KE 02.04.2025 Syrjintäni Kalajoella on jatkunut nyt jo yli 40 vuotta

Liikeideat varastetaan ja yritys tuhotaan Kalajoen kunnan toimesta

Kalajoki on tunnettu Hiekkäsärkeistään. Minulla on yrittäjäkokemusta matkailuyrittäjänä juuri noilla kuuluilla Kalajoen Hiekkasärkeillä. Kokemukset ovat todella ikäviä, sillä Kalajoen kunta oli pahin kilpailija ja uhkatekijä yritystoiminnalleni. Minulla on myös kokemusta kuntapäättäjänä kunnallisesta yritystä, sillä minulle alkaa nyt kuudes valtuustokausi. Olen ainoa valtuutettu, joka on saanut yli tuhat ääntä nyt istuvista valtuutetuista. Olen ollut kaksien kuntavaalien ylivoimainen ääniharava ja muulloin yksi eniten ääniä saanut valtuutettu. Kaikesta tästä huolimatta minut on sysätty rivivaltuutetuksi, koska olen perustellusti arvostellut kunnallista yritystoimintaa. Kirjoitan seuraavaksi usean jutun sarjan kokemuksistani matkailuyrittäjänä ja kuntapäättäjänä Kalajoella.

Mitä on syrjintä?

Rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan syrjintä määritellään näin:

Syrjintä

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Matkailusta se alkoi

Kalajoen kunta pyysi vuonna 1983 vuokratarjouksia Suomen suosituimmalla leirintäalueella Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella olevan leiribaarin toiminnan hoitamisesta kolmen vuoden ajaksi. Erkki Aho teki korkeimman tarjouksen. Kalajoen Osuuskaupan tarjous oli toiseksi korkein. Kalajoen kunnan päättäjiä alettiin painostaa ettei Erkki Aholle saa vuokrata ko. kiinteistöä. Pyrittiin etsimään kaikenlaisia syitä jotta vuokrasopimuksen tekeminen olisi voitu estää. Matkailulautakunta päätti vuokrata kiinteistön korkeimman tarjouksen tehneelle Erkki Aholle, mutta Erkki Ahon piti tehdä selvitys miten hän aikoo toimintaa pyörittää, mistä hän aikoo hankkia puuttuvan kaluston, mistä hän aikoo hankkia myytävät tavarat jne. Nämä asiat eivät minkään lain mukaan kulunut matkailulautakunnan toimialaan, koska kysymys oli Erkki Ahon yrityksen liikesalaisuuksista. Erkki Aho teki matkailulautakunnalle tämän pyytämät selvitykset. Siiten matkailulautakunta päätti, että Erkki Ahon on annettava kolmen vuoden vuokrien eli 516 000 markan pankkitakaus kunnalle ennen kuin hän voi ryhtyä toimimaan yrittäjänä kunnan omistamassa leiribaarikiinteistössä.

Tuohon aikaan Erkki Aho oli Säästöpankin asiakas ja matkailulautakunnan puheenjohtaja oli Säästöpankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Näinollen Erkki Aholla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada pankkitakausta Säästöpankista. Erkki Aho joutui vaihtamaan pankkia. Hän meni Kalajoen KOP:n pankinjohtajan luokse ja esitteli yksityiskohtaisen tarkat budjetit ja toimintasuunnitelmat asioista. KOP:n pankinjohtaja ilmoitti antavansa vaaditun pankkitakauksen. Matkailulautakunta oli neuvoton, koska enää ei löytynyt keinoja Erkki Ahon yritystoiminnan sabotoimiseen. Silloin astui kuvioihin kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka vei asian kunnanhallituksen käsittelyyn. Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski esitti kunnanhallitukselle, että laitetaan tarjouskilpailu uusiksi. Kunnanhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esitystä.

Seuraavaksi oli vuorossa vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Kunta saneli vuokrasopimuksen, mikä oli täysin erilainen kuin edellisellä vuokralaisella eli Kalajoen Osuuskaupalla. Erkki Ahon vuokrasopimukseen tuli muun muassa mainonnan kieltävä pykälä. Vuokrasopimus oli varmasti lain vastainen ja täytti kiistatta syrjinnän tunnusmerkistön. Lisäksi vuokrasopimuksen tuli käsittämätön vuokrasopimuksen purkupykälä, mitä edellisen vuokralaisen vuokrasopimuksessa ei ollut. Vuokrasopimuksen pääarkkitehtina toimi kunnansihteeri Pekka Ollila.

Palveluja ei saanut parantaa

Kesä 1983 oli loistava. Yrityksen henkilökunta oli paras mahdollinen ja yrityksen hankittu tavaramäärä oli tarkan suunnitelman perusteella tuloksiltaan lähes täydellinen. Erkki Aho itse työskenteli yrityksessä joka viikon päivä aamu puoli seitsemästä yöllä yhteen saakka. Erkin vaimo työskenteli yrityksessä lähes 1.5 vuoroa joka päivä. Menestyksestä innostuneena Erkki Aho halusi kehittää leiribaarin palveluja. Ahon ajattelutavan mukaan mitä paremmat palvelut sitä tyytyväisemmät asiakkaat. Juhannus oli yrityksessä poikkeuksellinen, sillä silloin Erkki Aho teki töitä kolme vuorokautta yhteen menoon lukumatta välillä lainkaan.

Toiminimi Erkki Aho esitti 8.8.1983 Kalajoen kunnalle palvelua parantavien muutosten tekemistä leiribaarirakennukseen. Muutostöiden kustannusarvio oli 35 000 markkaa. Kalajoen kunta ei suostunut siihen, että leiribaarirakennuksessa tehdään palveluja parantavia muutostöitä, vaan kielteistä päätöstään 15.11.1983 perusteli sillä, että koko rakennus on saneerattava ja toiminta suunniteltava uudelleen, kun kolmen vuoden vuokrakausi on.

Kesä 1984 oli edelliskesää jonkin verran sateisempi. Erkki Aho oli varautunut kesään erittäin huolellisesti hankkimalla runsaasti uutta kalustoa. Tästä syystä käytettävissä ei ollut niin paljon rahaa kuin edellisenä kesänä. Tulos oli kuitenkin lähes samaa luokkaa kuin edellisenä kesänä. Syksyllä 1983 Erkki Aho teki Kalajoen kunnalle uuden esityksen leiribaarirakennuksen palveluja parantavista muutoksista. Nämä parannukset koskivat ulkoterassin rakentamista leiribaarirakennukseen. Kustannusarvio oli vain muutamia tuhansia markkoja. Kalajoen matkailulautakunta oli käsitellyt asiaa 1.11.1984 ja päättänyt, että leiribaarin vuokralaisen myynti lisääntyy suunnitellun investoinnin johdosta 700 000 markkaa kesässä ja yrittäjä saa siitä 245 000 markan hyödyn. Siksi terassia ei voida rakentaa. Matkailulautakunnassa toimi asian esittelijänä Kalajoen kunnan matkailuasiamies, joka samalla toimi Toiminimi Leiribaarin kilpailijan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajana. Näin Kalajoen kunta esti Erkki Ahon liiketoimintaa laittomin keinoin.

Toiminimi Leiribaari muutti yritysmuotonsa kommandiittiyhtiöksi. Matkailulautakunnan puheenjohtaja otti yhteyttä Erkki Ahoon ja ilmoitti, että vuokrasopimus ei ole enää voimassa, koska yritys on muuttanut yritysmuotoa. Matkailulautakunnan puheenjohtaja ei kuitenkaan saanut suurempaa kannatusta Ahaa-elämykselleen.

Huoneistonhaltija ei puoltanut lupahakemusta

Keväällä 1985 Leiribaari Ky anoi huoneistonhaltijan eli Kalajoen kunnan lupaa keskioluen anniskeluun ruokailun yhteydessä. Leiribaarissa oli 112 asiakaspaikkaa. Tällainen lupa oli edellisellä vuokralaisella eli Kalajoen Osuuskaupalla. Kalajoen matkailulautakunta vastusti 22.4.1985 matkailuasiamiehen esityksestä luvan myöntämistä Leiribaari Ky:lle. Päätöksen perusteluina oli se, leirintäalueen lapsikeskeisyys, anniskelun valvontaongelmat sekä anniskelusta mahdollisesti johtuvat mahdolliset lieveilmiöt ovat niin suuri ongelma-alue, että vuokranantajan ei pitäisi suostua vuokranantajana keskiolutanomukseen. Lisäksi todettiin, että alueen välittömässä läheisyydessä on jo riittävästi vastaavanlaista ja korkeampitasoista alkoholin anniskelua. Kunnanhallitus päätti hyväksyä matkailulautakunnan esityksen. Matkailulautakunnan sihteerinä toimi Erkki Ahon omistaman Leiribaari Ky:n kilpailijan eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja kunnan matkailuasiamies ja Kalajoen kunnanhallituksen esittelijänä toimi saman yhtiön hallituksen puheenjohtaja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Keväällä 1986 Leiribaari pyysi uudelleen huoneistonhaltijan lupaa keskioluen anniskeluun ruokailun yhteydessä leiribaarissa. Kalajoen matkailulautakunta ja Kalajoen kunnanhallitus torjuivat jälleen Leiribaari Ky:n anomuksen. Perusteluina oli se, että osa Leiribaarin palvelujen käyttäjistä on lapsiperheitä, joista osa jättää käyttämättä Leiribaarin palveluja keskioluttarjoilun vuoksi, Siksi lautakunta päättää lausuntonaan esittää, ettei anniskeluoikeusien anomusta Leiribaari Ky:n osalta puollettaisi.
Kalajoen kunnanhallitus hyväksyi matkailulautakunnan esityksen. Jälleen on muistettava se, että matkailulautakunnan esittelijä oli Leiribaari Ky:n kilpailevan yrityksen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja ja Kalajoen kunnanhallituksen esittelijä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli saman yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Erkki Aho/Leiribaari Ky esitti Kalajoen kaupungille eli huoneistonhaltijalle palveluja parantavien muutosten tekemistä leiribaarirakennukseen. Kalajoen kunta päätti 19.5.1986, että muutostöitä ei ole mahdollista suorittaa, koska leiribaari on vuokrattu siinä kunnossa kuin se tällä hetkellä on.

Ostotarjous Hiekkasärkät Oy:n osakkeista tyrmättiin. Toiminnan kehittämisideat varastettiin

Leiribaari Ky tarjoutui ostamaan enemmistön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 4.6.1984. Erkki Aho esitti, että osakepääomaa nostetaan miljoonasta 1,2 miljoonaa markkaan ja Leiribaari Ky ostaa osake-enemmistön eli 50,8 %. Kalajoen kunta kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esityksestä päätti merkitä tarjouksen tietoon saatetuksi ja todeta, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Aho tarjoutui 24.8.1985 vuokraamaan hotelli Kalajoen, viihdepuiston, Merisärkän, leiribaarin ja leirintäalueen 6 249 000 vuokrasummalla. Kalajoen kunta ei hyväksynyt vuokratarjousta.

Erkki Aho toimi talvet opettajana Raahen Porvari ja kauppakoulussa, jossa hän opetti markkinointia, asiakaspalvelua, yhteiskuntataloutta, yritystaloutta, talousmaantiedettä, vero-oppia ja liikuntaa.
Markkinointiopin tunnilla ylioppilaspohjaisen myyntilinjanoppilaat tekivät luovuusharjoituksen, jonka aiheena oli satumaa. Ideat olivat loistavia. Niinpä Erkki Aho otti yhteyttä Tapion Tuvan isäntään Allan Seikkulaan. He päättivät ryhtyä toteuttamaan ideoita ja anoivat Kalajoen kunnalta perustettavan yhtiön lukuun vuokralle Kalajoen kunnalta maa-aluetta Tapion Tuvan maa-alueen lisäksi noin hehtaarin suuruista aluetta Metsäsortolitasta RN.o 3:70. Tarkoituksena oli tehdä vesileikkimaa Satumaa Oy. Kalajoen kunta päätti 7.6.1984 kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esityksestä, että periaatteessa hanke on hyvä, mutta sijoituspaikka on väärä. Kalajoen kunta ei vuokrannut maa-aluetta perustettavan yhtiön lukuun. Siitä huolimatta se pyysi vielä lisäselvityksinä selvitystä toteutustavoista aikatauluineen. Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski toimi kilpailevan yrityksen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja esitteli asiat kunnanhallitukselle. Koska kunta ei vuokrannut maata niin haketta ei voitu toteuttaa Allan Seikkulan ja Erkki Ahon toimesta. Niinpä Kalajoen Hiekkasärkät Oy toteutti idean JukuJukumaana.

Kylpyläidea varastetaan

Tapioland Oy/Allan Seikkula pyysi 9.11.1984 Kalajoen kuntaa osakkaaksi Tapionkeitaan vesiparatiisin- ja uimahallihankkeeseen sekä kunnan takauksia yhtiön lainoille. Tavoitteena oli toteuttaa hanke maauimalan kattamisena ja laajennuksena. Aho oli mukana ideoimassa hanketta, jonka suunnitelmat laati tanskalainen arkkitehti. Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski huomasi, että idea on hyvä. Niinpä asian käsittely kunnassa pitkittyi. Samaan aikaan ryhdyttiin kunnanjohtajan johtamassa yrityksessä kiireesti suunnittelemaan kilpailevaa versiota Tapionkeitaan hankkeelle. Vihdoin asia tuotiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken esityksestä kunnanhallituksen käsittelyyn. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä oli samassa kokouksessa kilpaileva hanke luonnosteltu paperille ja kunnanjohtaja esitti, ettei kunta voi rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Kunnanhallitus ilmoitti kantanaan ettei osakkuus ja takaus tule näinollen Tapionkeitaassa kysymykseen. Kunnanhallituksen jäsen Eero Nevalainen sanoi Allan Seikkulalle, ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja näin loistavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn hankkeesta. Näin idea varastettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Uudet vuokratarjoukset

Kalajoen kunta pyysi uudet vuokratarjoukset leiribaarista vuosiksi 1986-1989. Erkki Aho teki tarjouksen pyydetylle ajalle ainoana vuokrantarjoana. Muut olivat lukeneet huonosti tarjouspyynnön ja tekivät tarjouksen kolmelle vuodelle. Aho teki neljälle kuten oli pyydetty. Tarjoukset avattuaan Kalajoen kunta päätti pyytää uudet vuokratarjoukset, koska suurin osa tarjouksen jättäjistä oli jättänyt virheellisen tarjouksen. Näin Kalajoen Hiekkasärkät Oy sai tietoonsa Erkki Ahon tarjouksen suuruuden ja Kalajoen kunta pyysi uudet vuokratarjoukset. Kalajoen Hiekkasärkät Oy hävisi silti tarjouskilpailussa Erkki Ahon omistamalla Leiribaari Ky:lle. Näin Leiribaari Ky voitti vuokratarjouskilpailun vuosille 1986-1988.

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää

Kuvassa Seppo Mäki-Ullakko

Tapion Tuvan isäntä Allan Seikkula suivaantui Kalajoen kunnalle ja kirjoitti 13.1.1989 Kalajoen yrittäjäjärjestölle kirjeen, jossa oli muun muassa seuraava teksti:
Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 alkaen. Yrittäjänä olemiseen on kuulunut ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä yrityksille, mutta ei itse toimi yrityksen kilpailijana. Muutaman viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin. Toivoisinkin järjestön ottavan kunnolla kantaa, toimiiko se yrittäjien puolesta, vain kunnan juoksupoikana.
Samalla pitäisi selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen johdossa.

Allan Seikkula kritisoi vielä kunnan toimintaa Tapionkeitaan asiassa ja kysyi, että uskallatteko yksityisinä yrittäjinä toteuttaa miljoonien investoinnin, kun kunta tekee samanlaisen hankkeen vähän hienommalla nimellä toteutettuna ja vetää väen, niin varmasti reagoitte. Seikkula jatkaa, että syksyllä ennen Tapionkeitaan julkistamisvaihetta saimme vihiä, että Hiekkasärkät Oy suunnittelee jälleen kerran samanlaista hanketta. Ihmettelemme, mistä asia on vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä kysymään neuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja. Hiekkasärkät Oy:n asemapiirros oli vain hahmotelmia, ei mitään trooppista kylpylää. Me toimitimme anomuksemme rahoittajille. He kehuivat ideaamme ja lupasivat nopeita päätöksiä. Kunta kutsui sitten meidät "neuvotteluun". Tämä kokous ei ollut mikään neuvottelu vaan painostustilaisuus, jonka kaikki yhtiömme edustajat voivat todistaa. Kuulimme, että kunnasta oli oltu yhteydessä rahoittajiin Keraan ja KTM:ään rahoituspäätöksien estämiseksi. Samalla oli esitelty omia suunnitelmia ja koetettu jarruttaa yrityksemme kehittämistä. Kunta sabotoi ja jarrutti kehitystä, jotta heidän omat suunnitelmansa ehtisivät mukaan. Kysymme missä on se kehitysyhtiö nyt, kirjoittaa Allan Seikkula.

Aave matkailun yllä

Hiekkasärkillä oleva Siikarysän yrittäjä Esa Tanska laittoi kirjeen Kalajoen valtuutetuille. Siinä hän totesi, että aave liikkuu Kalajoen matkailun yllä - pelko elinkeinon kuolemasta. Kohta idylliset Tuomipakat on katettu asfaltilla, tekolammikoilla ja tekonurmikoilla. Se pääoma, luonnonkauneus, jonka varaan ja pariin minäkin parikymmentä vuotta sitten kahvilani rakensin, on syöty.
Kaiken kruunaa näiden väärien valtiaiden härski juhannusrahastus. Kun satunnainen matkailija kahdensadan viidenkympin tieveron maksettuaan joutuu toteamaan, että rahalle ei saa mitään vastineeta, niin petos varmasti muistetaan ja kerrotaan naapureillekin.
Viime vuosien juhannuksista on yrittäjälle jäänyt luu käteen, ja väsymys ja masennus. Samat taitavat olla tunnelmat myös minua vastapäätä olevassa Pihvituvassa. Lohtu on ollut se, että on voinut maksaa palkan hyville työntekijöille.

Leiribaarin muutostyöt tyrmättiin

Erkki Aho/Leiribaari Ky anoi kunnalta keväällä 1987 leiribaariin palvelua parantavien muutosten toteuttamista ja ulkoalueen asfaltointia. Kustannusarvio oli 171 500 markkaa. Leiribaari Ky halusi suorittaa muutostyöt omalla kustannuksella ja vähentää aiheutuneet kustannukset vuokrasta. Lisäksi Aho oli valmis siihen, että vuokraa korotetaan kustannusten kattamiseksi 17 150 markalla. Tähän Kalajoen kaupunki ei suostunut, Palveluja ei voinut parantaa, koska vuokrakausi oli kesken, kuului kunnan perustelu.
Erkki Aho ei enää jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan vaan suoritti suunnittelemansa rakennusinvestoinnit ilman kunnan suostumusta kunnan kiinteistöön. Vuosi 1988 oli taloudellisesti erinomainen. Mikäli Aho ei olisi suorittanut ko. investointeja niin leiribaarin palvelukyky olisi ollut tukossa. Aho siis maksoi omalla rahallaan nuo 171 500 markan investoinnit ja maksoi vielä vuokraa noin 2500 markkaa päivältä.

Leirintäalue ja leiribaari lahjoitettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle

Leiribaari Ky:n tehokas ja tuloksellinen toiminta vaikutti siihen, että kateus kunnan ja varsinkin kunnallisen yhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n piirissä kasvoi. Niinpä Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski junaili asiat niin, että hänen esittelystään kunta lahjoitti leirintäalueen ja leiribaarin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Valtuusto hyväksyi sen, että Kalajoen kunta lahjoitti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 5.250 000 markan arvoisen omaisuuden. Näin Erkki Aho/Leiribaari Ky joutui lopettamaan menestyksellisen yritystoiminnan. Tehdyt investoinnit menivät hukkaan. Samalla mittava kalustomäärä jäi käyttämättömäksi ja maksettavaksi tuli äkillisen yritystoiminnan lopettamisen johdosta erittäin suuret verot, koska toiminnan lopettamisen yhteydessä täydet varaukset oli purettava. Leiribaari Ky:n liikevaihto vuositasolla oli noin 3 miljoonaa markkaa ja työntekijöitä oli parhaimmillaan lähes 30.

Erkki Aho valtuustoon

Kärsimänsä vääryyden johdosta Erkki Aho päätti ryhtyä kunnallisvaaliehdokkaaksi jotta hän voisi jatkossa estää tällaiset väärinkäytökset mihin hän itse oli yrittäjänä saanut tottua. Erkki Aho sai neljänneksi eniten ääniä. Eniten sai Esko Lindström Vasemmistoliitto 138, toiseksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 122 kolmanneksi eniten Juha Tavasti Keskusta ja neljänneksi eniten 113 Erkki Aho Keskusta 111.
Suuresta vaalimenestyksestä huolimatta Erkki Aho jätettiin rivivaltuutetuksi. Aholle jätettiin asioihin vaikuttamistavaksi ainoastaan valtuustoaloitteet. Aho teki valtuustoaloitteen 23.2.1989 ja vaati valtuustoa käymään perusteellisen keskustelun kunnan roolista ja yritystoiminnasta viimeistään seuraavassa valtuustonkokouksessa. Siihen Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Aho teki uuden valtuustoaloitteen 29.3.1989, jossa hän totesi, että Kalajoella kunta on lähtenyt kilpailemaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n nimissä yksityisten yritysten kanssa sellaisilla toimialoilla, joita ei yleensä katsota kuuluvan kunnan toimialaan. Kunnan toimintaa voidaan pitää moraalisesti kyseenalaisena, kun se yhteiskunnan varoilla kilpailee yksityisten yritysten kanssa ja pyrkii Hiekkasärkkien alueella täydelliseen monopoliin keinoja kaihtamatta. Kunnanjohtaja istuu kahdella tuolilla. Hän ei voi toimia tasapuolisesti, rehellisesti ja oikeudenmukaisesti hoitaessaan näitä tehtäviä. Hän toimii vain yhden yrityksen etujen ajajana. Kunnanjohtajan alaiset joutuvat päätöksiä tehdessään ottamaan huomioon esimiehensä näkemyksen ja odotukset koskien alueen muita yrityksiä. Kunnanjohtaja ei voi hoitaa molempia tehtäviä vaarantamatta eri yritysten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Erkki Aho vaati Kalajoen Hiekkasärkät Oy:tä lopettamaan virheellisen mainontansa, jossa se johtaa osakkeenomistajia harhaan. Erkki Aho totesi valtuustoaloitteessaan, että ilman yhteistyötä ja yhteisymmärrystä asiat eivät onnistu vaan johtavat katastrofiin.

Takauksen myöntäminen Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoille

Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoksi oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle päätettiin perustaa tytäryhtiö Paratiisikylpylä Oy, jonka toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri Pekka Ollila ja hallituksen puheenhohtajaksi Aila Siirilä. Paratiisikylpylä Oy:n tehtäväksi tuli kylpylän rakentaminen. Tapionkeitaalle ei voitu antaa takauksia, mutta Paratiisikylpylä Oy:lle kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski esitti 12.8.1989 kunnan takausta 11 miljoonan markan lainoille. Vastavakuutena kunnalle oli kiinnitys Paratiisikylpylän vuokraoikeuteen. Voidaan kysyä mikä oli takauksen vastavakuuden todellinen arvo ja merkitys? Vedettiinkö päättäjiä höplästä?

Valtuutettu Erkki Aho jätti asiasta valtuustokäsittelyssä seuraavan eriävän mielipiteen: Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole olemassa riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset. Ensin on tehtävä Kalajoen matkailusta kokonaissuunnitelma, jossa selkeästi määritellään matkailun päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Kunnan hallitseva rooli johtaa epätyydyttävään lopputulokseen. Kalajoen vapaa-ajanpalveluista ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa. Niihin palveluihin on sisällytettävä uimahalli Kalajoen keskustaan. Aho katsoi, että Kalajoen kunnanjohtaja istuu kahdella tuolilla ja on näin ollen esteellinen tekemään päätöksiä asiassa. Äänestystulos oli 32 puolesta kaksi vastaan ja yksi oli poissa. Vastaan äänestivät Erkki Aho ja Heikki Manninen.
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja soitti Erkki Ahon työnantajalle ja vaati tätä erottamaan Erkki Ahon työpaikasta, koska Aho vastustaa hyviä hankkeita. Erkki Aho ei kuitenkaan erotettu Raahen Porvari- ja kauppakoulun opettajan toimesta.

Hiekkasärkät Oy:n osakeanti

Lokakuun 14. päivänä 1988 Kalajoen Hiekkasärkät Oy julkisti sijoitusmuistionsa, jossa se kertoi yhtiän investoivan n. 60 miljoonaa markkaa. Yhtiö vakuutti sijoitusmuistiossaan, että sijoitus Hiekkasärkät Oy:n osakkeisiin on varma ja tuottoisa ja että osinkopolitiikka on dynaaminen. Tiedotustilaisuudessa yhtiön toimitusjohtaja takasi sijoitukselle vähintäänkin 10 prosentin tuoton. Investointikohteina oli hotellin laajennus 10 miljoonalla markalla, JukuJukumaan laajennus 5 miljoonalla markalla, 23 lomaosaketta 12 miljoonalla markalla, leirintäalueen laajennus 7 miljoonalla markalla. asuntohotellin laajennus, taidekeskuksen rakentaminen ja Armas Maikkujla-instituutin perustaminen. Sijoittajat eivät olleet vakuuttuneita sijoitussuunnitelmasta ja niinpä koko homman meni kiville.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko kertoi Suomen Kunnat lehdessä 22/1990 Kalajoen matkailuvisiosta. Sen mukaan matkailukeskuksesta tulee verovapaa alue, merellä kelluu kasinolaiva ja thaihierojat hemmottelevat kylpylävieraita. Tavoitteena on lisäksi rakentaa 250 hengen hotelli ja 1500 hengen kokous- ja kongressitilat. Seppo Mäki-Ullakon visio ei silloin toteutunut

Kylpylä rakennetaan

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4 miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu Erkki Aho jätti valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden tilintarkastajiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50 prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.

Hotellikauppa

Kalajoen kunta osti Valtiolta Kalajoen matkailuhotellin 600 000 markan hinnalla. Kalajoen kunta myi hotellin kunnanjohtajan johtamalle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Hintaaan sisältyi hotellikiinteistöjen lisäksi Tuomimaja-tontista Rn:o 3:71 määräala kooltaan 2,85 hehtaaria. Lisäkin kaluston arvo katsottiin 75 000 markan arvoiseksi ja tämä sisältyi kokonaiskauppahintaa, Kauppakirja tehtiin 15.10.1982. Sen jälkeen kunta lahjoitti yhtiölle 5.250 000 markan arvoisen Suomen suosituimman leirintäalueen. Lisäksi Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyöritti huvipuisto JukuJukumaata Hiekkasärkkien parhaimmalla paikalla ja maksoi alueesta vuokraa 5000 markkaa vuodessa.

Urheiluopistosäätiölle avustusta

Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai konkurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.

Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli käytännössä vain noussut.

Erkki Aho toiselle kaudelle valtuustoon

Erkki Aho valittiin toiselle kaudelle valtuustoon neljänneksi suurimmalla äänimäärällä. Kunnallisvaalit 1991 eniten ääniä sai Esko Lindström Vasemmistoliitto 166, toiseksi eniten Pirkko Nygård SDP 163, kolmanneksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 131 ja neljänneksi eniten Erkki Aho Keskusta 128. Keskusta jätti Erkki Ahon jälleen rivivaltuutetuksi, koska Erkki Aho oli valvonut kuntalaisten etuja Kalajoen matkailun järkyttävissä investoinneissa ja muussa päättämässä toiminnassa. Jälleen valtuutettu Erkki Aholle ainoaksi toimintakanavaksi jäi lehtikirjoittelu ja valtuustoaloitteiden tekeminen.

Erkki Aho kirjoitti 29.11.1992 omana mielipiteenään, että hänen mielestään kunnanjohtaja on jäävi, koska kunnanjohtaja on mukana myös yhtiöiden hallituksissa. Aho piti menettelyä arveluttavana. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioista tulee mieleen H.S. Anderssenin satu "Keisarin uudet vaatteet". Sadussa kaikki ihmiset ihailivat keisarin uusia vaatteita. Lopuksi pieni lapsi sanoi, että keisari on alasti. Silloin vasta muutkin alkoivat uskoa silmiään: tosiaankin keisari on alasti. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioissa on käymässä samalla tavalla. Uskotellaan, että Hiekkasärkät Oy on suuri ja mahtava eri yhtiöineen, jopa korvaamaton joidenkin mielestä. Pian kuitenkin huomataan, että sinne uppoaa veromarkka toisensa jälkeen ja kaikki menestys onkin vain toiveajattelua. Aho väitti, että Hiekkasärkät Oy on alasti. Hän oli varma, että koululaiset saavat ruokamenoissa säästää jatkossakin, jos kunnanvaltuutetut eivät ryhdistäydy ja rohkene uskoa omia silmiään.

Musta aukko

Valtuutettu Erkki Aho kirjoitti, että avaruudessa tiedetään olevan mustia aukkoja. Nämä pelottavat mustat aukot imaisevat itseensä kaikin mikä on lähistöllä, kivenmurikoita, isompiakin möhkäreitä ja jopa kokonaisia tähtiäkin ja minkä musta aukko on imaissut, sitä ei enää koskaan näy. Mutta ei tarvitse mustia aukkoja kaukoputkien kanssa etsiä. Sellainen löytyy lähempääkin ja se on Kalajoen Hiekkasärkät Oy nimeltään. Tämän aukon syövereihin katoavat liukkaasti veronmaksajien työllä ja tuskalla hankkimat tienestit, setelit suhisten ja kolikot kilisten. Ikuiset jäähyväset saa veronmaksaja rahoillensa heittää, Hiekkasärkät Oy:n mustasta aukosta ei ole paluuta kymmenpenniselläkään. 15-50 vuotta tulee musta aukkoa ihmisten rahoja nielemään. Sitten voi jo ruveta pilkottamaan päivä, arvioivat alan terävimmat tutkijat ja asiantuntijat, kirjoitti valtuutettu Erkki Aho.

Takaus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoille

Kalajoen kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, esitti 10 miljoonan markan takausta lainalle. Vastuuvakuutena oli Tuomitarvena tilaan rn.o 3:147 viimeisellä sijalla olevat kiinnitykset. Vastavakuudella ei käytännössä ollut mitään arvoa. Tätä valtuutetut eivät ymmärtäneet. Näin huijaus onnistui täydellisesti. Tuomitavernan tontti oli puolikas Tuomimaja tontista, Tontilla sijaitsi matkailuhotelli ja se oli ostettu kunnalta 675 000 markalla. Tontin puolikas oli kiinnitetty 20 miljoonasta markasta, Tästä kiinnityksestä viimeinen osa oli vakuutena kunnan 10 miljoonan markkana takaukselle. Kalajoen kunnan ja kunnallisen matkailuyhtiön välinen vuokrasopimus Kuusikkonokan tontista oli kiinnitetty 10 miljoonasta markasta, Näitä kiinnityksiä oli käytetty kunnan takauksen vastavakuutena. Totuutta valtuutetuille asiassa ei kerrottu eikä sitä moni olisi varmaan ymmärtänytkään. "Huijaus" meni jälleen täydestä,

Valtuustoaloite

Valtuutettu Erkki Aho teki valtuustoaloitteen 30.6.1994. Aho kirjoitti valtuustoaloitteessaan seuraavaa: Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet valvomassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja valtuuston puheenjohtaja Väinö Oksanen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kunnanhallituksen edustaja Raili Myllylä. Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n johtoelimissä. He ovat kuitenkin salanneet valtuutetuilta olennaisen tärkeitä tietoja yhtiöiden toiminnasta. Pyydän kunnanhallitusta tutkituttamaan onko kunnan edustajat Hiekkasärkät Oy:ssä syyllistyneet rikolliseen toimintaan salatessaan valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytäkirjat, tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan.

Lisäksi Aho pyysi kunnanhallitusta selvittämään onko kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti kunnanjohtajana ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on joutunut katsomaan sekä kunnan etua että yhtiön etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle. Kunnalle on jäänyt kannettavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle aiheuttamistaan erittäin suurista tappioista. Erkki Aho vaati aloitteessaan myös erityistilintarkastuksen suorittamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön. Siihen menettelyyn kunnanjohtajan johtama kunnanhallitus ei suostunut. Siksi valtuutettu Aho teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

KHT-tilintarkastajan väärä lausunto

Kalajoen kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja pelastaakseen nahkansa oli pyytänyt lausumaa asiassa lestadiolaiselta KHT-tilintarkastajalta, joka toimi matkailuyhtiöiden tilintarkastajana. KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle täysin virheellisen lausunnon. Lausuntossa oli seuraava teksti: Vaikka toiminta on viime vuosina ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osalta on todettava, että yhtiön pääoma on ollut 31.12,1993 kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan tappioita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja esittelijäneuvos Jaakko Jonkka olivat allekirjoittaneet päätöksen, jonka mukaan kirjoituksenne ei anna aihetta toimenpiteisiin. Totuus oli kuitenkin toinen, sillä tilinpäätös sisälsi perusteettomia arvonkorotuksia ja muita laittomuuksia aivan riittävästi.

Kylpylä kunnalle

Totuus ei kunnioittanut lestadiolaisen tilintarkastajan lausuntoa. Kalajoen kunta joutui pelastamaan molemmat matkailuyhtiönsä konkurssilta. Kalajoen kunta otti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan markan lainat vastattavakseen ja kylpyläkiinteistö siirtyi suoraan kunnan omistukseen. Erkki Ahon eriävä mielipide kylpylän lainatakauksessa suurista riskeistä oli toteutunut. Valtuutetuille perusteltiin kylpylän ostamista niin heille esiteltiin laskelma, jonka mukaan kunta saa yli 40 miljoonan markan vuokratulot kylpylästä. Toisin kuitenkin kävi. Kunta joutuu joka vuosi maksamaan kylpylän käyttökuluja n.1,5 -2 miljoonaa markkaa vuodessa ja kaikki lipputulot menevät vuokralaiselle eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokralainen ei kuitenkaan ole muistanut tai paremminkin sanottuna pystynyt maksamaan vuokriaan. Järkyttävintä kaupan esittelyssä olisi se, että Kalajoen kunnan kamreeri, joka on yksi talousasioissa yksi Suomen parhaimpia kunnan kamreereja oli laitettu esittelemään valtuutetuille täysin virheellinen ja toiveajattelua esittelevä totuudenvastainen laskelma hotellikaupan edullisuudesta.

Hiekkasärkät Oy pelastetaan konkurssilta

Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä pirtuprosentin verran eli 96 prosenttia. Kalajoen kunnanhallitus kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken johdolla esitti, että Kalajoen kunta antaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle oman pääomanehtoista lainaa kolme miljoonaa markkaa. Valtuutetuille esitettiin asia niin, että kysymys oli lainasta. Kalajoen kaupunginhallitus päätti, että lainasta käytetään 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puoli miljoonaa käytettiin maksamattomiin laskuihin ja muihin pakollisiin kuluihin. Sen jälkeen yhtiön osakepääomaa alennettiin 11 956 240 markalla vuoden 1996 tilinpäätöksessä. Näin vältettiin konkurssi. Yhtiön pääoma alennettiin 2.989.060 markkaan. Näin Kalajoen kunta menetti 10 miljoonaa markkaa ja piensijoittajat n. kaksi miljoonaa markkaa. Sijoituksista katosi taivaan tuuliin noin 80 %, vaikka aikanaan sijoitus oli luvattu kirjallisesti varmaksi ja tuottoisaksi sekä sijoitukselle oli luvattu vähintäänkin 10 %:n tuotto. Ei ole ihme vaikka piensijoittajat tunsivat itsensä petetyksi. Monet piensijoittajat olivat puolipakolla joutuneet sijoittamaan rahaa yhtiöön, koska muutoin kauppasuhteita ei olisi syntynyt yhtiön kanssa. Petettiinkö sijoittajia väärällä informaatiolla? Oliko kysymyksessä petos? Antoiko lestadiolainen KHT-tilintarkastaja tietoisesti väärän lausuman eduskunnan oikeusasiamiehelle? Syyllistyikö KHT-tilintarkastaja lainvastaiseen menettelyyn antaessaan vääränsisältöisen lausuman viranomaismenettelyssä, mikä lain mukaan on rangaistava teko?

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi leimaamisella

Kalajoen matkailun tila oli 1990-luvun alussa katastrofaalinen, vaikka tilintarkastajat toisin väittivät. Tilinpäätöksessä oli tehty perusteettomia arvonkorotuksia, joilla vääristeltiin tilinpäätöstietoja. Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastajan vastuun selkeästi. Tilintarkastajat ajattelivat kuitenkin omaa etuaan, sillä kunnallissa yhtiössä tilintarkastuspalkkiot ovat hulppeat ja kun antaa yhtiön hallituksen toivoman tilintarkastuskertomuksen niin saa jatkaa nauttimista hulppeista tilintarkastuspalkkioista.

Kunta ja yhtiö tekivät maakauppoja, joissa ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama henkilö. Kalajoen kunnassa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen jäsen, joka oli pankinjohtaja. On syytä epäillä, ett menettelyssä kaikki ei ollut lainmukaista. Näin asiat saatiin pidettyä päättäjiltä piilossa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri Pekka Ollila. Esteellisyysasiat Kalajoella on ollut tuntematon käsite.

Kun Kalajoen kaupunki joutui ottamaan Paratiisikylpylä Oy:n velat vastuulleen ja kiinteistön omistuksensa niin Kalajoen kunnanvaltuutetuilta salattiin kylpylän vakava homeongelma. Sen korjaaminen tuli maksamaan Kalajoen kunnan veronmaksajille maltaita. On täysin selvää, että kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella oli pinna tiukalla, kun joutui koko ajan peittelemään totuutta ja salaamaan todellista tilannetta.

Kysymyksiä kyselytunnille ja tietojen pimitystä

Valtuutettu Erkki Aho oli kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin. Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka olivat tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu Erkki Aholle jäi toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.

Valtuutettu Erkki Aho teki kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993, että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan menettely oli lainvastainen.

Valtuutettu Erkki Aholle kieltäydyttiin antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n tilinpäätöstietoja, taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen, koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.

Valtuutettu Erkki Aho hankki tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä Erkki Ahon saamissa papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu Erkki Aho sai tilinpäätöstiedot patentti- ja rekisterihallituksesta niin eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen oli jo tehnyt väärän päätöksen Erkki Ahon kanteluun Jaakko Jonkan esityksestä.

Erkki Aho kolmannelle kaudelle erittäin suurella äänimäärällä

Kunnallisvaaleissa 1995 eniten ääniä sai Erkki Aho Keskusta 243, toiseksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 150 , kolmanneksi eniten Raili Myllylä Keskusta 132, neljänneksi eniten Veli Ainali Kristillisdemokraatit 130 ja viidenneksi eniten Esko Lindström Vasemmistoliitto 127. Vaalitulos oli järkytys keskustan johtohenkilöille. Siksi he pitivät huolen siitä, ettei Erkki Aholle tullut mitään keskeistä eikä vähempiarvoisempaakaan luottamusmiespaikkaa. Ainoa luottamusmiespaikka, mikä Aholle annettiin oli Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajuus. Menettely täyttää varmasti syrjinnän tunnusmerkistön. Valtuutettu Erkki Ahon syrjintä oli kiistaton tosiasia.

Tuohon aikaan Erkki Aho oli jo mukana PR-talojen toiminnassa ja oli siellä joutunut Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n rikollisen toiminnan kohteeksi. Kalajoella asuva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari oli keskeisessä asemassa näissä rikoksissa.

Rahaa virheellisellä hakemuksella

Kalajoen kunnan matkailuyrityksellä oli kovat talousvaikeudet ja siksi rahaa hankittiin sieltä mistä saatiin keinoja kaihtamatta.
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon. Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702 548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk, Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205 096 mk.

Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.

Myös Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero Laukkanen, lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen 200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan.

Hakemuksessa sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. On siis syytä epäillä törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja syyttäjän toimesta syyttämättä. Hakemuksen Kalajoen kunnan puolesta oli allekirjoittanut kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila.

Kun Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan niin silloin loukattiin syvästi Kallan karien itsehallintoa. Kallan karit siis sisällytettiin Natura-ohjelmaan, mutta kun asiasta nousi niin suuri häly niin Suomen viranomaiset ilmoittivat poistaneensa Kallan karit Naturasta.

Soitin ympäristöministeriöön Ilkka Heikkiselle 4.2.1998. Heikkinen kertoi minulle, että Kallan karit on mukana Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista, kenen luvalla ja kenen päätöksellä. 5.2.1998 soitin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom Hästbackalle, joka kertoi, että ympäristöministeriöstä oli tullut ohjeet poistaa Kallan karit Naturasta.

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Leila Suvantola ilmoitti 2.10.1998, että Kallan karit poistettiin Natura 2000-ohjelmasta ns. giljotiini vaiheessa ennen ministerityöryhmää lähinnä itsehallintokysymyksen takia. KHO:ssa Metsähallitus on kerran hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin edelleen olevan voimassa.

Samat virnaomaiset, jotka olivat sitoutuneet laittamaan Rahjan saariston Natura Life-anomuksessa mainitut alueet (Kallan karit) Naturaan olivat päättämässä myöhemmin mitkä alueet laitetaan Naturaan. Esteellisyys on kiistaton, mutta poliisi ei tutki asiaa, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe asiassa mitään huomautettavaa rikoksesta puhumattakaan. Esteellisyys on Suomen lain mukaan virkarikos ja rikoksen avulle tehty oikeustoimi on mitätön. Poliisi jätti kaikki asiat selvittämättä lukuisista tutkintapyynnöistä huolimatta.

Tein yleisöosastokirjoituksen, jossa vaadin kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta julkista vastausta minun mielestäni laittomaan menettelyyn, jossa väärillä tiedoilla haettiin rahaa EU:lta. Kunnanviraston henkilökunnalta kuulin kuinka kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli lukiessaan yleisönosastokirjoitustani suureen ääneen sadatellut valtuutettu Erkki Ahon toimintaa.

Valtuutetut lyötiin ällikällä

Kalajoen kunnanvaltuusto sai yllättäen joulukuun viimeisessä kokouksessaan 1998 käsiteltäväkseen Kalajoen kunnan kaikkien aikojen suurimman investoinnin eli uimahallin rakentamisen. Asia ei ollut esityslistalla vaan se tuotiin käsittelyyn ohi esityslistan. Hankkeen kustannusarvio oli 27 509 524 markkaa. Paikallislehti Kalajoenseutu otsikoi uutisen asiasta seuraavasti: Sanifani löi valtuutetut ällikällä.

Kuten tavallista niin Kalajoen valtuusto hyväksyi uimahallin rakentamisen lähes mukisematta. Joku kuitenkin ihmetteli menettelyä asiassa. Rahoituksesta ei ollut selvitystä, vaan hanke kaatui veronmaksajien niskaan. Hanke ei sisältyi kyseisen vuoden toimintasuunnitelmiin ja talousarvioon.

Kun uimahallia lähdettiin toteuttamaan niin yllättäen kustannusarvio nousikin 32 miljoonaan markkaan. On syytä epäillä, että uimahallin rakentamisella peiteltiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n katastrofaalista tilannetta.

Kalajoen valtuusto sai 26.9.1999 käsiteltäväkseen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainojen uudelleenjärjestelyn. Kysymyksessä oli 18,3 miljoonan markan laina, johon pyydettiin kunnan takausta. Laina-aika oli 10-15 vuotta. Näin jälleen pumpattiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön uutta rahaa ja pelastettiin yritys konkurssilta. Lainajärjestelyihin sisältyi myös rahaa käyttöpääomaan, mutta sitä ei kerrottu päättäjille.

Tein koko prosessista ja minuun kohdistuneesta syrjinnästä tutkintapyynnön Kalajoen poliisille. Kun tarkistin asian etenemistä parin vuoden kuluttua tutkintapyynnön tekemisestä niin Kalajoen poliisi Harri Rahkola sanoi minulle, että tutkintapyyntö on hänen työpöytänsä alimmaisessa laatikossa alimmaisena. Koskaan en saanut päätöstä tutkintapyyntööni. Kunnan virkamiehiä oli kielletty puhumastakin valtuutettu Erkki Ahon kanssa. Näin asian ilmoitti Erkki Aholle eräs kunnan johtava virkamies.

Kalajoki Sport-lehti

Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli hyvin kiinnostunut siitä miten PR-taloilla menee. Hyvä veli-järjestelmä oli tarkasti tietoinen siitä, että PR-talot poistetaan markkinoilta. Markkinoilta poistaminen ei kuitenkaan onnistunut suunnitellussa ajassa ja siksi mielenkiinto oli suuri, kun rahoittajat yritystoimintaan löytyivät ulkomailta.

Kalajoen kunnanjohtaja ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen tekivät yhteistyötä Ylivieskan seutukunnan kassa. Yksi yhteistyön kohde oli Erkki Ahon tuhoaminen. Siinä olivat mukana niin poliisit kuin syyttäjäkin.

PR-talojen konkurssien jälkeen syyttäjä Sulo Heiskarilla oli tarvetta leimata rehellinen yrittäjä Erkki Aho roistoksi ja rikolliseksi omien tekojensa peittelemiseksi. Niinpä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja syyttäjä Sulo Heiskari päättivät yhdistää voimansa. Kalliokoski haastoi Erkki Aho oikeuteen kunnianloukkauksesta, kun Erkki Aho vaati Kalajoki Sport-lehdessä Kalajoen matkailuyhtiöiden asioiden selvittämistä. Kirjoituksessa ei mainittu kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta sanallakaan. Tutkinnanjohtajana asiassa oli Raimo Ollila.

Kun vein asiassa poliisi Raimo Ollilalle oman vastineeni asiaan, niin Ollila totesi siinä yhteydessä, että kysymyksessä on selvä kunnianloukkaus ja jätti todistusaineistoni kokonaan käsittelemättä. Mielestäni menettely oli outoa, mutta jälkeenpäin ymmärrettävää. Aho piti tuomita keinoja kaihtamatta. Tärkeintä oli suojella kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskea ja syyttäjä Sulo Heiskaria. Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta laamanni Kuurinmaa-Myllyniemen toimesta täysin kestämättömin perustein. Kysymyksessä on Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 224.

Koska huomasin, että syyttäjä Sulo Heiskarilla ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella oli tarkoitus peitellä omia tekemisiään Ylivieskan käräjäoikeuden väärän päätöksen aikaansaamisella niin ilmoitin Ylivieskan käräjäoikeudelle asiasta 10.8.1998 erittäin perusteellisella 8-sivuisella kirjeellä. Ilmoitin tarkasti Ylivieskan käräjäoikeuden laamannille, mistä tässä oikeudenkäynnissä oli kysymys. Siksi kieltäydyin tulemasta oikeudenkäyntiin, jossa rikostutkinnat oli jätetty tietoisesti ja tarkoituksellisesti tekemättä sekä siksi, että syyttäjänä oli esteellinen henkilö, jonka perustellusti koen vihamiehekseni syyttäjän tekeminen laittomuuksien ja tuomitsematta olevien rikosten tähden. Pyysin Ylivieskan käräjäoikeutta siirtämään oikeuskäsittelyä siihen saakka kunnes asiallinen rikostutkinta asioissa on suoritettu ja myös syyttäjät ovat asiallisia ja ammattitaitoisia eivät ole esteellisiä.

Ylivieskan käräjäoikeus ei vastannut siirtopyyntööni lainkaan. En katsonut voivani mennä oikeudenistuntoon, koska tiesin, että joudun tuossa oikeudenkäynnissä rikoksen kohteeksi oikeuden väärän tuomion perusteella. Syyttäjä Heiskari laittoi poliisit hakemaan minua oikeudenistuntoon luontopolulta, jota olin rakentamassa tuohon aikaan muutaman kilometrin päässä Tapion Tuvalta. Syyttäjä Heiskarilla oli lähes pakottava tarve saada leimattua Erkki Aho rikolliseksi. Sama koski kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskea.

Esitin jo tuolloin syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden asian tutkimista, mutta niin Ylivieskan käräjäoikeus kuin Vaasan hovioikeuskin jätti syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden asiallisesti tutkimatta. Myös poliisi Raimo Ollila jätti asian tutkimatta. Torsti Kalliokoskella oli asianajajana Tapani Takala, joka minun mielestäni on yksi häikäilemättömimmistä asianajajista, joita tunnen. Tapani Takala otti kantaa 5.11.1998 syyttäjän esteellisyyteen näin: "Alioikeudessa esiintuoduista seikoista tai yllä olevassa valituksessa esiintuoduista taikka mistään muustakaan asianomistajana tiedossa olevasta seikasta ei ole vedettävissä johtopäätöstä, että virallinen syyttäjä olisi menetellyt omaa esteellisyyttään harkitessaan virheellisesti". Hipooko Takalan kannanotto rikoksen rajoja?

Jätin asian rikostutkinnan yhteydessä poliisille kansion, mikä sisälsi myös Natura-asiat. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ja nykyinen Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa näki materiaalin, koska Oulasmaa on antanut siitä oman lausuntonsa 5.5.1998. Asia jätettiin tutkimatta. On syytä epäillä, että poliisi laiminlöi virkavelvollisuutensa.

Syyttäjä Sulo Heiskari on antanut Vaasan hovoikeudelle väärän lausuman 22.10.1998. Myös Vaasan hovioikeuden päätös syntyi rikoksen avulla, koska syyttäjä Sulo Heiskarin lausuma hovioikeudelle on väärä ja totuuden vastainen.

Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn

Kunnallisvaaleissa 1999 Erkki Aho säilytti ylivoimaisen ääniharavan aseman Kalajoella. Erkki Aho oli siirtynyt Kristillisdemokraattien listalle siroutumattomaksi ehdokkaaksi, koska koki syrjinnän keskustan riveissä sietämättömäksi. Äääniharavien osalta vaalitulos oli seuraava: Erkki Aho Kristillisdemokraatit, sitoutumaton 216, Simo Kärjä Keskusta 114, Pirkko Nygård SDP 111, Reijo Rautakoski Keskusta 105, Päivi Siironen Keskusta 101.

Kalajoki Socking Estate Oy

Kun Paratiisikylpylä Oy jäi paperiyhtiöksi niin sen nimi muutettiin Kalajoki Stocking Estate Oy:ksi. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana oli opettaja Oiva Utriainen. Yhtiön nimissä oli haettu hotellille rahoitusta niin, ettei yhtiön hallitus tiennyt asiasta mitään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oiva Utriainen oli asiasta ihmeissään ja päätti kutsua yhtiön hallituksen koolle asian johdosta. Kalajoen kunnasta ilmoitettiin Oiva Utriaiselle, että hän ei voi kutsua yhtiön hallitusta koolle, koska yhtiön hallitus on erotettu jo lähes vuosi sitten, mutta asia on jäänyt ilmoittamatta yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja yhtiön hallituksen jäsenille. Yhtiön omisti 100-prosenttisesti Kalajoen kaupunki ja yhtiökokouksessa päätösvaltaa käytti yksin kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Kun valtuutettu Erkki Aho kuuli asiasta niin hän meni Kalajoen kaupungin hallintojohtajan Pekka Ollilan luokse ja pyysi pöytäkirjat nähtäväkseen yhtiön yhtiökokouksesta ja yhtiön hallituksen kokouksista. Niitä pöytäkirjoja ei löytynyt. Aholle syntyi epäilys, että niitä ei ollut koskaan tehtykään. Myöhemmin pöytäkirjat löytyivät elinkeinojohtaja Veijo Rautiaisen hallusta. Pöytäkirjojen mukaan yhtiön hallitus oli vaihdettu ja toimitusjohtaja oli vaihdettu sekä yhtiön nimi oli muutettu kiinteistöyhtiö Kalajoen Kylpylähotelli Oy:ksi. On syytä epäiilä, että pöytäkirjat on tehty pahasti jälkikäteen.

Rahoitusta hotellille oli haettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnalta. Asia tuli esille kun sitä oli käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä, jonka puheenjohtaja on kalajokinen Raili Myllylä, joka oli siihen aikaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäsen. Unohtuiko esteellisyysasiat? Tiedotusvälineet uutisoivat asian näyttävästi 3.6.2003. Asia oli uutisoitu niin, että meriluontokeskus ja hotellihanke on tärkeä kokonaisuus, mikä on parasta toteuttaa yhdessä. Hankkeiden kustannusarvio oli vähintäänkin n. 60 miljoonaa tapettua markkaa.

Hotelli ja meriluontokeskus

Hotelli- ja meriluontokeskusta Kalajoen niin sanotut johtavat päättäjät ajoivat kuin käärmettä pyssyyn. Kalajoen kaupungin uskonto on matkailu ja sen pyhä lehmä on Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Sopivat kunnallispoliitikot ovat sen hallituksen jäseniä. Kun Jouni Jyrinki valittiin Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi niin valinnan ehdoksi Erkki Aho laittoi sen, että hotellihanketta ei viedä eteenpäin valtuutettujen tietämättä. Jyrinki lupasi pyhästi valvoa asian. Toisin kuitenkin kävi.

Kalajoen matkailu-uskonnon dogmi eli uskonkappale on se, että suuri hotelli, varsinkin kalajokisten veronmaksajien rahoilla rakennettuna, pelastaa koko Kalajoen matkailun. Se tuo lisää runsaasti kaivattuja naistyöpaikkoja. Näin asiaa markkinoitiin.
Kilpailun rajoituslain 7 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema. Kalajoen kunta on lähtenyt kilpailemaan yksityisten hotellien kanssa omalla hotellillaan ja se on lainvastainen menettely.

Hotelli- ja meriluontokeskusasia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Hotellin kustannusaviota oli pienennetty 11,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon jotta valtuutetut voisivat paremmin hyväksyä kustannusarvion. Kustannusarviosta oli jätetty pois paljon sellaisia asioita, jotka tulevat myöhemmin kaupungin maksettavaksi. Lisäksi hotelli ja meriluotokeskus oli koplattu yhteen ja siihen tulee toimitiloja myös muille tahoille. Asian kritisoijlle valtuustossa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ilmoitti, että hotellin rakentamiseen Kalajoen kaupunki ei tule laittamaan euroakaan. Tämä lausunto on kirjattu myös sanomalehtijuttuun. Kalajoen kaupungin taseesta kuitenkin selviää, että Kalajoen kaupunki omistaa hotellin kiinteistöyhtiöstä 81 %. Onko kaupunginjohtaja Jukka Puoskari puhunut valtuutetuille muunnettua totuutta?

Kun alueella on yksityistä hotellitoimintaa on niin on täysin selvää, että kunnallinen hotellitoiminta vääristää kilpailua ja on kilpailulain vastaista toimintaa. Se on myös kuntalain 2 §:n vastaista, sillä kunnan toimialaan ei kuulu hotellitoiminta. Tein asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen. Siellä ei kuitenkaan lakia kunnioiteta kun herroja ja heidän tekojaan suojellaan. Myös KHO:ssa on sama linja.

Erkki Aho viidennelle kaudelle

Erkki Aho aika väsynyt jatkuvaan syrjintään sekä viranomaisten kuten poliisin, laillisuusvalvojien ja oikeuslaitoksen rikolliseksi epäiltävään toimintaan. Aho oli valmis luopumaan kunnallispolitiikasta. Pro Kalajoki syntyi koulujen lopetuskiistan seurauksena. Lähdin valtuustoehdokkaaksi aivan "viime metreillä" Pro Kalajoen yhteislistalle. Vaalitulos oli yllätys kalajokisille. Kunnallisvaalien 2003 ylivoimainen ääniharava oli Jorma Untinen Pro Kalajoki 307, toiseksi eniten ääniä sai Erkki Aho Pro Kalajoki 199 , seuraavaksi eniten Kaarlo Isokääntä Keskusta 145, Raili Myllylä Keskusta 109, Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108. Nämä olivat selkeät protestivaalit.

"Vanhan vallan voimat" Eero Nevalainen keskusta, Esko Lindström Vasemmistoliitto jne. olivat kuntavaalien jälkeen "neuvottelemassa" muiden puolueiden kanssa ja varmistamassa omiensa asemia. Erkki Ahoa yritettiin keskustan taholta estää jopa osallistumasta paikkajakoneuvotteluihin Pro Kalajoen edustajana.
Keskustan riveissä oli suurta tyytymättömyyttä valtuuston puheenjohtajan Jouni Jyringin toimintaa. Kunnallisjärjestön kokouksessa äänestettiin Jouni Jyringin ja Kullervo Niemelän kesken. Silloin valtuutettujen äänet menivät 10-9 Niemelän hyväksi, mutta asiasta kerrottiin niin, että Jyrinki oli voittanut 14-10. Kunnallisjärjestön kokouksessa oli äänestyksessä ollut mukana myös viisi ei-valtuutettua.

Keskustan ryhmäkokouksessa äänestettiin uudestaan ja silloin äänestys päättyi 10-7 Jyringin voittoon. Kaksi valtuutettua oli joutunut muuttamaan kantaansa pankinjohtajan puhuttelun jälkeen. Olikohan kysymys lainojen irtisanomisesta ellei mieli muutu? Ja muuttuihan se mieli.
Siiten alkoi uusi vääntö, koska valtuuston jäsenet valitsevat valtuuston puheenjohtajan. Jouni Jyrinki ei olisi tullut saamaan enemmistöä valtuustossa. Siksi Jyrinki oli pakotettu luopumaan valtuuston puheenjohtajan paikasta.

Pro Kalajoki esitti valtuuston varapuheenjohtajaksi Erkki Ahoa. Paikka suhteellisen vaalitavan mukaan kuului Pro Kalajoelle. Keskusta, kokoomus ja SDP sekä Vasemmistoliitto halusi paikalle SDP:n Pirkko Nygårdin. Asia meni suhteelliseen äänestykseen, vaikka keskustalaiset aina mielellään kertovat kuinka he sopivat asioista ja hoitavat asioita kaikin puolin hienosti ja tyylikkäästi. Kysymys oli kuitenkin Erkki Ahon syrjinnästä ja vallan sisäpiiriin pääsyn estämisestä. Vasemmistoliitto ei lähtenyt tukemaan Erkki Ahoa äänestyksessä, vaan yksi edustaja eli Väinö Hietala lupasi lähteä tukemaan Pro Kalajoen vasemmistotaustaista Kari Untista valtuuston varapuheenjohtajaksi. Näin Pro Kalajoki joutui äänestykseen vaihtamaan ehdokkaakseen Kari Untisen, joka voitti suhteellisessa äänestyksessä PirkkoNygårdin. Näin keskusta sai syrjäytettyä Erkki Ahon vallan sisäpiiristä.

Erkki Ahoa ei valittu valtuuston toiseksi suurimmasta äänimäärästä huolimatta kaupunginhallituksen jäseneksi eikä elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäseneksi. Erkki Aho oli keskustalaisten johtohenkilöiden ja heidän hännystelijöidensä mustalla listalla rehellisyytensä takia. Kysymys on selkeästä syrjinnästä, minkä Ylivieskan poliisi Raimo Ollila jätti jällen kerran tutkimatta.

ELMA – kohtalon lapsi Kalajoella

Kalajoen kaupunginhallitus ei ollut vielä nimennyt uutta elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaa vuosille 2007-2008 (tilanne 9.11.2007!)

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan (Elman) toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Tällä vaalikaudella ensimmäinen Elma toimi vuodet 2005-2006. Seuraava Elma toimii vuodet 2007-2008. Vuosien 2007-2008 Elma oli vielä valitsematta johtuen siitä, että Pro Kalajoen ehdokas Elmaan on valtuutettu Erkki Aho. Tästä syystä Elma on jatkanut vanhassa kokoonpanossa vielä koko vuoden 2007. Lainvastaisesti!

Pro Kalajoen edustajat kaupunginhallituksessa olivat tulleet siihen tulokseen, että Erkki Ahoa ei tulla hyväksymään muiden, lähinnä keskustan ja kokoomuksen edustajien taholta, elinkeino- ja maan käyttötoimikunnan varsinaiseksi jäseneksi kaupunginhallituksessa. Siksi Pro Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenet Vuokko Saari ja Jorma Untinen kysyivät Erkki Aholta, että voidaanko varsinaiseksi jäseneksi Pro Kalajoen edustajaksi nimetä Vuokko Saari ja varajäseneksi Erkki Aho. Näin tehtiin ja kaupunginhallitus päätti asiasta. Vuoden 2008 elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa Pro Kalajoen varsinainen jäsen Vuokko Saari on ollut poissa kokouksista ja varajäsen Erkki Aho on ollut kokouksissa mukana. Täyttyykö syrjinnän tunnusmerkistö?

Mikä on Elma?

Elma on Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Johtosäännön mukaan sen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa. Elman palvelualueiksi on nimetty elinkeinojen kehittäminen, maan myynti ja ostaminen sekä maankäytön suunnittelu. Asiat ratkaistaan siten, että elinkeinojen kehittämisestä esittelyvastuun kantaa elinkeinoasiamies, maanmyynnistä ja ostamisesta maanmittausteknikko ja maankäytön suunnittelusta kaavoitusarkkitehti. Elman puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja. Johtosäännön mukaan kunnanhallitus erikseen päättää toimialaansa kuuluvien asioiden delegoinnista elinkeino- ja maankäyttötoimikunnalle sekä em. viranhaltijoille. Elman johtosääntö on hyväksytty valtuuston päätöksellä 28.11.2000 § 101.

Täytäntöönpanopäätös

Kalajoen kaupunginhallitus teki 10.1.2005 § 40 meriluontokeskus- ja hotellihankkeen täytäntöönpanopäätöksen. Asia ei ollut esityslistalla, mutta asia otettiin kiireellisenä käsittelyyn listan ulkopuolelta. Esityksen mukaan kaupunki rakentaa hotellin ja palkkaa projektipäälliköt. Ohjausryhmään oli valittu sopivat henkilöt. Ryhmän kokoonpano ei vastannut valtuuston voimasuhteita. Hotellihanketta vietiin eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn.

Hotellin rakennuslupa-asia

Kalajoen ympäristölautakunta sai 24.1.2006 § 5 käsiteltäväkseen 5-kerroksisen meriluonto/hotellihankkeen poikkeuslupahakemuksen. Erikoista hakemuksessa oli se, että hakijana ei ollut rakentaja eli kiinteistöyhtiö, vaan Kalajoen kaupunki. Lisäksi hakemuksessa ei oltu esitetty tonttia mihin ko. poikkeuslupa pitäisi myöntää! Erikoista oli se, että pitäisi myöntää poikkeuslupa, vaikka ei ole rakennuspaikkaakaan. Vähemmällekin asiantuntijalle lienee ymmärrettävää, että tässä on lainvastainen toimenpide. Hakemuksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on kuullut naapureita lehtikuulutuksella sekä virallisella kuulutuksella ilmoitustaululla. Huomatusta ei ole jätetty.

Hanke oli kaavan vastainen. On syytä epäillä, että kaavoitusarkkitehti oli kuitenkin ohjattu tekemään asiasta puoltava lausunto. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että myös rakennustarkastaja oli "määrätty" tekemään myönteinen esitys asiassa lautakunnalle.
Ympäristölautakunnassa puheenjohtajana otin esille ne lainvastaisuudet, mitkä koskivat tätä asiaa. Lautakunnan jäsenet tajusivat tilanteen, mutta kaikki olivat valmiita ”joustamaan”. Minä en yksin ryhtynyt vastustamaan asiaa, enkä myöskään jättänyt asiasta valmiiksi kirjoittamaani eriävää mielipidettä pöytäkirjaan. Tuossa vaiheessa minulla ei ollut kaikista asioista riittävää varmuutta todistusaineistoineen, koska asioita salattiin päättäjiltä.

Kaupunginhallitus hyväksyi ympäristölautakunnan päätöksen ja asia vietiin ympäristökeskuksen päätettäväksi mielestäni virheellisillä tiedoilla. Tonttiasia ei ollut kunnossa. Ympäristökeskus myönsi poikkeusluvan. Olihan kysymys myös meriluontokeskuksesta.

Valtuusto sai käsiteltäväkseen tonttiasian vasta 28.2.2006 § 19

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt asiaa 30.1.2006 § 7. Siinä maanmittausteknikko esittää, että Kalajoen kaupunki hyväksyy 20.1.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen täydennyksen Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välillä. Tuota vuokrasopimusta ei ollut olemassa vielä ympäristölautakunnan kokouksessa 24.1.2006. Siksi epäilen, että vuokrasopimus on tehty jälkikäteen. Tontista oli poistettu Kalajoen kaupungin 337 000 euron kiinnitykset. Näin tontti voidaan kiinnittää uudelleen tontin ostajan toimesta. Kaupunki voi sitten tulevaisuudessa tarvittaessa taata kiinteistöyhtiön lainoja ja saada vastavakuutena kiinnityksen tonttiin.

Epäreilua toimintaa

Kaupunginhallitus asetti 10.1.2005 Meriluontokeskus-/hotellihankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmään valittiin kakkien muiden ryhmien edustajia, mutta ei Pro Kalajoen edustajia. Uusi kaupunginhallitus valittiin kuun lopulla, joten silloin Pro Kalajoen edustajien jättäminen pois ohjausryhmästä ei olisi onnistunutkaan.
Myöhemmin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäseniä vaihtui. Tapana on ollut, että hallituksessa on mukana Kalajoen kaupungin valtuustoryhmien edustajia. Nyt käytäntö muutettiin. Vapautuvalle paikalle ei valittukaan Pro Kalajoen edustajaa, vaan Pro Kalajoen paikalle oli valittu Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.

Mitä maksoi?

Meriluontokeskuksen hinnaksi on esitetyn laskelman mukaan muodostunut 2 254 724 euroa. Hotellin hinta on 5 362 612 euroa, yhdysputken hinta on 337 080 euroa. Koko hankkeen hinta on yhteensä 7 954 416 euroa.

TE-keskus on antanut meriluontokeskukselle investointiavustusta 1 239 000 euroa, mikä on 55 % kustannusarviosta. Kaupungin osuus on 1 013 850 euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt hotellihankkeeseen investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista.

Lisäksi alueelle rakennettiin biolämpölaitos, minkä kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa euroa. Te-keskus myönsi investointiavustusta tähän hankkeeseen 243 200 euroa.

Olen suhtautunut hotellihankkeeseen tietyllä kriittisyydellä, koska mielestäni kannattavuuslaskelmat eivät ole tehty realistisiksi. Epäilen, että tulevat vuodet paljastavat totuuden. Milloin pestään likainen pyykki?

Kilpailun rajoituslaki

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema ja Kalajoen kunta omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 %. Määräävän markkina-aseman katsotaan kilpailun rajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tai muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi käyttää markkina-asemaansa hyväksi ilman että se menettää heti markkinaosuuttaan kilpailijoille. Määräävässä markkina-asemassa riittää, että yritys on kilpailijoihinsa nähden ylivoimainen.

Meriluontokeskuksen ja kylpylähotelli Sanin harjannostajaiset

13.2.2007 vietettiin Kalajoen Hiekkasärkillä Kylpylähotelli Sanin ja Meriluontokeskuksen harjannostajaisia. Hanke on informaation mukaan edennyt aikataulun mukaisesti ja rakennuskokonaisuus valmistuu kesäkuun alkuun mennessä. Meriluontokeskuksen, hotellin ja biolämpölaitoksen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Meriluontokeskus

Meriluontokeskushankkeeseen sisältyy Metsähallituksen tutkimus- ja näyttelytilat, luentosali, keskusvaraamo, kokoustila, monitoiminen kokoustila (Aaltosali), Kalajoen ammattiopiston Arteman toimistotilat, yritysten toimistotiloja sekä aula-, tekniset- ja sosiaalitilat ynnä väestönsuojat. Meriluontokeskus sijoittuu kylpylähotellin kanssa samaan rakennukseen, josta rakennetaan yhdysputki kylpylä Sanifaniin. Yhdysputken rakentaminen ei sisälly Meriluontokeskuksen ja kylpylähotellin hankesisältöön. Yhdysputken rakentamiskustannuksista vastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy.

Meriluontokeskuksen kerrosala on 1383 nelimetriä ja tilavuus 6750 m3 ja sen kustannusarvio on 2 254 724 euroa. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt investointiavustusta 1 239 000 euroa. Kalajoen kaupungin osuus on 1 013 850 euroa. Metsähallituksen ylläpitämän meriluontokeskuksen näyttelyn yleisenä teemana tulee olemaan hiekka. Se keskittyy esittelemään Pohjanlahden rannikkoluontoa. Aihetta esitellään Kalajoen ympäristön luonnonilmiöiden, eläinten, kasvien ja kulttuurin avulla. Teemoina ovat dyynit, maankohoaminen, kalastus sekä Siiponjoki. Teemat tuodaan esille lyhytfilmien, kertomusten ja interaktiivisten sisältöjen avulla. Kolmikerroksiseen näyttelytilaan rakennetaan erillisiä pyöreitä tilamoduleja, solmuja. Interaktiivisena sisältöinä toimivat Internet-sivustot, erilaiset pelit sekä multimedia. Lisäksi näyttelytilaan tuodaan kalastukseen liittyvää välineistöä. Näyttelyn suunnitteluprojektin rahoittaa Oulun lääninhallitus. Kokonaiskustannusarvio on 400 000 euroa.

Kylpylähotelli Sani

Hotelliin tulee 72 kahden hengen huonetta. Huoneista 48 on varustettu lasitetulla parvekkeella, josta avautuu merinäköala. Hotellin toiminnasta vastaa Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy. Yrittäjinä toimivat Minna ja Pekka Kamunen. Hotellin kustannusarvio 5 362 612 euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Oy:lle investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista. Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy:n rahoitukseen osallistuvat Matkailun Kehitys Nordia Oy, Finnvera Oyj sekä Kauppa- ja teollisuusministeriö. Kalajoen kaupunki on taannut Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Oy:n lainan.

Urakkatarjoukset

Kylpylähotellin ja Meriluontokeskuksen rakennusurakkakilpailun voitti rakennusliike Nivat & Fors. Rakennusurakan arvo on 4 767 000 euroa. Muut kohteet jakautuivat seuraavasti: Elementtitoimitukset v Rajaville Oy 618 000 euroa
Putkiurakka Tekmanni Oy 548 800 euroa
Ilmanvaihto Oulun Lämpö ja vesi Oy 395 000 euroa
Sähköurakka Sähköliike Kalajoki Ky:llä 522 158,28 euroa
Rakennusautomaatio Fidelix Oy 53 460 euroa
Kokonaistavoitehinta on 8 186 000 euroa.

Harjannostajaiset

Harjannostajaiset olivat perinteisen kaavan mukaiset. Kaupungininsinööri Paavo Soukka esitteli hanketta ja hanuristi Harri Rönn soitti muutaman kappaleen. Harjannostajaisjoukon mukaan mahtui myös pari henkilöä, jotka olivat nauttineet muutakin kuin kansalaisluottamusta. Pöydät kuitenkin pysyivät pystyssä, mutta osa astioista löysi tiensä lattialle aste. Hernekeitto oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Ministeri Mauri Pekkarinen saapui paikalle kello 16.00 jälkeen. Pekkarisen näkemyksen mukaan hotelli- ja meriluontokeskus luo edellytyksiä matkailun voimalliseen kehittämiseen. Metsähallituksen edustajat olivat tyytyväisiä siitä, että nyt heillä on muista luontokeskuksista poikkeava kohde. Sinne ei välttämättä tarvitse hankkia asiakkaita, vaan niitä tulee ikään kuin itsestään hotellin ja kylpylän siivellä.

Iso riski

Tämä matkailuinvestointi on erittäin suuri riski Kalajoen kaupungille. Siksi matkailua ja ennen kaikkea toiminnallisuutta lisääviä kohteita on kehitettävä lisää. Hotelliyrittäjillä on haastava tehtävä edessään. Miten käyttöaste saadaan riittävän korkeaksi? Hotellihanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn usean vuoden ajan. Valitettavasti kaikki kannattavuuslaskelmat eivät ole riittävän huolellisesti laadittuja. Kahden kolmen vuoden kuluttua näemme miten on mennyt.

Itse olen suhtautunut hankkeeseen tietyllä varauksella, koska minun mielestäni monet asiat perustuvat liiaksi toiveiden ja haaveiden varaan. Tosiasia kuitenkin on se, että Hiekkasärkille nousee hotelli ja me seuraamme mielenkiinnolla miten toiminta käynnistyy. Hotelli tarvitsee tuekseen toiminnallisia kohteita, hiihtotunnelia ja beachhallikokonaisuutta. Lisäksi on kaavoitettava lisää alueita. Hotelli- ja meriluontokeskus tulevat vaikuttamaan myönteisesti Kalajoen matkailun kehittymiseen. Kaavaan on varattu rakennusoikeutta Hiekkasärkkien ydinalueelle 66 500 kerrosalaneliöä.

JukuJukumaasta Jukuparkki

Kalajoen kaupunginhallitus on 18.2.2008 päättänyt 42§ esittää kaupunginvaltuustolle, että Kalajoen kaupungin omistaman JukuJukumaan noin neljän hehtaarin alue vuokrataan Jukupark Oy:lle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mikä ulottuu vuoteen 2022. Samalla esitetään 41 § hyväksyttäväksi yhteistyösopimus. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta 26.02.2008.

Netissä julkaistun kaupunginhallituksen virallisen ja tarkastetun pöytäkirjan mukaan kaupunginhallitus käsitteli 18.2.2008 kauppakeskuksen konseptisuunnittelijan valintaa 41 §:ssä ja 42 §:ssä käyttösuunnitelmia vuonna 2008. Netissä julkaistun kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan Jukujukumaan vuokrausta Jukupark Oy:lle ja yhteistoimintasopimusta ei ole käsitelty kokouksessa lainkaan.

Yksityistäminen jatkuu

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on luopunut osasta liiketoimistaan yksityisten hyväksi. Ensin luovuttiin tanssipaikka Merisärkästä, kun se myytiin Juha Laitalan omistamalle yritykselle. Tanssipaikka Merisärkästä on sen jälkeen kehittynyt maakunnan suurin ja vilkkain tanssipaikka.

Seuraavaksi yksityistämisvuorossa oli entisen matkailuhotellin ravintolatoiminnot. Aulis Yppärilän ja Hanna Saaren omistama ravintola Dyyni aloitti matkailuhotellin tiloissa toimintansa vuokralaisena. Vuokrasopimus on tehty vuoteen 2015 saakka.

Suomen suosituin leirintäalue, Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue, myytiin Kalajoen Etelänkylän jakokunnan ja Juha Laitalan omistamalle yritykselle. Leirintäalueen kehittäminen sai näin voimakkaan sysäyksen uusilla mittavilla investoinneilla.
Yksityistämisen jatkuu nyt huvipuisto JukuJukumaan yksityistämisellä. Yksityistäminen on Kalajoen päättäjien tahto. Päättäjät katsoivat, ettei tällainen liiketoiminta kuulu kaupungille, vaikka niin sanotut johtavat poliitikot ovatkin Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa.

Kalajoen valtuustoryhmille suljettujen ovien takana pidetyssä informaatiotilaisuudessa 18.2.2008 Jukupark Oy:n edustajat kertoivat investoivansa alueelle ensimmäisenä vuotena 1,5 miljoonalla eurolla ja viiden vuoden kuluessa 2,5 miljoonalla eurolla. Kävijätavoite ensimmäisenä vuonna on 50 000 kävijää. Liikevaihtotavoite on miljoona euroa. Markkinointiin käytetään 100 000 euroa Vesipuiston investoinnit käynnistyvät toukokuussa ja ne on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä. Ensimmäiseksi investoidaan suuret vesiliukumäet, joita on seitsemän. Vesipuisto työllistää kesän aikana 30-40 henkilöä. Jukupark Oy tekee tiivistä yhteistyötä Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja muiden yritysten kanssa.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastetaan jälleen

Kalajoen kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina 26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja aikaisemmin historiansa aikana.

Pelastava kiinteistökauppa

Kalajoen kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin kuten monesti muuten ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppaa tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa? Miksei kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta?

Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä.

Esityslistassa lukee:
Kaupunginhallitus
18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi. Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille seuraavasti;
1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa (kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja maapohjan osuus 1.152.000 euroa)
2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) = 5.886 euroa
Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin,
3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034 euroa
Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.
Yhteensä = 1.512.920 euroa
Maanmittausteknikko: kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä (karttaliite 1:2000). Kauppahinta on miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä
(1.512.920,00) euroa.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy maanmittausteknikon esityksen.
ja esittää lisäksi, että valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille edullisemmaksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.
Tapani Ojala ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Konkurssilta pelastaminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n liiketoiminnat on yksityistetty ja jäljelle on jäänyt vain vuokralaisena toimiminen Kalajoen kaupungin omistamassa kylpylä-ja uimahallikiinteistössä. Samalla yhtiön toimitusjohtajan työt ovat vähentyneet siinä määrin, että tehtävää voidaan verrata kesällä opettajan ja talvella sisävesilaivan kapteenin tehtävään.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on velkaa reilusti yli 2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulot eivät riitä velkojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun. Siksi on myytävä omaisuutta, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja konkurssi välttää. Kun Kalajoen kaupunki ostaa Hiekkasärkät Oy:lta takaisin maa-alueet, jotka se aikanaan lähes lahjoitti yhtiölle, niin Hiekkasärkät Oy:n konkurssi voidaan välttää.

Kalajoen matkailun värikkäät vaiheet ja alati muuttuvat yrityskuviot saattavat sekoittaa monen valtuutetunkin ajatuksenjuoksua. Miten matkailuasiat todellisuudessa ovat? Millaisia yrityksiä siellä toimii ja miten ne toimivat?

Yhteenveto matkailuyrityksistä ja niiden liikesuhteista

Kalajoen kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä yli 90 prosenttia. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Kalajoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tapani Ojala. Yhtiön hallituksen jäsenenä on Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole kovin paljon tulonmuodostusta, mutta sillä on velkaa reilusti yli kaksi miljoonaa euroa. Velkojen 2 077 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa 80 prosenttia Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa hotellia pyörittävä yritys Kalajoen kylpylähotelli Sani Oy, jossa omistajina ovat 1/3 osalla Minna Kamunen, 1/3 osalla Pekka Kamunen ja 1/3 kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n osakepääoma on 400 000 euroa. Yhtiöllä on lainaa kohtuullisesti ja 1 350 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Ennen nimenmuutosta Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n nimi oli Kalajoki Stocking Estate Oy. Tämän yrityksen nimi oli aikaisemmin Paratiisikylpylä Oy. Yritys jäi paperiyhtiöksi, kun Kalajoen silloinen kunta otti vastattavakseen Paratiisikylpylän 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat ja pelasti näin kylpyläyhtiön ja sen emoyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n konkurssilta. Nykyisin Kalajoen kaupunki omistaa kylpyläkiinteistön ja uimahallin, joissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy toimii vuokralaisena ja maksaa tilojen käytöstä nimellistä vuokraa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy kerää tästä liiketoiminnasta tuotot ja Kalajoen kaupunki maksaa kiinteät ja muut kulut. Liikeidea on tältä osin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kannalta ajateltuna erinomainen. Muussa mielessä nurinkurinen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on vuokrannut Kalajoen kaupungilta JukuJukumaan alueen ja on maksanut siitä vuokraa vuodessa 1000 euroa. Kalajoen kaupunki on vuokraamassa Jukujukumaan aluetta Jukupark Oy:lle, mutta vuokratulot menevät Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on perustuslain 6 §:n vastainen, koska menettely asettaa muu kalajokiset yritykset eriarvoiseen asemaan. Olen aivan varma, että moni kalajokinen yritys olisi valmis vastaanottamaan Kalajoen kaupungin maa-alueita lähes ilmaiseksi ja vuokraamaan alueet edelleen ottaen tällaisesta vuokratulot itselleen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa Kalajoen matkailuhotellin, jossa vuokralaisena on ravintola Dyyni, jonka omistavat Hanna Saari ja Aulis Yppärilä. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015. Liiketoimintojen uudelleen järjestely -esityksen mukaan maa-alue ja kiinteistö siirtyvät Kalajoen kaupungille. Dyynin maksamat vuokratulot kuuluvat luonnollisesti silloin Kalajoen kaupungille, eikä Hiekkasärkät Oy:lle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuokratulot menevät edelleen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, vaikka Kalajoen kaupunki omistaa maa-alueet ja kiinteistöt. Näin voidaan turvata johtaville luottamushenkilöille hallituspaikat ja julkisuudessa esiintyminen, kun he ovat kunnallisessa matkailuyhtiössä hallituksen jäseniä.

Onko Torstilla puhdas omatunto?

Kirjoitin yleisönosastokirjoituksen, jossa vaadin Kalajoen silloiselta kunnanjohtajalta Torsti Kalliokoskelta julkista selvitystä Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemukseen.

Minun oikeustajuni mukaan kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskea ja kunnansihteeri Pekka Ollilaa sekä hakemuksen arkkitehtiä biologi Eero Laukkasta oli syytä epäillä rikoksesta, kun he olivat väärillä tiedoilla hakeneet tätä rahoitusta EU:lta.

Katso tarkemmin päiväkirjani kohdasta "Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?"
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14

Kunnanviraston henkilökunnan mukaan kun kunnanjohtaja Kalliokoski oli lukenut lehteä, jossa yleisönosastokirjoitukseni oli ollut, niin hän oli kertojan mukaan kironnut raskaasti Erkki Ahoa. Kunnanjohtaja Kalliokoski ei vastannut minulle, mutta nosti syytteen herjauksesta koskien erästä toista lehtikirjoitusta.

Onnistunut sponsorointi

Kalajoki Sport-lehdessä kirjoitin onnistuneesta sponsoroinnista. Lehden päätoimittaja oli lisännyt kirjoitukseni alkuun seuraavan lauseen:
”Hiihtosponsorin ajankohtaisen puheenvuoron kirjoittaa PR-talojen toimitusjohtaja Erkki Aho. Hän oli Kalajoen kunnallisvaalien 1990 ylivoimainen ääniharava. Hänen oikeaan osuneet ennakkoarvionsa Hiekkasärkät Oy:n kehityksestä ovat osaltaan luoneet Kalajoen oloissa poikkeuksellisen kansansuosion ja arvostuksen.”

Kirjoitin lehdessä PR-talojen sponsoroinnista ja PR-teamin mahdollisuudesta eli alueen huippuhiihtäjien kokoamisesta yhden seuran alaisuuteen omaksi hiihto-teamiksi. Kerroin kirjoituksessani suurista sopimuksista ja PR-talojen menestyksestä. Kirjoitin myös siitä, että konkurssiin ajettu Santaholman Saha olisi voitu käynnistää, mutta Kalajoen kunta esti toimillaan sahakaupan. Näin menetettiin merkittävä määrä työpaikkoja.

Otin esille myös Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnan.
Kirjoitin sanatarkasti näin:

”Matkailun edellytykset ovat Kalajoella erinomaiset. Myös Hiekkasärkät Oy:lle luotiin parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Matkailuhotelli ostettiin Suomen valtiolta 600 000 markalla. Leirintäalue lahjoitettiin Hiekkasärkät Oy:lle . Paratiisikylpylä Oy pelastettiin konkurssilta ostamalla kylpylä Kalajoen kunnalle. JukuJukumaan idea varastettiin. Hiekkasärkät Oy maksaa JukuJukumaasta vain 12 000 markkaa vuodessa vuokraa ja eikä penniäkään kylpylä Sanifanista. Hiekkasärkät Oy on konkurssikypsä ja sillä on velkaa yli 20 miljoonaa markkaa. Kunnan vastuulla on matkailuvelkoja noin 50 miljoonaa markkaa, joista on maksettu jo kymmenen vuotta korkeaa korkoa. Kalajoen kunnan ylivoimaisena ääniharavana vaadin kirjoituksessani asioiden perinpohjaista selvittämistä Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n osalta.”

Kirjoituksessa en maininnut kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken nimeä.
Tästä kirjoituksesta minut haastettiin Ylivieskan käräjäoikeuteen herjauksesta.
Lehden päätoimittajaa Lauri Järvistä ei haastettu. Tämä osoittaa sen, että toimenpide oli tarkoitushakuinen, vain minua koskeva. Syyttäjänä asiassa toimi Sulo Heiskari, jolla oli tarvetta saada mustata mainettani suuren yleisön silmissä, sillä hän oli PR-talojen konkurssivyyhden rikoksissa mukana kurkkuaan myöden. Asiassa ei suoritettu rikostutkintaa lainkaan, sillä kun vein vastineeni asian tutkinnassa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle, niin hän sanoi minulle ennen kuin oli edes toimittamaani aineistoa vastaanottanut, että kysymyksessä on selvä herjaus. Oikeuskäsittelyssä kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken asianajajana toimi Tapani Takala. Minut tuomittiin Ylivieskan käräjäoikeudessa laamanni Kuurinmaa-Myllyniemen toimesta kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta. Syyttäjä Sulo Heiskari ei ilmoittanut olevansa esteellinen asiassa.

Ideoiden varastaminen?

Torsti Kalliokoski varmaan ajatteli, että hyökkäys on paras puolustus. Siksi, etteivät hänen laittomiksi ja suorastaan rikollisiksi toimiksi epäiltävät toimensa tulisi päivänvaloon. Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski toimi samanaikaisesti kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana eli istui kahdella tuolilla yhtä aikaa. Esteellisyys oli kiistatonta monien asioiden valmistelussa ja esittelyssä. On syytä epäillä myös virka-aseman väärinkäyttöä, koska ideoitamme jostain syystä joutui kilpailijoiden toteutettavaksi. Tämä kilpailija oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski toimi.

Tapion Tupa edelläkävijänä

Tapion Tuvan isännän Allan Seikkulan kanssa suunnittelimme projektin Satumaa Oy. Idean toteuttamiseen tarvittiin Allanin maiden lisäksi Kalajoen kunnalta suikale maata vuokralle. Teimme kunnalla anomuksen 20.8.1984 (Khall 519 §) ja jouduimme tekemään selvityksen, mihin aiomme käyttää maa-aluetta. Kunta ei vuokrannut lisämaata, mutta Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, toteutti meidän ideamme JukuJukumaa-nimisenä.
Allan Seikkulalta kumppaneineen estettiin myös Tapioland Oy:n hanke ja jälleen idea varastettiin ja toteutettiin Kylpylä Sanifanina. Olimme anoneet kunnan takausta 21.11.1988 (Khall 530 §) Tapioland Oy:n toteuttamiseen ja näin idea meni kunnanjohtajan tietoisuuteen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy alkoi toteuttaa meidän ideaamme. Allan Seikkula kirjoitti Kalajoen yrittäjäjärjestölle 13.1989 kirjeen, jossa hän toteaa näin:
”Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 lähtien. Yrittäjänä olemiseen on kulunut ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä yrityksille, mutta ei itse toimi yrityksien kilpailijana. Muutaman viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin. Pitäisi selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen johdossa. Kunta otti Satumaa-idean omiin nimiinsä, mikä sinänsä on hyvä asia ja osoittaa, että idea toimii.”

Samassa kirjeessä Allan Seikkula kirjoittaa myös Tapioland Oy:stä näin:
”Olemme tutustuneet trooppisiin vesielementteihin eri puolella Eurooppaa ja nyt olemme toteuttamassa niitä. Syksyllä vähän ennen julkistamisvaihetta saimme vihiä siitä, että Kalajoen Hiekkasärkät Oy suunnittelee samanlaista hanketta. Ihmettelemme mistä idea on vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä kysymään toteuttamisneuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja. Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta. Eräät kunnan edustajat mm. Eero Nevalainen on sanonut, ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn ideasta”.

Voimakas panostus kunnalliseen matkailuun

Kalajoen kunnanjohtaja oli aloittanut voimakkaan kunnallisen matkailun kehittämisen.
Minulla oli Suomen suosituimmalla leirintäalueella leiribaari kunnalta vuokralla. Maksoin vuokravastinetta noin 2500 silloista markkaa päivässä. Nykyrahassa se oli noin 700 euroa päivässä. Työllistin kesäkuukausina noin 30 henkilöä. Torsti Kalliokosken piti saada minut ja yritykseni pois leirintäalueelta. Syynä voidaan pitää ilmeisesti menestystäni ja kalajokista kateutta. Kunnanjohtaja keksi keinon häätööni. Koko leirintäalue lahjoitettiin eli annettiin apportio-omaisuutena Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Yhtiölle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti nostaa osakepääomaansa ja ilmoitti sijoitusmuistiossaan 14.10.1989, että sijoitus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n on varma ja tuottoisa sekä osakeanti dynaaminen. Se tarkoitti vähintään 10 % vuodessa. Sijoitusmuistio ohjasi sijoittajia tietoisesti harhaan. Mielestäni se on arvopaperilain vastaista toimintaa.
Aikaisemmin Kalajoen kunta oli myynyt 15.10.1982 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle matkailuhotellin tontteineen 675 000 markalla.

Kalajoen kylpyläyhtiölle takaus

Kalajoen Hiekkasärkät Oy perusti tytäryhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n, jonka se omisti 100-prosenttisesti. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä Kalajoen kunta omisti 96 %. Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri Pekka Ollila. Kalajoen kaupunginhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle, että Kalajoen kunta myöntää Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:lle takauksen kylpylän rakentamiseksi. Takauksen vastavakuudet olivat erikoisia.

Valtuusto käsittelyssä Erkki Aho ja Heikki Manninen vastustivat takauksen myöntämistä. Erkki Aho jätti valtuustonkokouksessa 28.9.1989 eriävän mielipiteen, jossa hän totesi seuraavaa:
”Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suuren lainan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski. Edellytän, että Kalajoen matkailusta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan hallitseva rooli johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.”

Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.

Vaadin erityistilintarkastusta

Vaadin Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.

Osakepääoman laskeminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti korottaa 4.6.1997 7 § yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?

Kylpylä kunnalle

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän.. Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi markaksi.

Mielestäni minulla oli Kalajoen kunnanvaltuuston ylivoimaisena ääniharava oikeus kyseenalaistaa investointien järkevyys. Olinhan toiminut liikealalla koko elämäni ja toiminut mm. johtajien kouluttajana Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulussa. Olin ennakoinut taloudelliset asiat oikein, mutta jouduin kärsimään rikolliseksi epäiltävän vastapuolen toimista vääristä oikeuden päätöksistä, mitkä oli saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla.

Minä, Erkki Aho olen joutunut olemaan velkavankeudessa, koska Torsti Kalliokosken asianajajan Tapani Takalan palkkiot on maksettu oikeusturvavakuutuksen perusteella. Näitä maksuja on peritty minulta jo kohta kymmenen vuotta. Minun mielestäni ne on saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla. Näin minulta on estetty normaali eläminen. En ole voinut tehdä töitä, vastaanottaa palkkaa ja minulta estettiin myös työttömyyskorvausten saanti. Onko estäminen ollut rikoslaissa esiintyvää toimintaa, siitä voi olla melkein varma.
Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Kalajoen työvoimatoimiston ”laho” päätös – elinkautiset vaikutukset

Päivittäin polkupyörällä Ouluun ja takaisin työvoimatoimiston mukaan?

Jäin työttömäksi helmikuussa 1998, kun ITC Finland Oy meni konkurssiin. Päätin silti olla aktiivinen työtön ja hakeuduin Oulun Yliopiston täydennyskoulutusosaston yrittäjäkurssille, jossa koulutettiin yrittäjiä Venäjän kauppaan. Minut valittiin tuolle kurssille, mutta en voinut kulkea Kalajoelta Ouluun päivittäin, sillä minulla ei ollut yksinkertaisesti rahaa siihen. Konkurssiin menneen yrityksen toimitusjohtajana en saanut palkkaturvasta mitään. Lisäksi minulta ulosotossa perittiin koko ajan virheellisin perustein tehdyllä Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksellä 1, 2 miljoonan markan takaussaatavia. Tämän takia olin joutunut myös luottokelvottomaksi. Työttömyyskorvaus suuruudeltaan 30 markkaa, joka minulle oli myönnetty, maksettiin jälkikäteen, joten rahaa ei ollut ”penniäkään” käytettävissä.
Olin puilla paljailla.

Työvoimatoimikunta käsitteli asiaa

Siis minun oli mahdotonta kulkea rahattomana päivittäin Kalajoelta Ouluun ja takaisin. Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola esitteli tämän asian Kalajoen työvoimatoimikunnalle kuitenkin niin, että minä olen kieltäytynyt koulutuksesta. (Katso ohessa kuvattua työvoimatoimikunnan pöytäkirjaa 3/98 § 27.) Minä en ollut kieltäytynyt koulutuksesta, vaan olin todennut tilanteen mahdottomuuden. Minun olisi pitänyt kulkea päivittäin Kalajoelta Ouluun ja takaisin. Yhteensä matkaa olisi joka päivä kertynyt 270-290 kilometriä. Päivittäisen 30 markan työttömyyskorvauksen olisi pitänyt riittää myös näihin matkakuluihin kuin myös ruokailuihin. Korvaukset olisi maksettu jälkikäteen. Korvaukset eivät olisi riittäneet edes polttoainekuluihin. Täysi mahdottomuus, koska en saanut luottokelvottomana edes velaksi polttoainetta kuukautta varten. Tietääkseni mikään auto ei kulje ilman polttoainetta. Minun olisi pitänyt kulkea nuo matkat pyörällä päivittäin ja hoitaa samalla myös luottamustoimeni valtuutettuna ja muissa luottamustoimissa.

Kalajoen työvoimatoimisto on ainoa työvoimatoimisto, mikä edellyttää työttömän osallistumaan kursseille työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Menettely on täysin poikkeuksellinen koko Suomessa.

Tiedot salataan

Työvoimatoimikunta eväsi koko työttömyyskorvaukseni. Epäilin päätöstä tehdyksi väärillä tiedoilla. Kalajoen työvoimatoimiston johtajan Tapio Laholan toiminta paljasti, että asiassa on jotakin hämärää. Pyysin häneltä otetta työvoimatoimikunnan pöytäkirjasta ja tietoja siitä, ketkä kuuluvat työvoimatoimikuntaan. Halusin tarkistaa, miten heille tämä asia oli esitelty ja millä perusteella he olivat päätöksensä tehneet. Kalajoen työvoimatoimistonjohtaja Lahola kieltäytyi antamasta minulle näitä tietoja. Pyysin asiakirjoja työvoimaministeriön kautta lähettämälläni kirjeellä 2.2.2004 työministeri Tarja Filatoville.

Sain seuraavan vastauksen:
Ministeri Filatovilla ei ole valitettavasti hallussaan pyytämiänne asiakirjoja. Ne ovat Kalajoen työvoimatoimistossa, joten pyydän Teitä ystävällisesti selvittämään asian heidän kanssaan. Voinette keskustella asiasta myös alueenne TE-keskuksen työvoimaosaston edustajien kanssa.
Sari Sepponen, ministerin sihteeri

Kirjoitin uuden kirjeen työministerille jolloin sain seuraavan vastauksen:
Erkki Aho
Kalajoen työvoimatoimistolta 2.2.2004 suullisesti saamani tiedon mukaan pyytämänne asiakirjat koskevat ilmeisesti vuotta 1998 ja ne on Teille mitä ilmeisimmin jo aiemmin toimitettu. Mikäli haluatte jäljennöksen ko. asiakirjoista, tulee Teidän pyytää niitä suoraan Kalajoen työvoimatoimistosta. Työvoimatoimisto voi antaa asiakirjoista tiedon siltä osin kuin ne eivät ole Julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. Siltä osin kun työvoimatoimisto ei pyytämiänne asiakirjoja luovuta, tulee työvoimatoimiston tehdä kieltäytymisestä kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen. Työministeriö ei pysty pyytämiänne asiakirjoja toimittamaan, koska ne eivät ole TM:n hallussa.
Terveisin Heidi Nummela, Ylitarkastaja, VT, Työministeriö


Katkaistu työttömyyskorvaus

Asiakirjoja en saanut. Pyysin virka-apua poliisilta, jotta saisin nuo tarvitsemani asiakirjat. Virka-apua ei annettu. Myöskään laillisuusvalvojat eivät auttaneet asiassa, kun tein asiasta kantelun. Viimein huomasin, että Kelan konttorista saan tuon asiakirjan, koska työvoimatoimiston on pitänyt ilmoittaa Kelalle asiasta. Sieltä löytyivät tarvittavat tiedot 30.7.2004, mutta ei varsinaista pöytäkirjaa. Sitten lopulta vuonna 2004 sain Ylivieskan käräjäoikeuden avustuksella tuon tarvittavan pöytäkirjan, mikä yksiselitteisesti todistaa, että päätös on tehty väärän informaation perusteella. Tuon väärän päätöksen perusteella minulta katkaistiin 26.3.1998 työttömyyskorvaukset ja minut jätettiin heitteille, koska en saanut mistään rahaa toimeentuloani varten.

Kysymys on sekä Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeussopimuksen että myös Suomen perustuslain 19§:n 6§ vastaisesta toiminnasta.

§ 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

6 § Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Heitteille jätettynä

Olen täysin vakuuttunut Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Laholan käyttäneen virka-asemaansa ihan ilkeyttään väärin. Tämän asian esittelyssä hän on johtanut toimikunnan jäseniä harhaan ja tekemään päätöksen väärillä tiedoilla.

Tapio Laholan tietoisesta ilkeydestä ja asemansa väärinkäytöstä pyydän lukemaan lisää päiväkirjani kohdista ”Starttiraha katkaistiin kostona” ja ”Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti”.

Varattomana, keksityin perustein tehtynä velallisena ilman lainmukaista työttömyyskorvausta minut jätettiin heitteille.

Starttiraha katkaistiin kostona - maineen mustaaminen

Karpolla on asiaa oli erittäin katsottu suosittu televisio-ohjelma menneinä vuosina. Kerroin tässä ohjelmassa Kalajoen työvoimatoimiston toiminnasta. Siitä miten minulta oli katkaistu työttömyyskorvaus mielestäni täysin mielivaltaisesti, koska en pystynyt kulkemaan yrittäjäkursseilla Oulussa päivittäin 130 kilometrin päässä rahattomana ja luottokelvottomana. Saavutin pientä kuuluisuutta tämän lähetyksen ansiosta, kyläläisillä riitti puhumista minusta. Televisiointi taisi mennä jollekin väärään kurkkuun?

Koska työttömyyskorvaukseni oli evätty, niin päätin käynnistää oman konsulttitoimistoni, jonka olin jo perustanut Leiribaari Ky:n toiminnan lopettamisen yhteydessä. Yritys oli ollut ”naftaliinissa”, koska toimin toimitusjohtajana PR-Teollisuus Oy:ssä ja ITC Finland Oy:ssä. Sain oman yrityksen käynnistämiseen starttirahaa.

Tuen myöntämisen edellytykset määritellään laissa seuraavasti:
42 §

Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle voidaan työttömän omaehtoisen työllistymisen edistämiseksi myöntää työllistämistukea hänen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

Konsulttitöitä

Kalajoen silloisen kunnanvaltuuston ylivoimaisena ääniharavana minulta pyydettiin apua moniin asioihin. Pidettiin luonnollisena, että Erkki auttaa, koska hän on valtuutettu ja auttaminen kuuluu tehtävän luonteeseen. Minun oli erittäin vaikea ryhtyä perimään maksuja henkilöiltä, jotka tulivat apua pyytämään.

Eräs tällainen tapaus oli Matti Orellin pyyntö. Hän pyysi selvittämään onko Kallat Naturassa. Asia oli erittäin vaikea selvittää. Kävin Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similän luona ja hän kertoi, että Oulun läänin alueella on vain yksi poliisi, joka ymmärtää Naturaa ja tämäkään ei nyt ehdi perehtymään asiaan. Minä päätin perehtyä Naturaan ja selvittää onko Kallat Naturassa. Mielestäni oli erittäin tärkeää selvittää historiallisen Kallan karien itsehallinnon tila. Selvitin asian ja se on myös luettavissa päiväkirjassani kohdassa:

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14

Selvitin koko Natura-asian lainmukaisuuden ja sekin on nettipäiväkirjassani kohdassa:
Natura 2000 - vaiettu valtiosalaisuus
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=15

Nämä ovat asioita, joita poliisi ei pystynyt selvittämään. Kun poliisille teki tutkintapyyntöjä, niin poliisi tutki, mutta ei selvittänyt. Minä selvitin ja olen sanojeni takana.

Lisäksi halusin selvittää PR-talojen konkurssivyyhden asiat. Niistäkin löytyvät perusteelliset tiedot päiväkirjani kohdissa:

Erikoinen isänpäivä – Erkki putkassa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=19

PR-Teollisuus – televisiokuvaukset Haukiputaalla
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=30

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Puukartelli ulottui myös Venäjän puolelle
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=108

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=86

Tietoja asioista sain tekemällä valituksia ja tutkintapyyntöjä, joihin vastapuoli joutui tekemään vastineita. Näin saatuja tietoja yhdistelemällä ja koostamalla päästiin oikeisiin tuloksiin. Poliisi tutki, mutta ei halunnut selvittää näitä asioita. Joskus tuntui siltä, että poliiseja oli kielletty selvittämästä asioita.

Katsoin, että minulle on erittäin tärkeätä tämä selvitystyö samalla kun käynnistän yritystoimintaani. Selvityksistäni on hyötyä paitsi itselleni, niin myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Minulla oli kuusi kuukautta aikaa yritystoimintani aloittamiseen. Yrityspuolen kokemukseni oli hyvin vahva, koska olin toiminut yrityselämässä kymmeniä vuosia ja olin ollut perustamassa noin 100 yritystä. Olin toiminut yrittäjien kouluttajana 10 vuoden ajan. Virittelin ensin konsulttitöiden valmistelua olemassa olevien suhteideni kautta. Valmistelutyöt kestävät isoissa hankkeissa kuukausia. Aluksi aloitin vain muutaman hankkeen selvittämisen. Tällaisista voin mainita mm. aurinkosaunan markkinoinnin suunnittelun, sekä muutamia aikaa vieviä idänkauppaan liittyviä projekteja.

Starttiraha katkaistiin alkuunsa

Olin ehtinyt saada ensimmäisen erän starttirahasta, kun minulle ilmoitettiin, että starttiraha katkaistaan, koska käytän aikaani valitusten tekemiseen. Katson, että starttirahan katkaisu oli kosto minulle, koska selvitin asioita myös työttömyyskorvauksen osalta ja sain totuuden selville. Kaikkiin Suomen työvoimatoimistoihin lähetetyn kyselyn perusteella ilmeni, että vain kaksi työvoimatoimiston johtajaa muisti joltakin starttirahan katkaisemisen. Silloinkin oli kysymys starttirahan saajan sairastumisesta. Keneltäkään Suomessa ei ole starttirahaa katkaistu niin kuin Erkki Aholta. Menettely oli täysin poikkeuksellista ja mielivaltaista.

On huomautettava lukijalle, että kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari ja Kalajoen työvoimatoimistonjohtaja Tapio Lahola työskentelivät silloin samassa pienessä toimistorakennuksessa Kalajoen kaupungintaloa vastapäätä. Heillä oli jatkuva helppo mahdollisuus keskustella yhdessä ja suunnitella tulevia toimenpiteitä. Jotta taustan ymmärtäisi oikein, niin on huomattava myös, miten olin selvittänyt Ylivieskan kihlakunnan johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset, koko PR-talojen rikosvyyhdin, sekä Rahjan saariston Natura Liferahoitushakemuksessa tehdyn törkeän 12,2 miljoonan markan petoksen, jota poliisi ei halunnut selvittää.

Rikosilmoituksia

Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola käynnisti laajat rikostutkinnat sen johdosta, että olen käyttänyt starttirahaa väärin. Hän teki asiasta rikosilmoituksen, jossa syyttäjä teki 15.8.2001 syyttämättäjättämispäätöksen diaarinumero 01/300. Rikosilmoituksen koodi ja numero on 6870/R/883/00.

Rikostutkinnoissa kuultiin myös niitä toimeksiantajia, joiden kanssa olin aloittanut yhteistyön konsulttitoiminnan merkeissä. Nämä kontaktit loppuivat siltä seisomalta tehtyihin rikostutkintoihin. Näillä rikostutkinnoilla takuuvarmasti voitiin tuhota konsulttitoimintani, joka perustuu luottamukseen ja ammattitaitoon. Julkisuuteen laitettujen tiedotteiden avulla minut leimattiin yleisön silmissä rikolliseksi, missä ei ollut enempää takana kuin pelkän starttirahan käyttöön liittyvä tutkimus. On täysin selvää, että jos minua epäillään konsulttina rikoksista, niin sillä varmasti voidaan vetää matto altani! Kukaan ei halua olla tekemisissä liikeasioissa tällaisen henkilön kanssa. Näin rikostutkinnoilla saatiin valtavaa vahinkoa aikaan, mutta rikoksista ei löytynyt minkäänlaista näyttöä. On huomattava, että silloin saamani starttirahan suuruus oli 9 345.60 markkaa, myönnetty ajalle 1.12.1999 - 31.1.2000. Se, mitä yhteiskunta kulutti tämän turhan tutkimuksen takia, sitä ei kukaan uskalla kertoa, varmasti moninkertaisen summan.

Kun sitten rikostutkinnat eivät tuottaneet tulosta, niin Kalajoen työvoimatoimiston johtajan Tapio Laholan aloitteesta aloitettiin saamani starttirahan takaisinperintä oikeusteitse.

Oulun hallinto-oikeuden toiminta

Kalajoen työvoimatoimisto ja Oulun Työvoimapiiri vaativat Oulun hallinto-oikeuden kautta minulta niitä minulle maksettuja starttirahoja takaisin. Oulun hallinto-oikeus päätti asiasta 4.6.2004 numero 04/0285/1 diaarinumero 0135/02/5000. Hallinto-oikeuden päätöksellä minun pitää maksaa takaisin maksetut starttirahat. Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Karikoski, Marja Mattila ja Pirjo Jalonen.

Asian on esitellyt esittelijä Antti Toppari.
Esittelymuistiossaan Toppari kertoo näin:
Esittelijän mielestä liittyy…..
Olisin kuitenkin sitä mieltä, että …… niin se jätettäneen tutkimatta. Itse asian suhteen voitaneen todeta, että …..
Selvää lienee …. Pitäisikö siteerata perusteluissa, jos …. mutta totuus lienee ollut toinen.
Pitäisikö siteerata tätä lainkohtaa, tuosta esityksestä jää hieman sellainen tunne, että siinä on varsin vähän ”lihaa luiden ympärillä”…... ainakin perustelujen muotoilemisesta keskusteltaneen.

Siis näin vähäisen vakuuttavalta pohjalta Oulun hallinto-oikeus teki tämän päätöksen. Starttiraha on nyt ulosotossa ja siihen on tullut viivästyskorkoja 277,09 euroa ja ulosottomaksua 118,00, yhteensä summa on nyt 1 966,91 euroa. Rahasta on kyse. Ja kunniasta. Ei varsinaisesta auttamisesta, mikä on työvoimatoimistojen päätehtävä.

Kuva
Opettaja-arvostelu oppilaiden tekemänä yrittäjäkurssilta. Se osoittaa, että oppilaat pitivät Erkki Ahon opetuksesta, koska kaikki yhtä lukuun ottamatta antoivat Aholle opetuksen tiedollisesta annista ja opetuksen innostavuudesta kiitettävän arvosanan. Parempaa todistusaineistoa on vaikea löytää starttirahan myöntämisen oikeutukseen. Tästä ilmenee selkeästi Erkki Aholla olleen asiat hallinnassa ja yrityksen käynnistämisen osalta ei ollut pelkoa siitä, etteikö oma yritys käynnisty kuudessa kuukaudessa.

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti – Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia

Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola haastoi minut oikeuteen 21.2.2005 törkeästä kunnianloukkauksesta, koska olin julkisesti tuonut esille kohdalleni tulleen työttömyyskorvausten katkaisemisen ja starttirahan katkaisemisen. Edellinen oli tehty omalaatuisin perustein ja jälkimmäinen täysin poikkeuksellisella tavalla verrattuna koko muuhun Suomeen.

Teimme Kalevi Kannuksen kanssa kartoituksen starttirahojen maksujen katkaisemisesta kaikista Suomen työvoimatoimistoista. Missään muussa Suomen työvoimatoimistossa ei ole samanlaista käytäntöä kuin Kalajoen työvoimatoimistossa. Kalajoen työvoimatoimiston menettely oli täysin poikkeuksellinen.

Tämän kunnianloukkausoikeudenkäynnin todellisena käynnistäjänä pidän syyttäjä Sulo Heiskaria, joka työskenteli samassa toimistossa Kalajoen työvoimatoimistonjohtajan Tapio Laholan kanssa.
Epäilen, että Ylivieskan käräjäoikeutta haluttiin käyttää rikoksentekopaikkana tekemällä asiat törkeästi virka-asemaa hyväksikäyttäen.

Epäilin, että jotain oli tekeillä ja sanoinkin eräänä huhtikuun maanantai-aamuna (11.4.2005) Kokkolaan lähtiessäni vaimolleni, että tänään saattaa tulla haastemies. Vaimo naurahti ja sanoi, että elä luule. Kun tulin illalla kotiin, niin vaimo kertoi, että täällä kävi mies joka kyseli sinua. Oliko se haastemies?

Maanpakoon

Koska olin selvittänyt syyttäjä Sulo Heiskarin toimet PR-talojen konkurssivyyhdissä ja Torsti Kalliokosken herjausasiassa , niin katsoin, että lisää vääryyttä en siedä. Mielestäni kysymys oli syyttäjä Sulo Heiskarin törkeästä minua kohtaan tekemästä ajojahdista ja hänen oman virka-asemansa väärinkäyttämisestä. Siksi katsoin viisaimmaksi lähteä maanpakoon. Vietin useita viikkoja pitkin maita ja mantuja kierrellen, Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. En halunnut niskoilleni lisää oikeuden vääriä päätöksiä.

Nimesin todistajat asiaani

Palasin kotiin ja otin haastehakemuksen vastaan. Olin suunnitellut oman taktiikkani oikeudenkäyntiä varten. Minulla oli oikeus tehdä oikeudenkäyntiväittämä kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyydestä. Siksi haastoin käräjäoikeuden istuntoon todistajiksi seuraavat henkilöt:

Heino Virta, joka todistaa syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden PR-talojen konkurssivyyhden takia ja ennen kaikkea sen takia, että hän on toiminnallaan aiheuttanut suurta vahinkoa Erkki Aholle kaupanvahvistuksella, jossa salattiin 47 miljoonan markan pantatut kiinnitykset sekä jättänyt kaikki PR-talojen konkurssivyyhteen liittyvät rikokset syyttämättä

Herra A, joka todistaa PR-Teollisuus Oy:n perustamiseen liittyvät epäselvyydet, kaupanvahvistamiseen liittyvät epäselvyydet ja asioiden tutkintoihin liittyvät epäselvyydet, joista vastuussa on Sulo Heiskari.

Tapani Kääntä, joka todistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta poistamisen ja kauppakirjojen allekirjoituksen, jossa Sulo Heiskari oli kaupanvahvistajana.

Minna Hanhisuvanto, joka todistaa, ettei Sulo Heiskari ollut paikalla kun kauppasopimukset allekirjoitettiin.

Antti Suni, joka todistaa Sulo Heiskarin käyttäytymisen Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella. Tuolloin Sulo Heiskari poistettiin leirintäalueelta ja hänelle annettiin elinikäinen pääsykielto leirintäalueelle. Asiasta tehtiin rikostutkinta, mutta syytteet jätettiin nostamatta, koska asianomainen ei halunnut syytteitä nostettavaksi.

Reijo Niemelä, joka todistaa käräjäoikeuden pitkäaikaisena lautamiehenä Sulo Heiskarin alkoholin käytön ja sen, että Sulo Heiskari ”oli lukuisia kertoja pöhnässä oikeudenistunnossa”.

Risto Niemelä, joka todistaa miten talokaupan purkuasiassa Sulo Heiskari menetteli Ylivieskan käräjäoikeudessa. Asia voidaan todistaa valokuvin. Maalaisjärjellä ajateltuna Ylivieskan käräjäoikeuden päätös oli vuoren varmasti väärä.

Alpo Murtoniemi, joka todistaa, että poliisiauto ajoi käräjäoikeuden lautamiehen vaimon päälle ja jätti tämän hankeen makaamaan. Asia tuli tietoon syyttäjälle, joka minulle kerrotun mukaan oli kysynyt: ”Näkikö kukaan” Poliisi oli vastannut, ettei kukaan nähnyt. Alpo Murtoniemi kuitenkin näki ja pystyy todistamaan mitä tapahtui. Sulo Heiskari jätti syytteet nostamatta.

Herra B, joka todistaa kuinka hänen yrityksensä ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin, sen jälkeen kun hän riitaantui ryyppykaverinsa Sulo Heiskarin kanssa ja oli nostanut tämän hotelli-ravintola Rantakallan vessassa rinnuksista pisuaarin päälle. Mäntymäellä oli paljon kerrottavaa Sulo Heiskarin toimista.

Herra C, joka voi todistaa samoja asioita kuin Jouko Mäntymäki Sulo Heiskarin toiminnasta.

Matti Orell, joka voi todistaa Rahjan saariston Natura Liferahoitushakemuksen törkeän petoksen ja Kallan karien itsehallinnon loukkauksen, josta Sulo Heiskari jätti syytteet nostamatta. Lisäksi Matti voi todistaa muitakin asioita Sulo Heiskarin toiminnasta, kun Sulo Heiskari hoiti Matin avioeroasian mm. miten Matti joutui ravintolassa maksamaan lisää jo loppuunsuoritettuihin avioeromaksuihin. Sulo Heiskarilta oli loppunut rahat ryyppäämiseen, hän oli tullut Matin luo ja sanonut, että pitää maksaa lisää hänelle asioiden hoitamisesta vaikka Matti oli hoitanut Sulo Heiskarille jo kaikki maksut.

Markku Sahlstedt, joka todistaa Suomen Natura-asioiden todellisuuden, jossa Rahjan saariston osalta poliisi on jättänyt asiat tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä.

Alpo Ylitalo, joka todistaa samoja asioita Naturan osalta.

Ilmoitus käräjäoikeudelle

Kun huomasin, että todistajani oli jätetty kutsumatta oikeudenkäyntiin oikeudenkäyntiväittämän todistamiseksi, niin lähetin käräjäoikeudelle seuraavan kirjeen 10.11.2005 klo 10.
Pyydän siirtämään oikeuskäsittelyä, koska olen esittänyt riittävän ajoissa oikeudenkäyntiväittämän johtavan kihlakunnan syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyydestä. Olen nimennyt asiaan 33 todistajaa, joista osalla on oikeudenkäymiskaaren perusteella oikeus kieltäytyä todistamasta. Ylivieskan käräjäoikeus ei ole kutsunut yhtään nimeämääni todistajaa oikeuteen todistamaan asiassa. Olen etukäteen pyytänyt oikeuden tuomaria varmistamaan, että oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus varmistetaan. Koska istuva tuomari Ulla-Maija Viitavuori ei ole menetellyt esittämälläni tavalla, niin katson hänen syyllistyneen oikeudenkäymiskaaren vastaiseen menettelyyn. Hän ei ollut valvonut, että todistajani olisi kutsuttu oikeudenistuntoon.

Olen perustellut jo etukäteen, miksi johtavan kihlakunnan syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyyden todistaminen niin kirjallisesti kuin todistajien kuulemisellakin on erittäin tärkeää. Heiskari on toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissäni ja voin todistaa hänen esteellisyytensä. Heiskarin esteellisyys merkitsee sitä, että minua koskevat Ylivieskan käräjäoikeuden päätökset ovat mitättömiä. Esteellisyyden todistaminen ja toteaminen merkitsee korvausvaatimusteni 118.811.875 euron ja korkojen juridisen perustan todistamista.

Perustelin asiat vielä lakipykälin, joista tässä otan esille vain muutaman kohdan.
Syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjä on esteellinen, jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen. Jos syyttäjä on palvelusuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai haittaa. Jos jokin muu syy kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Lisäksi on otettava huomioon, että laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinässä 13.6.2003/460 määrittelee syyteoikeuden asiassa valtakunnansyyttäjälle, joten Sulo Heiskarilla ei ollut asiassa syyteoikeutta.

Lisäksi saman lain mukaan Ylivieskan käräjäoikeus ei ollut asiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Lisäksi Ylivieskan syyttäjälaitoksen syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut. Syyttäjävuorossa ei välttämättä ollut Sulo Heiskari.

Minut pidätettiin oikeudenistuntoa varten kuten olen kertonut kohdassa nettipäiväkirjani kohdassa:

Erikoinen isänpäivä – Erkki putkassa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=19

Olen täysin varma asiasta epäillessäni kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskarin käyttäneen virka-asemaansa väärin. Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyttä ei käsitelty asianmukaisesti. Minut oli viety oikeudenkäyntiin suoraan putkasta ilman ruokaa ja juomaa ja jouduin olemaan oikeudessa koko päivän ilman ruokaa. Verenpaineeni oikeudenkäynnin aikana oli noin 220/130 joten tilanteeni oli hengenvaarallinen. Voidaan sanoa etten ollut oikeudenkäynnissä juridisesti läsnä. Jouduin oikeudenkäyntiin ilman oikeusavustajaa.

Oikeusvaltio Suomi

Kuten muista kirjoituksistani ilmenee, niin Ylivieskan käräjäoikeus langetti minulle tässä mm. ehdollisen 8 kuukauden vankeusrangaistuksen kunnianloukkauksesta 28.11.2005, tuomio 05/529. Tuomion perustelut ovat omalaatuiset. Minun kerrotaan esittäneen Laholasta valheellisia tietoja. Kaikki tiedot, mitä olen Tapio Laholasta esittänyt, ovat totta. Laiton uhkaus on keksitty juttu. Minä en ole koskaan uhannut Tapio Laholaa. Olen valittanut Rovaniemen hovioikeuteen välittömästi saatuani tiedon Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksestä. Minulta veloitettiin päätöksestä iso summa rahaa, vaikka päätös olisi tullut lähettää minulle veloituksetta. Sen sijaan Kalajoen kaupungille päätös lähetettiin muistaakseni vain 7,5 euron hinnalla eli lähes ilmaiseksi.

Olen vaatinut oikeudenmukaista suullista oikeudenkäyntiä todistajineen, koska keskeisin asia on Ylivieskan kihlakunnan johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyyden todistaminen. Rovaniemen hovioikeus ei antanut suullista käsittelyä eikä myöskään ottanut huomioon kirjallista todistusaineistoa. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä

Tämä juttu on kirjoitettu 14 01 2007, 10:14

Hyvä päiväkirjani lukija

Rovaniemen hovioikeus käsittelee parhaillaan valitustani Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta. Oikeustaisteluni on kestänyt lähes kaksitoista vuotta. Jotta päiväkirjani lukijoille olisi täysin selvää, miten asiastani ollaan tietoisia, niin julkistan myös tämän vetoomukseni:

____________________________________________

Rovaniemen hovioikeuden presidentille

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n Ihmisoikeusjulistusta ja EU:n Ihmisoikeussopimusta. Lisäksi Suomen perustuslaki edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Olen pyytänyt Rovaniemen hovioikeudelta asiassani oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, mikä tarkoittaa oikeudenkäyntiväittämieni perinpohjaista käsittelyä.

Keskusteluista esittelijä Markku Lindqvistin kanssa minulle on jäänyt sellainen kuva, että esittelijä on asiassa niin kaukana oikeudesta ja totuudesta kuin itä on lännestä. Olen joutunut kärsimään Ylivieskan käräjäoikeuden johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin rikollisesta toiminnasta jo yli kymmenen vuoden ajan. Jokainen Ylivieskan käräjäoikeuden minua tai yritystoimintaani koskeva päätös on saatu aikaan rikosten avulla.

Olen nyt kansanedustajaehdokkaana enkä varmasti olisi tullut valituksi kansanedustajaehdokkaaksi jos olisin rikollinen.

Lähetän tämän vetoomukseni oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä tiedoksi tasavallan presidentti Tarja Haloselle, joka tunnetaan ihmisoikeuksien puolustajana.

Lähetän tämän vetoomuksen tiedoksi myös EU:n Ihmisoikeustuomioistuimelle, jossa asia on parasta aikaa käsittelyssä.

Lähetän tämän vetoomuksen tiedoksi Perussuomalaisen puolueen puheenjohtajalle Timo Soinille, koska olen Perussuomalaisen puolueen kansanedustajaehdokas.

Lähetän tämän vetoomuksen tiedoksi myös Oulun läänin maaherralle Eino Siuruaiselle, joka on vastuussa Ylivieskan kihlakunnan johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin toiminnasta.

Lähetän tämän vetoomuksen tiedoksi myös tiedotusvälineille mm. YLE:n MOT-ohjelmaan ja YLE:n A-Plus-ohjelmaan sekä Ruotsin televisiolle, mikä on tehnyt minusta jo aineistoa ohjelmaansa varten.

Kalajoella 07.11.2006

(allekirjoitus)

Erkki Aho, kansanedustajaehdokas

Tiedoksi:
Tasavallan presidentti Tarja Halonen
EU:n Ihmisoikeustuomioistuin
Timo Soini, Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja
Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen
YLE MOT-ohjelma Martti Backman
YLE A-Plus-ohjelma Johanna Saukkomaa
Ruotsin televisio

Avaintodistajan lausunto - Sulo Heiskarin oudot vahvistukset

Tämä juttu on kirjoitettu 15 01 2007, 3:15

Hyvä päiväkirjani lukija

Olen etsinyt minulle kuuluvaa Suomen perustuslain mukaista oikeutta jo lähes 12 vuotta. Kansan suussa tällaista toimintaa nimitetään oikeustaisteluksi. Yrityksistäni huolimatta minulle ei ole suotu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. En ole ainoa Suomessa, jolta on evätty oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Minulta on estetty todistajien käyttö oikeudenistunnoissa ja kirjallista todistusaineistoa ei ole otettu lainkaan huomioon oikeudenkäynneissä. Valitukseni seuraavassa korkeammassa oikeusasteessa on jätetty käsittelemättä vailla laillista perustelua.

Minut on asetettu syylliseksi asioissa, joihin ei ole mitään katetta.

Minut on tehty vilpillisin keinoin korvausvelvolliseksi muiden ihmisten rikoksille.

Oleellista osaa minun osalleni tulleissa oikeusasioissa on merkinnyt Kalajoen entinen nimismies ja nykyinen Ylivieskan käräjäoikeuden syyttäjä Sulo Heiskari.

Otan tässä esille avaintodistajani kirjallisesta lausunnosta keskeisiä kohtia, jotka näyttävät selkeästi syyttäjän esteellisyyden. Heiskari on jäävi hoitamaan viranomaistaholla mitään minun asioitani. Hänellä on oman edun tavoite toimissaan, omien virheiden peittely ja niiden siirtäminen minun niskoilleni. Tämä merkitsee sitä, että minua ja yritystoimintaani kohtaan nostetut syytteet ja niistä annetut tuomiot on saatu aikaan laittoman menettelyn avulla. Ne on purettava. Tästä johtuu myös, että Suomen valtio joutuu korvaamaan minulle aiheuttamansa vahingot Suomen lain mukaisesti sekä saattamaan rikoksia tehneet henkilöt vastuuseen tekemistään rikoksista.

Kirjallinen todistusaineisto löytyy Kalajoen kaupunginvaltuustolle tekemästäni selvityksestä, jonka sivumäärä on 1879. Aineisto on julkinen ja siihen voi kuka tahansa vapaasti tutustua. Siksi tämänkin todistusaineiston esittäminen kesken oikeudenkäynnin ei ole vastoin lakia, koska aineisto on jo nyt julkisesti nähtävillä Kalajoen kaupunginvirastossa virallisena asiakirjana.

Avaintodistajalausunnon keskeisiä kohtia, Heino Virran lyhennetty versio nettipäiväkirjaa varten ulkonäöllisesti muokattuna:
______________________________________________

ROVANIEMEN HOVIOIKEUDELLE

Asia

Todistajan lausunto Erkki Johannes Ahon valitukseen Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta 28.11.2005 nro 529 (Rovaniemen hovioikeuden dnro R 06/0)70.

Lausunnon antaja

Heino Virta, eläkeläinen.

Lausunto ja perustelut

Erkki Ahon pyynnöstä annan totuudenmukaisen lausunnon Rovaniemen hovioikeudessa meneillään olevassa valituksessa Erkki Ahon valittaessa Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta.

Minä en lähde ottamaan kantaa varsinaiseen Ylivieskan käräjäoikeuden tuomioon ja lautamieskokoonpanoon.

Haluan tuoda esille syyttäjänä toimineen syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyteen toimia syyttäjänä kyseisessä Ylivieskan käräjäoikeuden Erkki Ahoa koskevassa asiassa.

Minun on syytä selvittää Rovaniemen hovioikeudelle syyttäjä Sulo Heiskarin keskeistä roolia, miksi Heiskari on pystynyt dominoimaan eri oikeusasteissa esitetyllä laittomilla asiakirjoilla ja miten ilman valtuuksia toimineiden asianajajien toimesta on saatu aikaan vääriä tuomioita.

Suomessa on mahdoton saada puretuksi käräjäoikeuden päätöksiä, jotka ovat syntyneet muodollisesti oikein, vaikka oikeudessa esitetty asiakirja-aineisto kätkisi sisällensä törkeän prosessipetoksen ja täysin väärennetyn yrityksen kirjanpidon.

Sellaiset talousrikosasiat, joihin kytkeytyy viranomaistahojen laittomuuksia on mahdoton saada oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Konkurssipesät ovat juuri sellaisia, joissa valtionhallinto on useiden tahojen velkojina, niin se antaa pesänhoitajille oikeuden toimia rikollisella tavalla.

Olennaisen tärkeää on, että saadaan esimerkiksi törkeän petoksen kohteeksi joutunut osapuoli heti alkuvaiheessa kantelukierteeseen, jolloin hänellä ei ole tarpeeksi pitäviä näyttöjä rikostapahtumista, sillä onhan yrityksen koko kirjanpito konkurssipesän hallussa. Jos konkurssipesä ja pesänhoitajat ovat törkeän petoksen takana, niin heidän edunmukaista on saada rikoksen uhrit oikeuslaitoksen- ja valvontaviranomaisten kierrätyskeskukseen. Sieltä ei tule kuin yhdenlaisia päätöksiä, ne ovat aina kantelijalle kielteisiä, olivat näytöt vaikka kuinka pitäviä.

Sitä parhaiten kuvaa Oikeuskansleriviraston esittelijä Jukka Okon tämän asianyhteydessä antama puhelinlausunto: ”Se on ihan sama mitä te tänne lähetätte, niillä ei ole mitään merkitystä.”

Otan esimerkiksi APR:n konkurssipesän pesänhoitajan Antti Latolan lausunnon, jonka hän on antanut Korkeimmalle oikeudelle 21.11.2001, jolla Latola todistaa rikollisen menettelyn: ”Joten vaikka Ylivieskan käräjäoikeuden tuomioon 28.6.1996 liittyisi Virran väittämä rikollinen menettely, ei sillä sillä voisi olla oikeudenkäyntikaaren 31 luvun 7§:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaikutusta jutun lopputulokseen.” (Latolalla ja yhteistyössä toimivalla rikoskoplalla oli heti alussa tiedossa rikollisilleen täydellinen syyttämättömyyssuoja.)

Heiskarin sidos törkeään petokseen

Syyttäjä Sulo Heiskarin osuus törkeän petoksen avustamiseen tapahtui, hänen toimiessa Kalajoen nimismiehenä, jolloin Heiskari toimi julkisena kaupanvahvistajana.

Heiskari on vahvistanut kiinteistökaupat 11.05.1995. Myyjäosapuolta ovat edustaneet väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola, joilla ei ollut konkurssilainsäädännön mukaan oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Kaksi muuta kauppakirjoilla sovittua kauppaa eivät täytä laillisuusperiaatetta, sillä Alavieskan Puurakenne Oy:n oikeuskäsittely tapahtui 24.05.1995, jolloin vannottiin APR:n varat ja velat. Oikeudenkäynnistä voi osoittaa sen, että oikeudessa vannottiin vääriä valoja.

Kiinteistökaupat ennen velkojien vannomista

Alavieskan puurakenne Oy:n velkojain kokous pidettiin 09.06.1995. Heiskari on vahvistanut kiinteistökaupan, joihin on sisältynyt 47 miljoonan markan rasitteeet, joita ei ole esitetty kaupanteon yhteydessä. Tuleville osakkaille oli kerrottu uuden yrityksen lähtevän puhtaalta pöydältä. Ainoastaan törkeään petokseen osallistuneet tiesivät tilanteen, koska Heiskari ei katso itse joutuneensa myyjän puolelta tulleensa petetyksi, vaan sanoo kaiken sujuneen lain edellyttämällä tavalla. Silloin on katsottava Heiskarin olleen tietoinen törkeästä petoksesta.

Heiskarin laiton kaupanvahvistus

Heiskarilla ei ollut kaupanvahvistamishetkellä myyjän puolelta virallista asiakirjaa, joka olisi oikeuttanut väliaikaiset pesänhoitajat suorittamaan kyseistä kiinteistökauppaa.

Heiskarilla ei ollut Euronio Oy:n hallituksen kokouksen päätöstä eli ostajan taholta ei ollut virallista päätöstä kiinteistökaupan hyväksymiseksi.

Euronio Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes on myöhemmin tehnyt väärennetyn hallituksen pöytäkirjan 10.05.1995-päiväyksellä, jonka he ovat hallituksen puheenjohtaja Markku Kosken kanssa allekirjoittaneet merkiten kaikki hallituksen jäsenet paikallaolleeksi, vaikka hallituksen jäsenet eivät ole olleet paikalla. Kyseinen pöytäkirjaväärennös tuli julki syyttäjä Sulo Heiskarin aineistosta 1999 valtakunnansyyttäjävirastolta. Heiskarille pöytäkirjan Remes oli toimittanut 26.06.1995. Tämä todistaa Heiskarin menetelleen lainvastaisesti.

Mielenkiintoiseksi väärennysasian tekee se, että rikosylikomissaari Eero Klementti löysi edesmenneen pesänhoitaja Hannu Maskosen asiapapereitten joukosta 10.05.1995-päiväyksellä tehdyn Euronio Oy:n hallituksen kokouksen toisen pöytäkirjaväärennöksen, joka poikkesi selvästi ensimmäisestä pöytäkirjasta ja oli paljon karkeampi tekele.

Kiinteistökaupan vahvistamistilaisuudessa ei ollut läsnä toinen kauppakirjan allekirjoittajista, eikä myöskään julkisen kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.

Toinen kauppakirjan allekirjoittajista on Heino Virta ja voin vannoa, etten ole tavannut koskaan kyseistä Heiskaria.

Soitin 11.06.2003 kello 16:45 Arto Ranta-Ylitalolle kysyen häneltä, onko hän ollut julkisen kaupanvahvistajan todistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välillä tehdyssä kiinteistökaupassa. Ranta-Ylitalo kuuli vasta tuolloin ensikerran kyseisestä asiasta.

Faksasin Ranta-Ylitalolle kauppakirjan sivun, jossa oli hänen allekirjoituksensa kaupanvahvistajan kutsumana todistajana.

Soitin kello 22:10 uudelleen, jolloin hän totesi nimen olevan hänen käsialallaan kirjoitetun, mutta ei ole ollut kyseisessä tilaisuudessa, eikä ole koskaan tavannut julkista kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Arto Ranta-Ylitalo on antanut kirjallisen lausunnon asiasta.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta (Ylivieskan käräjäoikeuden) syyttäjä Sulo Heiskari kertoo julkisen kaupanvahvistajan Sulo Heiskarin (selvennys nettipäiväkirjaa varten: kyseessä on yksi ja sama henkilö) toimineen lain edellyttämällä tavalla vahvistaessaan Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisen kiinteistökaupan.

Edellä esittämäni todistelun johdosta syyttäjä Sulo Heiskari on ja on ollut jäävi toimimaan syyttäjänä kaikissa niissä asioissa, jotka ovat sivunneet Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän, Euronio OY:n/PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesän oikeustoimiin liittyviä asioita ja katson, että edellä kerrotuista asioista johtuen syyttäjä Heiskarilla on ollut vihamielinen suhtautuminen Erkki Ahoa kohtaan ja näin ollen on jäävi toimimaan syyttäjänä muissakin oikeudellisissa toimissa Ahoa vastaan ja hänellä on ollut mahdollisuus käyttää virka-asemaansa väärin Erkki Ahoa vastaan.

Haukiputaalla 15.04.2006

Kunnioittaen

(allekirjoitus)

Heino Virta
Moskuantie 1 C 12
90830 Haukipudas
08 – 5409147

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi

Tämä juttu on kirjoitettu 16 01 2007, 19:16

Hyvä päiväkirjani lukija

Alavieskan Puurakenne Oy:n kohtalo määriteltiin Säästöpankkisopimuksessa 22.10.1993. Silloin päätettiin millä tavalla pankit saattoivat ajaa yrityksiä konkurssiin.

Jatkan päiväkirjaani vielä pari kertaa liittyen asiayhteyksiin Rovaniemen hovioikeudelle tekemääni valitukseen Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta.

Alavieskan Puurakenne Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Tämä kävi selkeästi ilmi myös PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan kansanedustaja Markku Kosken puheista. Kun Markku Koski oli lähtenyt mukaan PR-Teollisuus Oy:n toimintaan, niin hän kertoi yhtiön hallituksen kokouksien yhteydessä kuinka häntä oli Kera Oy:n taholta moitittu siitä, että hän meni mukaan yritykseen, joka oli markkinoilta poistettavien listalla. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen muut jäsenet, sekä PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja kuten myös Uhtua Wood Oy:n kaksi henkilöä voivat todistaa nämä puheet. Koski kertoi kuinka erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa hänet. Koski oli neljän muun hallituksen jäsenen kanssa takaamassa 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kauppasummaa. Markku Koski pelastettiin.

Kun PR-Teollisuus Oy ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin, niin Koski ja kaksi muuta henkilöä tekivät Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanssa sopimuksen, jossa he kukin sitoutuivat maksamaan 150 000 markkaa konkurssipesälle. Tästä sopimuksesta ei kerrottu Erkki Aholle ja Heino Virralle etukäteen mitään.

Markku Kosken vaimolla oli leipomo Kärsämäellä. Minulla ei ole tiedossa kuinka paljon Kera Oy on rahoittanut tätä leipomotoimintaa. Sen sijaan Kera Oy maksoi Markku Koskelle pellettitehtaan konsultoinnista tietääkseni 200 000 markkaa. Tämä summa sijoitettiin pellettitehtaan osakepääomaan. Nyt Koski on myynyt pellettitehtaan Vapo Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi.

Konkurssipesä velkoi Aholta ja Virralta useita vuosia 1,2 miljoonan markan takaussummaa vaikka takaus oli sopimusta tehtäessä muuttunut pääluvun mukaiseksi. Takaukset olivat todellisuudessa rauenneet kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki PR-Teollisuus Oy:n kanssa tekemänsä kauppasopimukset 19.3.1996 ja 18.4.1996.

Rienstrat kuvioihin mukaan

Koska Alavieskan Puurakenne Oy oli markkinoilta poistettavien listalla, niin se poistettiin markkinoilta erikoisella tavalla. Tämä näkyy Vaasan käräjäoikeudelle tehdystä valituksesta. Kun perustettiin PR-Teollisuus Oy, niin sille ei saatu kotimaasta rahoitusta. Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos tämä asia olisi ollut muiden osakkaiden tiedossa, niin koko yritystä ei olisi perustettu.

Koska Suomesta ei saatu rahoitusta ja myös PR-Teollisuus Oy:n suurimman osakkaan Uhtua Wood Oy:n lainahakemukset torpedoitiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen toimesta, niin rahoituksen löytämiseksi Erkki Aho ryhtyi toimiin Tapani Käännän kanssa ulkomaisten rahoituslähteiden löytymiseksi. Merita-pankin johtaja Anja Kauppi otti yhteyttä Uhtua Wood Oy:n toimitusjohtajaan ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäseneen Heino Virtaan ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen koolle hätäkokoukseen tarkoituksella erottaa Jouni Remes. Jouni Remes oli aikaisemmin toiminut alasajetuissa talotehtaissa talouspäällikkönä. Remes tuli PR-talotehtaan kuvioihin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella.

PR-Teollisuus Oy:n asiakkaina oli entisen konkurssiin menneen Punka Haus Oy:n johtohenkilö, italialaista syntyperää oleva Sveitsissä asuva Alfio Nicotra. Hänen kauttaan saimme yhteyden Belgiassa asuvaan kanadalaiseen Hendrik Rienstraan. Sovin Hendrik Rienstran kanssa neuvottelun Sveitsiin. Kävimme saksankielellä 14 tunnin ajan neuvotteluja. Minua hieman ihmetytti neuvottelutila. Se oli pieni huone, jossa ei ollut muuta kuin pöytä ja kolme tuolia. Pöytä oli tyhjä. Ei puhelimia, ei papereita, ei mitään. Huoneen seinät olivat tummat ilman mitään rekvisiittaa. Keskustelujen päätteeksi Hendrik Rienstra päätti tulla käymään Suomessa.

Rienstrat Suomessa

Hendrik Rienstra tuli Suomeen poikansa Richardin kanssa. Tässä vaiheessa huomasin, että Richard ei puhu saksaa, mutta me kaikki puhumme englantia. Siksi aloimme käyttää englannin kieltä.
Tapasimme myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latolan ja Hannu Maskosen. Antti Latola esitti Henrik Rienstralle, että päästetään PR-Teollisuus Oy konkurssiin ja ostakaa te sitten meiltä ( Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä) koneet ja laitteet sekä kiinteistöt, niin saatte ne
halvemmalla. Pidimme Tapani Käännän kanssa Antti Latolan menettelyä käsittämättömänä ja todella törkeänä.

Hendrik Rienstra lupasi kuitenkin maksaa kaikki PR-Teollisuus Oy:n velat ja pelastaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssilta. Tähän Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat eivät suostuneet. PR-Teollisuus Oy ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Sitä ennen Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen kansainvälisestä rahanpesusta. He olivat levittäneet tätä tietoa laajasti niin, että se oli levinnyt myös PR-Teollisuus Oy:n kauppakumppaneille Japaniin ja Saksaan saakka. Oulun keskusrikospoliisi (KRP) totesi rikosilmoituksen perättömäksi, mutta jätti kuitenkin tutkimatta Erkki Ahon tekemän rikosilmoituksen perättömästä ilmiannosta. Mikäli rikosilmoitus olisi tutkittu, niin Kera Oy olisi mahdollisesti jäänyt kiinni rahanpesusta.

Uusi yritys

Kävin ennen PR-Teollisuus Oy:n konkurssia Brysselissä Hendrik ja Richard Rienstran luona. Teimme sopimuksen, jonka mukaan jos PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin, niin jatkajaksi perustetaan uusi yritys, jossa Erkki Aho on toimitusjohtajana ja omistaa yrityksestä kolmasosan.

Uusi yritys perustettiin ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä kiinteistöt perustettavalle yhtiölle. Maksut konkurssipesälle hoidettiin Rienstrojen yrityksistä. Myöhemmin nämä yritykset paljastuivat rahanpesuyrityksiksi. Rienstrojen toiminnasta saa tietoa nettisivuilta osoitteesta
http://www.jameshoyer.com/news_newengland_usdoj.html

Minä en kuitenkaan tiennyt Rienstrojen rahanpesusta ennen kuin vasta vuonna 2002, jolloin Mikkelissä toiminut PR-Teollisuus Oy:n entinen myyntiedustaja soitti minulle ja kysyi, että olenko minä tietoinen asiasta ja hän pyysi tutustumaan noihin nettisivuihin.

Olen varma, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ja heidän päämiehensä Kera Oy ja Arsenal Oy olivat tietoisia Rienstrojen rahanpesusta samoin kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen. Myös Merita-pankissa oltiin asioista tietoisia, sillä kun perustimme International Timber Company Finland Oy:n, niin aluksi emme meinanneet saada pankkitilejä Merita-pankkiin. Sitten emme saaneet pankkitakuita järjestymään Kalajoen Meritan kautta, vaan meidän piti mennä Helsinkiin Merita-pankkiin tekemään pankkitakaukset Rautia Oy:lle. Rahat tuota pankkitakausta varten olivat tulleet Rienstrojen yrityksistä. Myöhemmin Kalajoen Meritapankin johtaja antoi minulle asiapapereita, joiden perusteella hän oli epäillyt rahanpesua. Nämä asiapaperit ovat minulla nyt todistusaineistona, samoin rahaliikennettä osoittavia muita asiapapereita, mitkä todistavat rahanpesun. Lisäksi konkurssipesien kirjanpidosta löytyy tositteita, mitkä osoittavat rahanpesun.
Konkurssipesien kirjanpidot on piilotettu mikä minnekin. PR-Teollisuus Oy:n kirjanpitoa on säilytetty Pellossa jonkin kesämökin varastossa.

Tein rahanpesusta rikosilmoituksen Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesuyksikköön, mutta sieltä sain päätöksen, jonka mukaan ei ole syytä epäillä rahanpesua. Näin KRP suojeli rikollisesti toimivia konkurssipesänhoitajia, sekä heidän päämiehiään Kera Oy:tä ja Arsenal Oy:tä, Alavieskan kuntaa sekä Merita-pankkia.

Hendrik Rienstralle vaadittiin USA:ssa 210 vuoden vankeustuomiota, Richard Rienstralle 190 vuotta ja viidelle muulle henkilölle 170 vuotta. Hendrik ehti kuolla ennen oikeudenkäyntejä ja Richard selvisi jostain syystä vain 1,5 vuoden tuomiolla, muut saivat tuon 170 vuotta.

Poliisin mukaan Suomessa ei ollut syytä epäillä Rienstrojen rahanpesua.

DVD-dokumentti YouTubessa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Kultainen ansiomerkki

Kalajoen kaupunki ilmoitti minulle myöntämästään Kultaisesta ansiomerkistä. Samalla se osoitti minkä verran se arvostaa kyseistä Kultaista ansiomerkkiä.

From: Roiko Minna

Sent: Thursday, February 1, 2018 12:18 PM

To: Erkki Aho

Subject: Ansiomerkki

Hei 
Teille on myönnetty kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta Kalajoen kaupungin luottamushenkilönä toimimisesta. 
Ansiomerkki on noudettavissa kaupungintalolta hallintopalveluista.
Mikäli ette pääse noutamaan ansiomerkkiä, niin lähetämme sen teille 8.2.2018 jälkeen. 

Ystävällisesti 
Minna Roiko
toimistosihteeri 
Kalajoen kaupunki / hallintopalvelut 

Minä vastasin Kalajoen kaupunginvaltuustolle asiasta seuraavasti:

Kiitän tiedosta, mutta katson, etten voi ottaa vastaan mitään kultaista ansiomerkkiä Kalajoen kaupungilta, sillä olen toiminut pitkän ajan Kalajoen kunnallispolitiikassa ja olen ollut kuntavaaleissa yksi luotetuimmista kunnallispoliitikoista, mutta siitä huolimatta en ole saanut sellaista luottamusmiesasemaa kuin äänestäjien luottamus olisi edellyttänyt. Katso

http://www.erkkiaho.com/aaniharavat.html

Olen joutunut Kalajoen kunnan ja myöhemmin Kalajoen kaupungin lähes 40 vuotta kestäneen syrjinnän kohteeksi, koska olen puolustanut veronmaksajien etua. Tässä todistusaineisto:

Syjrinnän kohteena lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html

Matkailukuume riivaa kuntia

http://suomenhistoriaa.blogspot.bg/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html

 Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Onko Torstilaa puhdas omatunto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

 Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html

 Törkeä petos ja poliisirikokset sekä muut rikosepäilyt

http://naturansalat.blogspot.bg/2009/12/torkea-petos-ja-poliisirikokset-seka_23.html

Jottei totuus unohtuisi

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.bg/2009/11/jotta-totuus-ei-unohtuisi.html

Otan ensimmäisenä esimerkkinä Oulun hallinto-oikeuden toiminnan Sun Arena-asiassa.

Mitä kuuluu Sun Arenalle?
http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/2014/03/mita-kuuluu-sun-arenalle.html

Kalajoen keskustan piti torpata valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloite Sun Arena-hankkeella, koska Erkki Ahon valtuustoaloitetta ei voida poliittisista syistä viedä eteenpäin. Siksi hyvälle idealle piti keksi uusi isä, kalajokinen yrittäjä Juha Hannula. Hänen korkealentoisille ideoille löydettiin rahaa ja rahan avulla pyritään torpedoimaan Ahon valtuustoaloite. Seuraan mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä.

Valtuustoaloitteideni eliminointi ei ole uusi asia Kalajoella. Tein 29.1.1998 valtuustoaloitteen urheilupainotteisesta lukiosta. Asia saatettiin tiedoksi valtuustolle, mutta asian johdosta ei ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Vuonna 2007 huomattiin, että lukiosta on tehtävä urheilupainotteinen lukio ja nyt siellä voi opiskella myös jääkiekkoa, lentopalloa, yleisurheilua ja hiihtoa.

Tein 29.1.1998 valtuustoaloitteen, jonka mukaan lämpökeskusten polttoaineeksi tulisi ottaa hake. Valtuustoaloite saatettiin vain tiedoksi valtuutetuille. Muutama vuosi myöhemmin valtuustoaloitteeni toteutettiin kuitenkin niin, ettei kukaan siihen kiinnittänyt huomiota.

Tein aloitteen aikanaan myös matkailutien alituksesta. Sekin aloite saatettiin vain tiedoksi ilman toimenpiteitä. Asia kuitenkin toteutettiin virkamiesideana muutamaa vuotta myöhemmin.

Otan toisena esimerkkinä lainvastaisen kaavan laadinnan
Piiri pieni pyörii – lainvastainen kaavan laadinta, josta syyttömät joutuvat kärsimään
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.fi/2013/12/piiri-pieni-pyorii-lainvastainen-kaavan.html

Otan kolmantena asiana sivistystoimenjohtajan virkavaalin Kalajoella

Sivistystoimen virkavaali Kalajoella 2002 - KHO kumosi päätöksen 
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.fi/2008/11/sivistystoimen-virkavaali-kalajoella.html

Otan neljäntenä asiana vt. ympäristötarkastajan syrjinnän

Vt. ympäristötarkastajan työsuhteen päättäminen on vielä KHO:n käsittelyssä. Tässä taustatietoja asialle:

Ympäristötarkastajan määräaikaisen työsuhteen päättäminen oudolla tavalla

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.bg/2009/05/ymparistotarkastajan-maaraaikaisen.html

Kalajoen kunnanvaltuusto on estänyt minulta oikeuden saamisen ja aiheuttanut minulle valtavat taloudelliset tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Kalajoen kunta on estänyt minua tuomasta esille valtuustonkokouksessa kärsimäni oikeudelliset vääryydet, vaikka Kalajoen kunnanvaltuusto itse pyysi minulta selvitystä. Tein Kalajoen kunnalle 1879-sivun selvityksen asiasta. Kysymyksessähän oli minun saama väärä tuomio, jonka sai aikaan esteellinen syyttäjä ja virkavelvollisuutensa laiminlyönyt poliisi.

Olen joutunut kärsimään neljä konkurssia ja lukuisia vääriä kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt omaisuuteni, luottotietoni ja maineeni on mustattu loppuiäksi. Olen ollut luottokelvottomana jo 24 vuotta ja yritystoimintani on estetty Suomen valtion ja Kalajoen kaupungin toimesta. Perheeni on rikottu ja minut on häädetty kodistani.

Kysymyksessä on PR-talojen konkurssivyyhti, jossa oli törkeä petos kauppasopimuksia tehtäessä, törkeä prosessipetos konkurssiasiassa. Lisäksi kaupanvahvistajaksi oli merkitty tuleva syyttäjä, joka ei ollut paikalla kun kauppasopimukset tehtiin eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ollut paikalla. Kaikki minua koskevat oikeuksien päätöksestä on mitättömiä ja saatu aikaan rikosten avulla.

Katso

PR-talojen konkurssivyyhti 1

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html

PR-talojen konkurssivyyhti 3

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html

 Nettikirja

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/

Terve Juha!

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html

Suomi ei ole oikeusvaltio.

Katso

Kirottu salaisuus

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2011/07/kirottu-salaisuus_16.html

Kirotun salaisuuden takia Suomessa ei laillisuusvalvonta toimi ja valtakunnansyyttäjävirasto on korruption kotipesä.

VKSV on korruption kotipesä

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/256

Oikeusmurhien uhrit laitetaan erittäin tukalaan asemaan kidutusministeriön toimesta.

Kidutusministeriö

http://blog.oikeus.pro/fi/blogi/:action/viewentry/entryid/732

Koiviston konklaavi

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

 Valtiopetos on tosiasia

http://valtuustoaloite.blogspot.bg/

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

Tapahtumien taustat ja todistusaineistot

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2016/06/tapahtumien-taustat-ja-todistusaineistot.html

Totuudenpuhujalla ei ole ystävää:

https://www.youtube.com/watch?v=4nXGEkuiAvs

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

Toimialarationalisointi

https://www.youtube.com/watch?v=MKxCNequ31E

Saattohoitajat

https://www.youtube.com/watch?v=mB1U6KXh3rA

oikeudenkäynti tietämättämme

https://www.youtube.com/watch?v=XiEVYhhx4DU

 rikolliset konkurssit

https://www.youtube.com/watch?v=ypfexhxQT64

rikoksia ei tutkita

https://www.youtube.com/watch?v=Y1OZNY8F26I

ahojahti

https://www.youtube.com/watch?v=njyMvw7qrik

Tein eräänlaisena terapiatyönä Kalajoki-näyttelyn palveluksena kalajokisille ja Kalajoen kaupungille.

Kalajoki-näyttely Etappi-Kirppiksellä

http://kalajoki-nayttely.blogspot.bg/2016/08/kalajoki-nayttely-etappi-kirppiksella.html

Kalajoki-näyttely Tapion Tuvalla

http://kalajoki-nayttely.blogspot.bg/2014/12/erkki-ahon-kalajoki-nayttely.html

Kalajoki-näyttelyn synty

http://kalajoki-nayttely.blogspot.bg/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html

 Kalajoki-näyttelylle ei löytynyt tilaa Kalajoen kaupungin uusista kulttuuritiloista.

Sain sivistyslautakunnan pöytäkirjan ja ihmettelen suuresti lautakunnan menettelyä. Minulta Kalajoki-näyttelyn organisoijalta ja omistajlta ei ole kysytty mitään mitä minä haluan. Lautakunta suuressa viisaudessaan on ryhtynyt toimimaan omin päin.

Kuntalaisaloite. Valmistuvat kulttuuritilat ja Kalajoki -näyttely 423/12.03.01/2017, 33/00.02.00/2017 SivLtk 21.11.2017 § 66 (Valmistelija: Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa) Erkki Aho on jättänyt kuntalaisaloitteen koskien kokoamansa Kalajoki-näyttelyn sijoittamista, täydentämistä, esittelyä sekä useita ehdotuksia toiminnoista jotka tulisi sijoittaa uusiin kulttuuritiloihin. Tällä hetkellä Kalajoki-näyttely on esillä Etappi-kirppiksellä jonka tilasta näyttelyn omistaja maksaa kuukausivuokraa 200 €/kk. Aloitteessa esitetään että kaupunki ottaisi vastuulleen tämänhetkiset vuokrakulut ja uusien kulttuuritilojen valmistuttua osoittaisi tiloista näyttelylle pysyvän sijoitus paikan. Valmistuviin kirjasto-kulttuuritiloihin on suunniteltu näyttelytilaa, joka toteutetaan kirjastotilojen yhteyteen. Tavoitteena on toteuttaa tiloissa vaihtuvia näyttely tä jolloin myös Kalajoki-näyttelylle voidaan tilasta varata näyttelyaikaa, mutta pysyvää sijoittamista tiloihin on vaikea järjestää. Vaikkakin Erkki Aho on tehnyt näyttelyn kokoamisessa ja rakentamisessa arvokkaan työn, kaupunki ei ole näyttelyn tilaaja, eikä näin ollen ole perusteltua osallistua näyttelystä aiheutuvien kulujen kuten tilavuokran maksamiseen. Samoin aloitteessa mainittujen Unto Jutilan esineistön siirtäminen uusiin kulttuuritiloihin pysyvästi on mahdotonta, mutta teemallisia väliaikaisia näyttelyitä kootessa aineistoa voidaan hyödyntää. Kulttuuri-ja vapaa-aikajohtaja Lautakunta merkitsee kuntalaisaloitteessa mainitut esitykset tiedoksi saaduiksi ja toteaa, ettei lautakunta pysty sitoutumaan aloitteessa esitettyihin kustannuksiin eikä tarjoamaan pysyviä näyttelytiloja.

Hyvinvointipalvelujohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan esityksen.

Sivistyslautakunta: Kirsti Siljander esitti, että kaupunki maksaa tilavuokraa 1.1.2018 alkaen 100 euroa kuukaudessa kulttuuritilojen valmistumiseen, kuitenkin enintään elokuuhun 2018 saakka. Aija Tilvis kannatti esitystä. Arja Isokääntä esitti, että selvitetään, onko mahdollisuutta, että näyttely sijoitettaisiin esille kaupungin olemassa oleviin kiinteistöihin, esimerkiksi Seniorikeskus Mäntyrinteelle. Ritva Mäntymäki kannatti esitystä. Hyväksyttiin suoritettavaksi nimenhuutoäänestys. Ensin suoritettiin äänestys kahden hyvinvointipalvelujohtajan esityksestä poikkeavan esityksen välillä. Siljanderin esitystä (jaa) äänestivät Markku Pasanen, Aija Tilvis ja Kirsti Siljander, yhteensä 3. .Arja Isokäännän esitystä (ei) äänestivät Sami Mölsä, Ritva Mäntymäki, Jaana Siermala, Niko Siironen ja Arja Isokääntä, yhteensä 5. Arja Isokäännän esitys voitti äänin 5-3.

KALAJOEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta § 66 21.11.2017

Seuraavaksi asetettiin vastakkain hyvinvointipalvelujohtajan esitys ja Arja Isokäännän esitys. Hyvinvointipalvelujohtajan esitys (jaa) sai 0 ääntä ja Arja Isokäännän (ei) esitystä äänestivät Markku Pasanen, Aija Tilvis ja Kirsti Siljander, Sami Mölsä, Ritva Mäntymäki, Jaana Siermala, Niko Siironen ja Arja Isokääntä, yhteensä 8. Hyväksyttiin äänin 8-0 Arja Isokäännän esitys. Sivistyslautakunta päätti, että selvitetään, onko mahdollisuutta, että näyttely sijoitettaisiin esille kaupungin olemassa oleviin kiinteistöihin, esimerkiksi Seniorikeskus Mäntyrinteelle.

Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoite tun otteen oikeaksi todistaa:

Kalajoella 29.11.2017

Heli Huttunen hallintosihteeri Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu

Katson, että Kalajoen kaupungin virkahenkilöt ovat toimineet asiassa kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin tahdon mukaisesti.

Olen pahoillani siitä, että Ahon perhe on hajoamassa minun käsitykseni mukaan Suomen valtion, Kalajoen kaupungin ja vävyni lottovoiton seurauksena. Nyt minä olen syyllinen kaikkeen

http://www.erkkiaho.com/kuvia.html

Erkki Aho 05.02.2018

Tuntemattomassa paikassa

MA 31.03.2025 Olen äimän käkenä!

Kalajoen kaupungin virkamiesjohdolla ja luottamusmiesjohdolla ei ole käsitystä siitä kuinka suuri ja arvokas on taidenäyttelyni, jonka olen koonnut 30 vuoden aikana ja millaisen työmäärän se on vaatinut.

Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita. Taidenäyttelyni arvo on reilusti yli 100 000 euroa. Koska taidenäyttelyn teokset ovat arvokkaita, niin on syytä varoa niiden vahingoittumista kaikissa olosuhteissa. Näin korkeatasoista taidenäyttelyä ei Kalajoella ole koskaan aikaisemmin ollut. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee vetovoimatekijä Kalajoen matkailulle ja kohtaamispaikka kalajokisille.

Julkistan tämän Kalajoen kaupungin esityksen, koska olen aivan äimän käkenä siitä millainen käsitys kaupungin edustajilla on taidenäyttelystäni.

Merenojan yhtenäiskoulun ruokasali olisi käytettävissä näyttelytilana 9.-29.6.2025 välisen ajan ja näyttelyn purku tulisi tapahtua 30.6. Kesän alussa on Jukuleiri ja heinäkuussa ruokasalin perusteellisempi siivous, nämä rajaavat näyttelyajan tuohon em. ajankohtaan. Kaupunki luovuttaisi tilan käyttöön ilman vuokrakustannuksia, mutta toki tilojen käytöstä tulisi laatia sopimus.

Ruokasalissa olisi valmista pöytätilaa, jota voisi hyödyntää pienoismallien näyttelyalustana. Niihin riittäisi pelkästään liinojen tms. laittaminen pienoismallien alle. Valmiiden pöytien käyttäminen tuo kustannussäästöjä, ei tarvitsisi erikseen rakentaa pöytiä pienoismalleja varten.

Tapahtumatukihakemuksia arvioivassa työryhmässä keskusteltiin, että maksuttoman näyttelytilan tarjoamisen lisäksi näyttelylle voitaisiin myöntää juhlavuoden kulttuuritukea 1 500 euroa käytettäväksi esim. markkinointiin ja näyttelyesineiden vakuuttamiseen.

Voimme Erkki soitella asiasta maanantain aikana. Olisin maanantaina tekemässä viranhaltijapäätöksen tuosta 1 500 euron myöntämisestä. Sopimus Merenojan koulun ruokasalin käytöstä laadittaisiin erikseen.

Yksistään taidenäyttelyn kokoamiseen menee kuukausi. Jos nyt kaupunginhallitus tekee päätöksen Kalajoki 500-näyttelyn rahoittamisesta niin taidenäyttelyn avauksen joudun siirtämään toukokuun puoliväliin, Taidenäyttelyä ei voi purkaa päivässä, koska taidenäyttelyn rakennusten pienoismallit ja maalaukset ovat arvotavaraa ja niitä on käsiteltävä varovasti. Taidenäyttelyn purkuun menee useita päiviä. Olisi järjen köyhyyttä ryhtyä siirtämään valtavaa taidenäyttelyä lyhyeksi aikaa ko. paikkaa. Rakennusten pienoismalleille on omat pöydät ei niitä tavallisille pöydille laiteta. Pienoismallien pöydät voidaan rakentaa itse, koska vaneerilevy ja 4 neljä jalkaa sekä pöytään liimattu matto maksaa noin 100 euroa TuontiTukun tekemänä. Niitä tarvitaan 7 kappaletta. Näyttelyn arvo on yli 100 000 euroa. Näyttelyvakuutuksen hinta on useita tuhansia euroja. Näyttelyn markkinointiin ei jää euroakaan kaupungin esityksessä. Markkinoinnin opettajana ja liikkeenjohdon konsulttina olen äärettömän surullinen siitä miten Kalajoen kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohto toimivat. Heillä ei ole minkäänlaista totuuteen perustuvaa käsitystä siitä kuinka suuri taidenäyttelyni on ja kuinka arvokas se on ja millaisen työmäärän se on vaatinut. Minä teen asiat viimeisen päälle hyvin. Siksi taidenäyttelyni tehdään huolellisesti huomioiden taidenäyttelyn arvo ja siihen käytetty aika ja ammattitaito. Koen suurena loukkauksena Kalajoen kaupungin esityksen minua ja tekemääni työtä kohtaan. Ei pienintäkään arvostusta taidenäyttelyni korkeaa tasoa ja tekemääni työtä kohtaan.

SU 30.03.2025 Olen järkyttynyt Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan toiminnasta ja tiedon tasosta.

 

Tässä Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Eija Pahkalan vastaus minulle:

Hei Erkki.

Kaupunginhallitus ei käsittele näitä avustus ja tukiasioita vaan 500v juhlavuoteen suunnatut ylimääräiset avustukset päättää elinkeinojohtaja Miia Himanka sovittujen määrärahojen puitteissa, ja muut avustukset sivistyslautakunta.

Toiminnan tulee olla tasapuolista kaikkia kohtaan.

Hallituksen esityslista on pitkä jo nyt.

Ystävällisesti Eija Pahkala

Tällainen määräraha on varattu Kalajoen kaupungin budjettiin:

Kalajoki 500 -juhlavuoden aikana panostetaan erityisesti uusien, vaikuttavien tapahtumien mahdollistamiseen ja järjestämiseen Kalajoella. Kalajoen tapahtumakonseptin kehittämiseen on varattu 150 000 euron määräraha, josta osa varataan ostopalveluihin ja osa tapahtumatukiin. Tapahtumatukea voidaan käyttää vastikkeellisiin markkinointiyhteistyön kumppanuuksiin, elinvoimaa vahvistavien tapahtumien kohdetukeen, suurten yleisötapahtumien / festivaalien avustamiseen tai elokuvien tuotantotukeen. Ostopalveluna hankitaan tapahtumaideoiden kehittämistä ja Kalajoen myyntiä tapahtumien järjestämispaikkana eri tapahtumajärjestäjille.

Tässä on pyyntöni Kalajoen kaupunginhallitukselle kiireellisestä käsittelystä:

MA 24.03.2025 Vastaus Kalajoen kaupunginjohdolle ja asia kaupunginhallituksen käsittelyyn KIIREELLINEN

Olen sopinut taidenäyttelyni Kohtaamispaikka Loistoon ajalle 01.05.2025 – 31.05.2025. Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot pikkeuksellisen runsaita. Taidenäyttelyni arvo on reilusti yli 100 000 euroa. Koska taidenäyttelyn teokset ovat arvokkaita, niin on syytä varoa niiden vahingoittumista kaikissa olosuhteissa. Näin korkeatasoista taidenäyttelyä ei Kalajoella ole koskaan aikaisemmin ollut. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee vetovoimatekijä Kalajoen matkailulle ja kohtaamispaikka kalajokisille.

Pyydän, että Kalajoen kaupunki osallistuu Kalajoki 500-juhlanäyttelyn kustannuksiin 10 000 eurolla. Taidenäyttelystäni tietoa tämän linkin kautta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kalajoki 23.03.2025

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajan

LA 29.03.2025 Asiaani ei ole otettu kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Pyydän arkkipiispa Tapio Luomaa toimimaan arvojohtajana asiassani ja tekemään kaikkensa kidutukseni lopettamisessa ja Suomen palauttamisessa takaisin oikeusvaltioksi. Toivon, että arkkipiispa voi vaikuttaa siihen, että Kalajoen seurakunnan täyttäessä 500 vuotta, niin Kalajoki 500-vuotta juhlanäyttely toteutuu

arkkipiispa(at)evl.fi

Pyydän Oulun poliisipäällikköä Mika Heinilää tulemaan Kalajoelle tutustumaan taidenäyttelyyni mahdollisimman pian.

Isoviha Kalajoella 1714 maalaus taiteilija Rositsa Tancheva

Jokelan pappilan pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo.

Karikatyyrimaalaus kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Kalajoki 500-vuotta taidenäyttely ei toteudu, koska Kalajoen kaupunginhallitus ei käsittele asiaa kiireellisenä. Mielestäni tässä on kysymys minuun kohdistuneesta ja yli 40 vuotta jatkuneesta syrjinnästä. Kalajoen kaupungin tilinpäätös on yli 5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Siksi ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymys on tietoisesta ilkeyden teosta ja syrjinnän jatkumisesta. Tämä seuraava linkki osoittaa syrjinnän jatkumisen.

Kultainen ansiomerkki

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2018/02/kultainen-ansiomerkki.html

Jukka Puoskari

https://yle.fi/a/3-10451950

Kalajoen seurakunta seurakuntaneuvosto teki kielteisen päätöksen asiassa, kun kirkkoherra kieltäytyi tulemasta katsomaan kotiini taidenäyttelyä. Hän ei halunnut avustaa taidenäyttelyä ja siksi hän ei tullut. Seurakuntaneuvosto kuuliaisena kirkkoherralle teki kielteisen päätöksen. Kalajoen seurakunta on upporikas. Siksi en voi ymmärtää seurakuntaneuvoston päätöstä.

Taidenäyttelyni pystyttäminen vie aikaa lähes kuukauden ja siksi asioiden kiireellinen käsittely olisi ollut välttämätöntä. Olisin tarvinnut yhteensä 14 000 euroa taidenäyttelyn pystyttämiseen ja ylläpitämiseen mm. vuokrakuluihin ja näyttelyseinien rakentamiseen.

Kirkkoherra Kari Lauri

MA 24.03.2025 Vastaus Kalajoen kaupunginjohdolle ja asia kaupunginhallituksen käsittelyyn KIIREELLINEN

Olen sopinut taidenäyttelyni Kohtaamispaikka Loistoon ajalle 01.05.2025 – 31.05.2025. Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita. Taidenäyttelyni arvo on reilusti yli 100 000 euroa. Koska taidenäyttelyn teokset ovat arvokkaita, niin on syytä varoa niiden vahingoittumista kaikissa olosuhteissa. Näin korkeatasoista taidenäyttelyä ei Kalajoella ole koskaan aikaisemmin ollut. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee vetovoimatekijä Kalajoen matkailulle ja kohtaamispaikka kalajokisille.

Pyydän, että Kalajoen kaupunki osallistuu Kalajoki 500-juhlanäyttelyn kustannuksiin 10 000 eurolla. Taidenäyttelystäni tietoa tämän linkin kautta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kalajoki 23.03.2025

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajan

jukka.puoskari@kalajoki.fi mia.himanka@kalajoki.fi , juha.isolehto@kalajoki.fi

kirjaamo@kalajoki.fi , miika.heikkila@kalajoki.fi , eija.pahkala@kalajoki.fi

Kaupunginhallituksen esityslistalla ei ole esittämääni asiaa.

Kaupunginhallitus
Esityslista 31.03.2025 klo 14:00 -
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025518

Taidenäyttelyni paljastaa totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

SU 07.07.2024 Erkki Aho jää Kalajoen ja Suomen historiaan

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/su-08072024-erkki-aho-jaa-kalajoen-ja.html

LA 29.03.2025 Suomi on maailman onnellisin maa

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/03/la-29032025-suomi-on-maailman.html

PE 28.03.2025 Tervetuloa Hanna-Leena Mattila lauantaina Kalajoelle.

Jos Sinulla on aikaa niin voit käydä tutustumassa taidenäyttelyyni, jossa on Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot.

Taidenäyttely perustuu tietyiltä osin mm. näihin asioihin:

Koiviston konklaavi

https://www.facebook.com/jockatraskback/videos/946658733564953/

Koiviston konklaavi - ilman musiikkia

https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8

Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=VyIhuiwTXys

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=76s

ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat seuraukset - Liisa Mariapori

https://www.youtube.com/watch?v=yIzuxVsuEzI&t=28s

Pankkien uhrit

https://areena.yle.fi/1-1725437?fbclid=IwY2xjawJQ-qRleHRuA2FlbQIxMQABHQyESuaG9NFhBr_FmCD8jua0ZwWv8un-bdx6ZWCGtqlizpILxxyK5JSMrQ_aem_lZU_vVewNa9huTJwDhnA6A

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

Koiviston konklaavi – lähihistoriamme suurimman tragedian salailun loputtava

https://www.jocka.fi/?p=4219

PE 28.02.2025 Kiirehtimispyyntö oikeusministeri Leena Merelle, sisäministeri Mari Rantaselle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/02/pe-28022025-kiirehtimispyynto.html

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=131s

Pankit väärensi papereita laillisesti

https://www.youtube.com/watch?v=pIk0aWAPv50

Taidenäyttelyni paljastaa totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Minä olen joutunut Suomen valtion 30 vuotisen kidutuksen kohteeksi, koska olen rehellinen ja kunnioitan lakia. Esitän Teille nyt ja taidenäyttelyssäni Kalajoella totuuden suurelle yleisölle ja koko Suomen kansalle. Tärkeimmät todistusaineistot asiassa ovat Markku Kosken ilmoitus siitä, että ostamamme yritys on markkinoilta poistettavien listalla.

Tässä todistusaineisto

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

Tässä se on. Salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kopio. Sopimuksella pankeille annettiin vapaat kädet poistaa yrityksiä markkinoilta ja sekä realisoida yritysten vakuudet. Lisäksi pankit saivat laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin.

Pankit poistivat markkinoilta 48 000 elinkelpoista yritystä ja aiheuttivat 500 000 ihmisen työttömyyden ja 280 000 henkilön ylivelkaantumisen. Kaikki eivät tätä kärsimystä kestäneet sillä 11 500 ihmistä teki itsemurhan.

SSP-sopimuksessa Esko Ahon hallitus ja neljän pankin vastuulliset henkilöt sopivat toimialarationalisoinnista eli ylikapasiteetin poistosta. Pankeille annettiin lupa poistaa yrityksiä markkinoilta ja realisoida poistettavien yritysten omaisuus ja vakuudet. Lisäksi pankit saivat laittaa saatavansa hallituksen avoimeen pankkitukipiikkiin.

Sen jälkeen saatavat myytiin ulkomaille ja ulkomainen perintätoimisto peri saatavia jo kolmanteen kertaan velallisilta täydestä arvosta heidän kuolemaansa asti ja vielä senkin jälkeen kuolinpesältä.
Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen.

Pyysin tasavallan presidentti Tarja Haloselta tuon kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn. Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen julisti asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään kirjeessä. Perusteluna oli presidentti Mauno Koiviston pyyntö.

Salaiseksi julistettu SSP-sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. 48 000 yritystä poistettiin markkinoilta pankkien pelastamiseksi. Pankeille annettiin oikeus poistaa yritykset markkinoilta SSP-sopimuksen nojalla ja pankeille ja muille rikollisesti toimiville antoi syytesuojan Koiviston konklaavi. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.

Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 48 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.

Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti, on kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.

Kirjaani olen kopioinut asiakirjat rikoksista.

Minä katson, että Kalajoen seurakunnan on huomioitava päätöksenteossaan myös inhimilliset tekijät sekä perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset. Olen Kalajoen seurakunnan jäsen ja olen joutunut Suomen valtion toimesta 30 vuotta kestäneen kidutusrikoksen kohteeksi ja olen syyttömänä joutunut kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 28 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maanpaossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomissaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos. Vahingonkorvausvaatimukseni Suomen valtiolle taloudellisista vahingoista ja hirvittävistä kärsimyksistä on yli 200 miljoonaa euroa. Sinä Hanna-Leena Mattila edustat Suomen valtiota.

Odotan Suomen valtion vahingonkorvauksia. Taistelen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston puolesta viimeiseen hengenvetoon asti. Pohteen päätös on syntynyt virheellisten tietojen perusteella poliittisen suhmuroinnin seurauksena.

t. Erkki