Aurinko nousi aamulla kello 02.49 ja laskee 00.03. Päivän pituus on 21 tuntia 14 minuuttia. Päivän lämpötila +9C - + 15C. Melko pilvistä ja ajoittaista sadetta. Tuuli etelästä 4-5 m/s.
Terveystietoni Paino 97.8 kg, Veren sokeri 11.6 Verenpaine 136/83 pulssi 54. Veren sokeria en saa omin keinoin pysymään oikeissa arvoissa ja siksi aloitan uudelleen diabetes-lääkkeiden käytön.
Varhaiskasvatuskeskuksen rakentaminen käynnistymässä
Rakennushankkeeseen liittyvien liikennejärjestelyjen rakennustyöt alkavat pysäköintialueen rakentamisella ja kevyenliikenteenväylä Lankilantieltä Marttilantielle sulkeutuu 4.6.2024. Työmaa-alue rajataan työmaa-aidoin ja asiaton liikkuminen työmaa-alueella on kielletty.
Kalajoen keskustaajaman varhaiskasvatuskeskuksen rakentaminen on käynnistymässä. Varhaiskasvatuskeskus on laajuudeltaan noin 2200k-m2 ja uudet tilat valmistuvat syksyllä 2025 noin 160 lapselle, kertoo tilapalvelujohtaja Leena Löytynoja.
– Uusi päiväkoti on Kalajoen kaupungin merkittävä investointi, joka mahdollistaa nykyaikaiset ja laaduk-kaat tilat varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Pahoittelemme rakennustyömaasta johtuvia haittoja. Onneksi jo reilun vuoden päästä saamme uudet upeat tilat lasten ja henkilökunnan käyttöön.
Rakennushankkeen pääurakoitsija on Rakennus MiiRA Oy. Muut urakoitsijat ovat Ylivieskan LVI Oy PPE Service Oy ja NK Tekniikka Oy.
Kalajoen keskustassa olevat penkit ja roskapöntöt sekä kukkatelineet ovat minulle kauhistus. Mielestäni nämä asiat on saatava kuntoon. Ne voivat olla myös kauniita ja niillä luodaan myönteistä mielikuvaa Kalajoesta.
Paikallishistoriaa – poliisitoimi Rautiossa
Vuosisadan vaihde oli koko maassa rikkinäistä aikaa. Kaikenlaisia huhuja liikkui vaarantaen yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kuvernöörin kiertokirjeeseen nojaten Kalajoen kunta katsoi v.1899 aiheelliseksi säätää sännökset kulkukauppiaita vastaan, jotka levittivät perättömiä huhuja, harjoittivat laitonta kulkukauppaa, yllyttivät ihmisiä laittomiin tekoihin jne..vaarantaen yleistä turvallisuutta, siveellisyyttä ja lainkunnioitusta. Myös tällaisten henkilöiden suojeleminen luettiin rikoksen alaiseksi. Vastaavat säännöt hyväksyi Raution kuntakokous. Olojen rauhattomuutta Rautiossakin kuvaa nimismiehen kehotus v. 1900 palkata poliisi Raution kuntaan. Poliisi päätettinkin ottaa, mutta päätös y.1901 peruttiin. V.1902 poliisi kuitenkin otettiin, ja samana vuonna Raution kunnalle luotiin järjestyssääntö, joka sisälsi määräykset huvien järjestämisestä sekä muusta järjestyksenpidosta. ”Yöjuoksen ja rivouden estämiseksi” mm. määrättiin, että ”joka yön aikana ilman luonnollista asiaa pyrkii naisten makuuhuoneeseen sakotetaan 10 mk. Kukin kunnallislautakunnan jäsen piirissään vlavoi järjestystä ja ilmoitti rikkomukset nimismiehelle ja poliisille. Poliisina Rautiossa aluksi toimi A.Keränen ja sittemmin v.1906 Efraim Haapakoski. V. 1906 Raution kunnalliskokous harkitsi suojeluskkunnan perustamista, mutta katsoi olot niin rauhallisiksi ettei sitä tarvittu. V.1910 kuntakokous hyväksyi kunnallisen järjestyssäännön. Rautio kuului edelleen Kalajoen nimismiespiiriin. V.1913 sitä kysyttiin , haluaako se siirtyä Sievin nimismiespiiriin. Kuntakokous vastasi matkan olevan sinne pitenevän ja ilmoitti mitä jyrkimmin vastustavansa yhdistämistä Sievin kanssa.
Muistan Raution viimeiset poliisit Timo Nikkilä ja sen jälkeen Esko Kinnunen. Ketkä olivat Efraim Haapakosken, August Verrosen ja Timo Nikkilän välillä on tällä hetkellä avoinna olevaa tietoa.
Kalajoen ja Raution myllyt
Petäistön
tuulimylly – mikä on tilanne tänään?
Kalajoella oli vanhastaan runsaasti myllyjä. Energialähteenä niissä oli tuuli tai vesi. Useimmat olivat kotitarvemyllyjä. Vuonna 1859 ne pantiin verolle, sillä niitä käytettiin myös ammatinharjoittamiseen. Muun muassa Kalajoella oli 1860-luvun alussa myllykokonaisuus , joka tuotti kauraryynejä, joita myytiin Oulun saakka ja ne olivat hyvänmakuisen maineessa.
Kotitarvemyllyjen määrästä ei ole tarkkaa tiestoa. Kevään 1866 tulva vei Kalajoelta Rahkon, Suvannon ja Salmin myllyt. Joka tapauksessa myllyjä oli useita., jotka jauhoivat muillekin. Vuonna 1867 oli Tikkakosken ja Siikakosken myllyt. Vuonna 1867 Kalajoella oli 4 myllyä. Kaikki vesikäyttöisiä. Rautiossa tullijauhomyllyjä oli kaksi. Kotitarvemyllyjä Kalajoella oli 19. Rautiossa kotitarvemyllyjä oli 14.
Vuonna 1889 Kalajoella oli 24 tuulijaujemyllyä ja Rautiossa 14.
Vuonna 1893 Kalajoella oli toiminnassa ensimmäien höyrymylly. Vuosisadan lopulla 1895 Kalajoella oli edelleen 1 höyrymylly, 15 vesimyllyä ja 6 tuulimyllyä. Rautiossa oli 12 vesimyllyä . Tuulimyllyjä ei ollut yhtään.
Vääräjoessa ja Siiponjoessa on aikojen kuluessa ollut ainakin parikymmentä myllyä. Useimmat niistä on ollut verrattain pieniä yhden tai muutaman taln omistamia kahna- ja elukkamyllyjä. Joissakin on ollut myös pärehöylä ja parissa kolmessa raamisaha. Rautiossa on ollut Korvan, Peltokankaan ja Uudentalon tilojen omistama Korvan Mylly Kärkisissä. Mäen, Hautalan ja >Vähänkankaan talojen omistama Kärkisen iso mylly, Vähäojan ja Harjun talojen omistama Harjun mylly. Rautakosken talojen myllly Iso-ojassa. Iso-ojan talojen mylly Mökkipern koskessa Iso-ojassa. Alahärön talojen omistama Härönkan kankaan mylly Typpössä. Alatalon mylly Lukkarin kohdalla Typpössä. Uuven Nikon mylly Typpössä. Saaren mylly Typpössä. Vanhan talojen ojamylly Typpössä. Myllylän rannassa mylly Typpössä. Peurakoksen mylly. Nivalan talojen kahnamylly Pirttikoskessa. Malkalan ja Ollin talojen mylly Malkalassa. Perttulan mylly ja raamisaha Perttulankoskessa nuorisoseurantalon lähellä. Alalöttälän mylly Löttälänkoskessa. Raution (Mustasaaren, Myllymäen ja Takussaaren talojen mylly Myllymäen koskessa. Mäkelän mylly Niskakosken alapuolella ja Isomylly ja saha Niskakoskessa.
Vuonna 1954 Rautiossa ovat olleet toiminnassa Niskakosken mylly ja sah, Peurakosken mylly ja saha sekä Heino Laitalan mylly Kärkisissä.
Niskakosken sahan ja myllyn omistajana oli tuohon aikaan mylläri Albin Hämäläinen, joka on tullut paikan omistajaksi 1946 ja joka piti sitä vuoteen 1060 saakka. Peurakosken sahan ja myllyn pyörittäjänä ja pääosakkaana oli vuoteen 1954 Veikko Torvi. Osakkeenomistajina olivat myös Antero ja Ensio Torvi, joille Emil Räihä oli vuonna 1953 myynyt aikaisemmin omistamansa osuuden.
Heino Laitalan perustama Kärkisen mylly oli toiminut vuoden 1940 tienoilta alkaen Kärkiskoskessa ja sen toiminta oli päättynyt 1960-luvun lopulla. Sahausta on hoidettu vielä 1980-luvulla.
Tunnetuin rautiolaismyllyistä on ollut Niskakankaan mylly, jonka yhteydessä on toiminut myös pärehöylä, raamisaha ja höyläkone.
Pekka Niskakangas, jota aikalaiset kutsuivat myös liikanimellä ”Kauna-Pekka” ja >”Kankaan Pekka” on ollut isokoinen ja äreänluontoinen mies. Hän kuoli sokeana vuonna 1902 ja myllärintouhua jatkoi hänen poikansa Juho (Jussi) Pekanpoika Niskakangas hieman yli kymmenen vuoden ajan. Juho Niskakangas muistetaan Rautioassa ”Mylläri-Jussina” ja hänen vaimonsa puolestaan ”Myllärin Fiiana”.
Niskakankaan Myllyssä on Mylläri-Jussin jälkeen ollut kaikkiaan toistakymmentä omistajaa.
Kalajoen tuulimyllyjen historia 2000-luvulla on vielä kirjoittamatta.
Bornholm - kylmän sodan eturintama
https://areena.yle.fi/1-66623465
Vuonna 1971 eräs majakanhoitaja löysi Bornholmin saaren pohjoisrannalta venäläisen kaasunaamarin suodattimen. Kukaan ei tiedä, miksi tai miten se päätyi sinne. Nyt kaksi historiantutkijaa lähtee selvittämään totuutta mysteerin takana. Etsinnät johtavat nopeasti kylmään sotaan ja Bornholmiin, Tanskan itäiselle rintamalinjalle. Tutkijat vetävät sieltä selkeät linjat myös nykypäivään, kun idän ja lännen välit ovat jälleen kiristyneet. Tuotanto: DR, Tanska, 2023.
Kuinka Suomi sai koottua niin suuren armeijan jatkosotaan?
https://www.youtube.com/watch?v=BVoJ5pjHC64
Suomen aluemenetykset toisen maailmansodan seurauksena - alueet ja niiden merkitys
https://www.youtube.com/watch?v=KX6YrCbBy9s&t=206s
Erinomainen videosarja, joka auttaa ymmärtämään kuinka suuri menetys Suomelle oli rajantakaiset kylämme.
Rajantakaiset kylämme, Jääski 141 videoa
https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti