Hyvä Erkki Aho,
kiitos yhteydenotostanne ministeri Juusolle.
Nykyisen lainsäädännön mukaan kukin hyvinvointialue ja käytännössä sen aluevaltuusto, päättää itsehallintonsa kautta itsenäisesti omasta palvelustrategiastaan, palveluiden sijainnista ja palveluiden toteuttamisen tavasta. Tämän tulee toki tapahtua lainsäädännön, ohjauksen sekä alueen saaman rahoituksen puitteissa. Aluevaltuuston kautta myös alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuus toteutuu.
Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan hyvinvointialueille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Hyvinvointialueet päättävät rahoituksen käytöstä itse.
Hyvinvointialue päättää siis itse toiminnan käytännön järjestelyistä alueellaan, eikä ministeriöllä ole mahdollisuutta niihin puuttua.
Ystävällisin terveisin
Hannu Peurasaari
ministeri Juuson erityisavustaja
Ministeri Kaisa Juuso
Ymmärrän ministerin vaikean tilanteen. Sotesoppa sakeni sen johdosta, että Keskusta meni vasemmiston aisankannattajaksi Rinteen hallitukseen kannattajiensa vastustuksesta huolimatta voidakseen toteuttaa poliittisen vallankaappauksen maakunta-ja soteuudistuksella. Maakunta- ja soteuudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali – ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta uusille hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023 alkaen. Samassa yhteydessä valmistellaan valinnanvapauslaki, joka antaa asiakkaalle vapauden valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä.
Keskusta sai haluamansa poliittisen voiton maakunta-ja soteuudistuksessa. Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.
SUOMEN hyvinvointialueet ovat kriisissä. Käsissä on huutava henkilöstöpula. Ja samaan aikaan, kun osaavia hoitajia ja lääkäreitä olisi saatava nopeasti, yhtä ripeästi hyvinvointialueiden olisi toteutettava lähes tähtitieteellisen suuret säästöt.
Miljardisäästöjen keinoiksi on nyt esitetty muun muassa keskussairaaloiden palveluiden supistamisia, terveyskeskusten ja muiden toimipisteiden sulkemisia ja jopa hyvinvointialueiden yhdistämisiä.
Hyvinvointialueilla on suuri määrä kallispalkkaisia johtajia ja isot luottamusmiesorganisaatiot. Pomojen palkat kuin pääministerillä ja kokouspalkkiot tonneja – voisiko hyvinvointialueiden hallinnosta leikata?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html
Hyvinvointialueet on purettava ja siirryttävä kuntien muodostamiin palvelualueisiin. Samalla on harkittava kuntien tehtävien uudelleen organisointia ja kuntien määrän vähentämistä palvelualueiksi.
Sote-uudistusta on lähdetty toteuttamaan väärästä päästä. Lähtökohtana olisi pitänyt olla asiakkaan tarpeet eikä keskussairaalan ja erikoishoidon tarpeet. Otan esimerkkinä oman kotikaupunkini Kalajoen tapauksen. Kalajoen terveyskeskus menetti 29 vuodepaikkaa Nivalan terveyskeskukselle mielestäni laittomin keinoin.
Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 141
Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen". Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa. Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy 23.5.2024.
Hyvinvointialuelain (611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella.
Kalajoen kaupunki pitää Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.
Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka
Kaupunginhallitus päättää jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 03.07.2024 § 182
361/06.00.00/2024
Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Pohteen aluehallitus on päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.
Asian selvittämiseksi olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli ainakin seuraavia asiakirjoja:
- päätöksen taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat perusteluineen
- päätöksen toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun ohessa henkilöstömäärävaikutukset)
- päätöstä edeltävä vaikutusten arviointimateriaali
- henkilöstön kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet
- pöytäkirjat niistä hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu
- perustelut, miksi Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli ilmoitettu toisin
Vastauksena tietopyyntöön Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja. Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla oleviin pöytäkirjalinkkeihin.
Pohde on perustellut Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti epäonnistunut.
Kalajoen kaupunginhallitus pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä, joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen lainmukaisuuden.
Luonnos aluevalituksesta on esityslistan liitteenä.
Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka
Kaupunginhallitus päättää jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä 11.6.2024 § 20/2024.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.
Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus
Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus
https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF
Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös
Pohteen aluehallituksen päätös
https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450
PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen
https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450
Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024
Selvittämisvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Minun,
Erkki Ahon, oikeustajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta
rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja
Puoskari tiedusteli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen
kaupungille jossa oli esitetty neuvottelupyyntö asiasta ja
neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis
rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei
neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta
sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani
Töllille asiasta.
Kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:
1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)
3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.
Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.
Järjestämisvastuu
Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:
1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;
2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;
4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;
5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.
Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.
Esteellisyyden vaikutus
Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.
Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa
esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa
osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä
hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.
Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.
Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.
Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.
MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.
Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.
Erkki Ahon historiatietoja
Kalajoelle tärkeä asia – Kalajoella on aina ollut sairaala
LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html
TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-15072024-laakari-untamo-sorasto.html
Odotan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus laittaa mahdollisimman pian Hyvinvointialue Pohteen Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen toimenpidekieltoon.
SOTE-uudistus Suomessa on lähtenyt liikkeelle väärästä päästä. Lähtökohtana olisi pitänyt olla yksittäisen asiakkaan tarpeet. Olisi pitänyt ottaa huomioon yhteiskuntamme muutos eli eläkeläisten määrän kasvu. Palveluiden perusyksikkö tulee olla palvelukoti eli senioritalo. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä. Senioritalot ovat yksityisten ihmisten ja yritysten ylläpitämiä palveluyksiköitä. Niiden koko riippuu asuntojen määrästä. Senioritalossa voi olla myös hoitohenkilökuntaa tarpeen mukaan.
Seuraava yksikkö on hoivakoti. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Hoivakodit olisivat kuntien ylläpitämiä tai useamman kunnan eli palvelualueen ylläpitämiä.
Terveyskeskukset ja vuodeosastot olisivat kuntien tai palvelualueiden ylläpitämiä palveluita. Yöpäivystykset ja keskussairaaloiden palvelut olisivat valtion ylläpitämiä palveluita.
Yöpäivystykseen matka-aika saisi olla korkeintaan n. tunti. Kukin kunta ratkaisee itse sen millaisia sote-palveluja se pystyy tuottamaan. Jos itse ei pysty ko. palveluja tuottamaan niin on muodostettava useamman kunnan palvelualue, joka vastaa näiden palveluiden tuottamisesta.
Hyvinvointialueet voitaisiin lopettaa, organisaatiot purkaa ja johtajat irtisanoa. Kansalaisten peruspalvelut tulee parhaiten turvattua kun he itse saavat päättää niistä.
Sairaat ja vanhukset eivät tarvitse johtajia ja luottamusmiesorganisaatiota. Johtajat voidaan irtisanoa ja luottamusmiesorganisaatiot purkaa ja rahat käyttää palveluiden turvaamiseen.
Suomessa on 309 kuntaa. Kun kunnista muodostetaan kuntien palvelualueita niin palvelualueiden määrä tulisi olemaan n. 120-140 palvelualuetta koko Suomessa. Näin palvelualueille muodostuisi voimavaroja terveyskeskusten ja hoivakotien ylläpitämiseen palvelualueiden asukkaille. Palvelualueiden kunnalliset palvelut yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelualueiden kunnista palveluhenkilöiden määrän väheneminen tuo säästöjä , mitkä voidaan kohdistaa hoivakotien ja terveyskeskuksen ylläpitämiseen. Samalla julkiselta sektorilta vähenee tuhansia työpaikkoja.
Otan esimerkkinä kuvitellun Kalajoen palvelualeen. Siihen kuuluisivat Kalajoen ( 12344) lisäksi Merijärvi ( 1055) , Alavieska (2437) ja Pyhäjoki (2980). Tällainen palvelualue pystyy turvaamaan terveyskeskuksen palvelut ja hoivakotipalvelut, kun muut kunnalliset palvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kalajokinen liikemies Antti Santaholma lahjoitti omistamansa äitinsä syntymätalon Rahkolan Kalajoen kunnalle. Taloon perustettiin 1920 Kalajoen kunnalliskoti Mäntyrinne. Kalajoen kaupunki on toiminut niin, että Mäntyrinne on nyt Pohteen alainen ikäihmisten ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasumisyksikkö
Rautiolaiset halusivat rakentaa Rautioon senioritalon. Hankkeen takana ovat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät. Hyvinvointialue Pohde esti senioritalon rakentamisen Rautioon. Rakentaminen estettiin Hyvinvointialue Pohteen toimesta.
Miten tulisi toimia?
Rautiolaiset ovat toimineet esimerkillisesti. He haluavat turvata senioreiden loppuelämän turvallisesti kotiseudullaan rakentamalla yksityisen senioripalvelutalon Rautioon. Hyvinvointialueen Pohteen tulisi olla iloinen ja onnellinen tällaisesta aktiivisuudesta, mutt toisin on. Hyvinvointialue Pohde estaa Raution senioritalon rakentamisen.
Uskon, että Himangalta ja Kalajoelta löytyy vastaavaa aktivisuutta rakentaa omat yksityiset palvelukeskukset. Kun on kolme tällaista yksityistä palvelutaloa Kalajoella niin se mahdollistaa tehokkaan yhteistyön näiden palvelukeskusten välillä. Kolmelle palvelukeskukselle tarvitaan yksi johtaja ja jokaiseen palvelukeskukseen kolme ammattitaitoista hoitajaa.
Lisäksi näiden palvelukeskusten yhteyteen voidaan rakentaa senioritaloja. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä.
Tällainen kehitys mahdollistaa monenlaisten yksityisten palvelujen tuottamisen. Palvelukeskuksien ja senioritalojen asukkaille voidaan tarjota esim. fysioterapeutin, hierojan, siivouspalveluiden, ruokapalveluiden, pesupalveluiden, kuntosalipalveluiden, kuljetuspalveluiden, kauppapalvelujen, parturipalveluiden, jalkahoitopalveluiden jne. tuottamista. Koko ketju työllistäisi 15 -20 yrittäjää tai yritystä merkittävällä tavalla. Palvelujen käyttäjät eli seniorit maksaisivat itse käyttämänsä palvelut. Miksi Hyvinvointialue Pohde estää normaalin järkevän yhteiskunnallisen kehitys, mikä säästää valtion varoja ja senioreille elintärkeä.
Vanhusten hoitoon liittyy keskeisesti myös hoivakodin palvelut. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Mäntyrinne on juuri tällainen hoivakoti. Päätösvalta Mäntyrinteen asioissa tulee saada takaisin kalajokisille.
Kalajoen terveyskeskus ja Himangan terveyskeskus siirrettiin Pohteen alaisuuteen. Nyt lähes kaikki palvelut on kadonneet. Mielestäni koko Hyvinvointialue Pohde on lakkautettava ja organisaation on purettava ja johtajat on irtisanottava. Näin saadaan aikaan tarvittavat säästöt SOTE-asioissa ja kansalaisille elintärkeät palvelut voidaan turvata. Miksi maan hallitus ei ole valmis järkeviin säästötoimiin asioissa?
Kalajoen kaupungilla tulee olla keskeinen rooli kalajokisten palveluiden turvaajana. Kalajoen ja Himangan terveyskeskukset ja Mäntyrinteen hoivayksikkö tulee olla kalajokisten omissa käsissä ja päätösvallassa. Niiden yksiköiden toiminnan tulee olla sellaista kuin asiakkaan tarpeet vaativat. Kalajoen alue Kalajoen kaupunki, Alavieskan kunta, Merijärven kunta ja Pyhäjoen kunta sekä niiden asukkaat ja yritykset pystyvät itse hoitamaan asiat paremmin kuin Hyvinvointialue Pohde.
Mielestäni ministeri Kaisa Juuso voisi ottaa yhteyttä Hyvinvointialue Pohteen johtoon jotta asiat saataisiin oikeille raiteille.
Kalajoki 19.7.2024
Erkki Aho, Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajana
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti