Aurinko
nousee aamulla kello 03.59 ja laskee kello 23.00. Päivän pituus 19
tuntia 01 minuuttia. Päivän lämpötila +20C - +26C. Selkeää ja
poutaa. Tuulen suunta luoteesta ja tuulen voimakkuus 2-3m/s.
Terveystietoni
Paino 98.0 kg , Veren sokeri 6.7 Verenpaine 132/81 ja pulssi 57.
Onko
syytä epäillä luonnonsuojelurikosta?
Luonnonsuojelurikos
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnonsuojelurikos
Ympäristörikossääntely
sisältyy rikoslain (39/1889)
48 lukuun, joka lisättiin rikoslakiin vuonna 1995. Luontoon
kohdistuvat rikokset on erotettu yleisestä ympäristön
turmelemisrikoksen tunnusmerkistöstä (1-4 §) omaksi lajikseen
(5-5a §). Myös ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö käsittää
luontoympäristöön kohdistuvat lainvastaisuuden, kun se tapahtuu
aineellisessa lainsäädännössä, esimerkiksi ympäristönsuojelu-
tai vesilainsäädännössä tarkoitettujen toimenpiteiden
seurauksena. Luonnonsuojelurikoksen tunnusmerkistö on kuitenkin
suppeampi ja käsittää luonnonsuojelulainsäädännön, esimerkiksi
suojelumääräysten vastaisen toiminnan. Siten perustunnusmerkistö
on laissa määritelty näin: " …oikeudettomasti hävittää
tai turmelee luonnonsuojelulaissa (9/2023)
tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn tai
määrätyn taikka toimenpiderajoituksen alaisen tai
toimenpidekieltoon määrätyn luonnonalueen, eläimen, kasvin tai
muun luontoon kuuluvan kohteen". Tunnusmerkistöön kuuluu myös
eräitä pääasiassa kansainvälisistä luonnonsuojeluvelvoitteista
johtuvia rikkomuksia. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta tai
törkeää tuottamusta. Luonnonsuojelurikoksena ei kuitenkaan pidetä
tekoa, jonka merkitys luonnonsuojelun kannalta on vähäinen.
Luonnonsuojelurikoksesta
on myös törkeä tekomuoto, joka tulee kysymykseen, kun "rikoksella
aiheutetaan vakavaa vaaraa tai vahinkoa eliölajin, luonnonalueen tai
muun luontoon kuuluvan kohteen säilymiselle ottaen huomioon rikoksen
kohteena olevan eliölajin erityinen harvinaisuus tai uhanalaisuus
taikka eliölajille, luonnonalueelle tai muulle luontoon kuuluvalle
kohteelle aiheutetun vaaran tai vahingon pitkäaikaisuus tai laaja
ulottuvuus". Tässä tapauksessa vain vapausrangaistus tulee
kysymykseen. Kummankin tunnusmerkistön osalta tahallisen rikoksen
yritys on rangaistava. Jos tekijänä on oikeushenkilö, rangaistus
voidaan tuomita yhteisösakkona (rikoslain 9 luku). Alin yhteisösakon
rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa (2023).
Olen
selvittänyt Vihaslahden epäpuhtauksien lähdettä. Epäpuhtaudet
eivät ole voineet tulla aavalta mereltä vaan ne ovat tulleet
Vihaslahteen suoraan. Vihaslahti on Natura-aluetta. On enemmän kuin
todennäköistä, että Vihaslahden epäpuhtaudet johtuvat likaveden
ohijuoksutuksista. Likaveden ohijuoksuttaja on vastuullinen
korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja puhdistamaan alueen
epäpuhtauksista. Jäteveden puhdistamo nro 9 on todennäköisesti
ongelman aiheuttaja Tässä perusteluita asialle. Poliisin on syytä
käynnistää rikostutkinta jo tämän minun blogikirjoituksen
perusteella.
Ilmoitus
veden ohijuoksutuksesta
https://www.ylivieska.fi/ilmoitus-veden-ohijuoksutuksesta/
Kovien
kesäsateiden aiheuttamien vuotovesien vuoksi kaupunki on joutunut
suorittamaan ohipumppausta Kalajokeen yhdestä kaupungin
jätevesipumppaamosta. Ohijuoksutusta on jouduttu tekemään
perjantaina 4.7 ja maanantaina 7.7.
Erkin
kommentti: Onko tehty ohijuoksutusta koko viikonlopun ajan?
Pe
04.07.2025 Aurinko
nousee aamulla kello 03.04. ja laskee illalla kello 23.50 . Päivän
pituus on 20 tuntia 46 minuuttia .Päivän lämpötila +11C-12C.
Tuulen suunta pohjoisesta ja tuulen voimakkuus 9-10 m/s. Pilvistä ja
ajoittaista sadetta. On satanut koko yön alkaen eilisestä klo 19
lähtien.
MA
07.07,2925 Aurinko
nousee 03.12 ja aurinko laskee 23.44. Päivän pituus 20 tuntia 32
minuuttia. Päivän lämpötila +12C - +14 C. Pilivistä ja sadetta.
Tulen suunta itä ja tuulen voimakkuus 5-7 m/s.
Vedenpuhdistamo
9 laskee jätevetensä Vihaslahteen. Kalajoen ympäristötarkastajan
mukaan Vihaslahden jäte on kasvisperäistä. Siksi on syytä,
epäillä, että jätenvedenpuhdistamo 9 alueella ihmiset ovat
vegaaneja.
Vihas-
ja keihäslahti
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/vihas-keihaslahti
Alueen
kuvaus
Kalajoen
hietikko-dyynialuekokonaisuuteen kuuluva Vihas-Keihäslahti on
luontotyypeiltään ja lajistoltaan edustava ja monimuotoinen
maankohoamisrannikon alue. Linnuston ja kasvillisuuden lisäksi
alueen merkitystä lisäävät viereiset geomorfologisesti edustavat
dyynimuodostumat.
Vihasniityn laaja yhtenäinen laidunnettu
merenrantaniitty muodostaa suojelualueen ytimen. Alueen rannat ovat
hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa
ja tyrskyjen ja jäätikön muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti
on jo merestä irti kuroutunut kluuvi. Vihaslahden luonnonmukaista
kehitystä heikentää nk. Suezin kanava, jolla pidetään yllä
meriyhteyttä; toisaalta kanava saattaa pitää kluuvia sopivana
kasvupaikkana upossarpiolle. Keihäslahti on suojainen laaja
lahti.
Alueen metsät vaihtelevat rehevyydeltään karuista
dyynimänniköistä reheviin kosteisiin lehtoihin; pienialaisesti
esiintyy myös luhtia.
Alueella kasvaa uhanalaisia lajeja, ja
varsinkin Vihaslahti on erittäin monipuolinen kasvillisuutensa
puolesta. Alueella on yksi Suomen eteläisimmistä
upossarpioesiintymistä. Alueella tavataan myös ruijanesikko
(Primula sibirica) -ryhmään kuuluvia lajeja sekä kotoperäisiä
lajeja.
Alueen vesi- ja rantalinnusto on hyvin runsaslajinen
monipuolisten biotooppien vuoksi. Linnustoon kuuluu sekä karujen
hietikoiden että rehevien lintuvesien lajeja. Alueella on pesinyt
2000-luvulla vähintään 35 kosteikoille ominaista lintulajia.
Pesivään ja muutolla levähtävään lintulajistoon sisältyy
useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.
Alueen
luonne ja merkitys
Maankohoamisrannikon
luontotyypit ovat alueella edustavia, melko luonnontilaisia ja niiden
kasvillisuus on monipuolinen. Alue liittyy lännessä suoraan
geomorfologisesti erittäin arvokkaaseen ja luontotyyppinä
suojeltuun Vihaspauhan dyynialueeseen ja idässä on yhteys
Maristonpakkojen Natura-alueen metsäisten dyynien alueelle. Yhdessä
ne muodostavat harvinaisen, täydellisen dyynien sukkessiosarjan.
Lisäksi alueella esiintyy merkittävästi maankohomisrannikon
primäärisukkessiometsiä, jotka jatkuvat saumatta viereiselle
Maristonpakkojen Natura-alueelle vaihettuen
dyynimetsiksi.
Vihas-Keihäslahdella sijaitseva rantaniitty on
yksi seudun laajimmista. Alue on hyvin tärkeä uhanalaisen
upossarpion levinneisyysalueen kannalta; esiintymä on lajin
eteläisimpiä. Alueen kasvillisuuden monipuolisuus on muutenkin
merkittävä.
Vihas-Keihäslahden pesimälinnusto on
monipuolinen: pesimälajisto koostuu noin 35 kosteikoille ominaisesta
lintulajista, joista suojelun kannalta merkittävimpiä ovat
tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja
suokukko. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat myös pikkutiira ja
lapinsirri. Muuttokausien aikana alueella levähtää merkittäviä
määriä sorsalintuja ja kahlaajia.
Rantojen kasvillisuus on
ollut uhattuna perinteisen laidunnuksen vähentymisen vuoksi; nyt
Vihasniityn merenrantaniitty on hoidossa ja sen pinta-ala on
kasvanut. Keihäsojan kautta tuleva hajakuormitus rehevöittää
aluetta.
Peruste D kohdan 3.3.lajeille: suolasara, merisara,
suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki, meripeltovalvatti ja
merikohokki ovat ruijanesikkoryhmän (Primula sibirica- ryhmän)
lajeja, pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja tuppivita ovat Suomen
vastuulajeja. Muut mainitut lajit ovat tyypillisiä tai seurattavia,
harvinaistuneita lajeja.
Alueen suojelun tavoitetila:
Kaikki
tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit
(lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja
luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D
luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien
niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen
säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja
hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella
vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen
tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen
kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein.
Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja
elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen
tarkennus ja toteutuskeinot
Vihas-Keihäslahti
kuuluu valtakunnalliseen
lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Lintuvesisuojeluohjelma-alueen
luoteispuolella sekä ohjelma-alueiden välillä on lisätty alueita.
Vihas-Keihäslahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain
nojalla.
Vihas-Keihäslahden alue on suojeltu yksityisenä
luonnonsuojelualueena vuonna 1997.
Kalajoen
kaupungin viemärilaitos
https://kalajoki.fi/fi/palvelupaikat/kalajoen-kaupungin-viemarilaitos
https://kalajoki.fi/fi/palvelut/jatevesien-kasittely-ja-johtaminen-haja-asutusalueella
Jätevesien
johtaminen viemäriverkostoon on paras käsittelytapa kiinteistön
jätevesille. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä vesihuoltolaitoksen
toiminta-alueilla kiinteistön liittäminen viemäriin on pakollista.
Toiminta-alueen
ulkopuolella jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei
niistä aiheudu missään olosuhteissa ympäristön pilaantumisen
vaaraa. Haja-asutusalueen jätevedet on käsiteltävä
hajajätevesilainsäädännön (ympäristönsuojelulaki 527/2014 luku
16 ja valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä
viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla 157/2017) mukaisesti.
Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen,
liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä,
pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin
olevaa jätevettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan
vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta
peräisin olevaa jätevettä.
Tässä
valokuvia Vihasniemen sillalta Vihaslahdelle päin.
Tässä
valokuvia Vihaslahden lintutornilta Vihaslahdelle päin.
Tässä
valokuva Keihäsojasta, joka laskee Keihäslähteen.
Ympäristötarkastajan on syytä tarkistaa millaiset
vedenpuhdistusjärjestelmät ovat niissä kiinteistöissä, jotka
laskevat jätevetensä Keihäsojaan.
Vihaslahden
jätteet eivät leviä Kalajoen Hiekkasärkkien alueelle eikä edes
Leton Hiekkarannoille, mutta Vihaslahden sillan luona pullikointia on
syytä välttää.