne- ja raittiusopetusta on annettu ja niiden filmejä on käyty katsomassa. Mieslaulajat ja sekakuoro sekä Keski-Pohjanmaan maakunta kuoro ovat esiintyneet kahdesti koululla.
Koulun vuosikertomuksessa vuosilta 1955-56 kerrotaan kuinka koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi on kuluneena vuonna tehty uudelleen anomus valtioneuvostolle. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Untamo Sorasto ja koulun rehtorina Kyösti Anias. Kannatusyhdistyksen ja koko lähiseudun yksimielinen toivomus on, että tämä tärkeä asia saa pian myönteisen ratkaisun.
Kalajoen yhteiskoulun vuosikertomus vuosilta 1956-57 kertoo kuinka säännöllisen koulutyön ohella on ollut leimaa antavana johtokunnan ponnistelu oppilaitoksen edelleen kehittämiseksi. Jälleen on tehty anomus valtioneuvostolle koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi. Suunnitelma koulun lisärakennusta varten on saatu valmiiksi.Kekkosennäköinen mies -kirjassa kerrotaan, kuinka Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivänä seuraavan sisältöisen sähkeen: "Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä V. H: Kivioja." Sementtiä saatiinkin pian.
Valtioneuvoston päätös 16.5.1957
Valtioneuvosto on 16.5.1957 tekemällään päätöksellä laajentanut koulun yliopistoon johtavaksi. Vuoden 1951 lopulla valmistunut koulurakennus oli käynyt ahtaaksi. Molemmat ensimmäiset luokat oli sijoitettava Pohjankylän kansakoulun huoneistoon. Vapaaehtoinen työ koulun omassa piirissä on jatkunut voimakkaana. Ompeluillat myyjäisineen ja nukkearpajaisineen ovat tuottaneet noin 150 000 markkaa. Oppilaiden puolukkatalkoot järjestettiin entiseen tapaan ja niiden tuotto käytettiin opetusvälineiden hankkimiseen. Taitelijavierailuista mainittakoon oopperalaulaja Matti Lehtisen ja pianonsoittaja Pentti Koskimiehen konsertti sekä Yrjö Jyrinkosken lausuntatilaisuus. Koulussa toimi raittiusyhdistys "Raittiuden Vaalijat", jonka kuraattorina oli hum. tiet. Kand. Aino Rahko.
Koulun lisärakennus valmistui lukuvuoden 1958-1959 aikana. Koulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1960.
Lukukauden 1959-1960 toimintakertomus kertoo, että oppilaiden terveydentila on ollut hyvä, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut järjestetty kouluruokailu. 30 markkaa maksavan lämpimän aterian on säännöllisesti nauttinut lähes 200 oppilasta.
Lukukaudella 1960-1961 oppilasmäärä Kalajoen yhteiskoulussa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja luokkia oli kaikkiaan 13. Oppilaiden terveystilanne oli ollut hyvä. Ainoastaan yksi oppilas joutunut keskeyttämään opintonsa.
Lukukausi 1961-1962 oli Kalajoen Yhteiskoulun yhdeksästoista ja silloin siellä oli oppilaita 440.
Lukuvuonna 1962-1963 sikotautiepidemia oli koetellut lapsia, mutta vain pari oppilasta oli joutunut keskeyttämään opintonsa.
Lisärakennuksesta päätös
Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys oli tehnyt 1.8.1963 päätöksen arkkitehtitoimisto Toimi Hämäläisen piirtämän 3860 kuutiometrin suuruisen toisen lisärakennuksen rakentamisesta koulun omana työnä. Rakennustyöt aloitettiin 23.9.1963. Yhteiskoulun naistoimikunta oli tehnyt menestyksellistä ja uhrautuvaa työtä koulun parhaaksi. Ompeluseuratoiminta huipentui joulumyyjäisiin, joiden tuotto oli yli 1000 markkaa.
Lukuvuoden 1964-1965 suurimpia ilonaiheita oli lisärakennuksen valmistuminen. Muodollisesti pätevien opettajien määrä oli lisääntynyt lukukaudella 1965-1966. Lukukaudella 1966-1967 koulun kielenopetusta monipuolistettiin niin että pitkinä kielinä olivat sekä englanti että saksa. Lisäksi lukiossa oli mahdollisuus opiskella venäjää. Johtokunta asetti kokouksessaan 22.8.1966 rakennustoimikunnan laatimaan koulun kolmannen lisärakennuksen tilaohjelmaa. Uusi huonetilaohjelma hyväksyttiin 30.1.1967.
Kalajoen yhteiskoulu 25 vuotta
Vuoden 1967-68 toimintakertomus kertoo kuinka Kalajoen yhteiskoulu on toiminut 25 vuotta. Merkkivuotta on juhlistanut vain tiivis koulutyön aherrus. Neljännesvuosisadassa koulu on kasvanut pienestä tilapäisissä vuokratiloissa alkaneesta keskikoulusta yli 500 oppilaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun sisäisessä kehittämisessä on ollut pääpaino opetusvälineistön ja kirjaston kartuttamisessa.
Vuoden 1968-1969 toimintakertomus kertoo kuinka siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon syys- ja toukokuussa osoittautui onnistuneeksi uudistukseksi. Toimintakertomuksessa esitettiin toivomus, että muutos johtaisi kokonaan viisipäiseen työviikkoon.
Lukuvuonna 1969-1970 kohosi Kalajoen yhteiskoulun oppilasmäärä ensimmäisen kerran yli kuudensadan. Lukion oppilasmäärä oli 166.Kannatusyhdistyksen vaalikokous 29.4.1970 teki aloitteen lisätilojen rakentamiseksi Kalajoen yhteiskouluun kesän 1970 aikana. Rakennustyöt edistyivät nopeasti pitäjää koetelleesta metsäpalosta huolimatta. Loppukatselmus voitiin suorittaa 16.11.1970. Syyslukukauden alussa oppilasmäärä oli 647. Oppilaita oli nyt runsaammin Rautiosta, Alavieskasta, Himangalta ja Pyhäjoelta.
Koulu Kalajoen kunnalle
Koulun johtokunta asetti kokouksessaan 9.3.1972 toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kannatusyhdistyksen luovuttamisesta 1.8.1972 Kalajoen kunnalle siihen saakka, kunnes peruskoululain tarkoittama kunnan koululaitos perustetaan Kalajoelle. Kalajoen kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään 1.8.1974. Lukuvuosi 1973-1974 oli Kalajoen yhteiskoulun viimeinen. Lukuvuoden toimintaa onkin sävyttänyt peruskouluun siirtymisen valmistelu, kerrotaan toimintakertomuksessa. Toimintakertomusten kirjoittaminen lopetettiin 1980-luvun loppupuolella. Siksi olisi hyvä, että lukion historiasta kerättäisiin myös muistitiedot talteen. Kalajoen lukion historia ei saa olla musta aukko vaan siitä on tehtävä kuivan historiatiedon lisäksi haastatteluihin ja oppilaiden muistitietoihin perustuva mielenkiintoinen ja värikäs historiakirja. Kalajoen lukio ansaitsee oman historiakirjansa. Kalajoen lukio viettää 50-vuotisjuhliaan syyskuussa. Toivottavasti mahdollisimman moni entinen oppilas ja opettaja pääsee osallistumaan näihin juhlallisuuksiin.
Rehtoreista
Kalajoen lukion rehtorina toimi vuodesta 1963 lähtien 32 vuoden ajan Martti Isokoski. Lukion johtokunnan puheenjohtaja Untamo Sorasto lähestyi kirjeitse Martti Isokoskea Kälviälle ja ilmoitti, että Kalajoen lukio tarvitsee maakunnan miehen rehtoriksi. Isokoski seurasi tehtävässä Eero Vehmasta. Kalajoen lukion nykyinen rehtori on Riku Saksholm.
Kalajoen lukion tapahtumia iskulauseina
1950-luku
1955 - 1957: anottiin kolme kertaa valtiolta lupaa aloittaa lukiokoulutus
1957: Lukiokoulutuksen aloitus, ongelmana tilojen ahtaus.
1958: ensimmäisen lisärakennuksen valmistuminen.Raittiusyhdistys, teinikunta ja urheilutoiminta voimissaan
1959: kouluruokala aloitti toimintansa, ruoka oli maksullista peruskoulun tuloon, vuoteen 1974, asti.
1960-luku
1960: ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat, 11 kpl Aamuhartaudet pidetään vanhassa juhlasalissa.
1961-62: jääkiekonpeluu alkaa Kerhojen vireä toiminta: näytelmä-, moottori-, shakki- ja matikkakerho Paljon urheilutoimintaa: ottelut naapurikouluja vastaan Suuret luokkakoot: jopa 40 oppilasta luokassa
1963: Martti Isokoski rehtoriksi
1964: toisen lisärakennuksen valmistuminen (mm. liikuntasali)Ala-arvoisia arvosanoja valtava määrä: jopa 56 nelosta!
1966-67: Ops-uudistus: englanti saksan rinnalle pitkäksi kieleksi, venäjän ja kemian opetus alkoi.
1968: keskusradio otettiin käyttöön 5-päiväisen työviikon kokeilu Miesopettajien kravattipakko Opettajien teitittely, vastatessa noustiin ylös
1970-luku
1970: uudistettu lukusuunnitelmaÄidinkielen yo-kokeeseen kaksi koepäivää. Vain parempi aine otettiin huomioon arvosanassa (käytössä vuoteen 2006 asti)Yo-arvosteluun mukaan l:n, c:n, a:n ja i:n lisäksi m ja b. Kolmas lisärakennus valmistuu 1972: Yo-arvosanojen ääneen luku kevätjuhlassa ja tulosten julkistaminen vuosikertomuksissa loppuu
1973: kouluneuvosto aloittaa toimintansa
1974: peruskoulujärjestelmään siirtyminen, lukio irtaantuu omaksi kouluksi Tilat ahtaat: ruokailu luokissa, aterian hinta 30 p. Koulukyyditys lukiolaisille ilmainen Martti Isokoski lukion rehtoriksi, Väinö Oksanen yläasteen rehtoriksi.
1975-76: lukukausimaksu 135 mk
1978: neljäs lisärakennus (uusi juhlasali, kirjasto, opettajain tilat, opetustiloja)1973-77: yo-tulosten äänimäärä 4,09 (koko maassa 3,9)
1973: kouluneuvosto aloitti toimintansa1977: kielten yo-kokeet uudistuivat (kuullun ja luetun ymmärtämisosiot)
1979: oppilaskunnan perustaminen
1980-luku
1980: uusi urheilukenttä
1982: kurssimuotoisuus: 6-jaksojärjestelmä, kurssikohtainen arvostelu, ATK käyttöön lukiossa
1985: kouluneuvoston tilalle johtokunta
1987: ensimmäinen oppilaskunnan järjestämä lasketteluretki
1989: abi Antti Haapakoski saavuttaa EM-kultaa 110 m aitajuoksussa
1990-luku
1990: ensimmäinen juhlava vanhainpäivä (häät teemana)
1993: yo-kirjoitukset seurakuntakodilla rakennustöiden vuoksiuusi lukiorakennus ja auditorio
1994: uuden lukiorakennuksen vihkiäisjuhla
1995: Martti Isokoski eläkkeelle, Väinö Oksanen rehtoriksi
1995: luokaton lukio, uusi Ops ja tuntijako
1996: yo-kokelas saa lukemastaan oppimäärästä riippumatta valita vapaasti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen tai reaalikokeen yo-arvosteluun tuli e, l:stä tuli super-l
2000-luku
2005: uusi OPS ja tuntijako2005: uusi yo-koe: kirjoitettava vähintään neljä ainetta, joista vain äidinkieli kaikille pakollinen
2006: ainereaali
2007: äidinkielen kokeen uudistuminen: tekstitaidon koe ja esseekoe, molemmat vaikuttavat arvosanaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti