Aamulla aurinko nousi 04.15 ja laskee 22.44. Päivän pituus 18 tuntia 29 minuuttia. Päivän lämpötila +21 - +26 C. Aamulla selkeää ja poutaa. Päivällä melko pilvistä ja ajoittaista sadetta. Iltapäivälla sadetta ja ukkosta. Tuulen suunta etelästä 3-4 m/s. Kello 15 aikoihin kovimmat ukkoskuurot.
Terveystietoni Paino 98.0 kg' Veren sokeri 7.2 Veren paine 129/84 ja pulssi 60.
Kalajoella Hiekkasärkin alueella on noussut esille kaksi kehitettävää kohdetta. Ensimmäinen on laajan hiekkarannan uinninvalvonta ja toinen Hiekkasärkkien ja Kalajoen alueen vesien puhtaus.
Ensin mainittu ongelma on ratkaistavissa siten, että vastuu asiassa annetaan Etelänkylän jakokunnalle ja rantalueen yrityksille. Tarvitaan suunnitelma asian korjaamiseksi. Päävastuullinen on Etelänkylän jakokunta, jonka tulee asiantuntijoiden (viranomaisten) kanssa laatia suunnitelma ongelman korjaamiseksi. Mielestäni korjaussuunnitelmaan tulee kuulua alueen opasteiden tekeminen ja niiden paikoilleen asentamminen. Uinnin valvontaan palkataan riittävä määrä uinninvalvojia matkailusesongin ajaksi. Matkailusesosonki on Kalajoella on n. 2 kuukautta. Uinninvalvojien palkan maksaa Hiekkasärkkien leirintäalueen osalta Etelänkylän jakokunta ja alueen yrittäjä. Ranta-alueen osalta rannan yrittäjät. Uinninvalvojien avuksi on hankittava valvontaa helpottavat laitteet kuten esim. varoitusignaalien lähettämistä varten laite ja kovaäänislaitteet. Kokemuksesta tiedän, että tämä toimii. Olin ulkomaisella uimarannalla ja siellä se toimi. On myös tehtävä pelastussuunnitelma. Uuden venestaman osalta on toteutusta tarkistettava niin, että se huomio Hiekkasärkkien alueen pelastustoiminnan tarpeet. Näin yksinkertaisesti ongelmat voidaan ratkaista, jos tahtoa on.
Kalajoen Hiekkasärkkien ja ranta-alueen puhtaana pitämisestä vastaavat Kalajoen kaupunki ja ympäristöviranomaiset sekä Etelänkylän jakokunta. Suunnitelma on tarkistettava ja pantava toimeen yhteistyössä Kalajoen kaupungin, Etelänkylän jakokunnan ja ELY-keskuksen kanssa. Näin yksinkertaista se on. Tarvitaan vain toimenpiteitä ja varmistetaan, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä lain edellyttämällä tavalla.
Olen pyytänyt Oulun poliisia ja keskusrikospoliisia tutkimaan valtiopetoksen ja PR-talojen konkurssivyyden. Olen esittänyt kiistattomat todistusaineistot Kalajoki 500 taidenäyttelyssä. Viranomaisten on noudatettava lakia. Ei pidä suojella rikoksia tekeviä johtavia poliitikkoja. Toimittajien on toimittava journalististen ohjeiden mukaan ja viranomaisten on noudatettava lakia. Tässä on todistusaineistot asiaan. Suomi on palautettava takaisin oikeusvaltioksi. Vaadin valtiolta vahingonkorvauksia valtavista taloudellista tappioista ja hirvittävistä henkisistä kärsimyksistä.
https://kalajokinen.blogspot.com/2025/07/su-2707-2025-koiviston-valtiopetos-ja.html
Taidenäyttelyyni on valmistumassa taiteilija Markku Hakolan maalaus Kalajoen kirkosta. Maalauksen koko on 65x85 cm. Olen tehnyt maalaukseen kuusi historiataulua. Maalaus ja historiakirjoitukset tulevat esille Tapion Tuvan SiniSivellin galleriaan elokuun alkupäivinä. Sinne tulee esille myös taiteilija Markku Hakolan maalaus Ansio-laivasta ja Kallan kareista. Olen tehnyt maalauksen historiataulut, jotka tulevat esille maalaukseen yhteyteen. Nämä maalaukset ovat osa Erkki Ahon Kalajoki 500-taidenäyttelyä.
Koska Kalajoen seurakunta täyttää tänä vuonna 500 vuotta. niin minulla on taidenäyttelyssäni kaksi maalausta Kalajoen kirkosta ja historiataulut Kalajoen kirkkojen historiasta. Toisen maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija Tanja Luukkonen.
Minulla on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Raution kirkosta. Molemmat ovat taiteilija Olga Markova-Orellin maalaamia..
Minulla on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Kallan kirkosta. Toisen on maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija Olga Markova-Orell.
Minulla on maalaus Himangan kirkosta, jonka on maalannut taiteilija Tanja Luukkonen. Toisen maalauksen maalaa taiteilija Markku Hakola.
Kaikkiin maalauksiin olen kirjoittanut historiataulut.
Tässä taiteilija Markku Hakolan maalaukseen kirjoittamani historia Kalajoen kirkosta.
Kalajoen kirkko ja sen historia
Kalajoen emäseurakunnan v. 1815 rakennettu Anton v. Arppen suunnittelema kirkko vihittiin käyttöönsä 1.1.1817. Vuonna 1858 uudistettu kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa 26.7.1869. Palon sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan, Kun oli heinänteon aika ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä saatu ajoissa eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai hätäkellojen soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä voitiin siirtää ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin varjeltua tulelta sen ansiosta, että muun muassa vähämielinen Elieser Roos uskaltautui kävelemään kellonluukkujen alla tapulia kiertävällä kaltevalla reunakkeella ja roiskia vettä kuumentuneeseen seinään. Itse kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan. Oli ihmisiä, jotka uskoivat, ettei vedellä saada salaman sytyttämää kirkkoa sammutetuksi. Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja piimää. Siitä huolimatta kirkko paloi perustuksiaan myöten.
Vuonna
1815 valmistuneen kellotapulin on rakentanut Heikki Kuorikoski.
Nykyisen kaltaiseksi se on korotettu vuonna 1858.
Väliaikaisen kirkon rakentaminen pantiin alulle kuntakokouksessa – ei siis kirkonkokouksessa – 9.8.1869. Kirkko päätettiin tehdä laudoista. Rakennustoimikuntaan valittiin mies kustakin kylästä. Varat saatiin lainaamalla rahaa talokas Juho Pahikkalalta. Lautakirkko valmistui jo lokakuussa ja uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1870. Keskeytyksiä ei siten tullut. Väliin jumalanpalvelut meno on pidetty taloissa. Kalajoella käytiin kovaa vääntöä siitä rakennetaanko puukirkko vai kivikirkko. Kun yksimielisyyteen ei päästy niin lopulta keisarillinen senaatti ratkaisi kirkon rakennusmateriaalin tiilen hyväksi. Kalajoen kunnan rooli kirkon rakentamisessa on ollut keskeinen ja kuntalaisten työpanos on ollut suuri. Kirkon rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus Kirkko on kaikkien kalajokisten yhteinen ponnistus. Kun uusi kirkko lopulta vuonna 1879 otettiin käyttöön, niin heikkokuntoinen, väliaikainen kirkko hävitettiin. Lautakirkko sijaitsi nykyisten sankarihautojen takana kirkonmäellä. Kalajoen uusi kirkko vihittiin käyttöön 26.10.1879.
Kalajoen nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen, naisen, nuoren, aikuisen. Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?
Lisäksi piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät näin velkaa heille.
Tiilet tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin "jäniksenä", eli selässä muurareille.
Se oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana, että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi tarvittu kaikki energia.
Ja kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä, kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei vältytty.
Kirkko puhuttelee. Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein, miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se joillekin näytön paikka?
Kirkkoa
katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui
vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille
perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931, ja
yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016.
Kalajoen kirkko
puhuttelee. Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko Jumalaan ja
rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi esi-isämme
jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.
Sirkka-Liisa
Myllymäki
Kirkkoa rakennettaessa oli Matti Jaakonpoika Naatuksen jaloille pudonnut iso kiviharkko, mikä oli musertanut hänen jalkansa ja hän oli tullut raajarikoksi ja kykenemättömäksi työhön. Kihlakunnan oikeus velvoitti kirkkoyhdyskunnan korvaamaan Naatukselle kivusta ja särystä sekä esteestä elinkeinon harjoittamiseen vahingon 500 markalla. Seurakunta päätti valittaa asiasta hovioikeuteen, mikä kumosi kihlakunnan oikeuden päätöksen. Matti Naatus vetosi senaattiin, joka yhtyi hovioikeuden päätökseen. Näin Matti Naatus jäi korvauksia vaille.
Lämmityslaitteita ei kirkossa ollut. Kalajoen kirkko paloi perustuksiaan myöten 16.2.1930. Siitä jäi vain perustukset ja tiiliseinät, joiden varaan nykyinen kirkko rakennettiin 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin toimiessa suunnittelijana. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä vuonna 1999, jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista.
Kalajoen seitsemännen kirkon palo
Olimme Pehko-Eemin kanssa sonnustautuneet kirkkoon oikein kalossit jaloissa. Siihen aikaan oli muoti, että nuorilla miehillä piti olla kalossit komeuden vuoksi. Jouduimme lehtereillä lähelle urkuja, kun halusimme kuunnella, kuinka komeaa oli, kun koneella veisattiin. Saarnasta emme niinkään välittäneet. Katselimme vain kattoa ja ihmettelimme, miksi urkujen vierestä välikatosta hilseilee maali irti niin kuin sataisi lunta hiljalleen. Kivioja saarnasi pöntöstä niin kuin ennenkin. Mistä hän puhui, sitä emme seuranneet, mutta sitten havahduimme, kun Kivioja kesken saarnan kuulutti, että kirkkoväki olisi hvä ja poistuisi kirkosta sievästi, sillä kirkon tornissa on tuli irti.
Tuli haudan hiljaisuus, niin kuin kirkkoväki ei olisi heti käsittänyt, mistä on kysymys. Mutta hetken perästä tuli säpinä alhaalla, kun kaikki olisivat halunneet ensiksi päästä ulos. Minä ja Eemi emme hätäilleet, vaan katselimme kuinka lukkari Metsola rupesi kokoilemaan nuottikirjoja. Vähän ajan kuluttua tuli suntio suuren avaimen kanssa kovaa vauhtia ja painui urkujen takana olevassa ovesta torniin johtavia portaita kohti, minä ja Eemin perässä. Me odotimme portaiden juuressa, kunnes suntio sai lukon auki, Sitten suntio nosti luukkua vähän raolleen, mutta nosti luukun heti paikoilleen ja sanoi. ” Ei herrajumala!” Mitä hän näki se jäi meille arvoitukseksi.
Samantien hän palasi takaisin sakastiin. Me päätimme, että pelastetaan urut ja jostain löysimme vanhan ämpärin, johon rupesimme nostamaan urkupillejä. Pian saimme ämpärin täyteen, eivätkä pillit näyttäneet vähenevän ollenkaan. Sanoin, että taitaa olla turhaa näitä nykiä, mennään pelastamaan tauluja ja maalauksia.
Sillä aikaa kun me touhusimme urkujen kimpussa, kirkkoon oli tullut pelastus- ja sammutusväkeä, joka hääräsi taulujen pelastamisessa. Liityimme siihen porukkaan. Joku oli tuonut lyhykäiset tikapuut, joilla pääsi juuri akkunan laudoille, ja siitä oli hyvä väännellä lasimaalauksia irti. Rutina kuului, mutta eivät ne maalaukset särkyneet, kun ne oli koottu pienistä palasista. Ylimmäiset lasit olivat niin korkealla, ettei tikkailta ylettynyt irrottamaan, mutta minut komennettiin tikkaitten nokkaan. Kaksi pitkää miestä otti rikkaat olkapäilleen. Jopa rupes yltämään. Niin saatiin kaikki lasimaalaukset turvaan.
Sitten lähdettiin ulos katsomaan mitä siellä oli tehtävä. Sinne oli tuotu joku kylän paloruisku. Ne olivat hartiavoimin paineltavia kyläruiskuja. Ja lisäksi Santaholman tarharuisku, joka oli vähän pienempi. Sakastinpuolipäähän oli tuotu Kalajoen pisimmät tikkaat, jotka yltivät juuri räystään alle. Minut kehotettiin viemään letkua katolle. Siinä kysyttiin rohkeutta, kun piti räystään alta kömpiä katolle, eikä ollut mitään muuta kuin peilin syrjä, mistä sai vähän kiinni. Päästin suurella vaivalla katolle ja pukkasin letkun suuttimella ikkunan rikki, josta aloitin ruiskuttaa vettä välikatolle. Mutta siellä oli niin kova paine jo kuumuudesta, että kaikki vesi tuli takaisin minun silmille, Sain katolle kirveen ja köyden. Hakkasin kirveellä reiän kattoon, johon sidoin köyden, että pääsin vähän turvallisemmin alas. Maassa huomasin, että toinen kalossini oli jäänyt sinne katolle. Päätin, että sitä en lähden hakemaan, vaikka en saisi kalosseja koskaan, enkä niitä ole sen jälkeen saanutkaan.
Kun sammutustyöstä oli jo luovuttu, päätin luoda viime silmäyksen kirkon sisälle. Sitä näkyä ei voi heti unohtaa, Kiipesin portaita ylös, mutta tien oli tukkinut suuri arkistokaappi, jota oli yritetty saada ulos. Se oli liian suuri, eikä se mahtunutkaan portaista. Kiipesin kaapin ylitse lehterin ovelle, jossa seisoin jonkin aikaa ja katselin, kuinka kaikki penkit oliva yhtenä tulimerenä. Tuli väkisinkin mieleen, että tuollaistako helvetissä on! Lapsesta asti oli päntätty päähän että helvetissä on kaikki kuin tulisessä pätsissä.
Pauli Manninen kirjoitus Kalajoki-lehdessä 1979
Nykyinen Kalajoen kirkko on rakennettu palaneen kirkon tiiliseinien varaan ja on W.G. Palmiqvistin suunnittelema.
Seurakunnan vanhin esine on hopeinen ehtoolliskalkki 1500-luvun alussa. Ei tiedetä, kuinka se on Kalajoelle joutunut, mutta luultavasti sitä on käytetty Kalajoen ensimmäisen kirkon katolisissa jumalanpalveluksissa. Vanha malja on niin arvokas, ettei se enää ole käytössä. Ehtoolliskalkin kyljessä lukee teksti: ”Kalajoki moder kyrka tilhoörg. Tehkät se minun muistokseni”.
Muitakin melko vanhoja aarteita on säilynyt nykypäivään. Iso ehtoolliskalkki vuodelta 1801 on ollut käytössä siihen saaka kun siirryttiin pikkupikareihin. Vielä samantyyppinen hopeakannu on kaiverrusten mukaan vuodelta 1807
Seurakunnan hallussa on myös vanha miekka, jonka arvellaan olevan Suomen sodan ajalta eli vuodelta 1808. Miekka on löydetty kalajokisesta pellosta, alunperin niitä oli kaksi, mutta toinen varastettiin 1970-luvulla, kun kirkkoon murtauduttiin. Siksi iäkkäämpiä aarteita säilytetään nykyään tarkemmin. Miekassa näkyy edelleen kahvan koristeet ja veriuurnat. Myös koristetupsu on säilynyt.
1800-luvulta on peräisin myös kovasti käytetyn näköinen matkaehtoollisvälineitä varten valmistettu laukku. Nahasta, puusta ja punaisesta sametista tehdyssä laukussa on paikka ehtoollismaljalle, pienelle viinipullolle ja leipälautaselle. Etenkin ennen kuljetettiin paljon antamassa sairaan ehtoollista.
Monta saarnaa ja virttä on ehtinyt kuulla kirkon alttarilla oleva krusifiksi. Parinkymmenen sentin korkuinen puusta veistetty ja kullastti krusifiksi on 1700-luvulta. Messukasukoita on kaksi ja ne ovat vuodelta 1841, Tuolloin kasukat olivat paljon loisteliaampia, ja näissäkin on käytetty materiaalina samettia ja koristeena kultausompeleita.
1800-luvulta on myös keskikäytävän kynttiläkruunu. Ne on valanut 1820 sieviläinen Topias Erkinpoika Koski. Alttarin ja saarnastuolin kyntteliköt on valanut Helanderin valimo 1800-luvun puolivälin tienoilla.
Kirkon kyljessä seisova tapuli on rakennettu 1815 eli yhtä aikaa Kalajoen kuudennen kirkon kanssa. Tuntematon reisjärvinen mies on tehnyt vaivaisukon, mikä on myös vuodelta 1815. Kirkonkelloja on soitettu 1800-luvun alusta tapulista.
Kirkon saarnastuoli on urheasti säilynyt 1800-luvulta ja pelastunut kahdesta tulipalosta, sekä 1869 ja 1930 roihunneesta kirkkopalosta. Alkuperäisessä asussaan saarnastuoli ei kuitenkaan ole, vaan sitä on entisöity ja sen kuvatkin ovat muuttuneet vuosien varrella. Papin pään päällä liittyvä hopeinen kyyhkynen on myös pelastettu aikanaan liekeiltä.
Alttaritaulu Kristuksen ylösnousemuksesta on Aadolf von Beckerin vuonna 1887 maalaama, ja reunoilla olevat Tuhlaajapojan paluu ja Hyvä paimen ovat vuodelta 1910 T.G.Tuhkasen käsialaa. Nekin saatiin pelastettua tulitalopalosta.
Uusinta historiaa
Kirkkohallitus on myöntänyt yli miljoona euroa Kalajoen kirkon korjaamiseen. Peruskorjauksen toinen vaihe alkoi maaliskuussa 2019 ja työt jatkuvat marraskuun loppuun. Kirkko on tämän ajan pois käytöstä.
Kirkon remontissa ulkokate vaihdetaan kuparipeltikatteeseen ja kirkkoon asennetaan uusi sprinklerijärjestelmä. Lisäksi vahvistetaan eristeitä, kunnostetaan ikkunat ja lasimaalaukset sekä vaihdetaan ulkoseinän 4000-5000 tiiltä. Ensi vuonna Kalajoen kirkon tuulieteisiin tulee lämmitys, viemäriputket uusitaan ja kirkon ympärille tehdään salaojitus.
Kalajoen kirkon peruskorjaus valmistuu marraskuussa 2020. Peruskorjaus maksaa 4,8 miljoonaa euroa, siihen on saatu avustusta kirkkohallitukselta 1,8 miljoonaa euroa.
Viiden vuoden aikana Kalajoen kirkossa on tehty mittava peruskorjaus, joka valmistuu jouluksi 2020.
Kirkon katto on muun muassa uusittu, seinätiiliä on vaihdettu ja kirkkoon on asennettu koneellinen ilmanvaihto.
Kalajoen kirkon remontti maksaa lähes 5 miljoonaa euroa. Avustusta siihen on saatu 1,8 miljoonaa euroa.
Uusittuun kirkkoon ei ole pääsyä, vaikka kirkko otetaan käyttöön neljäntenä adventtina. Silloin kirkossa järjestetään sanajumalanpalvelus, joka lähetetään seurakuntalaisille radion ja nettiradion välityksellä.
Kirkkoherra Kari Laurit oteaa, että kirkkoon astuva huomaa heti, kuinka tuulieteiset on remontoitu siisteiksi. Uutta on kirkon perälle tuleva monitoimitila, jossa vaikkapa pienryhmät voivat kokoontua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti