Valtio siirsi työvoimapalvelut kuntien vastuulle 01.09.2024. Kalajoki on osa suurempaa työllisyyspalvelua. Siis uusi organisaatiotaso tulee hoitamaan työvoimapalveluja ja se saa lisäksi valtiolta lisää henkilökuntaa hoitamaan asioita. Rumasti sanottuna siirretään paskaa toisesta kädestä toiseen käteen. Säästöjä tuskin syntyy ja palveluiden tehokkuuskaan ei parane.
TE-palvelut 2024 -uudistus
https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus
Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyi hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus toimeenpanee uudistuksen.
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Miksi TE-palvelut siirretään kunnille?
TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalueen perustaminen
https://www.ylivieska.fi/ylivieska-kalajoki-nivala-tyollisyysalueen-perustaminen/ Kalajokilaakson kunnista Ylivieska, Kalajoki, Nivala, Sievi, Alavieska ja Merijärvi pitävät aikaisemmassa valmistelussa tehtyä työtä alueen kannalta tärkeänä ja ovat todenneet sen olevan hyvä ja toimiva lähtökohta työllisyysalueen muodostamiselle tällä kuntaryhmittymällä. Uudistustyön yhtenä päätavoitteena halutaan edelleen säilyttää alueella jo olevaa hyvää kokemusta ja osaamista elinkeinopalvelujen ja työllisyyspalvelujen tiiviistä yhteistyöstä, mikä onkin ollut jo aikaisemmassa valmistelussa näiden kuntien yksi päätavoite ja uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys. Lisäksi alueelle ominaisen elinkeinorakenteen ja lähipalvelujen näkökulmasta useamman työnantajan mallilla saavutetaan aluetuntemuksen perusteella vaikuttavampia tuloksia myös työllisyyspalveluissa ja varmistetaan palvelujen saatavuus koko alueella.
Miten tulisi toimia?
Suomeen tulisi perustaa n.100-120 pientalousaluetta. Kalajen pientalousalueeseen tulisi kuulumaan Kalajoki (12 334), Alavieska (2347) , Merijärvi (1055) ja Pyhäjoki (2984). Hyvinvointialueet tulisi lakkauttaa ja palauttaa perusterveydenhuolto pientalousalueille ja siirtää erikoissairaanhoito kokonaan valtion vastuulle. Kalajoen terveyskeskukseen tulisi palauttaa takaisin entiselleen eli 46 paikan vuodeosastoksi. Kalajoen Artema tulisi siirtää Jedun alaisuudesta Kalajoen pientalousalueen vastuulle.
Oppilaisten ja yritysten yhteistyötä tulisi parantaa siten, että ammattikoulun oppilaille järjestetään työharjoittelupaikat pientalousalueen yrityksiin ja se toteutetaan oppimestari-kisälli-systeemiä noudattaen. Artemassa ja Kalajoen kristillisessä opistossa koulutettaisiin oppilaita alueen yritysten ja Kalajoen terveyskeskuksen sekä palvelukotien ja palvelukeskusten tarpeisiin. Palvelukodeissa ja palvelukeskuksissa olisi oma sairaanhoitaja ja tarvittava määrä lähihoitajia. Niissä olisi myös oma keittiö sekä oma pieni kuntosali. Oppilaiden koulutuksesta näihin tehtäviin vastaisi Kalajoen kristillinen kansanopisto.
Yrityspalvelu- ja työvoimapalvelut yhdistettäisiin Arteman yhteyteen. Näin voitaisiin tehokkaasti järjestää oppilaille työharjoittelupaikkoja pientalousalueen yrityksiin. Samalla yritykset saisivat vastapalveluna edullista työvoimaa mikä auttaa yrityksen tuloksen muodostamisessa pienentämällä henkilöstökuluja. Tätä Kalajoen matkailuyritykset tarvitsevat matkailukauden jatkumisen ohella.
Kouluihin tulisi järjestää kaksi ylimääräistä viikkotuntia liikuntaa. Niiden vetäjinä voisivat toimia siihen koulutetut Arteman ja Kristillisen opiston oppilaat sekä urheiluseurojen eri toimialojen vetäjät. Samat henkilöt voisivat vastata myös palvelukotien ja eläkeläisten kuntoilusta. Tämä menetelmä toisi uusia työpaikkoa pientalousalueelle.
Työvoima- ja yrityspalvelut voitaisiin hoitaa lähes nykyisellä henkilömäärällä. Pientalousalueen vetovoima kasvaisi ja yritysten toimintaedellytykset paranisivat. Oppilaitosten vetovoima kasvaisi ja yritykset saisivat kaipaamaansa apua ja turvaa tulevaisuuttaan varten. Vanhusten huolto tulisi järjestettyä asiakasystävällisellä tavalla. Myös perusterveyden huollon palvelut säilyisivät pientalousalueella.
Alavieska
Kalajoki
http://www.fennica.net/k96.htm
Merijärvi
http://www.fennica.net/k225.htm
Pyhäjoki
http://www.fennica.net/k307.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti