KE 06.09.2023 Mainehaitta

 

Olen sitä mieltä, että näistä tapauksista jää SDP:lle mainehaitta.

Lindtmanin natsitervehdys-bileet ja Näkkäläjärven kissantappo nousivat kansainvälisiin uutisiin

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a355ef55-1ff1-4009-9c7b-bbeaeecd72c7

Tapaus Mikkel Näkkäläjärvi: Nyt puhuu kissansa menettänyt demarimummo – eläimet räjäytettiin, syntymäpäivästä tuli surujuhla!

https://www.seiska.fi/kotimaa/tapaus-mikkel-nakkalajarvi-nyt-puhuu-kissansa-menettanyt-demarimummo-elaimet-rajaytettiin-syntymapaivasta-tuli-surujuhla/438460

Tällainen on SDP:n Näkkäläjärven tuomio: Osallistui kissan tappamiseen lapiolla, kaveriporukka jätti viestin oveen: ”Tapettiin sun katit”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b69e7dfb-c588-40c3-b515-385e93ab7856

Helsingin Sanomat julkaisi ennen vuoden 2019 EU-vaaleja tekemänsä selvityksen ehdokkaiden rikostuomioista. Näkkäläjärveä ei mainittu artikkelissa nimeltä mutta hän kertoi olevansa artikkelissa mainittu sosiaalidemokraattien ehdokas. Hän sanoi tekojaan nuoren ikänsä raskaimmiksi virheiksi.

Näkkäläjärvi sai vuonna 2006 sakot eläinsuojelurikoksesta , kotirauhan rikkomisesta ja vahingonteosta. Hän oli tunkeutunut kissan omistajan mökkiin kolmen muun nuoren henkilön kanssa ja osallistunut kissan tappamiseen lyömällä sitä lapiolla. Vuonna 2011 hänet tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 30 vuorokauden ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon Näkkäläjärvi oli lomakkeella vakuuttanut ehdokkaaksi asettuessaan ilmoittaneensa puolueelle mahdollisesta tuomiosta. Näin hän ei kuitenkaan ollut tehnyt.

Finnish PM Sanna Marin

Finnish PM Sanna Marin parties hard at private event in leaked social media videos

https://www.youtube.com/watch?v=l21A3tS6_vs

Finnish PM Sanna Marin reveals she has taken drug test after partying video - BBC News

https://www.youtube.com/watch?v=Tya-ZLF95jc

Finland's PM takes drug test after party video leak | 9 News Australia

https://www.youtube.com/watch?v=58CCB8K8IBM

Valtiopetos ja yrittäjien murhat sekä Suomen suurin omaisuuden ryöstö – lisää SDP:n mainehaittaa

Valtiopetos on tosiasia - Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

http://valtuustoaloite.blogspot.com/

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html

Laki on niin kuin se on kirjoitettu eikä niin kuin se on tulkittu.

Saako mielenosoituksessa kehottaa päiden leikkaamiseen? Rikosoikeuden asiantuntija vastaa

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a780e59c-aa91-46ed-8299-74a840187009

Laiton uhkaus muuttui 1.10.2021 virallisen syytteen alaiseksi (rikoslain muutos 698/2021), jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei ole sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.

Julkisista luottamustehtävistä soveltamisalaan kuuluvat esimerkiksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet, kansanedustajat sekä muut julkiset luottamushenkilöt.

Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Syyttäjä sai nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta aiemmin lähtökohtaisesti vain, jos asianomistaja esitti rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä sai nostaa syytteen aiemmin myös, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaati.

Myös silloin, kun on kyse virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, teon tuleminen tutkintaan edellyttää, että joku ilmoittaa siitä poliisille. Rikoksen voi jo nykyään kuka tahansa, esimerkiksi työnantaja, ilmoittaa poliisille.

Moneen eri rikokseen sisältyy uhkauksen käyttäminen. Erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa kohdistetaan rikoksen uhriin myös uhkaus. Rikoslaki asettaa laittoman uhkauksen erikseen rangaistavaksi teoksi, kun esimerkiksi uhataan väkivallalla, mutta pahoinpitelyä ei toteuteta. Säännöksellä suojataan ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen.

Laittomasta uhkauksesta tuomitaan se, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laittomasta uhkauksesta tuomitaan, jos muusta rikoksesta ei tuomita ankarampaa rangaistusta. Siten esimerkiksi henkilö, joka uhkaa toista pahoinpitelyllä ja toteuttaakin tämän uhkauksen, tuomitaan pelkästään pahoinpitelystä.

Laittoman uhkauksen täyttymisen kriteerit

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö edellyttää aseen nostamista toista vastaan tai muunlaista rikoksella uhkaamista. Uhkauksella tekijä saa aikaan pelon tunteen. Ase, jolla uhkaus toteutetaan, voi olla esimerkiksi ampuma-ase, valepistooli tai starttipistooli. Rikos, jolla uhataan, tulee olla henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai omaisuuteen kohdistuva, kuten esimerkiksi tappouhkaus, uhkaus tuhopoltosta tai pahoinpitelystä. Esimerkiksi uhkaus verovilpin paljastamisesta ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä.

Rangaistavuus ei edellytä sitä, että rikos, jolla uhataan, kohdistuisi uhattuun henkilöön. Uhkaus voi kohdistua muuhunkin henkilöön, jonka uhattu on sellaisessa suhteessa, että hänellä on perusteltu syy pelätä toisen turvallisuuden tai omaisuuden puolesta. Kyse voi olla esimerkiksi uhkaus uhatun puolison pahoinpitelemisestä. Täysin uhattuun nähden ulkopuoliseen kohdistettu uhkaus ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä.

Nämä järjestöt tukivat mielenosoitusta, jossa vaadittiin Petteri Orpon ja Riikka Purran pään leikkaamista.

& Espoon teatteri

Adamadeya ry

Ad Astra i Helsingfors rf

Afrofinns ry

ArtFilms Production/Suomeen juurtuneet

Artists at Risk

B-Plan Distribution

Bufo

Bängeri oy

Diana - Diaspora Academic Network for Africa

DIVa-Föräldrar för diversitet

Dodo ry

Elävän kuvan keskus ELKE ry

Elokapina

Ensi- ja turvakotien liitto

Familia ry

Fem-R

Fibula ry

Finland Pakistani professionals Association ry

Finlands svenska skolungdomsförbund FSS

Fuzu

Förbundet Hem och Skola

Galleria Huuto

Globe Art Point ry

Helsingin Vanhemmat HELVARY ry

Helsinki Left ry

Helsinki Pride-yhteisö

Herttoniemen ruokaosuuskunta

Immigrants Rights Alliance Finland

Kansalaisareena ry

Kasvatusalan rintama rasismia vastaan

Kirjailijat Suomen puolesta rasismia ja fasismia vastaan (ks lista alla +100 nimestä)

Koiton Laulu

HYY

Kotimajoituksen tuki ry

Kurdistanin solidaarisuusverkosto

Kynnys ry

Liikkukaa ry

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Maan ystävät ry

Maria 01

Marthaförbundet

Miitti

Miklagård Arts

Mixed Finns ry (kahden kulttuurin)

Monika-naiset

Moniheli ry: Monikulttuuristen järjestöjen verkosto

Museum of Impossible Forms

MYÖS ry

Naisasialiitto Unioni

Prandia Lunchering Oy

Prominda oy

Psykologien sosiaalinen vastuu ry

Puotilan kartano

Rasmus - valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto ry

Rauhanpuolustajat

Ruskeat tytöt

Sahwira Africa International ry

Silakkaliike

Sininauhasäätiö

Somaliliitto ry

Solidaarisuus

Specialists in Finland

Sputnik Oy

Startup Refugees ry

Story Sharing Universum

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Lukiolaisten liitto

Suomen Muslimifoorumi ry

Teal Suomi Osuuskunta

Teater Viirus

The Shortcut

Turvapaikanhakijoiden tuki ry

Vanhempainliitto

Vapaaliikkuvuus verkosto

Voima-lehti

We see you

Wörks oy

Yhteiset Lapsemme ry

Järjestäjän mukaan rauhanomainen mielenosoitus.

– Tarkoitus osoittaa kesätauolta palaavalle eduskunnalle, että ihmisoikeuksia loukkaava, demokratiaa horjuttava sekä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten turvallisuuden tunnetta heikentävä rasismi ei kuulu Suomeen eikä Suomen hallitukseen, mielenosoituksesta kertovassa tiedotteessa kerrotaan.

-Mukana on asiantuntijoita ja aktivisteja muun muassa Somaliliitosta.

Voit olla järjestäjään yhteydessä.

Taimela Inna Ilona Puhelin: 0503780847 (YTJ)

Sähköposti: ilona.taimela@gmail.com (YTJ)

Postiosoite: c/o Ilona Taimela Aapontie 5 B, 02180 ESPOO

Finnwatch syynäsi somevaikuttajat – Minimoivat veronsa porsaanreikää käyttämällä

https://www.iltalehti.fi/talous/a/807262d8-c321-4afb-9082-befd8af0785d

Valtionvarainministeri Riikka Purra ja oikeusministeri Leena Meri ovat avainasemassa siinä, että Suomessa poistetaan veronkierto ja verokikkailu ja veroparatiisien käyttö. Asia on kiireellinen ja tärkeä. Sisi se on otettava esille budjettirihessa ja siihen on saatava kaikkien hallituspuolueiden tuki ja yhteisymmärrys.

TI 05.09.2023 Vapaa kilpailu lääkkeiden ja alkoholijuomien kauppaan

 

Bulgaria voi olla esimerkki Suomelle ainakin kahdessa asiassa. Bulgariassa on lääkkeiden jakelu vapautettu kilpailulle. Siellä on apteekki melkein joka toisessa kadunkulmassa. Lääkkeiden hinnat ovat edullisia eikä siellä tunneta kela-korvauksia eikä lääkkeiden omavastuuosuuksia. Lääkkeiden vapaasta kaupasta ei ole ollut haittavaikutuksia ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Hinnat ovat edulliset ja tuotteiden saatavuus hyvä.

Suomessa apteekkitoiminnan ja lääkejakelun uudistamisesta tehdyt lukuisat selvitykset osoittavat, että kuluttajien ja yhteiskunnan tarpeista lähtevä lääkejakelun hallittu kokonaisuudistus on välttämätön. Tarvitaan poliittisia päätöksiä ja on vihdoin aika siirtyä sanoista tekoihin.

Suomalaiset maksavat lääkkeistään enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. STM:n mukaan arvonlisäverolliset lääkkeiden hinnat ovat Suomen taksajärjestelmässä kalleimmat muihin Pohjoismaihin verrattuna. Jos Suomessa olisi käytössä jonkun muun Pohjoismaan hinnoittelujärjestelmä ja Suomen arvonlisäverokanta sekä tukkuhinnat pysyisivät samoina, avohuollon lääkekustannukset olisivat noin 184–244 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain.

Väestön ikääntyessä kuluttajien ja siten myös yhteiskunnan lääkemenot kasvavat. Toteuttamalla hallittu kokonaisuudistus voidaan kilpailun avulla saavuttaa säästöjä yhteiskunnalle ja lääkkeitä käyttäville kuluttajille. Uudistus tehtäisiin purkamalla apteekkien perustamista ja omistamista koskevat rajoitukset sekä määräsääntely.

Samalla sallittaisiin hallitusti lääkkeiden hintakilpailu, itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella ja verkkoapteekkitoiminnan harjoittaminen lääkitysturvallisuus huomioiden.

Uudistus parantaisi apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta kuluttajalle sekä loisi alalle investointeja ja uusia työpaikkoja. On käynnistetävä apteekkisääntelyn ja -talouden kokonaisuudistus nopealla aikataululla. On aika siirtyä muun terveydenhuollon tavoin omistamisen sääntelystä toiminnan sääntelyyn ja sitä kautta voidaan purkaa koko sääntely.

---

Bulgariassa voi ostaa alkoholijuomia tavallisesta ruokakaupasta. Siellä on vapaa kilpailu sallittu alkoholijuomille. Jos alkoholijuomien vapaa saatavuus onnistuu Bulgariassa niin miksi se ei onnistu Suomessakin.

Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet ovat todella varovaisia.

Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet ovat tässä,

https://www.pty.fi/wpcontent/uploads/2022/09/PTY_Hallitusohjelmatavoitteet_2023.pdf

Suomen alkoholilainsäädäntöä on aika uudistaa kohti liberaalimpaa eurooppalaista sääntelyä, sillä nykyinen muista Euroopan maista poikkeava tiukempi linja ei ole perusteltu. Arkijärjen vastainen sääntely ja kyttäyskulttuuri ovat vahingollisia kilpailukyvylle ja vapaalle yhteiskunnalle. Mietojen alkoholijuomien, kuten viinin, myynnin mahdollistaminen ruokakaupoissa paitsi palvelisi asiakkaita, niin myös lisäisi kaupan alan kilpailukykyä ja työllisyyttä

Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki vapautti maltillisesti alkoholin myyntirajoituksia niin, että ruokakaupoissa voi myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

Lakimuutoksen yhteydessä esitetyt uhkakuvat eivät toteutuneet ja uudistus oli onnistunut kaikilla mittareilla. Väkevien alkoholien myynti on vähentynyt ja nuoret kuluttavat alkoholia entistä vähemmän. Nykyinen sääntely kuitenkin kurittaa suomalaisia yrityksiä ja estää vastaamasta kysyntään, johon verrokkimaat voivat vastata kaappaamalla verotuotot nenämme edestä.

Keskuskauppakamari sallisi mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia) myynnin vähittäiskaupoissa, luopuisi alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja keventäisi anniskelun sääntelyä. Myös tila- ja panimomyynnin esteitä tulee selvittää. Keskuskauppakamarin mielestä uudistus on mahdollista toteuttaa maltillisesti vaikutuksia seuraten. Jos alkoholin saatavuuden paraneminen ja mahdollinen hinnan lasku johtaisivat alkoholin kokonaiskulutuksen kasvamiseen, voidaan Keskuskauppakamarin mukaan kysyntää tasapainottaa alkoholiverotuksen maltillisella kiristämisellä niin, ettei verotus johtaisi matkustajatuonnin kasvuun.

Kilpailun avaaminen ja sääntelyn purkaminen ovat joissakin tapauksissa pieniä yksittäisiä askeleita kohti vapaampaa yhteiskuntaa, jossa yksilöt kantavat vastuuta päätöksistään. Pienten yksittäisten asioiden summalla on kuitenkin suuri merkitys. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta. Turhan byrokratian purkamista on jatkettava läpi sektorit leikkaavana hankkeena määrätietoisesti.

Mielestäni uudistus voitaisiin toteuttaa Suomessa suhteellisen nopeasti ja ottaa mallia ja kokemuksia Bulgariasta. Byrokratia ja sääntely pois ja vapaa kilpailu on sallittava.

MA 04.09.2023 Onko valtioneuvosto ajan tasalla?

Konkurssien määrä viidenneksen kasvussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tammi–kesäkuussa 2023 asetettiin konkurssiin 1.325 yritystä. Vuonna 2022 vastaavana ajankohtana aloitettiin 1.092 konkurssia, joten konkurssien määrä oli vuoden takaiseen verrattuna 21,3 prosentin kasvussa

RAKENNUSALAN tilannekuva on poikkeuksellisen synkkä. Noin kymmenentuhannen yrityksen joukko työllistää suoraan 200 000 rakennusalan ammattilaista ja välillisesti yli puoli miljoonaa työntekijää Suomessa. Rakennusalan hiipuminen vaikuttaa laajaan ihmisjoukkoon. Ala työllistää Suomessa yhteensä noin 250 000 henkilöä, joista rakentamisen puolella on noin 175 000–180 000 ja rakennustuoteteollisuuden puolella noin 80 000 henkilöä.

Ensin rakennusalaan iski koronapandemian tuoma talousshokki ja toimintarajoitukset. Sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota aiheutti kustannuspiikin sekä materiaalipulan. Viimeisimpänä energiapulan lisäämä inflaatio ja korkojen nousu ovat vieneet rakennusalaa vääjäämättömästi kohti jonkin tasoista taantumaa.

Rakennusalaa kutsutaan usein jälkisykliseksi. Taantuman vaikutukset näkyvät muita toimialoja myöhemmin, ja talouden nousuun päästään muita myöhemmin mukaan.

Nyt talouden nopea jarrutus on johtanut siihen, että kuluttajien luottamus oli kesällä painunut mittaushistorian heikoimmalle tasolle. Luottamuksen katoaminen on rakennusalalle myrkkyä yhdessä korkeiden korkojen kanssa. RAKENNUSALAN vaikean tilanteen taustalla on monta peräkkäistä kriisiä – ensin pitkäkestoinen koronapandemia ja sitten Ukrainan sota. Esimerkiksi betoniteräs tuli Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta. Piti löytää uudet kanavat, ja se otti aikansa. VUONNA 2021 Suomessa aloitettiin lähes 48 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrä vähenee tuosta luvusta lähes yhteen kolmasosaan. Ensi keväänä tässä maassa ei rakenneta. Vuonna 2025 tietyissä kasvukeskuksissa on sitten jo pula asunnoista. Kahden vuoden hiljaiselo rakennusalalla saattaa tarkoittaa kymmeniätuhansia uusia työttömiä. Se on kallis paukku valtiolle. Nyt rakennusala tuottaa 15 miljardin euron verotulot vuodessa. Talonrakennuksessa lasketaan, että jopa 40 prosenttia liikevaihdosta palautuu yhteiskunnalle verojen ja maksujen muodossa.

Koronapandemia, Venäjän hyökkäys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat saaneet asuntorakentamisen hiipumaan. Heikentyneen kysynnän vuoksi moni rakennusyritys ei ole edistänyt uusia kerrostalohankkeita.

Jukka-talon konkurssi

Reilun 1600 asukkaan Pyhännällä otettiin maanantaina vastaan todellinen shokkiuutinen. Vuodesta 1968 paikkakunnalla toiminut Jukkatalo Oy oli hakeutunut konkurssiin. Konkurssiuutinen tiesi sitä, että yli 200 työntekijää menettää työpaikkansa. Väkilukuun suhteutettuna Pyhäntä on ollut viime vuosina Suomen teollistunein kunta. Viime vuonna Jukkatalo Oy työllisti 234 henkilöä ja keräsi 95 miljoonan euron liikevaihdon. Se oli kunnan selvästi suurin työnantaja.

Maan toiseksi suurimman, yli 50 vuotta toimineen pientalovalmistajan Jukkatalon konkurssi havahdutti monet rakennusalan ahdinkoon.

Rakennusteollisuuden mukaan alalla pahin on vasta edessä. Loppuvuodelle odotetaan konkurssiaaltoa. Kaikenlainen asuntojen tuotanto on alamäessä, niin kerros- ja rivitalot kuin omakotitalotkin.

– Tilanne on historiallisen huono. Yli 50 vuoteen ei ole rakennettu näin vähän omakotitaloja, Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen sanoo. Asuntojen tuotanto puolittuu tänä vuonna eikä ensi vuosi näytä paremmalta. Tänä vuonna aloitetaan 20 000 asunnon rakentaminen.

Vuosittainen asuntojen rakentamistarve olisi tutkimuskeskus VTT:n mukaan 35 000 uutta asuntoa, kun esimerkiksi sinkkutaloudet lisääntyvät ja kaupunkien väestö kasvaa.

Puutavaran hinta nousi rajusti, kun korona-aika kiihdytti rakentamista. Omakotipuolella rakentamisbuumi kesti miltei Ukrainan sotaan asti.

Sota romahdutti kuluttajien luottamuksen. Sen jälkeen korkotaso nousi ja alkoi jarruttaa sekä yksityisten että sijoittajien investointeja. Rakentamisen hiipuminen voi vetää koko talouden alaspäin. Asuntomarkkinoiden myllerrykset heikentävät kuluttajien luottamusta.

Meillä on erittäin suuri epäsuhta Suomen talouden ja rakentamisen suhteen. Se ei ole yleensä tiennyt hyvää taloudelle. Asuntomarkkinoilta lähteneet ongelmat ovat osoittautuneet vakavammiksi kuin vaikka pörssistä lähteneet ongelmat. Asuntorakentaminen tyssää lähes seinään, joten työttömyys lisääntyy loppuvuotta kohti. Kun kohteita valmistuu, eikä uusia ala, niin työt loppuvat.

Liminkalaiseen Sikla-konserniin kuuluva Siklatilat Oy hakeutuu konkurssiin. Konkurssihakemus jätettiin maanantaina.

Yhtiöllä on palveluksessaan 41 henkilöä, joista 37 on ollut kokoaikaisesti lomautettuna. Ennen yrityssaneerausta yrityksessä oli 102 töissä olevaa työntekijää.

Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen tammikuussa, jolloin sillä oli reilun 50 miljoonan euron tilauskanta.

Konsernijohtaja Janne Niemisen mukaan yhtiö kuitenkin menetti saneerausmenettelyn aikana ison osan tilauskannastaan. Joidenkin projektisopimusten purkautuminen on Niemisen mukaan riitainen.

Yritykseltä jäi kesken kolme asunto-osakeyhtiötä, sekä yksi hoivakotityömaa. Niemisen mukaan yrityksen volyymi huomioiden kesken jäi vain vähän projekteja.

Valtioneuvoston kylmä ja nihkeä suhtautuminen asioihin

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri;

Palvelujen kysyntä on säilynyt vahvana, mutta teollisuuden tilauskanta on heikentynyt. Nyt huolestuttaa, laajeneeko taantuma muillekin aloille? Olisiko se pysäytettävissä? Palvelujen kysyntä on ollut vahvaa, mutta teollisuustuotanto on kärsinyt tilauskannan heikkenemisestä, vaikka sotateollisuus on menetystä kompensoinut.

Monet rakennusyhtiöt ovat pyytäneet valtiota apuun. Ne haluavat tukea ahdinkoonsa, jotta uusia rakennushankkeita voidaan aloittaa. Mutta kannattaako valtion yrittää tällä tavoin estää taantuman leviäminen tukemalla yhtä elinkeinoa? Ajatus kiehtoo, jos sillä voidaan estää lama. Mutta se ei lisäisi asuntojen kysyntää, sillä lainakorot ovat vielä jonkun aikaa korkealla tasolla. Asuntorakentamisen tukeminen lisäisi tarjontaa ylitarjontatilanteessa, eli hinnat alenisivat edelleen. Se ei siis parantaisi rakennusliikkeiden kannattavuutta. Markkinat korjaavat yleensä itse itsensä. Puuttuminen usein vain lisää talouden vääristymiä.

Toimialakohtaisten tukitoimien sijasta koko talouden tilannetta pyritään tervehdyttämään rahapolitiikalla niin, että hintojen nousu rauhoittuu ja inflaatio pysyisi kahden prosentin paikkeilla, jotta myös korkotaso alenee. Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kriisiä ei silti pidä vähätellä sen merkittävyyden sekä heijastusvaikutusten vuoksi.

SU 03.09.2023 Suomi – Ruotsi yleisurheilumaaottelu – toinen päivä

YLEISURHEILU RUOTSI - SUOMI

Tilanteet Ruotsi - Suomi lajit

Miehet 227 - 227 22/22

Naiset 228,5 - 225,5 22/22

Pojat 96 - 126 21/21

Tytöt 105 - 118 21/21

Miehissä päädyttiin käsittämättömästi tasapisteisiin 227–227. Ruotsi vei maaottelun voiton, koska heillä oli enemmän yksittäisiä lajivoittoja.

Ruotsin naiset voittivat pistein 228,5–225,5.

Tämä selittää Suomen kovat tulokset maaottelussa – Ruotsilla koko kakkosketju pihalla

https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/152e897c-4010-4c19-a691-a564124e5b50

Ruotsi taas kerran vahvempi yleisurheilumaaottelussa, josta tuli uskomaton trilleri – tasapeli ei riittänyt Suomen miehille

https://yle.fi/a/74-20048291

Miehet

M, 10 000 m kävely

Aleksi Ojala FIN 39.53,09

Jerry Jokinen FIN 40.40,42

Perseus Karlström SWE 41.52,78

Joni Hava FIN 42.52,55

Birger Fält SWE 50.36,13

Christer Svensson SWE 50.40,90

SWE 7 - FIN 15

Aleksi Ojala ja Jerry Jokinen voittivat ruotsalaisen Perseus Karlströmin. Tämä oli iso yllätys.

M, 3-ottelu

Elliot Duvert SWE 2366

Aleksi Savolainen FIN 2309

Ville Toivonen FIN 2274

Andreas Gustafsson SWE 2225

Gabriel Heen SWE 2153

Daniel Kosonen FIN 1796

SWE 12 - FIN 10

M, kuula

Jesper Arbinge SWE 19,47 PB

Wictor Petersson SWE 19,03

Eero Ahola FIN 17,99

Nico Oksanen FIN 17,89

Arttu Korkeasalo FIN 17,88

Jesper Ahlin SWE 16,43

SWE 13 - FIN 9

Ruotsalaiset ovat ylivoimaisia tässä lajissa.

M, 5 000 m

Simon Sundström SWE 13.40,86

Jonas Glans SWE 13.41,30

Mika Kotiranta FIN 13.51,70

Mohammedreza Abootorabi SWE 13.55,82

Eero Saleva FIN 14.37,10

Ossi Kekki FIN 14.10,47

SWE 15 - FIN 7

Ruotsalaiset hallitsevat pitkiä juoksumatkoja. Mika Kotiranta juoksi suhteellisen hyvin voitettuaan yhden ruotsalaisen.

M, 400 m aj

Carl Bengtström SWE 49,65 SB

Jere Haapalainen FIN 50,58

Tuomas Lehtonen FIN 50,58

Karl Wållgren SWE 51,07

Antti Sainio FIN 51,40

Viktor Bondesson SWE 53,26

SWE 11 - FIN 11

M, seiväs

Armand Duplantis SWE 560

Urho Kujanpää FIN 548

Juho Alasaari FIN 548

Albin Lundberg FIN 533 PB

Linus Jönsson SWE 525

William Asker SWE 490

SWE 10 - FIN 12

Albin Lundeberg teki oman ennätyksensä ja muutoinkin suomalaiset onnistuivat hyvin.

M, 200 m

Emil Johansson SWE 21,70

Samuel Purola FIN 21,04

Samuli Samuelsson FIN 21,25

Linus Pihl SWE 21,30

Viljami Kaasalainen FIN 21,41

Henrik Larsson SWE 20,77

SWE 11 - FIN 11

Suomalaisilta odotin parempaan suoritusta,

M, 4x400 m

Suomi FIN 3.08,69

Ruotsi SWE 3.08,87

SWE 2 - FIN 5

M, keihäs

Lassi Etelätalo FIN 83,42 SB

Toni Kuusela FIN 80,14

Jakob Samuelsson SWE 77,89

Taneli Juutinen FIN 75,32

Jakob Rahm SWE 69,96

Theodor Thor SWE 67,94

SWE 7 - FIN 15

Jos Oliver Helander olisi ollut heittämässä niin maaottelu olisi voitettu.

M, pituus

Kristian Pulli FIN 766

Kasperi Vehmaa FIN 742

Niklas Wall SWE 728

Kalle Salminen FIN 723

Erik Johansson SWE 722

Joakim Hellbratt SWE 681

SWE 7 - FIN 15

Niklas Wallin hyppäsi viimeisellä hypyllä ohi Kalle Salmisen.

    M, 110 m aj

Max Hrelja SWE 13,74

Joel Bengtsson SWE 13,76

Elmo Lakka FIN 13,85

Santeri Kuusiniemi FIN 14,12

Anton Levin SWE 14,28

Ilari Manninen FIN 14,53

SWE 14 - FIN 8

Aitajuoksu oli minulle pienoinen pettymys.

M, 1 500 m

Samuel Pihlström SWE 3.36,06

Emil Danielsson SWE 3.37,28

Santtu Heikkinen FIN 3.37,62

Joonas Rinne FIN 3.37,68

Jonathan Grahn SWE 3.40,22

Aleksi Kivelä FIN 3.50,34

SWE 14 FIN 8

Tämä kovavuhtinen juoksu meni suomalaisilta hiukan alakanttiin

Naiset

N, 5 000 m kävely

Heta Veikkola FIN 23.14,47

Venla Laiho FIN 23.23,82

Anniina Kivimäki FIN 23.45,56

Monica Svensson SWE 23.48,19

Linda-L. Köld Johansson SWE 29.43,67

Wilma Falk SWE 35.37,76

SWE 6 - FIN 16

N, 3-loikka

Maja Åskag SWE 14,27 PB

Kristiina Mäkelä FIN 13,78

Emelie Nyman Wänseth SWE 13,42

Rebecka Abrahamsson SWE 13,35

Elina Kostiainen FIN 13,03 SB

Nea Lento FIN 12,88

SWE 14 - FIN 8

Senni Salminen olisi voinut muuttaa tilanteen Suomelle positiivisemmaksi.

N, 3 000 m ej

Emilia Lillemo SWE 9.33,25

Julia Samuelsson SWE 9.51,49

Linn Söderholm SWE 9.57,26

Nelli Nordlund FIN 10.14,48

Alisa Virtanen FIN 10.26,09

Salla Laukkanen FIN 10,28,47

SWE 16 - FIN 6

Ruotsalaiset ovat tässä lajissa ylivoimaisia.

N, 200 m

Julia Henriksson SWE 23,54

Aino Pulkkinen FIN 23,77

Josefin Nilsson SWE 23,89

Nora Lindahl SWE 23,94

Anniina Kortetmaa FIN 23,96

Mette Baas FIN 24,09

SWE 14 - FIN 8

Tämä matka meni suomalaisilta hieman alakanttiin.

N, moukari

Krista Tervo FIN 73,09 SB

Silja Kosonen FIN 72,98

Suvi Koskinen FIN 70,56

Grete Ahlberg SWE 67,59

Rebecka Hallerth SWE 65,35

Thea Löfman SWE 64,44

SWE 6 - FIN 16

Suomalaisilta erinomainen kisa. Eteenkin Krista Tervo suoritus oli yllättävän hyvä.

N, 400 m aj

Moa Granat SWE 56,37 PB

Aada Aho FIN 58,23

Hanna Karlsson SWE 58,63

Heidi Salminen FIN 59,32

Martta Rautala FIN 59,82

Ebba Svantesson SWE 60,64

SWE 12 - FIN 10

Jos Viivi Lehikoinen olisi ollut juoksemassa niin pisteet olisivat menneet 9-13 Suomelle eli koko maaottelu olisi päätynyt tasapisteisiin.

N, korkeus

Ellen Ekholm SWE 184

Ella Junnila FIN 184

Venla Pulkkanen FIN 184

Louise Ekman SWE 184 SB

Elin Pajunen FIN 181 SB

Engla Nilsson SWE 178

SWE 11 - FIN 11

Suomalaisilta hyvä korkeuskilpailu vaikka odotin itse kuitenkin enemmän.

N, 4x400 m

Suomi FIN 3.33,39

Ruotsi SWE 3.33,67

SWE 2 - FIN 5

N, 800 m

Sara Lappalainen FIN 2.02,03

Hanna Hermansson SWE 2.02,72

Veera Mattila FIN 2.03,37

Eveliina Määttänen FIN 2.03,47

Wilma Nielsen SWE 2.03,69

Julia Nielsen SWE 2.03,78

SWE 8 - FIN 14

Suomalaisilta tyydyttävä suoritus.