Aamulla aurinko nousi 02.49 ja laskee 00.03. Päivän pituus 21 tuntia 13 minuuttia. Päivän lämpötila +10C - +13 C. Pilvistä ja vähäistä sadetta. Tuuli idästä 4-5m/s.
Terveystietoni: Paino 96.2 kg. Veren sokeri 10.0. Verenpaine 131/82. Pulssi 53.
PE 03.02.2023 Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 nykypäivään saakka
Pähkinäsaaren rauha tehtiin 700 vuotta sitten. Rautiolainen Sulevi Juhola on tutkinut Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Pähkinäsaaren1323 raja kulki Raution kautta. Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut Sulevi Juholan muotokuvan sekä Pähkinäsaaren rauhan rajan ja Kukkarokiven, mikä on rauhanrajan merkki. Maalauksen koko 50 x 70 cm.
Pähkinäsaaren rauhan v.1323 raja Sulevi Juholan mukaan
https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108463/63471
PÄHKINÄSAAREN RAUHAN RAJA ARKEOLOGIAN JA RAJA-ALUEELLE JÄÄNEEN PAIKANNIMISTÖN VALOSSA
https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108463/63471
Maallikot innostuivat ikiaikaisista rajakivistä – yksi niistä haastaa löytäjänsä mukaan käsitykset kuuluisasta rauhanrajasta
Pähkinäsaaren rauha
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha
Ikuinen rauha Samu Sarviaho
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526215563.pdf
Ajatuksia kielirajoista, niiden synnystä ja murtamisesta
file:///C:/Users/Erkki%20Aho/Downloads/95556-Artikkelin%20teksti-159175-1-10-20200609%20(5).pdf
Rauhaton raja puhuttaa
Sulevi Juhola
Näissä teoksissa olen osoittanut, että aikaisempien tutkijoiden kuten Jalmari Jaakkolan, Kustaa Vilkunan, Kyösti Julkun ym. rajateoriat, Pähkinäsaaren rauhan rajan (v.1323) pohjoisosilta, eivät kestä lähdekriittistä tarkastelua, eikä tekemieni löydösten valossa tehtyä tarkastelua. Näin ollen voin todeta, että tutkimukseni antaa vastauksen tuohon "Suomen historian suurinpaan mysteeriin", kuten muutamat aikaisemmat tutkijat ovat todenneet tuon em. rajan pohjoisosasta. Vakaan käsitykseni mukaan esittämäni rajateoria(t) tulevat kestämään pysyvästi. Tuo em. artikkeli, joka on yliopistojen ylläpitämässä Suomen merkittävimmässä historiallisessa verkkojulkaisussa, on ollut kritisoitavana 7/2016 mennessä viisi vuotta, ja sitä vastaan ei ole tehty sen yhteyteen minkäänlaista muistutusta sen oikeellisuutta vastaan.
Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia
Pähkinäsaaren rauhan rajan kulku on ollut kiistellyimpiä kysymyksiä suomalaisessa historiantutkimuksessa.
Yksimielisyys on vallinnut siitä, että rauha todellakin solmittiin vuonna 1323 ja se päätti noin sata vuotta jatkuneen sotaisan kauden Ruotsin ja Novgorodin välillä. Mutta määritettiinkö rauhassa Ruotsin ja Novgorodin välinen raja?
Mitään tiukasti vartioitua rajaa ei Laatokalta Pohjanlahden rannikolle muodostunut. Raja-alueella asuneet ihmiset tuskin edes tiesivät rajasta. Sen yli kuljettiin esteettä.
Valtioon kuuluva maa-alue-ajatus alkoi kehittyä vasta 1400-luvulla, jolloin Pähkinäsaaren rajaakin alettiin ensimmäistä kertaa hahmotella. Muistettiin, että tällainen rauha oli solmittu. Siihen alettiin liittää itselle sopivaa sisältöä. Korpelan mukaan rajaan liittyviä dokumentteja keksittiin - eli väärennettiin. Tosin väärennös-ajatuskin on anakronismi - aikalaiset tuskin olisivat kokeneet huijaavansa, Korpela sanoi esitelmässään.
Professori Jukka Korpelan mukaan Pähkinäsaaren rauhassa ei määritetty lännen ja idän rajaa. Viipurin ja Olavinlinnat eivät Korpelan mukaan olleet lännen etuvartioasemia itää vastaan, kuten kansallisromanttisesti on ajateltu. Ne olivat Ruotsin kuninkaan vallan merkkejä ja verotuksen keskuksia alueen asukkaille.
Rauhaa ei 1300-luvulla ylipäänsä käsitetty sodan vastakohtana. Kyse oli hallitsijoiden henkilökohtaisesta sopimuksesta. Pähkinäsaaressa pääasiallinen tavoite oli kaupallinen. Jatkuva sotatila oli häirinnyt Suomenlahden kaupankäyntiä ja Pähkinäsaaressa varmistettiin kauppa-alusten pääsy Suomenlahden kautta Neva-joelle ja eteenpäin syvemmälle Venäjälle.Pähkinäsaaren raja jakaa Suomen kahteen kansaan.
Rautio ennen omaa kirkkoa
Suur-Kalajoen alueella on ollut 1400-luvun alkuvuosina kymmenkunta asuttua savua eli taloa ja niissä ehkä noin sata asukasta. Vuoden 1500 tienoilla määrä oli jo yli kolmekymmentä ja asukkaita yhteensä nelisensataa. Vanhimmat tiedot seurakunnallisesta elämästä ovat vuodelta 1525, jolloin Kalajoen kappeliseurakunassa oli pieni kirkko Kalajoen Tyngällä.
Raution alue kuului noihin aikoihin Evijärven (myöhemmin nimeksi tuli Sievin kappeliin js oli Evijärven kanssa samaa kylää. Rautiossa on ollut Tepukkatöyräälä, nykyisen Pöllän koulun paikalla kolme taloa eli yhtä vähemmän kuin Evijärvellä. Erillisenä kylnä Rautio näkyy veroluetteloissa 1600-luvun alussa.
Vuoden 1547 kymmenysluettolassa mainitaan Rautiossa olleen kolme taloa, joiden isännät olivat Ollin Erkinpoika, Simo Heikinpoika ja Pekka Erkinpoika. Ensimmäisenä veroamaksavana henkilönä oli Ollin Erkinpoika, jonka talon nimeksi on mainittu Rautio hänen ammattinsa perusteella. Myöhemmin siitä tuli kylän nimi ja lopulta koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi.Ollin Erkinpoika oli ammatiltaan ”rautio”, sillä henkilö, jooka on osannut käsitellä rautaa eli hän ollut seppä.
Olli Erkinpoika on isännöinyt Raution tilaa vuosina 1547-79 ja Pekka Erkinpoika on hyvin todennäköisesti ollut Olli-sepän velimies. Hänen nimensä ei myöhemmin esiinny vanhoissa papereissa, Tämän tilan nimi on vuodesta 1577 Räihälä (Erkki Pekanpoika 1577-1619. Räihälään on myöhemmin syntynyt jaettaessa Verrosen talo. Simo Heikinpoika on ollut isäntänä Tassilan (myöhemmin Petäistön tilalla vuosina 1547-54.
Olli Erkinpojan talosta erotettu Rautio 2 tulee kirjoihin 1680-luvulla. Rautio ykkösestä erotetun Sipilän isäntänä esiintyy kirjoissa Sipi Ollinpoika 1580-1619. Sipilästä erotettu Sipilä 2 näkyy sitten papeteissa 1669 ja nimenä on silloin Sipi Ollinpoika.
Pekka Takkuisen, ilmeisesti Savosta Alavieskan kautta Rautioon tulleen uudisasukkaan nimi mainitaan Takkulan tilan isäntänä 1607. Samalta vuodelta on myös mainta Tuomas Pekanpoja isännöimästä Ojan ( Mustasaaren) tilasta. Tassilasta erotetun Perttulan isäntänä esiintyy vuonna 1607 Perttu Heikinpoika, joka oli viljellyt tilaa vuoteen 1635.
Kärkisen ensimmäinen uudistalo on kirjoissa vuonna 1563 ja sen isäntänä mainitaan Matti Antinpoika Kärkinen. 1600-luvulla tästä tilasta on erotettu Kärkinen 2 ja Kärkinen 3. Suomalan tilaa on viljellut Pentti Tapaninpoika Suomalainen 1645-69.
Raution taloluvun kehitys on ollut 1700-luvun ensimmäiselle kymmenluvulle saakka vähäistä lukumääräisesti, mutta nopwampaan kuin muun Suur-Kalajoen alueella. Raution alueen jokivarret – Vääräjoki ja Siiponjoki- ovat vetäneet uudisasukkaita näille alueille.Erityisen pahoja hallavuosia ovat olleet Perttulan hallavuosi 1635 ja Laurin hallavuosi 1669.
Raution talojen määrä on vuoden 1680 luettelossa sama kuin myöhemmin 1713. Kirkollisesti rautiolaise sijoittuivat aina 1700-luvun lopulle saakka kahteen Suur-Kalajoen kappeliseurakuntaan. Alapään taloista jouduttiin vainajat kuljettamaan Alavieskaan, jonne oli rkaennettu kappelikirkko 1651. Matkaa tehtiin kwasätietä Räihän talon kohdalta Mikkonniemeen ja sieltä edelleen Sivakkanevan yli Alavieskan kirkolle.Ylipäästä vainajat vietiin pitäjätietä Sievin vanhankirkon hautausmaalle.Rautiolaisia vainajia on haudattu myös Kalajoelle, jonne oli huomattavasti pidempi matka kuin Alavieskaan ja Sieviin.
Pitkät jautausmatkat ja oman kirkon tarve jumalanpalvelusten pitopaikaksi olivat perusteeina rautiolaisten anomuksella, jolla he lähestyivät 1700-luvun viimeisen vuosikymmenen puoivälissä vaötakunnan hallitsijaa. Omaa pappia ei vielä tässä vaiheessa haluttu saada.
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf (1792-1809). hyväksyi 20. lokakuuta 1796 34 rautilaisen anomuksen omasta saarnahuoneesta ja sen viereen aiotusta hautausmaasta. Raution ristikiskojaj ja tapulin rakensi kirkonrakentaja Simon Jylkkä-Silven. Hän ei kuitenkaan ehtinyt nähdä Raution kirkkoa valmiina vuonna 1800, sillä hän hukkui Kalajokeen 29.04.1798.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_IV_Aadolf#Nuori_ja_vakavamielinen_kuningas
LA 14.10.2023 Tynkä on Kalajoen pönkä
https://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/la-14102023-tynka-on-kalajoen-ponka.html
Suomi suurvallan osana 1600-luvulla
https://www.youtube.com/watch?v=mKJ2Bw_QDUU&t=197s
Ankarin rangaistus 1600- ja 1700-luvuilla
https://www.youtube.com/watch?v=edPnXrw7_9s
Suomen pyövelit (Kuoleman virkamiehet)
https://www.youtube.com/watch?v=B7RdbbSng6c&t=197s
Mustasta surmasta Isonvihan aikaan
https://www.youtube.com/watch?v=3fwGjrt9krQ&t=73s
Isoviha 1713 – 1721 (Venäläisen ylivallan aika)
https://www.youtube.com/watch?v=22Z8NT3MteA&t=998s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha
Isoviha Kalajoella
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/isoviha-kalajoella.html
Koulujen perustaminen Kalajoelle
Kalajoen kansakoulu 03.10.1881 (myöhemmin Pohjankylän koulu)
Yksityinen tyttökansakoulu 26.09.1897
Raution kansakoulu 16.09.1891.
Kärkisen kansakoulu 11.11.1891
Tyngän kansakoulu 01.10.1892 (myöhemmin Tavastin koulu)
Vasankarin kansakoulu 06.10.1898
Rahjankylän kansakoulu 03.1899
Metsäkylän kansakoulu 01.10 1900
Lisää kouluja valmistui seuraavassa järjestyksessä: Pitkänen 1914, Tynkä (silloinen Ylitynkä) 1920. Kääntä, Pöllä ja Vuorenkallio 1921, Etelänkylä 1923, Typpö 1924, Kurikkala 1925, Jokisuu 1927, Rahko (entinen Hihnala) 1932, Jylkkä (nykyinen Metsäkylä) 1949.
Kalajoen yhteiskoulu 1943 ja lukio 1957. Peruskouluun siirryttiin 1974.
Kansakoulun perustaminen Kalajoelle – koulujen historiaa
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kansakoulun-perustaminen-kalajoelle.html
Raution luontoteitistö on erinomainen terveysteko
Perjantaina 4.7. vietetään Raution luontoreitistön avausta Susinevan kodalla klo. 21:30 ja sen jälkeen klo. 22:00 alkaa Raution Kisailijoiden järjestämä yövaellus. Luontoreitistön avauksessa kerrotaan hankkeen vaiheista ja avataan reitistö. Yövaellus starttaa Susinevan kodalta luontoreitistön avauksen jälkeen. Yövaelluksessa voi kiertää eri pituisia reittejä kävellen tai maastopyöräillen, omaan tahtiin. Ennen lähtöä osallistujille jaetaan kartat. Reittien varrella huoltopisteet ovat auki klo. 22-01, joissa mehutarjoilu ja makkaranmyyntiä.
Tiedätkö, että kun menet metsään, verenpaine, lihasjännitys ja stressihormoonien määrä laskevat jo lyhyessä ajassa. Osasitko ajatella, että kehon immuunijärjestelmän kannalta elintärkeiden mikroobien ja luonnossa liikkumisen välillä on yhteys?
Allergiat ovat nykyajan epidemia, mutta niin ovat myös diabetes, ylipaino, tulehdukselliset suolistosairaudet, debressio, monet syövät ja jopa Alzheimerin-tauti. Niille kaikille on ominaista muutokset suoliston, ihon ja hengitysteiden mikrobistossa, immuuniepätasapaino ja tulehdusherkkyys. Luonnossa olemme kotonamme myös psykologisesti.Luonnossa syntyy elämyksiä, iloja ja muistoja. Raution luontopolu kohdalla voimme puhua terveysmetsästä. Luonnon hyvää tekevä vaikutus ei ole uusi keksintö. Kun astumme luontoon, niintentoudumme ja muutamassa minuutissa hengitys tasaantuu. Luonnonläheisyys lisää liikkumista ja yhteisöllisyyttä. Merkittävä vaikutus on luonnonympäristön sisäältämillä monipuoisilla mikrobeilla.Kaipaamme paratiisiin joka kerta kun suunnistamme luontoon. Kun yhteys muuhun maailmaan katkeaa niin tulee rauhoittava olo. Terveysmetsällä ja liikunnalla on erittäin paljon terveyshyötyjä.
Tarkemipia tietoja asiasta löytyy kirjasta Terveysmetsä, jonka ovat kirjoittaneet Marko Leppänen ja Adela Pajunen sekä netistä https://terveysmetsa.fi/
Papit sota-alueella
https://areena.yle.fi/1-72265713
Raamattu kädessä, univormu päällä ja ase vyöllä. Sotilaspastori kulkee joukkojen mukana -maalla, merellä ja ilmassa. Kun tanskalaiset sotilaat lähtevät sotaan, mukana on aina pappi. Mutta millainen merkitys papeilla on sotilastehtävissä? (Praester i krig, Tanska 2025)
Kuinka Natsi-Saksa pelasti Suomen - ensin nälältä ja sitten puna-armeijalta
https://www.youtube.com/watch?v=yWMFrY1rox8&t=74s
J.K. Paasikiven nousu 1944 (Suomettumisen polulla)
https://www.youtube.com/watch?v=lK1txRg-5OA&t=54s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti