KE 23.07.2025 Onko syytä epäillä luonnonsuojelurikosta?

Aurinko nousee aamulla kello 03.59 ja laskee kello 23.00. Päivän pituus 19 tuntia 01 minuuttia. Päivän lämpötila +20C - +26C. Selkeää ja poutaa. Tuulen suunta luoteesta ja tuulen voimakkuus 2-3m/s.

Terveystietoni Paino 98.0 kg , Veren sokeri 6.7 Verenpaine 132/81 ja pulssi 57.

Onko syytä epäillä luonnonsuojelurikosta?

Luonnonsuojelurikos

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnonsuojelurikos

Ympäristörikossääntely sisältyy rikoslain (39/1889) 48 lukuun, joka lisättiin rikoslakiin vuonna 1995. Luontoon kohdistuvat rikokset on erotettu yleisestä ympäristön turmelemisrikoksen tunnusmerkistöstä (1-4 §) omaksi lajikseen (5-5a §). Myös ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö käsittää luontoympäristöön kohdistuvat lainvastaisuuden, kun se tapahtuu aineellisessa lainsäädännössä, esimerkiksi ympäristönsuojelu- tai vesilainsäädännössä tarkoitettujen toimenpiteiden seurauksena. Luonnonsuojelurikoksen tunnusmerkistö on kuitenkin suppeampi ja käsittää luonnonsuojelulainsäädännön, esimerkiksi suojelumääräysten vastaisen toiminnan. Siten perustunnusmerkistö on laissa määritelty näin: " …oikeudettomasti hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa (9/2023) tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn tai määrätyn taikka toimenpiderajoituksen alaisen tai toimenpidekieltoon määrätyn luonnonalueen, eläimen, kasvin tai muun luontoon kuuluvan kohteen". Tunnusmerkistöön kuuluu myös eräitä pääasiassa kansainvälisistä luonnonsuojeluvelvoitteista johtuvia rikkomuksia. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta tai törkeää tuottamusta. Luonnonsuojelurikoksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, jonka merkitys luonnonsuojelun kannalta on vähäinen.

Luonnonsuojelurikoksesta on myös törkeä tekomuoto, joka tulee kysymykseen, kun "rikoksella aiheutetaan vakavaa vaaraa tai vahinkoa eliölajin, luonnonalueen tai muun luontoon kuuluvan kohteen säilymiselle ottaen huomioon rikoksen kohteena olevan eliölajin erityinen harvinaisuus tai uhanalaisuus taikka eliölajille, luonnonalueelle tai muulle luontoon kuuluvalle kohteelle aiheutetun vaaran tai vahingon pitkäaikaisuus tai laaja ulottuvuus". Tässä tapauksessa vain vapausrangaistus tulee kysymykseen. Kummankin tunnusmerkistön osalta tahallisen rikoksen yritys on rangaistava. Jos tekijänä on oikeushenkilö, rangaistus voidaan tuomita yhteisösakkona (rikoslain 9 luku). Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa (2023).

Olen selvittänyt Vihaslahden epäpuhtauksien lähdettä. Epäpuhtaudet eivät ole voineet tulla aavalta mereltä vaan ne ovat tulleet Vihaslahteen suoraan. Vihaslahti on Natura-aluetta. On enemmän kuin todennäköistä, että Vihaslahden epäpuhtaudet johtuvat likaveden ohijuoksutuksista. Likaveden ohijuoksuttaja on vastuullinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja puhdistamaan alueen epäpuhtauksista. Jäteveden puhdistamo nro 9 on todennäköisesti ongelman aiheuttaja Tässä perusteluita asialle. Poliisin on syytä käynnistää rikostutkinta jo tämän minun blogikirjoituksen perusteella.

Ilmoitus veden ohijuoksutuksesta

https://www.ylivieska.fi/ilmoitus-veden-ohijuoksutuksesta/

Kovien kesäsateiden aiheuttamien vuotovesien vuoksi kaupunki on joutunut suorittamaan ohipumppausta Kalajokeen yhdestä kaupungin jätevesipumppaamosta. Ohijuoksutusta on jouduttu tekemään perjantaina 4.7 ja maanantaina 7.7.

Erkin kommentti: Onko tehty ohijuoksutusta koko viikonlopun ajan?

Pe 04.07.2025 Aurinko nousee aamulla kello 03.04. ja laskee illalla kello 23.50 . Päivän pituus on 20 tuntia 46 minuuttia .Päivän lämpötila +11C-12C. Tuulen suunta pohjoisesta ja tuulen voimakkuus 9-10 m/s. Pilvistä ja ajoittaista sadetta. On satanut koko yön alkaen eilisestä klo 19 lähtien.

MA 07.07,2925 Aurinko nousee 03.12 ja aurinko laskee 23.44. Päivän pituus 20 tuntia 32 minuuttia. Päivän lämpötila +12C - +14 C. Pilivistä ja sadetta. Tulen suunta itä ja tuulen voimakkuus 5-7 m/s.

Vedenpuhdistamo 9 laskee jätevetensä Vihaslahteen. Kalajoen ympäristötarkastajan mukaan Vihaslahden jäte on kasvisperäistä. Siksi on syytä, epäillä, että jätenvedenpuhdistamo 9 alueella ihmiset ovat vegaaneja.

Vihas- ja keihäslahti

https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/vihas-keihaslahti

Alueen kuvaus

Kalajoen hietikko-dyynialuekokonaisuuteen kuuluva Vihas-Keihäslahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan edustava ja monimuotoinen maankohoamisrannikon alue. Linnuston ja kasvillisuuden lisäksi alueen merkitystä lisäävät viereiset geomorfologisesti edustavat dyynimuodostumat.

Vihasniityn laaja yhtenäinen laidunnettu merenrantaniitty muodostaa suojelualueen ytimen. Alueen rannat ovat hiekkarantoja ja alueen rantaviiva elää jatkuvasti maan kohotessa ja tyrskyjen ja jäätikön muovatessa pehmeää pohjaa. Vihaslahti on jo merestä irti kuroutunut kluuvi. Vihaslahden luonnonmukaista kehitystä heikentää nk. Suezin kanava, jolla pidetään yllä meriyhteyttä; toisaalta kanava saattaa pitää kluuvia sopivana kasvupaikkana upossarpiolle. Keihäslahti on suojainen laaja lahti.

Alueen metsät vaihtelevat rehevyydeltään karuista dyynimänniköistä reheviin kosteisiin lehtoihin; pienialaisesti esiintyy myös luhtia.

Alueella kasvaa uhanalaisia lajeja, ja varsinkin Vihaslahti on erittäin monipuolinen kasvillisuutensa puolesta. Alueella on yksi Suomen eteläisimmistä upossarpioesiintymistä. Alueella tavataan myös ruijanesikko (Primula sibirica) -ryhmään kuuluvia lajeja sekä kotoperäisiä lajeja.

Alueen vesi- ja rantalinnusto on hyvin runsaslajinen monipuolisten biotooppien vuoksi. Linnustoon kuuluu sekä karujen hietikoiden että rehevien lintuvesien lajeja. Alueella on pesinyt 2000-luvulla vähintään 35 kosteikoille ominaista lintulajia. Pesivään ja muutolla levähtävään lintulajistoon sisältyy useita valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.

Alueen luonne ja merkitys

Maankohoamisrannikon luontotyypit ovat alueella edustavia, melko luonnontilaisia ja niiden kasvillisuus on monipuolinen. Alue liittyy lännessä suoraan geomorfologisesti erittäin arvokkaaseen ja luontotyyppinä suojeltuun Vihaspauhan dyynialueeseen ja idässä on yhteys Maristonpakkojen Natura-alueen metsäisten dyynien alueelle. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen, täydellisen dyynien sukkessiosarjan. Lisäksi alueella esiintyy merkittävästi maankohomisrannikon primäärisukkessiometsiä, jotka jatkuvat saumatta viereiselle Maristonpakkojen Natura-alueelle vaihettuen dyynimetsiksi.

Vihas-Keihäslahdella sijaitseva rantaniitty on yksi seudun laajimmista. Alue on hyvin tärkeä uhanalaisen upossarpion levinneisyysalueen kannalta; esiintymä on lajin eteläisimpiä. Alueen kasvillisuuden monipuolisuus on muutenkin merkittävä.

Vihas-Keihäslahden pesimälinnusto on monipuolinen: pesimälajisto koostuu noin 35 kosteikoille ominaisesta lintulajista, joista suojelun kannalta merkittävimpiä ovat tukkasotka, jouhisorsa, heinätavi, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja suokukko. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat myös pikkutiira ja lapinsirri. Muuttokausien aikana alueella levähtää merkittäviä määriä sorsalintuja ja kahlaajia.

Rantojen kasvillisuus on ollut uhattuna perinteisen laidunnuksen vähentymisen vuoksi; nyt Vihasniityn merenrantaniitty on hoidossa ja sen pinta-ala on kasvanut. Keihäsojan kautta tuleva hajakuormitus rehevöittää aluetta.

Peruste D kohdan 3.3.lajeille: suolasara, merisara, suolasänkiö, tuppivita, merihanhikki, meripeltovalvatti ja merikohokki ovat ruijanesikkoryhmän (Primula sibirica- ryhmän) lajeja, pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja tuppivita ovat Suomen vastuulajeja. Muut mainitut lajit ovat tyypillisiä tai seurattavia, harvinaistuneita lajeja.

Alueen suojelun tavoitetila:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vihas-Keihäslahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Lintuvesisuojeluohjelma-alueen luoteispuolella sekä ohjelma-alueiden välillä on lisätty alueita. Vihas-Keihäslahden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Vihas-Keihäslahden alue on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena vuonna 1997.

Kalajoen kaupungin viemärilaitos

https://kalajoki.fi/fi/palvelupaikat/kalajoen-kaupungin-viemarilaitos

https://kalajoki.fi/fi/palvelut/jatevesien-kasittely-ja-johtaminen-haja-asutusalueella

Jätevesien johtaminen viemäriverkostoon on paras käsittelytapa kiinteistön jätevesille. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla kiinteistön liittäminen viemäriin on pakollista.

Toiminta-alueen ulkopuolella jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu missään olosuhteissa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutusalueen jätevedet on käsiteltävä hajajätevesilainsäädännön (ympäristönsuojelulaki 527/2014 luku 16 ja valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla 157/2017) mukaisesti. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä.

Tässä valokuvia Vihasniemen sillalta Vihaslahdelle päin.

Tässä valokuvia Vihaslahden lintutornilta Vihaslahdelle päin.

Tässä valokuva Keihäsojasta, joka laskee Keihäslähteen. Ympäristötarkastajan on syytä tarkistaa millaiset vedenpuhdistusjärjestelmät ovat niissä kiinteistöissä, jotka laskevat jätevetensä Keihäsojaan.

Vihaslahden jätteet eivät leviä Kalajoen Hiekkasärkkien alueelle eikä edes Leton Hiekkarannoille, mutta Vihaslahden sillan luona pullikointia on syytä välttää.