PE 31.05.2024 Epäonnistunut SOTE-ratkaisu – onko Keskusta nyt onnellinen?

 

SOTE-HIMMELI

Eräs puolue Suomessa halusi lisää poliittista valtaa junailemalla maahan hyvinvointialueet, joiden hallinnossa puolueella on merkittävä asema. Nyt nämä hyvinvointialueen hallintohimmelit ovat muodostuneet erittäin kalliiksi ylläpidettäväksi. Siksi säästöjen saamiseksi on parhaimmaksi ratkaisuksi katsottu sairaalaverkoston tuhoaminen. Samalla se on erään puolueen kannattajakunnan silmille kusemista.

Otan esimerkiksi tästä tyhmyydestä Pohteen tulevaisuuslautakunnan kokouksen 30.05.2024. Pohteen tulevaisuuslautakunta omalta osaltaan päättää Raahen yöpäivystyksen kohtalosta. Esityksessä lukee, että yöpäivystys loppuu tämän vuoden lopussa ja ettei haeta jatkoaikaa poikkeusluvalle. Päiväaikainen päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi. Esityslista nähtävillä Pohteen sivulla.

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?bid=3652

kokouksen osallistujat

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=968960

Laskelmia päätöksen tueksi ei ole julkisesti esitetty perusteluineen. Toiminta on täysin käsittämätöntä vallankäyttöä. Tästäkin tyhmyydestä kärsii Kalajoki, mutta ennen kaikkea Raahe.

Mielestäni hyvinvointialueiden luottamusmiesorganisaatiot tulee purkaa kokonaan ja johtajista 90 %:a tulee irtisanoa. Näin säästyvillä varoilla voidaan turvata asiakaslähtöinen sairaalaverkosto, mikä palvelee asiakkaiden tarpeita kohtuullisin kustannuksin. Suomen sairaalaverkostoa ei saa tuhota järjettömien hallintohimmeleiden toimesta.

Systeemi on täysin sairas

Yle selvitti: sote-pomoille maksetaan satojen tuhansien eurojen erorahoja

https://yle.fi/a/74-20079176

IL selvitti: Hyvinvointialueilla on yli 600 johtajaa – Katso jättilista oman alueesi johtajien palkoista

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ec74c7e4-6fb2-43bd-bf74-e0e8f2858cb8

Peltokorpi Päivi

Pohjois-Pohjanmaa

Toimialuejohtaja

12 066

IL selvitti: Tällaiset palkat ja työsuhdeautot hyvinvointialueiden johtajilla on

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ae6af528-a2cd-4f5e-9792-eac732adefda

Pohjois-Pohjanmaa

Luoma Ilkka

18 256

Onko 17 800 euroa kuussa sopiva palkka, kun pelissä on suomalaisten terveys? Apu selvitti, mitä oman hyvinvointialueesi pomo tienaa

https://www.apu.fi/artikkelit/onko-17-800-euroa-kuussa-sopiva-palkka-kun-pelissa-on-suomalaisten-terveys

IL: Sote-alueet joutuvat säästökuurille, mutta niiden johtajilla on näin hulppeat palkat – Monilla myös autoetu

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/il-sote-alueet-joutuvat-saastokuurille-mutta-niiden-johtajilla-on-nain-hulppeat-palkat-monilla-myos-autoetu/

VS: Johtajien palkkoihin käytetty rahamäärä kuusinkertaistui sote-uudistuksen myötä

https://www.verkkouutiset.fi/a/vs-johtajien-palkkoihin-kaytetty-rahamaara-kuusinkertaistui-sote-uudistuksen-myota/#88cf4008

Pomojen palkat kuin pääministerillä ja kokous­palkkiot tonneja – voisiko hyvinvointi­alueiden hallinnosta leikata?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html

Hyvinvointi­alueen kova­tuloisille pomoille yhteensä lähes 1 500 euron kokous­palkkiot – näin alue­hallituksen puheen­johtaja selittää

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009817377.html

20 000 euron kuukausipalkka kertoo, miten tehoton julkinen sektori on, kokenut lääkäri sanoo

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009896077.html

Näin kovilla palkoilla lääkäreitä houkutellaan töihin

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009782608.html

”Ennen­kuulumattomalla tavalla päätetty” – Hallitus lakkauttaa yö­päivystyksen, ja Kouvolassa pelätään nyt pahinta

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010365524.html 

Syyllisiä on niin sysissä kuin sepissäkin.  Nyt on vastuunkannon aika. 

Tässä keskustalaisen kansanedustajan vastuunpakoilua

Hanna-Leena Mattila

7 t

 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta on tänään päättänyt Raahen yöpäivystyksen tulevaisuudesta.

Raahen yöpäivystyksen jatko vastuutetaan perussuomalaisille ministereille. Yöpäivystykselle haetaan jatkoa, mikäli valtioneuvosto osoittaa päivystyksen järjestämiseksi rahoituksen ja kumoaa kehysriihen sisältämän sairaalaverkkoesityksen Raahen yöpäivystyksen osalta. Muussa tapauksessa poikkeuslupaa ei haeta ja yöpäivystys päättyy 1.1. 2025.

Olen tyytyväinen, että vastuu osoitetaan sinne, minne se kuuluukin. Hallituksen takana ovat sote-rahat.

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila kommentissaan on sen verran jyvällä asiasta, että toteaa päätöksentekijäksi Pohteen tulevaisuuslautakunnan. Sen jälkeen selostus menee ulalle. Tulevaisuuslautakunta päätti 30.5.2024 , ettei jatkoaikaa anota Raahen terveyskeskuksen yöpäivystyksen osalta. Päättäjinä oli tunnettuja keskustalaisia henkilöitä, joista mainittakoon Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Kokonaan eri asia on hallituksen päätös sulkea Raahen terveyskeskuksen yöpäivystys. On todennäköistä, että sekin päätös perustuu Pohteen keskustaenemmistöisen aluehallituksen näkemykseen. Meidän kaikkien on yhdessä toimittava niin, että järki voittaa.

Jos Pohteen tulevaisuuslautakunta olisi tehnyt päätöksen anoa jatkoaikaa Raahen terveyskeskuksen yöpäivystyksen jatkolle, niin sillä olisi varmasti ollut merkitystä. Hallituksen Kouvolan terveyskeskuksen yöpäivystyksen lopetus on niin järjetön, että se varmasti joudutaan ottamaan uudelleen hallituksen käsittelyyn. Silloin olisi todennäköisesti Raahen yöpäivystys olisi tullut hallituksen uudelleen käsittelyyn.

PE 31.05.2024 Pääministeri Petteri Orpo ja koko hallitus

 

Pääministeri Petteri Orpo ja koko hallitus

Te olette vastuussa presidentti Mauno Koiviston valtiopetoksen selvittämisestä. Presidentti Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan ja päätti, että pankit pelastetaan. Valtiopetokseen liittyy ja kuuluu läheisesti Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välinen SSP-sopimus, jonka avulla hallitus ja pankit poistivat markkinoilta säästöpankit ja kymmeniä tuhansia yrityksiä pankkien taseiden parantamiseksi. Rikosten peittelyyn ja salamiseen kuuluu Aktiv-Hansakauppa.

Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.

PR-talojen rikollinen markkinoilta poistaminen liittyy näihin asioihin. Asiasta on kiistattomat todistusaineistot

SU 26.05.2024 Valtiopetos , yrittäjien murhat, kidutukset esimerkkinä PR-talojen markkinoilta poistaminen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/su-26052024-valtiopetos-yrittajien.html

Olen tehnyt Oulun poliisille ja sisäasianministeriöön tutkintapyynnöt, mutta mitään ei tapahdu ilman poliittista päätöstä. Olen tehnyt valtioneuvostolle vahingonkorvausvaatimuksen, mutta miksi hallitus ei toimi asiassa. Omalta osaltani olen tyytyväinen jos saan vahingonkorvaukset ja ulosotto lopetetaan ilman aiheetonta viivytystä..

Kalajoki 30.05.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, oikeusministeri Leena Meri, sisäministeri Mari Rantanen, opetusministeri Anna-Maja Henriksson, maatalousministeri Sari Essayah, valtioneuvosto

Vastasin aluehallituksen jäsenelle

Kiitos vastauksestasi. Kalajoen kaupungin vastine on tehty erittäin hyvin. Siinä on perusteltu lakipykälin missä on toimittu lain vastaisesti. Kalajoen kaupunginjohtaja on varatuomari Jukka Puoskari, joka on tehnyt juridisesti oikean oikaisuvaatimuksen. Siksi sitä on kannatettava. Jos joku sitä vastustaa niin silloin esitettävä juridinen vastine missä näkyy lakipykälät ja perusteet.Sitten on aluevaltuuston päätös, jonka vastainen on Peltokorven virkamiespäätös on. Lisäksi on selvitettävä kuka on antanut poliittista ohjausta asiassa. Kysymys on esteellisyydestä asian käsittelyssä. Miksi ei ole vastattu Kalajoen kaupungin neuvottelupyyntöön? Laskelmat on tuotava esille ja Kalajoen kaupungin vastineet niihin. Kalajoen kaupunki ei ole voinut vastata kun laskelmia ei ole esitetty. Lisäksi Kalajoen terveyskeskuksen kanssa neuvotteluja ei ole käyty vaan pöydälle on tuotu ilmoitus toiminnan loppumisesta. Menettely on vastoin lakia. tv. Erkki

YLEISURHEILUN EM-kilpailut käydään tänä kesänä Italian Roomassa 7.–13. kesäkuuta.

Tässä koottuna EM-kisojen ohjelma.

Yle näyttää EM-kisat suorina lähetyksinä televisiossa ja Areenassa.

Perjantai 7.6.

Päiväkisat

• 10.35 Kiekonheitto, karsinta A, miehet

• 10.40 7-ottelu 100m aidat, naiset

• 11.03 Kuulantyöntö, karsinta A+B, naiset

• 11.10 100m aj., alkuerät, naiset

• 11.40 110m aj., alkuerät, miehet

• 11.55 Kiekonheitto, karsinta B, miehet

• 12.10 Kolmiloikka, karsinta A+B, naiset

• 12.35 7-ottelu korkeushyppy A+B, naiset

• 12.45 1500m, alkuerät, naiset

• 13.15 Kiekonheitto, karsinta A, naiset

• 13.20 800m, alkuerät, miehet

• 13.55 Pituushyppy, karsinta A+B, miehet

• 14.05 3000m esteet, alkuerät, naiset

• 14.35 Kiekonheitto, karsinta B, naiset

Iltakisat

• 19.35 20km kävely, naiset

• 19.40 7-ottelu kuulantyöntö A+B, naiset

• 20.55 Kuulantyöntö, karsinta A+B, miehet

• 21.30 Korkeushyppy, karsinta A+B, naiset

• 22.00 Kiekonheitto, finaali, miehet

• 22.10 100m, alkuerät, miehet

• 22.33 Kuulantyöntö, finaali, naiset

• 22.45 7-ottelu 200m, naiset

• 23.20 4x400m viesti, finaali, seka

• 23.40 5000m, finaali, naiset

Lauantai 8.6.

Päiväkisat

• 11.05 Moukarinheitto, karsinta A, miehet

• 11.10 3000m esteet, alkuerät, miehet

• 11.40 Seiväshyppy, karsinta A+B, naiset

• 11.50 100m, alkuerät, naiset

• 12.30 Moukarinheitto, karsinta B, miehet

• 12.45 400m, alkuerät, miehet

• 13.10 7-ottelu pituushyppy A+B, naiset

• 13.20 400m, alkuerät, naiset

Iltakisat

• 19.00 20km kävely, miehet

• 19.20 7-ottelu keihäänheitto A, naiset

• 20.35 7-ottelu keihäänheitto B, naiset

• 20.50 800m, välierät, miehet

• 21.10 100m aj., välierät, naiset

• 21.35 Pituushyppy, finaali, miehet

• 21.40 110m aj., välierät, miehet

• 22.02 Kuulantyöntö, finaali, miehet

• 22.10 100m, välierät, miehet

• 22.35 Kiekonheitto, finaali, naiset

• 22.41 7-ottelu 800m, naiset

• 23.05 100m aj., finaali, naiset

• 23.16 110m aj., finaali, miehet

• 23.26 5000m, finaali, miehet

• 23.53 100m, finaali, miehet

Sunnuntai 9.6.

Päiväkisat

• 10.00 Puolimaraton, miehet

• 10.30 Puolimaraton, naiset

• 11.05 Moukarinheitto, karsinta A, naiset

• 11.45 Kolmiloikka, karsinta A+B, miehet

• 12.30 Moukarinheitto, karsinta B, naiset

• 12.35 Korkeushyppy, karsinta A+B, miehet

• 12.50 200m, alkuerät, miehet

• 13.40 400m aj., alkuerät, naiset

• 14.20 400m aj., alkuerät, miehet

Iltakisat

• 21.05 400m, välierät, naiset

• 21.30 Korkeushyppy, finaali, naiset

• 21.38 400m, välierät, miehet

• 22.05 100m välierät, naiset

• 22.11 Moukarinheitto, finaali, miehet

• 22.21 Kolmiloikka, finaali, naiset

• 22.35 200m, välierät, miehet

• 23.04 3000m esteet, finaali, naiset

• 23.27 800m, finaali, miehet

• 23.36 1500m, finaali, naiset

• 23.53 100m, finaali, naiset

Maanantai 10.6.

Päiväkisat

• 11.05 10-ottelu 100m, miehet

• 11.18 Seiväshyppy, karsinta A+B, miehet

• 11.25 Keihäänheitto, karsinta A, naiset

• 11.35 200, alkuerät, naiset

• 12.05 10-ottelu pituushyppy A+B, miehet

• 12.20 1500m, alkuerät, miehet

• 12.45 Keihäänheitto, karsinta B, naiset

• 12.50 800m, alkuerät, naiset

• 13.40 400m aj., välierät, miehet

• 14.05 10-ottelu kuulantyöntö A+B, miehet

• 14.15 400m aj., välierät, naiset

Iltakisat

• 20.30 10-ottelu korkeushyppy A+B, miehet

• 21.15 Seiväshyppy, finaali, naiset

• 22.05 200m, välierät, naiset

• 22.33 Moukarinheitto, finaali, naiset

• 22.40 400m, finaali, miehet

• 22.50 400m, finaali, naiset

• 23.00 3000m esteet, finaali, miehet

• 23.20 10-ottelu 400m, miehet

• 23.50 200m, finaali, miehet

Tiistai 11.6.

Päiväkisat

• 10.35 10-ottelu 110m aj., miehet

• 11.10 800m, välierät, naiset

• 11.30 10-ottelu kiekonheitto A, miehet

• 11.35 Pituushyppy, karsinta A+B, naiset

• 11.45 4x400m viesti, alkuerät, miehet

• 12.15 4x400m viesti, alkuerät, naiset

• 12.35 10-ottelu kiekonheitto B, miehet

• 12.55 10-ottelu seiväshyppy A, miehet

• 13.00 4x100m viesti, alkuerät, miehet

• 13.30 4x100m viesti, alkuerät, naiset

• 14.00 Keihäänheitto, karsinta A, miehet

• 14.10 10-ottelu seiväshyppy B, miehet

• 15.25 Keihäänheitto, karsinta B, miehet

Iltakisat

• 20.05 10-ottelu keihäänheitto A, miehet

• 20.50 10 000m B-kilpailu, naiset

• 21.15 10-ottelu keihäänheitto B, miehet

• 21.35 Korkeushyppy, finaali, miehet

• 21.55 Kolmiloikka, finaali, miehet

• 22.05 400m aj., finaali, miehet

• 22.18 400m aj., finaali, naiset

• 22.30 10 000m, finaali, naiset

• 22.36 Keihäänheitto, finaali, naiset

• 23.25 10-ottelu 1500m, miehet

• 23.53 200m, finaali, naiset

Keskiviikkoa 12.6.

Iltakisat

• 21.12 10 000m B-kilpailu, miehet

• 21.20 Seiväshyppy, finaali, miehet

• 21.28 Keihäänheitto, finaali, miehet

• 21.54 Pituushyppy, finaali, naiset

• 22.06 4x400m viesti, finaali, naiset

• 22.19 4x400m viesti, finaali, miehet

• 22.31 800m, finaali, naiset

• 22.44 10 000m, finaali, miehet

• 23.26 1500m, finaali, miehet

• 23.38 4x100m viesti, finaali, naiset

• 23.50 4x100m viesti, finaali, miehet

Ensimmäisessä valinnassa 8.3. Suomen EM-kisajoukkueeseen valitut urheilijat:

Miehet, 100 m Samuli Samuelsson, Ikaalisten Urheilijat

110 m aj: Elmo Lakka, Jyväskylän Kenttäurheilijat

3000 m ej: Topi Raitanen, Helsingin Kisa-Veikot

Kolmiloikka: Aaro Davidila, Lapin Lukko Rovaniemi

Keihäs: Oliver Helander, Oulun Pyrintö

20 km kävely: Veli-Matti ”Aku” Partanen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet

Naiset, 800 m: Eveliina Määttänen, Espoon Tapiot

100 m aj: Reetta Hurske, Tampereen Pyrintö

400 m aj: Viivi Lehikoinen, HIFK-friidrott

Korkeus: Ella Junnila, Tampereen Pyrintö

Seiväs: Wilma Murto, Salon Vilpas

Moukari: Silja Kosonen, Turun Urheiluliitto

Keihäs: Anni-Linnea Alanen, Oulun Pyrintö

Puolimaraton: Camilla Richardsson Esbo If (tulosraja myös 5000 ja 10 000 metrille)

Seitsenottelu: Saga Vanninen, Tampereen Pyrintö

Suomen Urheiluliitto (SUL) on valinnut toisessa valinnassa 7.–12. kesäkuuta Rooman EM-kilpailuissa kilpailevaan joukkueeseen seuraavat urheilijat:

Miehet, 200 m: Samuel Purola, Oulun Pyrintö.

110 m aj: Santeri Kuusiniemi, Jyväskylän Kenttäurheilijat.

20 km kävely: Aleksi Ojala, Urjalan Urheilijat.

Seiväs: Juho Alasaari, Laihian Luja, Urho Kujanpää, Tampereen Pyrintö.

3-loikka: Tuomas Kaukolahti, Kenttäurheilijat-58, Vantaa, Simo Lipsanen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet.

Moukari: Aaron Kangas Kankaanpään seudun Leisku, Tuomas Seppänen, Noormarkun Nopsa.

Keihäs: Lassi Etelätalo, Joensuun Kataja, Toni Keränen, Limingan Niitto-Miehet.

Naiset, 100 m: Lotta Kemppinen, HIFK-friidrott.

400 m: Mette Baas, Joensuun Kataja.

1500 m: Sara Lappalainen, Borgå Akilles.

5000 m: Nathalie Blomqvist, IK Falken, Pedersöre.

10000 m: Nina Chydenius, Gamlakarleby IF Kokkola.

Puolimaraton: Alisa Vainio, Lappeenrannan Urheilu-Miehet.

100 m aj: Lotta Harala, Tampereen Pyrintö, Nooralotta Neziri, Jyväskylän Kenttäurheilijat.

400 m aj: Kristiina Halonen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Hilla Uusimäki, Kenttäurheilijat-58, Vantaa.

3000 m ej: Ilona Mononen, Lahden Ahkera.

Korkeus: Heta Tuuri, Turun Urheiluliitto.

Seiväs: Saga Andersson, Esbo IF, Elina Lampela, Oulun Pyrintö.

3-loikka: Jessica Kähärä, Mikkelin Kilpa-Veikot, Kristiina Mäkelä, Orimattilan Jymy, Senni Salminen, Imatran Urheilijat.

Kuula: Emilia Kangas, Kuortaneen Kunto, Senja Mäkitörmä, Varpaisjärven Vire, Lapinlahti, Eveliina Rouvali, Kuopion Reipas.

Kiekko: Helena Leveelahti, Virtain Urheilijat, Salla Sipponen, Tampereen Pyrintö.

Moukari: Suvi Koskinen, Kauhajoen Karhu, Krista Tervo, Karhulan Katajaiset.

Keihäs: Jatta-Mari Jääskeläinen, Turun Urheiluliitto.

4×100 m: Petra Häggqvist, Helsingin Kisa-Veikot, Lotta Kemppinen, HIFK-friidrott, Anniina Kortetmaa, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Anna Pursiainen, Espoon Tapiot.

4×400 m: Mette Baas, Joensuun Kataja, Aino Pulkkinen, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Milja Thureson, Lahden Ahkera, Katriina Wright.

• Nyt koossa on 57 urheilijan joukkue, joka täydentyy vielä torstaina, kun Euroopan yleisurheiluliitto saa eri maiden liitoilta tiedot siitä, ketkä kaikki valintakelpoiset urheilijat ovat kisoihin osallistumassa, sanoo SUL:n GM Jani Tanskanen.

5. valitut Suomi lähettää Roomaan 67 urheilijaa

Miehet

200 m: Viljami Kaasalainen, Jyväskylän Kenttäurheilijat.

10 000 m: Mika Kotiranta, Joensuun Kataja.

400 m aj Jere Haapalainen, Tampereen Pyrintö, Tuomas Lehtonen, Liedon Parma.

Korkeus: Arttu Mattila, Äänekosken Urheilijat.

Seiväs: Tommi Holttinen, Turun Urheiluliitto.

Pituus: Kristian Pulli Oulun Pyrintö, Kasperi Vehmaa Lappeenrannan Urheilu-Miehet.

20 km: Jerry Jokinen Turun Urheiluliitto.

Naiset

200 m: Anniina Kortetmaa, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Aino Pulkkinen Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kortetmaa on valittu aiemmin 4 x 100 metrin viestiin ja Pulkkinen 4 x 400 metrin viestiin.

Seiväs: Silja Andersson Esbo If.

Pituus: Jessica Kähärä Mikkelin Kilpa-Veikot.

Kähärä on aiemmin valittu kolmiloikkaan.

Rautiolaiset jatkosodassa

Jatkosodan aikana Raution miehet osallistuivat sotaan siten, että reserviläiset kuuluivat JR/29:ään, jonka komentajana oli evl. Paavo Susitaival. Ne miehet, jotka sodan kestäessä suorittivat asevelvollisuuttaan kuuluivat JR/50:een, jonka komentajana oli evl. Aho. Asevelvollisia oli myös JR/8:ssa, jonka komentaja oli ev. Autti. Tämä rykmentti on "tuntemattoman sotilaan rykmentti".

Keskipohjalaisrykmentti määrättiin liikekannallepanomääräyksen mukaan perustettavaksi 18.6.1941. Tällöin lämpiminä kesäpäivänä jaettiin Raution reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.

Nämä kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat tulevissa sotatoimissa 11 divisioonan, jonka komentajan oli jalkaväenkenraaliksi myöhemmin noussut K.A.Heiskainen, joka sai lempinimen "Kylmä Kalle".

Kun III pataljoona oli Sievissä Ylitalojen pihoilla saatu koottua, sotilaspuvut ja varustukset aseineen jaettua, marssi se komppanioittain Sievin aseman KPO kaupan vieressä olevalle kentälle. Rykmentinkomenttaja everstiluutnantti Paavo Susitaival piti voimakashenkisen puheen pataljoonalle.

20.6.1941 kolmas pataljoona, jossa rautiolaiset olivat sen seitsemännessä komppaniassa sekä osa kranaatinheitinjoukkueessa, kuormattiin niin sanottuihin härkävaunuihin. Ylivieska-Iisalmi-Pieksämäki kautta tultiin Joensuun lähelle Ylämyllyn aseman tienoille 23.6. Täällä otettiin telttamajoitus käyttöön, ja varsinainen sotilaselämä alkoi.

Seitsemännen komppanian ensimmäinen taistelu

Kolmas pataljoona sai määräyksen 6.7.1941 vallata rajan läheisyydessä oleva vihollisen tukikohta Ilomäki. Se kuului Värtsilän pitäjään. Illalla 17.45 annettiin suomalaisten tykistökeskitys Ilomäkeen. Hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa oli 8 komppania (Kalajoki). Tässä ensimmäisessä hyökkäyksessä kävi niin, että oma krh tulittaessa Ilomäkeä ampui vahingossa liian lyhyitä laukauksia. Näistä osa putosi etenevään komppaniaan. Eteneminen pysähtyi. Kaatuneita ja haavoittuneita tuli. Tämän johdosta 8 komppania vedettiin takaisin ja nyt oli 7 komppanian vuoro. Komppanian kolmas joukkue teki oikealta sivustalta kaarroksen ja karkotti siellä olleen vihollisen partion. Tämä käytti ensi kerran ns. kiväärikranaatteja, jotka ammutaan tavallisella kiväärillä ja ovat käsikranaatin kokoisia. Ne räjähtävät ilmassa. Näistä kranaateista Jaakko Yliverronen haavoittui käteen ja joukkueenjohtaja vänrikki Eero polveen. Ilomäen varustukset olivat niin vahvat, että ilman tykistön tulivoimaa ja apua ei noille bunkkereille voitu mennä. Rinteessä haavoittui muun muassa Kaarlo Korhonen Rautiosta.
Seuraavana aamuna hyökkäys uusittiin tykistötulen jälkeen ja nyt Ilomäki vallattiin suuremmitta tappioitta.

Seitsemännen komppanian toinen taistelu

Ilomäen valtauksen jälkeen 12.7.1941 III pataljoona alistettiin osittain JR 50:lle ja JR 8:lle. Seitsemäs komppania hyökkäsi JR 8:n kanssa Koirivaaran maastossa. Kun lähdettiin metsätieltä hyökkäämään Koirivaaran kukkuloita kohti, oli 7 komppanian ryhmitys kantakolmio. Se tarkoitti sitä, että eturivissä etenivät I, II ja IV joukkueet, III joukkue, joka oli menettänyt joukkueenjohtajan Ilomäessä, oli hyökkäyksen reservinä ja eteni noin 50 metriä takana. Noin kilometrin jälkeen alettiin nousta ensimmäiselle kukkulan rinteelle. Rinteen päällä oli jotakin rakennelmia ja todettiin liikehdintää. Kun ei oltu varmoja, missä vihoillinen oli ja missä oli omat joukot, huudettiin rinnettä noustessa, että "Onko siellä suomalaisia?". Sieltä vastattiin "On suomalaisia". Mutta lähestyttäessä mäen ylärinnettä alkoivat konekiväärit laulaa ja käsikranaatteja lenteli mäeltä suomalaisia kohti. Komppania sai tuliylläkön niskaansa. Käsikranaatit lentelivät ja suorasuuntaustykin ammukset sekä kaukaisempi tyksitä yhtyi leikkiin. Rautiolaisista Vilho Hihnala haavotui konekiväärisuihkusta vaikeasti ja joukkosidontapaikalle kannettaessa hän menehtyi. Aukusti Pahkamaa haavoittui käsikranaatista jalkaansa. Kirivaaran valtauksen jälkeen seitsemäs komppania siirtyi metsämaastossa muutaman kilometsin päässä olevaan Helmelänvaaran tienoille.

Seitsemäs komppania ohittaa Soanlahden

Seitsemäs komppania sai marssia vapaasti Soanlahden maantietä etelään, Jääkärikomppania oli lähetetty pyörillä vihollisen perään. Rykmentti sai 18.7.1941 käskyn siirtyä marssien Uomaalle. Samalla kuljettiin talvisodan kuuluisan Lemetin mottialueen läpi.

Vanhan rajan ylitys

Uomaalta jatkettiin marssien melko vapaasti. Tilanne oli vihollisen puolella käynyt kestämättömäksi. Siksi se vetäytyi nopeasti. Uomaalta jatkettiin Käsnäselän kautta Kolatselkään. Tällä välin ylitettiin vanhan valtakunnan raja. Seutu oli rämeistä metsää. Pahaista maantietä jatkettiin Kolatselkään, jossa nähtiin harmaita Itä-karjalaisen rakennustyylin puoliksi lahonneita taloja.

Hyrsylän taistelut

Kolmas pataljoona saapui 24.7.1941 korpimaiseman halki monta vuorokautta marssittuaan Hyrsylän kylän lähistölle. Marssien aikana viholliseen yhteyttä oli pitänyt kevytosasto Riitesuo, jolta kolmas pataljoona otti etulinjan valvonnan vastuulleen. Seitsemäs komppania asettui asemiin itäänpäin menevän vähäisen tien molemmin puolin.

Rautiolaisten kolmas taistelu

Kolmas pataljoona sai 25.7.1941 määräyksen vallata Hyrsylän kylä. Pataljoona kiersi Hyrsylän itäpuolelle sitä polkua, jota se oli aikaisemmin partioinut. Kylän valtauksen jälkeen pataljoona kokonaisuudessaan saapui Suonjoen rannalla Ignoilan kylän luokse. Igonoila asemavaiheen aikana ei ollut helppoa. Tällöin kaatuivat Heikki Perttula, Veikko Kola ja Erkki Toivanen. Heino Hillukkala, Onni Olkkonen, Vilho Murtoniemi, Jaakko Tokola, Eino Mustasaari, Osmo Tokola ja E. Pirttilahti haavoittuivat.

JR 50 otti 12.8.1941 Ignoilan asemat ja kolmas pataljoona siirtyi kuorma-autoilla Yläjoelle, jossa I ja II pataljoona jo olivat. Ajoa kesti nelisen tuntia.
Komppania majoittui 20.8.1941 Beskin asemalta noin 1 km itään. Petroskoin rautatie oli saatu poikki. Ratakiskoja oli räjäytetty ainakin kahdeksasta kohti. Panssarijuna jäi mottiin.Saksalaiset pommikoneet saivat lopulta tuhottu panssarijunan. Hyrsylän ja Yläjoen seudun taistelupäivät ja viikot olivat JR 29:lle erittäin raskaat.

Somban kylän valtaus

JR29, jolle Raution komppania oli alistettu, sai käskyn vallata tulivalmistelun jälkeen Somban kylä. Iltamyöhällä seitsemäs komppania sai käskyn saartaa kylä idästä. Viholliseen saatiin heti kosketus ikävällä tavalla, Yksi Raution mies surmattiin pistimellä. Siinä syntyneessä kahakassa Otto Saaronmaa sai kuitenkin tuhottua vihollisporukan. Seuraava päivä ja yö pidettiin motti kiinni. Motitus onnistus ja Somban kylä vallattiin. Vihollisia kaatui 53.

Ikävä yllätys

Somban jälkeen kauniin syyskesän päivän siirryttiin muutamia kilometrejä itään. Komppania sai muutaman kilometrin marssittuaan luvan pystyttää teltat. Oli lepohetken vuoroo. Niinpä kolmas joukkuekin pystytti kaksi telttaa ja pojat hiipivät levolle,. Kolmannessa joukkueessa jäi vartioon aluksi Olavi Blomqvist. Eipä kestänyt monta minuuttia, kun telttaan kuului outoa huutoa ja laukaus. Sombasta harhailevia vihollisia oli metsässä pyrkimässä omille linjoilleen. Yksi yritti pistimellä surmata Olavin. Vihollinen saikin Olavin sydämen kohdalle osuman, mutta Olavi, joka tunnettiin erittäin nopeana ja toimintakykyisenä miehenä, sai survaistua pistimen sivuun. Pistin nirhaisi rintalastaan aikamoisen kolon. Olavin konepistooli lopetti pistämistä yrittäneen suuren miehenkoljatin. Olavi vietiin nopeasti JSP:lle.

Sombasta Pääsään

Somban valtauksen jälkeen Raution komppania eteni Suojärven-Petrsokoin leveän maantien tuntumassa. Kintaan kylä vallattiin III pataljoonan voimin ja jatkettiin kilometri kaksi eteenpäin. Saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Tässä tykistötulessa Jaakko Yliverronen, joka oli juuri palannut ensimmäiseltä toipumislomaltaan, haavoittui heti uudestaan.

Teru eli Prääsä

Niiniselän kylään ryhtyivät hyökkäämään I ja II pataljoona. Prääsä oli siinä risteyksessä, jossa Kintaasta tuleva tie kohtaa Aunuksesta tulevan tien. Maasto oli suurimmaksi osaksi suota ja vaikeakulkuista rämettä. Matkaan meni koko yö. Kranaatinheitinmiehet ja konekiväärimiehet olivat lujimmilla kantamuksineen. Kukkulalla oli ruispelto, joka oli jo leikattu. Kuhilaita oli pystyssä. Pian alkoi kuulia tulla niskaan. Kylä näkyi hyvin kukkulalle. Ruispelto muuttui perunapelloksi. Siellä oli naapuri vastassa. Kylässä oli useita hyökkäysvaunuja, jotka ryhtyivät ampumaan kukkulalle. Tässä 7.9.1941 aloitetussa Prääsän hyökkäyksessä kaatuivat Niilo Saaronmaa, Matti Kivisaari, Lauri Huuha ja Arvi Hietamäki. Haavoittuneina poistuivat rivistä Lauri Haveri, Jaakko Tokola, Väinö Haapakoski ja Janne Haapasaari.

Prääsän valtauksen aikana haavoittuneiden saaminen jsp:ltä eteenpäin oli vaikeaa. Monet haavoittuneet olisivat ehkä selviytyneetkin, jos apu olisi ollut nopeampaa.
III pataljoona hivuutautui vähän kerrallaan Prääsän kauppalaan. Prääsässä yhtyivät rykmentti II ja pataljoona III. JR8 kävi raivoisia taisteluita Pyhäjären asutuskeskuksessa. Täällä Armas Vuorio haavoittui vaikeasti.

Prääsästä Matroosaan ja Vilgaan

Prääsän jälkeen saatiin päivän parin lepo. Prääsästä itään oli vihollinen pesiytynyt metsäkukkulaan, jonka valtaus tuotti uusia tappioita Aale Petäjistö haavoittui vaikeasti. Hänen veljensä Veikko syöksyi auttamaan veljeään, mutta hän kaatui samalle paikalle. Aale saatiin kannettua pois, mutta hän menehtyi joukkosidontapaikalle. Valo Niska ja Kaarlo Verronen haavoittuivat. Pataljoona eteni aina Matroosan kylän laidalle. Matroosan jälkeen Raution komppania eteni vähäisin taisteluin Puolimatkan eli Polovinan kylään. Polivinan jälkeen oli vuorossa Vilgan valtaus. Raju tykistökeskitys osui 7 komppanian alueelle täsmällisesti. Kranaatti osui nuotioon ja Eino Kärkinen huusi apua. Eino menehtyi nopeasti ja Augusti Niiranen oli kaatunut. Keskitys pani komppania sekaisin. Hevosia kuoli ja kalustoa menetettiin. Erkki Kuoppala ja Yrjö Hakkarainen haavoittuivat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Eerola kaatui tarkka-ampujan luodista. Taistelussa kaatuivat Eero Yliverronen ja Väinö Hollanti. Saatiin uutsista kuulla, että suomalaiset olivat valloittaneet Äänislinnan kaupungin.

Äänislinna

Äänislinnassa oleville sotilaskasarmeille siirtyi myös III pataljoona. Pataljoona oli niin loppuunkulunut, että sille annettiin kolmen viikon toipumisaika. Raution kirkkoherra Kalevi Vihma kävi komppaniaa tervehtimässä.

Syvärille

Lepokauden jälkeen pataljoona ja myöehmmin koko rykmentti siirrettiin junakuljetuksessa Petroskoissa Syvärin asemalle. Syvärin asemalta marssittiin 30-40 km pohjoispuolen heikkoa tietä Äänisjärvelle päin Homorovitsankylään. Täällä otettiin etulinjan vastuu. Homorovitsan rintamilla II ja III pataljoona miehittivät Kimjärven maaston. Talvi painoi päälle. Marras-joulukuun vaihteessa alettiin korsujen teko. Maaliskuun 10 päivänä rykmentin purkamiskäsky määräsi, että 1912 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset siirretään I pataljoonan alaisiksi ja osa Kevyt Osasto 10:een. Vuonna 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat pääsivät siviliin. Tähän päättyi rykmentti JR 29 vaiheet yhtenäisenä sotilasyksikkönä. Raution komppaniasta suurin osa siirtyi I pataljoonan yhteyteen.

Suomalainen partio kävi 21.7.1942 Kiipuron takan. Partiossa oli 14 miestä. Paluumatkalla linjojen ylitys epäonnistui. Olavi Pokela kaatui ja yhdeksän haavoittui. Vain neljä säilyi terveenä. Omat joukot tulivat apuun.

Lähdeaineisto: Raution Sotaveteraanit: Vapauden puolesta Osmo Tokolan kirjoitus

TO 30.05.2024 Noitavainoja ja lukion historiatietoja

Olen viettänyt tällä viikolla elämäni rahattominta viikkoa. Olen sijoittanut kaikki rahani taidenäyttelyyni. Tavoitteeni on saada muotokuvapiirrokset kaikista Raution tohtoreista ennen Rautio-viikkoa valmiiksi. Tavoite näyttää toteutuvan ainakin melkein sillä vielä on kolme muotokuvapiirrosta tekemättä. Kahdesta on olemassa valokuvat joten 20 Raution tohtorista tulee muotokuvapiirrokset valmiiksi suunnitelmani mukaisesti. Valitettavasti minulla ei ole rahaa ostaa kehyksiä näihin muotokuvapiirroksiin ja siksi niiden vieminen taidenäyttelyyn ei ole mahdollista.

Olen odottanut että Kalajoen 500-vuotisjuhlatoimikunta olisi huomioinut minun Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa käsittelevän taidenäyttelyni. Suunnitelman mukaan asia olisi pitänyt käsitellä Kalajoen kaupunginhallituksen toukokuun kokouksessa. Nähtävästi huolestumisen toimikunnan toiminnasta on ollut aiheellinen. Minuun ei ole oltu virallisesti yhteydessä asian tiimoilta lainkaan. Onko se katsottava 40 vuotta jatkuneen syrjintäni jatkeeksi?

Olen huomannut, että totuudenpuhujalla ei ole ystäviä. Olen esittänyt kiistattomat todistusaineistot blogeissani suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille syyttömyydestäni niihin rikoksiin, josta minut on tuomittu. Viranomaiset ja tiedotusvälineet kieltäytyvät reagoimasta totuuteen. Olen reagoinut voimakkaasti Kalajoen terveyskeskuksen säilyttämisen puolesta ja olen tuonut selkeästi esille ne laittomudet mitkä ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Kukaan ei reagoi asiaan. Kaikki vaikenevat. Totuuden puhujalla ei ole ystävää.

Raskas oikeustaistelu on verottanut niin henkisiä kuin fyysisiäkin voimiani. Sairaudet vaikuttavat siihen, että joudun tarkkailemaan erittäin tarkasti elimistöäni. On katsottava millaista treeniä elimistöni kestää. On suuri aivoinfarktin vaara. Siksi on harrastettava liikuntaa kontrolloidusti. Tänään kävin kuitenkin 20 km pyörälenkin pitkästä aikaa.

Pyörälenkillä palatessani Hiekkasärkiltä päin huomasin Meinalan tienhaarassa erikoisen asian. Auto oli pysähdyksissä Meinalan tien risteyksessä niin, ettei sitä voinut ohittaa vasemmalta eikä oikealta. Auto ei vilkuttanut mihinkään suuntaan vaan oli liikenteen tukkona. Autojono oli jo satoja metrejä. Nousin pyörätieltä 8-tielle ja menin etummaisen auton luo ja kysyin: ”Mitä helevettiä sinä jätkä meinaat?” Auto lähti äkäisesti liikkeelle ja niin autojono pääsi liikkeelle.

Kalajoella tapahtuu outoja asioita. Tokmannin oven vieressä päivysti nuori huppupäinen mies ja tuli kerjäämään minulta rahaa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Siksi kysyin häneltä, että kuka Sinä olet ja mikä on Sinun ongelmasi? Halusin auttaa kaveria. Rahaa minä en antanut. Huppupäinen nuori mies hieman säikähti ja lähti kävelemään tien toisella puolelle. Mielestäni viranomaisten on syytä selvittää kuka tämä nuori mies on ja miksi hän on kerjäämässä rahaa ostoskeskuksen ovenpielessä.

Seuraavaksi kerron noitavainoista Kalajoella sekä Kalajoen lukion historiasta.

Noitavainoja Kalajoella

Noitaoikeudenkäynnit olivat vielä 1500- ja 1700-luvuilla yleisiä Suomessa. Pohjanmaan rannikkoseutu ja läntinen Suomi yleensäkin oli kärjessä noituudesta tai taikuudesta syyttämisessä. Epäilyyn ei paljon tarvittu, kun "vanhaa kerjäläisakkaa" Valpuri Tuomaantytärtä epäiltiin Kalajoella 1692 noituudella vahingoittamisesta ja tämä hämmästeli ääneen, että "mitä hittoa voi tapahtua pelkästä ilkeydestä", oikeus piti lausahdustas "melkein tunnustuksena".

Kalajoen Etelänkylää pidettiin ainakin 1500-luvun puolivälissä noituuden tyyssijana ja Antti Antinpoika Piilikouru tuomittiin 40 markan velhoussakkoon vuonna 1556.
Muutamaa vuotta myöhemmin epäilyt noituudesta kohdistuivat Rautia-nimistä tilaa Etelänkylässä isännöineeseen Martti Rautiaan, joka oli ison talon isäntä ja lisäksi osakkaana hylkeenpyyntiyhtiössä. Hän riitautui Kalajoen kirkkoherraksi tuleen Gregorius Henrikinpojan kanssa. Greus-pappi oli itse tuomittu 1568 aviorikoksesta kuolemaan, mutta oli selvinnyt lopulta korkeilla sakoilla. Martti Rautia sai yllytetyksi kalajokiset jäämään pois epäsuositun kirkkoherransa jumalanpalveluksista. Kirkkolakko kesti melkein kaksi kuukautta ja sen seurauksena Rautia tuomittiin 1572 kuolemaan kapinoinnista, mutta rangaistus muutettiin sadan markan sakoksi.

Seuraavina vuosina häntä syytettiin melkein kaikista kirkkoherralle sattuneista vahingoista. Talvikäräjillä 1574 Rautiaa syytettiin karhun nostamisesta Gregoriuksen karjaan. Näyttöä ei kuitenkaan noituudesta löytynyt.

Vuorenkallio oli Kalajoen mestauspaikka

Kalajoen käräjillä luettiin vuosina 1626-1712 eri syistä 28 kuolemantuomiota, joista ainakin osa pantiin täytäntöön Vuorenkalliolle pystytetyssä hirsipuussa tai sen lähellä sijainneella mestauslavalla.

Rovasti Vilho Kivioja on kertonut kuulleensa nuoruudessaan iäkkäältä naiselta toteamuksen: "Tässä Vuorenkalliolla oli Kalajoen ensimmäinen kansanopetuspaikka. Mestauspölkky opetti oikeita tapoja."

Myöhemmin mestauspaikka siirrettiin Keihäsojan pohjoisrannalle, lähelle Simunansuota.
Kalajoella mestauksia 1600-luvun lopulla toimittanut Kruunupyyn pyöveli Heikki Hakalainen päätti myös monien noituudesta tuomittujen päivät. Hänen "uransa" alkoi 1660, jolloin Turun pyöveli vihki miehen tehtäväänsä leikkaamalla Hakalaiselta toisen korvan.
Kiihkeänä vainovuonna 1677 hänen mestauskirveensä teloitti kuusi noitaa Vöyrillä ja yhden sekä Mustasaaressa että Närpiössä.

Rautiolainen nuori mies Erkki Pekanpoika Räihälä tuomittiin kuolemaan 1577 aviorikoksestaan irtolaisnaisen kanssa. Hänet kuitenkin armahdettiin vaimonsa pyynnöstä ja sakko oli köyhälle miehelle vain 10 markkaa. Varakas pappi Gregorius Henrikinpoika joutui maksamaan vastaavasta palvelijattarensa kanssa tekemästään hairahduksestaan vuotta aikaisemmin 225 markkaa säästääkseen henkensä. Papin armahdusta perusteltiin hänen oman aviopuolinsonsa sairaudella. "Vaimo - kuten silmin saattoi havaita - oli sairas, halvaantunut, raihnas ja taitamaton vaimon tehtäviin niin, että kirkkoherra vain suurin vaivoin saattoi asua ja elää hänen kanssaan hyödyttömien elkeidensä vuoksi".

Jos kumpikin aviorikokseen syyllistynyt oli naimisissa, heidät tuomittiin armotta kuolemaan. Kalajoella tämän armottoman kova kohtalo tuli 1693 lautamiehen pojan Pekka Sipinpoika Untisen ja Kirsti Laurintyttären osaksi. Jälkimmäisen mies oli sotapalveluksessa Baltiassa ja vaimo piti laitonta ja riettaaksi muuttunutta krouvia Junnikalan maalla sijainneessa mökissään Etelänkylällä.

Kuolemanrangaistus seurasi myös sukurutsauksesta, jonka piiriin laskettiin pikkuserkutkin. Kalajoella ainoa tunnettu tapaus on vuodelta 1614, mutta pikkuserkkuansa lempinyt tynkäläinen armahdettiin.

Eläimiinsekaantujilla ei ollut missään tapauksessa toivoa armahduksesta. Heidän mestatut ruumiinsakin poltettiin roviolla. Vuosina 1692-1708 tämä tuli kolmen kalajokelaisen miehen kohtaloksi.

Lähdeainesto: Suur-Kalajoen historia, Lauri Järvisen kirjoitus Kalajoenseudussa

Kalajoen lukio 82 vuotta

Olen tämän kunnianarvoisen koulun kasvatti.

Kalajoen yhteiskoulun ja lukion alkuvaiheet

Kalajoen yhteiskoulun 10. lukuvuosi oli vuonna 1952-53. Toimintakertomuksen mukaan vieraina koulussa ovat käyneet lähetyssaarnaajat Helmi Sakari, Heikki Saari ja E.V. Koskinen kertoen Kiinasta ja Afrikasta. Kristillisestä teinityöstä antoi maisteri Hertta Muikkula esityksiä myös rainakuvin. Kevätlukukaudella esitettiin Suomi - Neuvostoliittoseuran puolesta filmit "Silmä" ja "Solu". Liikenne- ja raittiusopetusta on annettu ja niiden filmejä on käyty katsomassa. Mieslaulajat ja sekakuoro sekä Keski-Pohjanmaan maakunta kuoro ovat esiintyneet kahdesti koululla.

Koulun vuosikertomuksessa vuosilta 1955-56 kerrotaan kuinka koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi on kuluneena vuonna tehty uudelleen anomus valtioneuvostolle. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Untamo Sorasto ja koulun rehtorina Kyösti Anias. Kannatusyhdistyksen ja koko lähiseudun yksimielinen toivomus on, että tämä tärkeä asia saa pian myönteisen ratkaisun.

Kalajoen yhteiskoulun vuosikertomus vuosilta 1956-57 kertoo kuinka säännöllisen koulutyön ohella on ollut leimaa antavana johtokunnan ponnistelu oppilaitoksen edelleen kehittämiseksi. Jälleen on tehty anomus valtioneuvostolle koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi. Suunnitelma koulun lisärakennusta varten on saatu valmiiksi.Kekkosennäköinen mies -kirjassa kerrotaan, kuinka Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivänä seuraavan sisältöisen sähkeen: "Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä V. H: Kivioja." Sementtiä saatiinkin pian.

Valtioneuvoston päätös 16.5.1957

Valtioneuvosto on 16.5.1957 tekemällään päätöksellä laajentanut koulun yliopistoon johtavaksi. Vuoden 1951 lopulla valmistunut koulurakennus oli käynyt ahtaaksi. Molemmat ensimmäiset luokat oli sijoitettava Pohjankylän kansakoulun huoneistoon. Vapaaehtoinen työ koulun omassa piirissä on jatkunut voimakkaana. Ompeluillat myyjäisineen ja nukkearpajaisineen ovat tuottaneet noin 150 000 markkaa. Oppilaiden puolukkatalkoot järjestettiin entiseen tapaan ja niiden tuotto käytettiin opetusvälineiden hankkimiseen. Taitelijavierailuista mainittakoon oopperalaulaja Matti Lehtisen ja pianonsoittaja Pentti Koskimiehen konsertti sekä Yrjö Jyrinkosken lausuntatilaisuus. Koulussa toimi raittiusyhdistys "Raittiuden Vaalijat", jonka kuraattorina oli hum. tiet. Kand. Aino Rahko.

Koulun lisärakennus valmistui lukuvuoden 1958-1959 aikana. Koulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1960.

Lukukauden 1959-1960 toimintakertomus kertoo, että oppilaiden terveydentila on ollut hyvä, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut järjestetty kouluruokailu. 30 markkaa maksavan lämpimän aterian on säännöllisesti nauttinut lähes 200 oppilasta.

Lukukaudella 1960-1961 oppilasmäärä Kalajoen yhteiskoulussa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja luokkia oli kaikkiaan 13. Oppilaiden terveystilanne oli ollut hyvä. Ainoastaan yksi oppilas joutunut keskeyttämään opintonsa.

Lukukausi 1961-1962 oli Kalajoen Yhteiskoulun yhdeksästoista ja silloin siellä oli oppilaita 440.

Lukuvuonna 1962-1963 sikotautiepidemia oli koetellut lapsia, mutta vain pari oppilasta oli joutunut keskeyttämään opintonsa.

Lisärakennuksesta päätös

Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys oli tehnyt 1.8.1963 päätöksen arkkitehtitoimisto Toimi Hämäläisen piirtämän 3860 kuutiometrin suuruisen toisen lisärakennuksen rakentamisesta koulun omana työnä. Rakennustyöt aloitettiin 23.9.1963. Yhteiskoulun naistoimikunta oli tehnyt menestyksellistä ja uhrautuvaa työtä koulun parhaaksi. Ompeluseuratoiminta huipentui joulumyyjäisiin, joiden tuotto oli yli 1000 markkaa.

Lukuvuoden 1964-1965 suurimpia ilonaiheita oli lisärakennuksen valmistuminen. Muodollisesti pätevien opettajien määrä oli lisääntynyt lukukaudella 1965-1966. Lukukaudella 1966-1967 koulun kielenopetusta monipuolistettiin niin että pitkinä kielinä olivat sekä englanti että saksa. Lisäksi lukiossa oli mahdollisuus opiskella venäjää. Johtokunta asetti kokouksessaan 22.8.1966 rakennustoimikunnan laatimaan koulun kolmannen lisärakennuksen tilaohjelmaa. Uusi huonetilaohjelma hyväksyttiin 30.1.1967.

Kalajoen yhteiskoulu 25 vuotta

Vuoden 1967-68 toimintakertomus kertoo kuinka Kalajoen yhteiskoulu on toiminut 25 vuotta. Merkkivuotta on juhlistanut vain tiivis koulutyön aherrus. Neljännesvuosisadassa koulu on kasvanut pienestä tilapäisissä vuokratiloissa alkaneesta keskikoulusta yli 500 oppilaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun sisäisessä kehittämisessä on ollut pääpaino opetusvälineistön ja kirjaston kartuttamisessa.

Vuoden 1968-1969 toimintakertomus kertoo kuinka siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon syys- ja toukokuussa osoittautui onnistuneeksi uudistukseksi. Toimintakertomuksessa esitettiin toivomus, että muutos johtaisi kokonaan viisipäiseen työviikkoon.

Lukuvuonna 1969-1970 kohosi Kalajoen yhteiskoulun oppilasmäärä ensimmäisen kerran yli kuudensadan. Lukion oppilasmäärä oli 166.Kannatusyhdistyksen vaalikokous 29.4.1970 teki aloitteen lisätilojen rakentamiseksi Kalajoen yhteiskouluun kesän 1970 aikana. Rakennustyöt edistyivät nopeasti pitäjää koetelleesta metsäpalosta huolimatta. Loppukatselmus voitiin suorittaa 16.11.1970. Syyslukukauden alussa oppilasmäärä oli 647. Oppilaita oli nyt runsaammin Rautiosta, Alavieskasta, Himangalta ja Pyhäjoelta.

Koulu Kalajoen kunnalle

Koulun johtokunta asetti kokouksessaan 9.3.1972 toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kannatusyhdistyksen luovuttamisesta 1.8.1972 Kalajoen kunnalle siihen saakka, kunnes peruskoululain tarkoittama kunnan koululaitos perustetaan Kalajoelle. Kalajoen kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään 1.8.1974. Lukuvuosi 1973-1974 oli Kalajoen yhteiskoulun viimeinen. Lukuvuoden toimintaa onkin sävyttänyt peruskouluun siirtymisen valmistelu, kerrotaan toimintakertomuksessa. Toimintakertomusten kirjoittaminen lopetettiin 1980-luvun loppupuolella. Siksi olisi hyvä, että lukion historiasta kerättäisiin myös muistitiedot talteen. Kalajoen lukion historia ei saa olla musta aukko vaan siitä on tehtävä kuivan historiatiedon lisäksi haastatteluihin ja oppilaiden muistitietoihin perustuva mielenkiintoinen ja värikäs historiakirja. Kalajoen lukio ansaitsee oman historiakirjansa. Kalajoen lukio viettää 50-vuotisjuhliaan syyskuussa. Toivottavasti mahdollisimman moni entinen oppilas ja opettaja pääsee osallistumaan näihin juhlallisuuksiin.

Rehtoreista

Kalajoen lukion rehtorina toimi vuodesta 1963 lähtien 32 vuoden ajan Martti Isokoski. Lukion johtokunnan puheenjohtaja Untamo Sorasto lähestyi kirjeitse Martti Isokoskea Kälviälle ja ilmoitti, että Kalajoen lukio tarvitsee maakunnan miehen rehtoriksi. Isokoski seurasi tehtävässä Eero Vehmasta. Kalajoen lukion nykyinen rehtori on Riku Saksholm.

Kalajoen lukion tapahtumia iskulauseina

1950-luku

1955 - 1957: anottiin kolme kertaa valtiolta lupaa aloittaa lukiokoulutus

1957: Lukiokoulutuksen aloitus, ongelmana tilojen ahtaus.

1958: ensimmäisen lisärakennuksen valmistuminen.Raittiusyhdistys, teinikunta ja urheilutoiminta voimissaan

1959: kouluruokala aloitti toimintansa, ruoka oli maksullista peruskoulun tuloon, vuoteen 1974, asti.

1960-luku

1960: ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat, 11 kpl Aamuhartaudet pidetään vanhassa juhlasalissa.

1961-62: jääkiekonpeluu alkaa Kerhojen vireä toiminta: näytelmä-, moottori-, shakki- ja matikkakerho Paljon urheilutoimintaa: ottelut naapurikouluja vastaan Suuret luokkakoot: jopa 40 oppilasta luokassa

1963: Martti Isokoski rehtoriksi

1964: toisen lisärakennuksen valmistuminen (mm. liikuntasali)Ala-arvoisia arvosanoja valtava määrä: jopa 56 nelosta!

1966-67: Ops-uudistus: englanti saksan rinnalle pitkäksi kieleksi, venäjän ja kemian opetus alkoi.

1968: keskusradio otettiin käyttöön 5-päiväisen työviikon kokeilu Miesopettajien kravattipakko Opettajien teitittely, vastatessa noustiin ylös

1970-luku

1970: uudistettu lukusuunnitelmaÄidinkielen yo-kokeeseen kaksi koepäivää. Vain parempi aine otettiin huomioon arvosanassa (käytössä vuoteen 2006 asti)Yo-arvosteluun mukaan l:n, c:n, a:n ja i:n lisäksi m ja b. Kolmas lisärakennus valmistuu 1972: Yo-arvosanojen ääneen luku kevätjuhlassa ja tulosten julkistaminen vuosikertomuksissa loppuu

1973: kouluneuvosto aloittaa toimintansa

1974: peruskoulujärjestelmään siirtyminen, lukio irtaantuu omaksi kouluksi Tilat ahtaat: ruokailu luokissa, aterian hinta 30 p. Koulukyyditys lukiolaisille ilmainen Martti Isokoski lukion rehtoriksi, Väinö Oksanen yläasteen rehtoriksi.

1975-76: lukukausimaksu 135 mk

1978: neljäs lisärakennus (uusi juhlasali, kirjasto, opettajain tilat, opetustiloja)1973-77: yo-tulosten äänimäärä 4,09 (koko maassa 3,9)

1973: kouluneuvosto aloitti toimintansa1977: kielten yo-kokeet uudistuivat (kuullun ja luetun ymmärtämisosiot)

1979: oppilaskunnan perustaminen

1980-luku

1980: uusi urheilukenttä

1982: kurssimuotoisuus: 6-jaksojärjestelmä, kurssikohtainen arvostelu, ATK käyttöön lukiossa

1985: kouluneuvoston tilalle johtokunta

1987: ensimmäinen oppilaskunnan järjestämä lasketteluretki

1989: abi Antti Haapakoski saavuttaa EM-kultaa 110 m aitajuoksussa

1990-luku

1990: ensimmäinen juhlava vanhainpäivä (häät teemana)

1993: yo-kirjoitukset seurakuntakodilla rakennustöiden vuoksiuusi lukiorakennus ja auditorio

1994: uuden lukiorakennuksen vihkiäisjuhla

1995: Martti Isokoski eläkkeelle, Väinö Oksanen rehtoriksi

1995: luokaton lukio, uusi Ops ja tuntijako

1996: yo-kokelas saa lukemastaan oppimäärästä riippumatta valita vapaasti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen tai reaalikokeen yo-arvosteluun tuli e, l:stä tuli super-l

2000-luku

2005: uusi OPS ja tuntijako2005: uusi yo-koe: kirjoitettava vähintään neljä ainetta, joista vain äidinkieli kaikille pakollinen

2006: ainereaali

2007: äidinkielen kokeen uudistuminen: tekstitaidon koe ja esseekoe, molemmat vaikuttavat arvosanaan