lauantai 31. elokuuta 2024

MA 02.09.2024 Eläkkeellä oleva syyttäjä teki minusta rikosilmoituksen

 



Eläkkeellä oleva syyttäjä on tehnyt minusta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.20.07.2023. Voin kuvitella tilanteen. Hän juo postitse tilaamiaan oluita ja lukee blogejani. Höyryissään hän kommentoi blogiani seuraavankaltaisella kirjoituksella


sotamies svejk kommentoi postausta

1.11.2018

Älä annat witukselle valtaa.


Kun hän on selvinnyt höyryistään, niin hän on perunut rikosilmoituksensa 06.08.2024. Nähtävästi hän on huomannut, että hän itse on aiheuttanut Erkki Aholle valtavan taloudellisen vahingon ja hänen oma kunniansa on sen rinnalla kuin kanan kusi valtameressä. Erkki Aholla on kiistattomat todistusaineistot asioista kirjoitettuna ja kopioituna kirjaan Olet Maamme Armahin Suomenmaa


sekä esitetty videoilla ja blogikirjoituksina


https://www.erkkiaho.com/blogit.html


Lisäksi asiat on esitetty Erkki Aho taidenäyttelyssä taideteosten ja historiikkien avulla. Hän itse on päässyt mukaan taidenäyttelyyn muotokuvapiirroksen kanssa, jossa on kullitetut kehykset.




PE 09.08.2024 Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/pe-09082024-erkki-ahon-taidenayttely.html


Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

Lisäksi rikokset ovat vielä avoimia, koska ulosotto on voimassa mm. Markku Kosken, Mikko Kovalaisen ja Sarianne Ervastin kunnianloukkauksen osalta. Kahdessa ensimmäisessä syyttäjä itse oli ratkaisevassa roolissa ja kahdessa muussa kunnianloukkausjutussa, josta minut on tuomittu.

Miksi poliisi ei ole tutkinut asioita? Miksi poliisi on suojellut rikollisia? Suomen valtio on vahingonkorvausvelvollinen. Pyydän oikeusministeriä ja valtionvarainministeriä maksamaan tililleni vahingonkorvaukset valtavista taloudellisista tappioista ja henkisistä kärsimyksistä ilman aiheetonta viivytystä.


Kalajoki 01.09.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

Tiedoksi ja toimenpiteitä varten oikeusministeri Leena Meri, valtiovarainministeri Riikka Purra, sisäministeri Lulu Ranne

SU 01.09.2024 Kalajoen kaupunki ja JEDU – surkeaa



Kalajoen kaupunki ei voi päättää JEDU:n Arteman toimipisteen kehittämisestä, sillä toiminnan kehittämisen jarruna ovat muut JEDUn kunnat. Kuntien välinen kilpailu ammattikoulutuksessa on erittäin kovaa. Siksi Kalajoen Arteman asema on epävarmalla pohjalla. Sen kehittämisestä päättävät ulkopuoliset eli muiden kuntien edustajat. Kalajoen kaupunki joutuu nyt luopumaan Koulukampus-hankkeestaan JEDU Arteman kanssa. Järkyttävää oman edun tavoittelua JEDUN kunnilta.


Otan vielä esimerkkinä tästä kilpailusta terveyskeskusten vuodeosastojen kesken. Koska siitä päättivät Kalajoen ulkopuoliset edustajat niin vuodepaikat siirrettiin Nivalaan. Nivalan kaupunhallituksen puheenjohtaja Riittaa Niittykoski on Pohteen aluehallituksen jäsen.


Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokilaaksojen_koulutuskuntayhtym%C3%A4

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva sekä Ylivieska.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus JEDUa, jolla on toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla eli Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Siikalatvan Piippolassa ja Ylivieskassa.



Luopuminen Kalajoki Kampus -yhteishankkeesta

Kaupunginhallitus 02.09.2024 578/00.01.02/2024

Valmistelija tekninen johtaja Marko Raiman ja kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto Kalajoen kaupunginvaltuusto on päättänyt (Kvalt 29.9.2020 § 62), että Kalajoen kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Jedun kanssa yhteishankkeeseen, jonka tuloksena rakennetaan Kalajoki Kampus. Kampuksen tiloihin tulisi tilat Jedulle, lukiolle ja muille erikseen päätettäville toiminnoille. Kampus-hankkeen ideointi on lähtenyt liikkeelle Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun yhteydenotolla toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistämisestä sekä yhteisen oppilaitoskiinteistön rakentamisesta. Jedun toimitiloissa tehdyn kuntoselvitykseen perustuen todennäköisin vaihtoehto on ollut, että koulutuskuntayhtymä tulee korvaamaan nykyisen päärakennuksen tilat uudisrakennuksella.

Tässä rakennushankkeessa olisi mahdollista toteuttaa tilat myös lukiolle ja muodostaa toisen asteen koulutuksen yhteinen kampus. Valtuuston hyväksymien talousarvioiden mukaisesti Kalajoen kaupunki on aktiivisesti edistänyt viimeisen neljän vuoden aikana Kampuksen toteutumista muun muassa erilaisissa työryhmissä. Kalajoen kaupunki on varannut hankkeeseen 10,35 M€, josta osakepääomana ja sijoitettuna vapaana omana pääomana 3,105 M€ ja antolainana 7,245 M€.

Kalajoen kaupunki on tehnyt asemakaavan muutoksen kampuskortteliin. KVRurakka-asiakirjat on valmistuneet ja niissä on määritetty Jedun sekä Lukion tilantarpeet tilaohjelmassa. Kampuksen suunnittelu- ja rakennushankkeen edistämistä on tarkasteltu uudestaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen tilannetta on käsitelty valtuuston iltakoulussa. Lisäksi Jedu ja Kalajoen kaupunki ovat selvittäneet vaihtoehtoisia tilaratkaisuja. Hankkeen jatkaminen ei kuitenkaan näyttäydy enää Kalajoen kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisena nykyisessä toimintaympäristössä.

Lukion ja liikuntatilan osalta tilaratkaisuja tarkastellaan omana päätösasianaan. KALAJOEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 16/2024 27 Kaupunginhallitus 02.09.2024 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Kalajoen kaupunki päättää luopua Kalajoki Kampus -yhteishankkeesta.


Kaupunginhallitus 02.09.2024 578/00.01.02/2024

Valmistelija tekninen johtaja Marko Raiman ja kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto Lukio Kalajoen lukio sijaitsee tällä hetkellä Merenojan yhtenäiskoulun vieressä. Lukion sijoittuminen yhtenäiskoulun lähelle on ollut perusteltua sekä yhteisen henkilöstön että myös yhteiskäyttöisten tilojen vuoksi esim. ruokailutilat, oppilashuolto ja musiikkitilat. Merenojan koulun läheisyydessä on liikuntasalin päässä riittävä tila uuden lukion rakentamiselle. Uudesta lukiorakennuksesta tulisi olla sisäyhteys koulurakennukseen kengättömyyden vuoksi tai Merenojan koulurakennuksen tulisi järjestää lukiolaisten kenkien ja vaateiden säilytys.


Lukiohankkeen tilat vastaisivat aiemman Kampus-hankkeen tilatarvetta ja laajuus olisi noin 3 000 m² ja hinta-arvio hankkeelle 8,5 M €. Liikuntatila Marttilantien liikuntasalin purkamisen myötä uuden liikuntatilan rakentamisen tarve kasvaa. Liikuntatila pyritään mitoittamaan täysimittaiselle salibandy kentälle sopivaksi. Uusi liikuntatila voitaisiin toteuttaa Merenojan urheilupuistoon, jos on muitakin liikuntatiloja ja paikkoja.

Liikuntatila tulisi rakentaa kustannustehokkaasti ja siihen on käytössä 4 M€. Toiminnot sovitetaan 4 M€:n rakennuskustannukseen. Lukion ja Merenojan urheilupuiston uuden liikuntatilan hankesuunnitelmat laaditaan vuonna 2025. Hankesuunnitelmissa määritetään tarkemmin hankkeiden laajuudet, toiminnot, laatutasot, arkkitehtuurin ja muut tavoitteet. Hankkeiden suunnittelu vuonna 2026 ja toteutus vuosina 2027– 2028. Hankkeiden toteutuksen vaatimat investointimäärärahat huomioidaan investointisuunnitelmassa 2025-2030.


KALAJOEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 16/2024 29 Kaupunginhallitus 02.09.2024 Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että

  1. Lukiolle rakennetaan uudet tilat Merenojan yhtenäiskoulun yhteyteen liikuntahallin päähän. Hankkeen laajuus on noin 3 000 m², hinta-arvio 8,5 M€. Hankkeessa kiinnitetään huomioita arkkitehtuuriin ja rakennuksesta pyritään tekemään kaupunkikuvallisesti näyttävä.

  2. 2) Merenojan urheilupuistoon rakennetaan liikuntatila, jonka laajuus ja toiminnot pyritään sovittamaan 4 M€ kustannusarvioon.


Erkin kommentti:

Lukion ja liikuntatilojen rakentaminen on Merenojan alueelle on todella hyvä asia. Tämä ratkaisu mahdollistaa erittäin hyvän yhteistyön oppilaitosten välillä. Myös erilaisten ruurempienkin urheilutapahtumien keskuksena Merenojan koulukeskus on mahdollinen.

Olen edelleen sitä mieltä, että Kalajoen pientalousalueen perustaminen olisi erittäin tarpeellinen ja hyvä asia. Kalajoen pientalousalueena muodostaisivat Kalajoen kaupunki, Alavieskan kunta, Merijärven kunta ja Pyhäjoen kunta. Silloin voisimme taata Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston vähintäänkin 46 paikan toiminnan edellytyksenä se, että Suomen valtio vastaisi erikoissairaanhoidosta. Siis palattaisiin entiseen toimintaan perusterveydenhuollon osalta. Siihen kuuluvat palvelukodit ja palvelukeskukset vanhuksille. Myös Artema palautettaisiin takaisin Kalajoen pientalousalueen hoidettavaksi. Silloin voitaisiin kouluttaa oppilaita pientalousalueen yritysten ja palvelukotien, palvelukeskusten ja terveyskeskuksen tarpeisiin. Kalajoen kristillinen opisto olisi keskeinen opetuspaikka hoitohenkilöstön koulutuksessa.  Lisäksi voitaisiin järjestää työvoimapalveluiden ja yrityspalveluiden toiminta yhteistyöksi Arteman kanssa.

perjantai 30. elokuuta 2024

LA 31.08. 2024 Sen lauluja laulat jonka leipää syöt


Vastine Pohteen aluehallituksen puheenjohtajan toimintaan


Sotealueelta kipakka listaus ongelmien syistä ja vastaus alueita syyttäville poliitikoille: "Väitteet eivät pidä paikkaansa”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010663553.html


Esimerkki Pohteen toiminnasta. Potilas kuljetettiin ambulanssilla Kalajoelta Kuusamoon hoitoon. Onko tässä mitään järkeä? Välinepuolelta löytyy vastaavia esimerkkejä. Tapani Tölli ei tiedä mistä puhuu. Pohteen toiminta Kalajoella ja Kalajoen suhteen on täysin järjetöntä.


Aktiivinen

Erkki Aho

Kalajoki-Kuusamo etäisyys autolla ajaen on 345,7 km ja matkaan kuluu aikaa 4h 15min. Jos omaiset haluvat käydä katsomassa potilasta, niin pitää ottaa töistä vapaata ja varata matkoihin aikaa vähintäänkin 8 tuntia 30 minuuttia. Jos ei ole autoa niin tehtävä on mahdoton. Joka tapauksessa kulut omaisille ovat järkyttävän suuret.

Otan toisen esimerkin välinehuollon puolelta. Jos Kalajoella menee väline rikki, niin se on korjattu Kalajoella. Nyt ei korjata vaan tuodaan uusi väline rikki menneen tilalle. Muita esimerkkejä Pohteen älyvapaasta toiminnasta löytyy muitakin. Suurimmat virheet on tehty vuodeosaston lakkauttamislaskelmissa. Ne on suomeksi sanottuna täysin virheelliset ja vääriin tietoihin perustuvat. Vuodeosaston sulkemispäätöskin poistettiin Pohteen sivuilta, koska perustelut eivät kestä päivänvaloa.

Ymmärrän Pohteen aluehallituksen puheenjohtajan toimintaa, sillä sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Kyllä raha kelpaa.


Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF


Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450



Miksi Pohde on poistanut sivuiltaan aluehallituksen päätöksen?


Kalajoen kaupungin ja kalajokisten mielipidettä ei ole asian käsittelyssä otettu huomioon. Heidän ääntää ei ole kuultu. Heille ei ole esitetty todellisiin oikeisiin tietoihin perustuvia perusteluita Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemiseksi.

On selvitettävä mikä rooli on Pohteen aluehallituksen jäsenellä Nivalan kaupunginhallituksen jäsenellä Riitta Niittykoskella on siihen, että Kalajoen vuodeosaston paikat siirrettiin Nivalan terveyskeskukseen. Onko poliittista ohjausta tapahtunut? Riitta Niittykoski on lestadiolainen ja epäilen, että Kalajoen vuodeosaston sulkemispäätöksen on tehnyt virkamies Päivi Peltokorpi on sukutaustan mukaan ehkä lestadiolainen. Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli on lestadiolainen ja merkittävä osa Pohteen aluehallituksen jäsenistä on lestadiolasia. Oulun poliisi ei tutki asiaa koska merkittävä osa Oulun poliiseista on lestadiolaisia,

Osittain tämän kirjoituksen johdosta Tapani Tölli pyysi Helsingin Sanomia avukseen.

TO 29.08.2024 Hyvinvointialueet tulee lopettaa jotta voidaan pelastaa sairaalaverkko

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/to-29082024-hyvinvointialueet-tulee.html

Keskiviikkona 28.08.2024 klo 14.30 – 15.00 kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Timo Mehtälä vierailivat Kalajoella. Annoimme heille ankaraa palautetta SOTE-asioista kertomalla heille POHTEEN järjettömästä toiminnasta Kalajoella esimerkkien kera. Kansanedustaja Mattila pyysi asiat kirjallisena. Tämä tilanne Kalajoella on todella järkyttävää virkavallan väärinkäyttöä.

Kalajoen kaupunki on tehnyt asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen, mutta mitään ei ole tietääkseni tapahtunut. Minä tein asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille, mutta poliisi ei ymmärtänyt asioista sen enempää kuin sika tuulimyllystä. Pyysin sen jälkeen Oulun poliisipäällikköä tulemaan Kalajoella niin minä väännän asiat ratakiskosta. Oulun poliisipäällikköä asia ei ole kiinnostanut. Olen hiillostanut asiassa ministeri sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa, mutta hän välttelee vastuuta. On järkyttävää, että virkamies Pohteessa voi menetellä miten haluaa. On järkyttävää miten POHTEEN hallitus ei ota vastuuta asioista. Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto on palautettava mahdollisimman pian takaisin. Erikoissairaanhoito on Suomen valtion otettava vastuulleen ja palautettava sairaalapalvelut Kalajoella takaisin.

Olen kirjoittanut tästä asiasta blogissani

KE 21.08.2024 Hyvinvointialueet on lakkautettava

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/ke-21082024-hyvinvointialueet-on.html


Kalajoki moittii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen supistusaikeita

https://yle.fi/a/74-20059162


TO 15.08.2024 Kalajoen kuuluisien sairaalapalvelujen tuhoaminen (nettikirja sivuja 103 )

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/to-15082024-kalajon-kuuluisien.html



Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajan


veera.paananen@hs.fi , erja.ylajarvi@hs.fi kaisa juuso  petteri orpo riikka purra , lulu ranne


keskiviikko 28. elokuuta 2024

PE 30.08.2024 Pientalousalueet Soten ratkaisuksi.


SOTEN EY-TAUSTA

https://www.jormajaakkola.fi/sote

Huomasin, että Mauri Pekkarinen on luonut nuo esittämäni pientalousalueet jo vuonna 1993 Soten ratkaisuksi. Mielestäni Pekkarisen suunnitelma tarvitsee päivityksen tähän aikaan.


Siis hyvinvointialueet on lakkautettava ja ne on korvattava pientalusalueilla. Näin säilyvät peruspalvelut kansalaisilla. Kunnat korvataan pientalousalueilla. Samalla Suomen valtio säästää valtavan rahasumman. Näkemykseni mukaan pientalousalueita voisi olla hieman enemmän kuin Pekkarinen esityksessään esittää. Minun näkemykseni mukaan n.100 pientalousaluetta. Erikoissairaanhoito on siirrettävä kokonaan Suomen valtion kustannetavaksi. Perusterveydenhuolto on siirrettävä takaisin pientalousalueen vastuulle.


Väestön ikääntyminen on tosiasia. Vanhuksille on järjestettävä kodinomainen vanhuus lähellä omaisiaan. Se voidaan toteuttaa rakentamalla vanhuksille palvelukoteja ja palvelukeskuksia. Kun tällainen rakennusprojekti käynnistetään niin se merkitsee talonrakennusalalle runsaasti rakennuskohteita. Samalla sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat erittäin suuret. Rakentamisen kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät. Se on valtava piristysruiske alalle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Samalla pienyritystoiminta räjähtää käsiin. Vanhusten palvelut työllistävät merkittävän määrä kansalaisia.



Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky

Erkki Aho


TO 29.08.2024 Hyvinvointialueet tulee lopettaa jotta voidaan pelastaa sairaalaverkko

 

Keskiviikkona 28.08.2024 klo 14.30 – 15.00 kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Timo Mehtälä vierailivat Kalajoella. Annoimme heille ankaraa palautetta SOTE-asioista kertomalla heille POHTEEN järjettömästä toiminnasta Kalajoella esimerkkien kera. Kansanedustaja Mattila pyysi asiat kirjallisena. Tämä tilanne Kalajoella on todella järkyttävää virkavallan väärinkäyttöä.

Kalajoen kaupunki on tehnyt asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen, mutta mitään ei ole tietääkseni tapahtunut. Minä tein asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille, mutta poliisi ei ymmärtänyt asioista sen enempää kuin sika tuulimyllystä. Pyysin sen jälkeen Oulun poliisipäällikköä tulemaan Kalajoella niin minä väännän asiat ratakiskosta. Oulun poliisipäällikköä asia ei ole kiinnostanut. Olen hiillostanut asiassa ministeri sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa, mutta hän välttelee vastuuta. On järkyttävää, että virkamies Pohteessa voi menetellä miten haluaa. On järkyttävää miten POHTEEN hallitus ei ota vastuuta asioista. Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto on palautettava mahdollisimman pian takaisin. Erikoissairaan hoito on Suomen valtion otettava vastuulleen ja palautettava sairaalapalvelut Kalajoella takaisin.


Olen kirjoittanut tästä asiasta blogissani

KE 21.08.2024 Hyvinvointialueet on lakkautettava

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/ke-21082024-hyvinvointialueet-on.html

Samassa blogissani olen kertonut myös YLE:n säästöistä. YLE:ssä voidaan säästää jos halutaan. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,8 prosenttia. Vuonna 2022 kaikki tuotot olivat 514,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 Ylen kaikki kulut olivat 525,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 kaikki kulut olivat 517,1 miljoonaa euroa.

Ylen toimitusjohtajan, ylioppilas Ylä-Anttilan palkka luontoisetuineen oli viime vuonna 340.974 euroa. Lisäksi hän sai tulospalkkiota 21.528 euroa, joten kk-palkaksi tuli yli 30.200 euroa.

Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradioyhtiö ERR pärjää 42 miljoonan euron vuosirahoituksella. Hän huomauttaa, että jokainen veronmaksaja, Viron valtion budjetin kautta, maksaa vain 4,5 euroa vuosittain Viron yleisradioyhtiölle.


Olen kirjoittanut blogissani Suomen valtion muista säästökeinoista.

TI 20.08.2024 Missä olemme? Minne haluamme mennä?, Kuinka aiomme päästä perille?, Mitä tulee maksamaan?, Kuka vastaa?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/ti-20082024-missa-olemme-minne-haluamme.html

Suomen valtio voi säästää jos on halua ja tahtoa.


Olen kirjoittanut blogissani oikeusjärjestelmän uudistamisesta, mikä säästäisi Suomen valtion menoja sadoilla miljoonia ja takaisi kansalaisia perustuslain mukaisen oikeusturvan.

MA 19.08.2024 Oikeusjärjestelmän uudistaminen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/ma-19082024-oikeusjarjestelman.html


Aikanaan Suomen Natura-asia toteutettiin vastoin EY:nn direktiivejä. NATURA

https://naturansalat.blogspot.com/2011/06/natura.html

Suomi jätti EU:n komissiolle tammikuussa 1996 valtion maita koskevan Natura 2000-kohdeluettelon, jonka valmisteluun osallistuivat ympäristöministeriö, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos.

Alueelliset ympäristökeskukset tekivät ehdotuksensa Natura 2000-verkostoon mukaan otettavista kohteista omilta toiminta-alueiltaan ilman direktiivien edellyttämiä koko maan tietoja ja arviointeja. Ehdotukset sisälsivät, myös yksityisten omistuksessa olevia uusia alueita. Joidenkin vanhojen suojelukohteiden rajauksia tarkistettiin. Ympäristökeskukset toimittivat ehdotuksensa ympäristöministeriölle lokakuussa 1996.

Ympäristöministeriön vuonna 1997 kuulemista varten nähtäville asettamaan suojeluehdotukseen otettiin mukaan 170 000 hehtaaria erilaisten toteutumattomien suojeluohjelmien lisäksi myös ulkopuolisia alueita, joista 100 000 hehtaaria oli yksityismaita. Ympäristöministeriön ehdotuksesta maanomistajat jättivät 14 300 muistutusta. Muistutusten perusteella Natura-alue pieneni 263 000 hehtaaria eli viidellä prosentilla. Jatkomuistutuksia maanomistajat tekivät lähes seitsemän tuhatta.

Natura on vaiettu valtiosalaisuus

Suomen Natura luonnonsuojelualueet ovat syntyneet direktiivien ja EU:n tuomioistuimen päätösten vastaisesti. EU:n luonto- ja lintudirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön pelkästään luonnonsuojelulain 64 §:lään kirjatulla yleisvaltuutuksella, jossa vain todetaan mistä Natura 2000 –verkosto Suomessa koostuu. Luontodirektiivin edellyttämää valintamenettelyä, EU:n komission Natura 2000-alueiden lomakkeistoa ja seikkaperäisiä täyttöohjeita ei ole noudatettu. Neuvoston antaman direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden ei tarvitse ehdottaa suojeltavaksi kaikkia alueita, joilla on tiettyjä luontotyyppejä tai lajeja. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus arvioida kaikki nämä alueet direktiivissä määrättyjen arviointiperusteiden mukaisesti.



Natura 2000-alueet tulee osoittaa ja valita siten kuin EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö mm. tuomioissa C-371/98 kohta 22, C-67/99 kohta 34, C-71/99 kohta 27, C-220/99 kohta 31, C-301/14 kohdat 6, 31 ja 32 sekä viimeksi 19.10.2017 annetussa tuomiossa C-281/16 kohta viisi edellyttävät. Kaikissa edellä mainituissa päätöksissä mainitaan luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohta ja siinä mainittu liite III ( 1 vaihe ) sekä mm. teksti Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on.”


SU 25.08.2024 Mahoton älämöly raakuista. Niitä on Suomessa yli 2 miljoonaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/su-25082024-mahoton-alamoly-raakuista.html


Nyt tästä virheellisestä Naturan toteutuksesta kärsii syyttömät ja suomalaiset yritykset. Suomen olisi pitänyt aikanaan tehdä luettelot kaikista uhanlaisista eläimistä ja kasveista ja niiden esiintymispaikoista. Sen jälkeen olisi pitänyt valita parhaat paikat ja suojella niitä. Nyt Suomessa suojellaan kaikkia uhanalaisia eläimiä ja kasveja. Järkyttävää toimintaa.


Suomen valtion rikollinen toiminta on saatava loppumaan. Suomen valtion talouden alijäämä voidaan korjata 2-4 vuoden sisällä jos on halua ja tahtoa.

tiistai 27. elokuuta 2024

KE 28.08.2024 Keisarin uudet vaatteet – 2,3 promillea


Suomessa on jokihelmisipukoita 2,2 miljoonaa kappaletta yhteensä 150 joessa tai purossa. Suomussalmella Hukkajoesta on pelastettu n. 5000 jokihelmisimpukkaa eli raakkua. 5000 on 2.2 miljoonasta 2.3 promillea. Suomussalmen Hukkajoen tapauksesta tulee mieleen H.C.Andersenin satu Keisarin uudet vaatteet.


Keisarin Uudet Vaatteet

https://iltasatu.org/lue-selaimessa/?id=302

Olipa kerran kauan sitten eräs keisari, joka piti kauniista vaatteista. Hän piti vaatteista niin paljon, että hän käytti kaikki rahansa uusiin, hienoihin pukuihin. Keisari ei välittänyt kaupunkilaistensa murheista tai valtakunnan asioista. Hän ei ylipäätään ollut kiinnostunut mistään muusta kuin omista vaatteistaan. Sen sijaan, että olisi tehnyt töitä, hän vietti päivänsä lähinnä vaatekomerossa uusia hattuja ja takkeja sovitellen.


Keisarin kaupungissa vieraili paljon ihmisiä. Eräänä päivänä kaupunkiin saapui kaksi huijaria, jotka selittivät olevansa taitavia kankaantekijöitä. Miehet väittivät, että heidän kankaissaan oli ihmeellinen taika: niistä valmistetut vaatteet olivat niin hienoja, että niitä nähdäkseen täytyi olla erityisen viisas. Tyhmät ihmiset eivät sen sijaan näkisi kankaita lainkaan, väittivät huijarit.

Minun täytyy saada itselleni tuota taikakangasta“, tuumi keisari. „Siihen pukeutumalla saisin selville, kuka valtakunnassani on viisas ja kuka tyhmä“, hän ajatteli. Niinpä keisari pyysi huijareita kutomaan hänelle taikakangasta. Hän antoi kankaantekijöille runsaasti rahaa, jotta nämä pääsisivät työssään alkuun.


Huijarit pystyttivät kangaspuut ja olivat tekevinään kangasta, vaikka heillä ei ollut työssään lankoja lainkaan. He vaativat työtään varten kultaa ja silkkiä, mutta eivät käyttäneet niitä kankaaseen vaan kätkivät rikkaudet omiin taskuihinsa. Huijarit olivat kutovinaan kangasta yömyöhään saakka.


Haluaisinpa jo tietää, miltä taikakangas näyttää“, tuumi keisari uteliaana. Mutta toisaalta häntä huolestutti, että kankaan näkisivät vain viisaat ihmiset. Ei hän tietenkään itsensä puolesta pelännyt, mutta silti keisari piti varmempana lähettää kangasta tarkastamaan vanhan ministerinsä. „Ministeri on taatusti kyllin viisas näkemään kankaan“, tuumi keisari.

Ja niin vanha ministeri meni katselemaan kahden miekkosen työskentelyä tyhjien kangaspuiden ääressä. Ministeri pelästyi. „Hyvänen aika, enhän minä näe tuossa mitään kangasta“, hän ajatteli, muttei sanonut ääneen mitään. Ministeri ei kerta kaikkiaan kehdannut sanoa, ettei nähnyt kangasta, sillä silloin muut olisivat pitäneet häntä typeränä. Mutta eihän ministeri tietenkään mitään olisi voinutkaan nähdä, sillä kangaspuut olivat tyhjät.


Ministeri palasi nolona takaisin keisarin luo. Hän ei uskaltanut paljastaa, ettei ollut nähnyt kangasta lainkaan. Niinpä hän kertoi keisarille mukamas innoissaan, että huijareiden kangas oli ollut kerrassaan kauneinta, mitä maa päällään kantoi. Keisari myhäili tyytyväisenä ja antoi huijareiden käyttöön lisää kultaa ja silkkilankaa. Nämä kuitenkin pistivät kaiken taas omaan kätköönsä ja jatkoivat olemattoman kankaan kutomista. Pian keisarin uteliaisuus taas heräsi ja hän lähetti toisen virkamiehen katsomaan työn etenemistä. Hänen kävi kuten ministerin: kangaspuut näyttivät tyhjiltä. „Eikö kankaamme olekin kaunista“, kysyivät huijarit, ja virkamiehen ei auttanut muu kuin myönnellä. Hänkään ei kehdannut kertoa, ettei nähnyt kangasta.


Kun virkamieskin oli vuolaasti kehunut taikakankaan kauneutta, halusi keisari viimein itse nähdä sen. Keisari asteli kangaspuiden ääreen ministeri ja virkamies mukanaan. Huijarit esittivät yhä kutovansa näkymätöntä kangasta. „Suurenmoinen!“, huudahtelivat ministeri ja virkamies keisarin vieressä. „Eivätkö olekin upeat värit?“ Keisari kauhistui, sillä hän ei nähnyt kerrassaan mitään. „Tämäpä kauheaa“, ajatteli keisari-parka. Mutta hänkään ei uskaltanut tunnustaa, että ei nähnyt kangasta, sillä silloin häntä olisi luultu tyhmäksi. „Se on todella kaunis“, keisari sanoi ääneen ja yritti näyttää vakuuttavalta.


Ministeri ja virkamies kehottivat keisaria esiintymään uudesta kankaasta valmistetussa vaatteessa valtakunnan juhlapäivänä. Keisari myöntyi. Juhlapäivää edeltävänä yönä huijarit olivat ompelevinaan vaatetta keisarille näkymättömästä kankaasta. He leikkasivat saksilla tyhjää ilmaa ja neuloivat neulalla, josta puuttui lanka. Lopuksi huijarit lopettivat työn ja huudahtivat: „Nyt puku on valmis!“


Aamulla keisari saapui hoviherrojensa saattamina puvun luokse. Huijarit nostivat tyhjät kätensä ilmaan ja olivat esittelevinään keisarin uutta vaatetta. „Kas tässä housunne, arvon keisari“, he sanoivat. „Ja tämä tässä on uusi upea takkinne“. „Tosiaankin upea“, säestivät keisarin hoviherrat. Mutta eivät he tietenkään nähneet mitään. Kukaan ei vain uskaltanut tunnustautua tyhmyriksi.


Keisari riisui vaatteensa. Huijarit auttoivat häntä pukemaan päälleen uudet vaatteet, joita todellisuudessa ei ollut olemassakaan. He olivat solmivinaan takinnyörejä ja suoristavinaan housunlahkeita. He ihastelivat ääneen, miten komealta keisari uusissa vaatteissaan näyttikään. Myös keisarin hoviherrat ylistivät vaatteita kilpaa. „Kerrassaan verraton asu!“


Niin keisari astui saattueineen ulos ja asteli kaiken kansan eteen ilman vaatteita. Kaupunkilaiset olivat tulleet sankoin joukoin keisarin juhlakulkuetta katselemaan. Ihmiset hurrasivat ja ihastelivat keisarin uusia vaatteita. „Katsokaa miten kaunis laahus, miten upeat housut“, kaupunkilaiset kehuivat kilpaa. Kukaan ei kehdannut myöntää, ettei nähnyt uusista vaatteista langanpätkääkään, sillä kukaan ei halunnut myöntää olevansa tyhmä.

Silloin kuului ihmisjoukosta pienen tytön ääni. „Mutta eihän keisarin yllä ole lainkaan vaatteita“, tyttö huudahti. Lapsen sanat levisivät nopeasti ihmisjoukossa. „Joku sanoi, että keisarilla ei ole vaatteita“, kuiskasivat ihmiset toisilleen. „Keisarilla ei ole vaatteita, niin kuultiin sanottavan“, he supisivat.


Mutta eihän hänen yllään olekaan mitään“, huusivat lopulta kaikki. Ja se hävetti keisaria suunnattomasti, sillä hän tiesi kaupunkilaisten olevan oikeassa. Hän ymmärsi viimein, että häntä oli huijattu. Ja niin keisariparan ei auttanut muu kuin nostaa päänsä pystyyn ja kävellä alushousuisillaan takaisin kotiin. Sen pituinen se.



Lauantaina Kalajoen Hiekkasärkillä nähdään jälleen Suomen suurin Ilotulitus!!!

Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi yleisön toivotaan saapuvan ajoissa paikalle. Suosittelemme pysäköimään autot raviradan tai lentokentän pysäköintialueelle tai saapumaan paikalle linja-autolla tai pyörällä.

Visit Kalajoki järjestää maksuttoman kuljetuksen Kalajoen keskustasta Hiekkasärkille ja takaisin. Kalajoen linja-autoasemalta lähtee neljä Wiimaxin bussia klo 20:45 kohti Hiekkasärkkiä ja takaisinkuljetus lähtee lentokentältä klo 23:30. Bussit ajavat Matkailutietä pitkin kohti Kalajoen linja-autoasemaa ja mukaan voi hypätä miltä tahansa pysäkiltä.

Edellisvuoden tapaan Matkailutie suljetaan puomein klo 21-24, ABC:n päässä liikenneympyrän jälkeen ja Tapion Tuvan päässä Tahkorvantien jälkeen. Alueella on maksuton bussikuljetus klo 21-24. Neljä linja-autoa kuljettaa asiakkaita non-stop lentokentän ja raviradan välillä. Linja-autosta voi jäädä pois haluamallaan pysäkillä ja samoin kyytiin voi nousta linja-autopysäkeiltä.

Ilotulitusalueella aivan rannan tuntumassa ei saa oleskella ilotulituksen valmistelun ja

ilotulitusnäytöksen aikana. Alueella on järjestyksenvalvontaa ja opastusta.

Katso venetsialaisten koko ohjelma: https://visitkalajoki.fi/koe/kalajoen-venetsialaiset-2024/

Suomen joukkue maaotteluun

Miehet:

100 m: Riku Illukka Vantaan Salamat, Samuel Purola Oulun Pyrintö, Valtteri Louko Lapuan Virkiä.

200 m: Samuel Purola Oulun Pyrintö, Riku Illukka Vantaan Salamat, Eljas Aalto IF Sibbo Vargarna.

400 m: Eljas Aalto IF Sibbo Vargarna, Jaakko Linnus Tampereen Pyrintö, Benjamin Stendahl Borgå Akilles.

800 m: Joonas Rinne Saarijärven Pullistus, Niko Viljola Helsingin Kisa-Veikot, Ville Lampinen Kenttäurheilijat -58.

1500 m: Joonas Rinne Saarijärven Pullistus, Aleksi Kivelä Lempäälän Kisa Yleisurheilu, Santtu Heikkinen Lempäälän Kisa Yleisurheilu.

5000 m: Eemil Helander Jyväskylän Kenttäurheilijat, Mustafe Muuse Turun Urheiluliitto, Leevi Keronen Lempäälän Kisa Yleisurheilu.

10 000 m: Eero Saleva Helsingin Kisa-Veikot, Leevi Keronen Lempäälän Kisa Yleisurheilu, Mustafe Muuse Turun Urheiluliitto.

110 m aj: Elmo Lakka Jyväskylän Kenttäurheilijat, Santeri Kuusiniemi Jyväskylän Kenttäurheilijat, Konsta Kankainen Tampereen Pyrintö.

400 m aj: Tuomas Lehtonen Liedon Parma, Jaakko Linnus Tampereen Pyrintö, Kalle Kompuinen Liedon Parma.

3000 m ej: Topi Raitanen Helsingin Kisa-Veikot, Eero Heinonen Turun Urheiluliitto, Oscar Nyholm Borgå Akilles.

Korkeus: Daniel Kosonen Tampereen Pyrintö, Arttu Mattila Äänekosken Urheilijat, Julius Kuusela Länsi-Uudenmaan Urheilijat.

Seiväs: Urho Kujanpää Tampereen Pyrintö, Juho Alasaari Laihian Luja, Tommi Holttinen Turun Urheiluliitto.

Pituus: Kristian Pulli Oulun Pyrintö, Kalle Salminen Joensuun Kataja, Otto Pulkkinen Imatran Urheilijat.

Kolmiloikka: Simo Lipsanen Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Tuomas Kaukolahti Kenttäurheilijat -58, Marc Alingue Janakkalan Jana.

Kuula: Arttu Korkeasalo Lielahden Kipinä, Nico Oksanen Turun Urheiluliitto, Eero Ahola Porin Yleisurheilu.

Kiekko: Rami Kankaanpää Ilmajoen Kisailijat, Antti Pränni Pudasjärven Urheilijat, Juho Suominen Piikkiön Kehitys.

Moukari: Tuomas Seppänen Noormarkun Nopsa, Henri Liipola Tammelan Ryske, Marco Kammer HIFK-friidrott.

Keihäs: Lassi Etelätalo Joensuun Kataja, Oliver Helander Oulun Pyrintö, Eemil Porvari Hartolan Voima.

3-ottelu: Tarmo Savola Vasa IS, Aleksi Savolainen Tampereen Pyrintö, Joni Heikkinen Oulun Pyrintö.

10 000 m kävely: Joni Hava Espoon Tapiot, Aleksi Ojala Urjalan Urheilijat, Jerry Jokinen Turun Urheiluliitto.

4 x 100 m: Riku Illukka Vantaan Salamat, Eino Vuori Hämeenlinnan Tarmo, Valtteri Louko Lapuan Virkiä, Santeri Örn Polvijärven Urheilijat.

4 x 400 m: Jaakko Linnus Tampereen Pyrintö, Benjamin Stendahl Borgå Akilles, Valtteri Keskinen Jyväskylän Kenttäurheilijat, Simeon Vorselman Helsingin Kisa-Veikot.

Naiset:

100 m: Lotta Kemppinen HIFK-friidrott, Anniina Kortetmaa Jyväskylän Kenttäurheilijat, Jenna Kokkonen Kajaanin Kipinä.

200 m: Aino Pulkkinen Jyväskylän Kenttäurheilijat, Mette Baas Joensuun Kataja, Jenna Kokkonen Kajaanin Kipinä.

400 m: Mette Baas Joensuun Kataja, Milja Thureson Lahden Ahkera, Aino Pulkkinen Jyväskylän Kenttäurheilijat.

800 m: Eveliina Määttänen Espoon Tapiot, Veera Mattila Vammalan seudun Voima, Veera Perälä Lahden Ahkera.

1 500 m: Nathalie Blomqvist IK Falken Pedersöre, Veera Mensonen Maaningan Mahti, Saija Seppä Suolahden Urho.

5 000 m: Nathalie Blomqvist IK Falken Pedersöre, Nina Chydenius Gamlakarleby If Kokkola, Aino Suni Turun Urheiluliitto.

10 000 m: Nina Chydenius Gamlakarleby If, Alisa Vainio Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Mari Laakkonen Pudasjärven Urheilijat.

3 000 m ej: Katariina Kärkkäinen Iisalmen Visa, Alisa Virtanen Jyväskylän Kenttäurheilijat, Janette Vänttinen Helsingin Kisa-Veikot.

100 m aj: Reetta Hurske Tampereen Pyrintö, Lotta Harala Tampereen Pyrintö, Saara Keskitalo Espoon Tapiot.

400 m aj: Hilla Uusimäki Kenttäurheilijat -58, Kristiina Halonen Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Heidi Salminen Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Korkeus: Ella Junnila Tampereen Pyrintö, Heta Tuuri Turun Urheiluliitto, Elin Pajunen Vasa IS.

Seiväs: Wilma Murto Salon Vilpas, Elina Lampela Oulun Pyrintö, Saga Andersson Esbo IF.

Pituus: Jessica Kähärä Mikkelin Kilpa-Veikot, Taika Koilahti Turun Weikot Yleisurheilu, Anne-Mari Lehtiö Kenttäurheilijat -58

Kolmiloikka: Kristiina Mäkelä Orimattilan Jymy, Jessica Kähärä Mikkelin Kilpa-Veikot, Emma Pullola Vaasan Vasama.

Kuula: Emilia Kangas Kuortaneen Kunto, Senja Mäkitörmä Varpaisjärven Vire Lapinlahti, Kaisu Eskelinen Maaningan Mahti.

Kiekko: Salla Sipponen Tampereen Pyrintö, Helena Leveelahti Virtain Urheilijat, Katri Hirvonen Joensuun Kataja.

Moukari: Silja Kosonen Turun Urheiluliitto, Krista Tervo Karhulan Katajaiset Kotka, Charlotta Sandkulla IF Åsarna Kruunupyy.

Keihäs: Anni-Linnea Alanen Oulun Pyrintö, Jatta-Mari Jääskeläinen Turun Urheiluliitto, Vivian Suominen HIFK-friidrott.

3-ottelu: Emmi Valtonen Turun Urheiluliitto, Jessica Rautelin Esbo IF, Emmi Hietanen Hämeenlinnan Tarmo.

5000 m kävely: Enni Nurmi Espoon Tapiot, Tiia Kuikka Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Elisa Neuvonen Lappeenrannan Urheilu-Miehet.

4 x 100 m: Lotta Kemppinen HIFK-friidrott, Anniina Kortetmaa Jyväskylän Kenttäurheilijat, Aino Pulkkinen Jyväskylän Kenttäurheilijat, Jenna Kokkonen Kajaanin Kipinä.

4 x 400 m: Mette Baas Joensuun Kataja, Milja Thureson Lahden Ahkera, Aino Pulkkinen, Hilla Uusimäki Kenttäurheilijat -58.

Ruotsin joukkue maaotteluun

Miehet:

100 m: Henrik Larsson 99 IF Göta Karlstad, Zion Eriksson 02 Falu IK, Jean-Christian Zirignon 95 IFK Lidingö

200 m: Henrik Larsson 99 IF Göta Karlstad, Zion Eriksson 02 Falu IK, Linus Pihl 03 IK Lerum FI

400 m: Kasper Kadestål 99 Malmö AI, Nick Ekelund-Arenander 89 Malmö AI, Marcus Tornée 98 Örryte IS

800 m: Samuel Pihlström 01 Hälle IF, Alexander Lundskog 96 Ullevi FK, Jonas Magnusson 04 Hälle IF

1 500 m: Samuel Pihlström 01 Hälle IF, Jonatan Gustafsson 99 YMCA Örebro, Arvid Öhrn 94 Hälle IF

5 000 m: Simon Sundström 99 IFK Lidingö, Awet Mengsteab 95 Örryte IS, Abdelfath Yassin 95 Tramway FK

10 000 m: Oliver Löfqvist 98 Spårvägens FK, Arvid Öhrn 94 Hälle IF, David Nilsson 87 Högby IF

3 000 m esteet: Awet Mengsteab 95 Örryte IS, Leo Magnusson 98 Sävedalen AIK, Vidar Johansson 96 Ullevi FK

110 m aidat: Sidrak Afework 01 Spårvägens FK, Anton Levin 92 IFK Lidingö, Ludvig All 02 Täby IS

400 m aidat: Karl Wållgren 01 Örgryte IS, Anton Bertilsson 99 IFK Växjö, Gustav Karlsson 00 Örgryte IS

Korkeus: Melwin Lycke Holm 04 Kils AIK, Albin Eriksson 03 Tyresö FK, Adam Svensson 03 Malmö AI

Seiväs: William Asker 04 Örryte IS, Robin Jacobsson 98 Ullevi FK, Axel Rogö 07 IFK Gothenburg

Pituus: Joakim Hellbratt 03 Huddinge AIS, Niklas Wall 03 Hammarby IF, Melker Gustavsson 00 IF Göta Karlstad

Kolmiloikka: Jesper Hellström 95 Hässelby SK, Gabriel Wallmark 02 Örryte IS, Lukas Edqvist 02 Örgryte IS

Kuula: Victor Petersson 98 Malmö AI, Jesper Arbinge 97 Spårvägens FK, Leo Zikovic 04 Örryte IS

Kiekko: Daniel Ståhl 02 Tramway FK, Jesper Ahlin 03 Turebergs FK, Victor Petersson 98 Malmö AI

Moukari: Ragnar Carlsson 00 Hässelby SK, Alfons Haals 02 Västerås FK, Hugo Sörby 01 Upsala IF

Keihäs: Jakob Rahm 02 Sävedalen AIK, Theodor Thor 93 Eskilstuna FI, Leon Bodén 05 YMCA Örebro

Kolmiottelu: Elliot Duvert 03 Hässelby SK, Vincent Arousell 03 Hässelby SK, Erik Larripa Taxell 05 Hässelby SK

4x100 m: Jean-Christian Zirignon 95 IFK Lidingö, Zion Eriksson 02 Falu IK, Linus Pihl 03 IK Lerum FI, Viktor Thor 01 Strands IF

4x400 m: Marcus Tornée 98 Örryte IS, Nick Ekelund-Arenander 89 Malmö AI, Kasper Kadestål 99 Malmö AI, Carl Bengtström 00 Örgryte IS

10 000 m kävely: Perseus Karlström 90 Eskilstuna FI, Anatole Alm Ibáñez 85 Eskilstuna FI, Christer Svensson 69 Växjö AIS

Naiset:

100 m: Julia Henriksson 00 Malmö AI, Elvira Tanderud 04 Ullevi FK, Nora Lindahl 04 Hässelby SK

200 m: Julia Henriksson 00 Malmö AI, Elvira Tanderud 04 Ullevi FK, Nora Lindahl 04 Hässelby SK

400 m: Lisa Lilja 96 Örryte IS, Jonna Claesson 00 Spårvägens FK, Moa Granat 04 Turebergs FK

800 m: Wilma Nielsen 01 Örryte IS, Julia Nielsen 01 Örryte IS, Maria Freij 98 Malmö AI

1 500 m: Hanna Hermansson 89 Turebergs FK, Wilma Nielsen 01 Örryte IS, Julia Nielsen 01 Örryte IS

5 000 m: Elin Brink 97 Mölndals AIK, Hanna Hermansson 89 Turebergs FK, Evelina Henriksson 99 IFK Umeå

10 000 m: Lovisa Modig 93 Torsby LK, Evelina Henriksson 99 IFK Umeå, Johanna Larsson 93 Örgryte IS

3 000 m esteet: Emilia Lillemo 00 Täby IS, Linn Söderholm 96 Sävedalen AIK, Julia Samuelsson 99 Högby IF

100 m aidat: Alva von Gerber 00 Huddinge AIS, Julia Wennersten 01 IK Ymer, Johanna Carlsson 94 Malmö AI

400 m aidat: Moa Granat 04 Turebergs FK, Linnea Frobe 98 Täby IS, Ebba Svantesson 97 Upsala IF

Korkeus: Louise Ekman 97 Gefle IF, Bianca Salming 98 Turebergs FK, Ellen Ekholm 96 Ullevi FK

Seiväs: Sandra Alvero 01 IFK Växjö, Annika Jönsson 96 Spårvägens FK, Gabriella Jönsson 01 IFK Helsingborg

Pituus: Maja Åskag 02 Råby-Rekarne FIF, Kaiza Karlén 98 IF Göta Karlstad, Emilia Kjellberg 96 IF Göta Karlstad

Kolmiloikka: Maja Åskag 02 Råby-Rekarne FIF, Katharina Gråman 03 Tramway FK, Fatima Kone 99 Mölndals AIK

Kuula: Fanny Roos 95 Malmö AI, Axelina Johansson 00 Hässelby SK, Emilia Malmehed 01 IF Göta Karlstad

Kiekko: Vanessa Kamga 98 Hässelby SK, Caisa-Marie Lindfors 00 Upsala IF, Emma Ljungberg 94 Spårvägens FK

Moukari: Thea Löfman 03 Malmö AI, Rebecka Hallerth 96 Spårvägens FK, Sara Forssell 00 IF Göta Karlstad

Keihäs: Beatrice Lantz 07 Hässelby SK, Carolin Näslund 98 IF Göta Karlstad, Matilda Elfgaard 92 IFK Växjö

Kolmiottelu: Lovisa Karlsson 04 Högby IF, Evelina Olsson 08 IFK Sunne, Erika Wärff 00 IFK Växjö

4x100 m: Julia Henriksson 00 Malmö AI, Michelle De Silva 99 Mölndals AIK, Elvira Tanderud 04 Ullevi FK, Esther Sahlqvist 06 Hammarby IF

4x400 m: Lisa Lilja 96 Örryte IS, Jonna Claesson 00 Spårvägens FK, Moa Hjelmer 90

Suomi pääsi lentopallon MM-kisoihin

https://www.is.fi/lentopallo/art-2000010657250.html

Suomen miesten lentopallomaajoukkue pelaa ensi vuonna lajin MM-lopputurnauksessa.

Lentopalloliitto vahvisti tiistaina, että Suomi on rankingin kautta jaettavien paikkojen listalla kymmenes, kun rankingista mukaan pääsee 15 maata.

MM-lopputurnauksessa pelaa ensi vuonna 32 maata. Lopputurnaus pelataan Filippiineillä 12.–28. syyskuuta 2025.

maanantai 26. elokuuta 2024

TI 27. 08.2024 Ahonlaidalta


Suomi ei saanut olympialaisista yhtään mitalia. Kuitenkin eräs Suomen kansalainen sai kultaa, mutta Norjan joukkueessa. Suomessa alkoi melkoinen ”mellakka” kun Suomi jäi ilman mitalia ja tuntui siltä kuin Suomi ei olisi urheilumaa ollenkaan. Minä olen vahvasti sitä mieltä, sillä Suomi on edelleenkin vahva urheilumaa ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Eveliina Salonen voitti frisbeegolfin maailmanmestaruuden ja miesten sarjassa Niklas Anttila voitti MM-hopeaa.

Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen joukkue voitti koripallossa Euroopan mestaruuden.


Paris Olympics 2024 Medal Tally || Final Standings || Country Ranking

https://www.youtube.com/watch?v=auoxbw2z68M


MM-kultaa Suomeen! Eveliina Salonen teki historiallisen tempun

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mm-kultaa-suomeen-eveliina-salonen-teki-historiallisen-tempun/8995850#gs.e5to2u


Niklas Anttila teki MM-historiaa – Nappasi mehevät palkintorahat

https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/d9406e76-8ae0-4d92-839b-432963fed58c


Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue on Euroopan mestari!

https://www.basket.fi/basket/uutiset/suomen-16-vuotiaiden-tyttojen-maajoukkue-on-euroopan-mestari/

25.8.2024 00:23 Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue kirjoitti suomalaiseen koripallohistoriaan uuden luvun voittamalla Ranskan EM-kisojen finaalissa 49-47 (32-25). Suomen koripallolle kyseessä oli sekä ensimmäinen mestaruus EM-tasolla että ensimmäinen mitali.


Los Angelesin olympialaiset ovat vuonna 2028. Suomella on erittäin hyviä mitalliehdokkaita noihin olympialaisiin, mutta se edellyttää panostusta näihin urheilijoihin. Näistä urheilijoista voidaan mainita nyrkkeilijä Pihla Kaivo-oja, rullalautailija Heili Sirviö, naismoukarinheittäjät Silja Kosonen, Krista Tervo ja Charlotta Sandkulla seiväshyppääjät Vilma Murto ja Elina Lampela, 7-ottelijat Saga Vanninen ja Pirjo Virjonen.

Näihin urheilijoihin on Olympiakomitean ensisijaisesti panostettava.


Haastajaryhmässä ovat minun mielestäni painija Jonni Sarkkinen ja mahdollisesti joku toinen painija. Judossa Luukas Saha ja mahdollisesti joku toinen urheilija judossa.

Olympiakomitean on määriteltävä tavoitteensa uudelleen ja valittava uusi puheenjohtaja. Mielestäni Sari Essayah on paras vaihtoehto Suomen olympiakomitean puheenjohtajaksi ja Valetin Kononen olympiakomitean jäseneksi.


Jokihelmisimpukkahysteria


Suomessa ollaan huolestuneita raaku- eli jokihelmisimpukkatilanteesta. Niitä on Suomessa 150 joessa yhteensä 2.2 miljoonaa kappaletta. Tiedotusvälineiden toiminnan johdosta kansalle on syntynyt vääristynyt kuva tilanteesta.


Suomessa aikanaan Natura-ratkaisu tehtiin vastoin EY-direktiivejä. Pekka Haavisto oli ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen I hallituksessa vuosina 1995–1999. Silloin toteutettiin Suomen virheellinen Natura-ratkaisu ja luovutettiin EU:n hallintaan 15 % maa-alasta laukaustakaan ampumatta.


Pekka Haavisto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Haavisto


NATURA

https://naturansalat.blogspot.com/2011/06/natura.html

Suomi jätti EU:n komissiolle tammikuussa 1996 valtion maita koskevan Natura 2000-kohdeluettelon, jonka valmisteluun osallistuivat ympäristöministeriö, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos.

Alueelliset ympäristökeskukset tekivät ehdotuksensa Natura 2000-verkostoon mukaan otettavista kohteista omilta toiminta-alueiltaan ilman direktiivien edellyttämiä koko maan tietoja ja arviointeja. Ehdotukset sisälsivät, myös yksityisten omistuksessa olevia uusia alueita. Joidenkin vanhojen suojelukohteiden rajauksia tarkistettiin. Ympäristökeskukset toimittivat ehdotuksensa ympäristöministeriölle lokakuussa 1996.

Ympäristöministeriön vuonna 1997 kuulemista varten nähtäville asettamaan suojeluehdotukseen otettiin mukaan 170 000 hehtaaria erilaisten toteutumattomien suojeluohjelmien lisäksi myös ulkopuolisia alueita, joista 100 000 hehtaaria oli yksityismaita. Ympäristöministeriön ehdotuksesta maanomistajat jättivät 14 300 muistutusta. Muistutusten perusteella Natura-alue pieneni 263 000 hehtaaria eli viidellä prosentilla. Jatkomuistutuksia maanomistajat tekivät lähes seitsemän tuhatta.

Natura on vaiettu valtiosalaisuus

Suomen Natura luonnonsuojelualueet ovat syntyneet direktiivien ja EU:n tuomioistuimen päätösten vastaisesti. EU:n luonto- ja lintudirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön pelkästään luonnonsuojelulain 64 §:lään kirjatulla yleisvaltuutuksella, jossa vain todetaan mistä Natura 2000 –verkosto Suomessa koostuu. Luontodirektiivin edellyttämää valintamenettelyä, EU:n komission Natura 2000-alueiden lomakkeistoa ja seikkaperäisiä täyttöohjeita ei ole noudatettu. Neuvoston antaman direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden ei tarvitse ehdottaa suojeltavaksi kaikkia alueita, joilla on tiettyjä luontotyyppejä tai lajeja. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus arvioida kaikki nämä alueet direktiivissä määrättyjen arviointiperusteiden mukaisesti.


Natura 2000-alueet tulee osoittaa ja valita siten kuin EY:n, nykyisin Unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö mm. tuomioissa C-371/98 kohta 22, C-67/99 kohta 34, C-71/99 kohta 27, C-220/99 kohta 31, C-301/14 kohdat 6, 31 ja 32 sekä viimeksi 19.10.2017 annetussa tuomiossa C-281/16 kohta viisi edellyttävät. Kaikissa edellä mainituissa päätöksissä mainitaan luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohta ja siinä mainittu liite III ( 1 vaihe ) sekä mm. teksti Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on.”


katso tarkemmin blogistani https://naturansalat.blogspot.com/


Älkää vastatko huijauspuheluihin


"Ensimmäinen asia, josta ihminen ymmärtää jotakin tapahtuneen" – verkkohuijauksen uhriksi voi joutua kuin huomaamatta

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensimmainen-asia-josta-ihminen-ymmartaa-jotakin-tapahtuneen-verkkohuijauksen-uhriksi-voi-joutua-kuin-huomaamatta/8882698#gs.e6i5ho


Seitsemän maata, joiden suuntanumeroita on yhdistetty hiljattain huijauspuheluihin:


  • +44 (Iso-Britannia)

  • +48 (Puola)

  • +47 (Norja)

  • +46 (Ruotsi)

  • +45 (Tanska)

  • +32 (Belgia)

  • +31 (Alankomaat)