Erkki Ahon taidenäyttely käsittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa historiikkien ja taiteen avulla.
Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut John Raymond Ylitalon muotokuvan, jossa on mukana Mäkitalon talo Raution Kärkisen kylältä, josta Ylitalon vanhemmat lähtivät Ameriikkaan vuonna 1907. Maalauksen koko on 50 x 70 cm ja maalaus on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella.
Tässä kirjoja, joissa John Raymond Ylitalo kertoo toiminnastaan Suomessa.
Venäjä/Neuvostoliitto on ollut turvallisuusuhka Suomelle kautta vuosisatain. Se on hyökännyt Suomen kimppuun vähintäänkin kerran vuosisadassa. Suomen maantieteellinen asema on Venäjän/Neuvostoliiton naapurina on vaikuttanut siihen, että Suomi on joutunut sopeutumaan tilanteeseen.
Neuvostoliiton turvallisuusintressit huomioonottanut poliittista linjaa kutsuttiin Paasikiven linjaksi. Suomen Marsalkka Mannerheimin käsialaa on kuitenkin YYA-sopimuksen ensimmäinen luonnos tammikuulta 1945.
Vuonna 1945 kovin pitkäjänteiseen poliittiseen suunnitteluun ei ollut mahdollisuuksia. Jo sodan kestäessä Neuvostoliitto oli solminut sotilasliittoja itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa, joten oli tietysti odotettavissa, että liittoa tarjottaisiin myös Suomelle. Puolustusliittoa Neuvostoliitto oli esittänyt jo 1938 ja 1939. Asia tuli esille, kun Suomen sotilasjohto tammikuussa 1945 perusteli Suomen purku-uhan alaisen rannikkotykistön hyödyllisyyttä myös Neuvostoliitolle.
Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Zhdanov toimitti Mannerheimille nähtäväksi Neuvostoliiton solmimia sopimuksia ja Mannerheim laati luonnoksen liittosopimukseksi.
Suomen sotilasjohto teki tuossa tilanteessa välttämättömyydestä hyveen. Jos sopimus kerran olisi tehtävä, siitä oli saatava kaikki mahdollinen hyöty ja sen negatiiviset puolet oli rajattava mahdollisimman vähäisiksi. Liittosopimuksen solmiminen olisi edellyttänyt Neuvostoliitolta Suomen suvereenisuuden tunnustamista. Sen avulla Suomi olisi saanut pikemmin lopullisen rauhansopimuksen ja kenties uudessa sotilaspoliittisessa yhteydessään vähennyksiä sotakorvauksissa ja alueluovutuksissa. Mannerheim rajasi luonnoksessaan Neuvostoliiton avun eli joukkojen Suomeen tulon edellytykseksi sellaisen hyökkäyksen, joka kohdistuisi Suomeen tai Neuvostoliittoon Suomen kautta. Lähtökohtana oli sama ajatus kuin lopullisessa YYA-sopimuksessa, että suomalaisia joukkoja ei vietäisi johonkin muualle sotimaan Neuvostoliiton sotia.
Stalin ei kuitenkaan vielä vuonna 1945 halunnut keskusteluja jatkettavan. Suomen rauhansopimusta ja itsenäisyyttä ei ollut määrä vahvistaa ennen yleisiä rauhansopimuksia.
Presidenttiydestä maaliskuussa 1946 luovuttuaankin Mannerheimin kantoi huolta Suomen kohtalosta. Hän tuki seuraajaansa Paasikiveä, mutta lausui pessimistisiä ajatuksia Neuvostoliiton aikomuksista. Porkkalan tukikohta vetäisi Suomen mukaan suurvaltojen välisiin sotaan. Paasikivikin muuttui pian presidentin virkaan astuttuaan puolustusliittoajatuksen vastustajaksi. Hänen syytettiin kuuntelevan Mannerheimin neuvoja.
Pariisin rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen Neuvostoliitto alkoi yhä voimakkaammin äänenpainoin vaatia liittosopimuksen solmimista. Mannerheim asettui selkeästi liittoa vastustamaan. Kun Suomen mahdollisuudet varustautua oli rauhansopimuksella rajoitettu ja taistelukyky tavallaan ennakkoon estetty, maa ei saisi solmia puolustusliittoa, joka voisi viedä sen sotaan. Paasikivikin vastusti liittoa viimeiseen, eli kevääseen 1948 asti.
Moskovassa oli 18.2.1948 allekirjoitettu Unkarin ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö -ja keskinäinen avunantosopimus. Länsimaissa tulkittiin Unkarin joutuneen Neuvostoliiton satelliitiksi. Kommunistit kaappasivat vallan Tsekkoslovakiassa 17-25.2.hallituspulan aikana.
Länsivallat totesivat tyrmistyneinä. että Suomi oli ainoa itsenäinen Neuvostoliiton reunavaltio. Ymmärrettiin, että pian on Suomen vuoro. 22.päivä helmikuuta sai presidentti Paasikivi Stalinin allekirjoittaman kirjeen. Neuvostoliitto toivoi Suomen lähettävän valtuuskunnan Moskovaan solmimaan samanlaisen sopimuksen, mikä maalla oli Unkarin ja Romanian kanssa. Paasikivi pelasi kylmää peliä. Hän piti kirjeen pöytälaatikossa kolme päivää. Hallitus sai tietää kirjeestä 26.päivä. Samana päivänä lehdet kertoivat kommunistien voitosta Tsekkoslovakiassa.
Maaliskuun neljännen päivän tapaaminen vuonna1948 autokauppias Bromanin ja attasea Ylitalon välillä saattoi liikkeelle salasanoman joka kuului. "Norja olisi seuraava maa, joka kutsuttaisiin neuvottelemaan puolustussopimuksesta Neuvostoliiton kanssa". Neuvostoliiton lähetystön suomalaisen avustajan käynti autokauppias Bromanin luona ja edelleen viestin välittäminen Ylitalolle, johti tapahtumaketjuun, jonka päässä oli North Atlantic Treaty Organization, Atlannin liitto, eli Nato. Perustava kokous pidettiin 4.4.1949.
Minnesotassa Yhdysvalloissa syntyneen suurlähettiläs John Raymond Ylitalon (25.12.1916-10.2.1987) kaikki sukujuuret ulottuvat Suomeen. Isä lähti vuosisadan vaihteessa siirtolaisaallon mukana Raution Kärkiskylältä Amerikkaan onneaan etsimään. Äiti taas oli sukupolvea aikaisemmin muuttaneiden suomalaissiirtolaisten tytär, Saima Pihlaja Oulaisista. John Raymond Ylitalo toimi suurlähettiläänä neljässä maanosassa. Hän palveli Helsingissä, Washingtonissa, Münchenissä, Manillassa ja Mexico Cityssä ennen nimitystään suurlähettilääksi Paraguayhin vuonna 1969. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1976 ja kuoli syöpään 1987.
John
Raymond Ylitalon isä
syntyi Raution pitäjän Kärkisen kylän Mäkitalossa ja käytti
sitä nimeä kunnes hänen isänsä osti läheisen Ylitalo-nimisen
tilan ja siirtyi perheineen sinne asumaan. John Raymondin isoäidin
äiti on Anna Liisa Antintytär, joka on syntynyt Kaustisella. Juho
Paavonpojan perhe tuli vuonna 1870 Raution Kärkisistä Kalajoen
Tyngänkylän Simin taloon. Vuonna 1883 he palasivat Raution
Kärkisiin Mäkitaloon. Vain Antti ja Matti olivat tällöin
muuttaneet Amerikkaan. Neljä muuta veljeä ja sisarta käyttivät
muuttaessaan nimeä Mäkitalo.
Vuonna 1860 syntyi John Raymond Ylitalon isoisä, joka on kastettu Jaakko Juhonpojaksi ja joka käytti nimeä Simi asuessaan samannimisessä talossa ja nimeä Mäki muutettuaan Mäkitaloon. Juho Paavonpoika ryöstettiin ja murhattiin Tyngän ja Kärkisen välillä hänen käytyään myymässä karjaa Kalajoella. Hän oli tällöin kuusissakymmenissä. Hänen murhaansa ei - enempää kuin hänen poikansakaan murhaa Amerikassa - pystytty koskaan selvittämään.
Juho
Paavonpojan ja hänen vaimonsa Anna Liisa Antintyttären yhdeksästä
lapsesta kolme jäi Suomeen. He olivat Johanna ja nuorimmat
kaksospojat Uriel ja Jaakko. Jaakko Juhonpoika osti Mäkitalon
läheisen Ylitalo-nimisen tilan ja siirtyi perheineen sinne asumaan.
Juho Jaakonpoika Ylitalo eli Ylitalon Jussi kuten häntä kutsuttiin,
muutti Amerikkaan vuonna 1907.
John
Raymond Ylitalo syntyi
Yhdysvalloissa Floodwoodin kylässä vuonna 1916. Paljon ennen
päivänkoittoa Jussi Ylitalo valjasti hevosen ja ajoi reellä viiden
mailin päässä asuvan suomalaisen farmarin vaimon luo. Tämä oli
kyläläisten hyvin tuntema kätilö.
Tuolloin
kylä oli syrjäinen, korkeintaan puolensadan talon ja mökin
muodostama yhdyskunta Minnesotan pohjoisosassa. Floowood sijaitsi
siinä osassa Amerikkaa, joka eniten muistutti suomalaista
metsämaisemaa. Se oli noin sadan kilometrin päässä Yläjärven
rannalla sijaitsevasta Duluthista, Great Northern-rautatien itäisestä
pääteasemasta. Floodwood palveli kahta alueen tärkeintä
ammattikuntaa, tukkijätkiä ja farmareita. Koskemattomien metsien
kaato vaati tuolloin paljon työvoimaa, kun hongat ja kuuset
kaadettiin kahden miehen justeerilla. Nuoria, juuri saapuneita
siirtolaisia palkattiin raskaampiin töihin kuten justeeria
soittelemaan.
John
Raymond Ylitalon äiti
Saima
Maria Swen syntyi
1894. Jussi Ylitalo ja Saima vihittiin 23.10.1915. Kun perhe oli
muuttanut neljänlapsen kanssa Floodwoodiin niin siellä syntyi
seitsemän lasta lisää. Yhdeksän lapsista kasvoi aikuiseksi.
Yllätysnimitys
Suomeen
John
Raymond Ylitalo oli
FBI:n asiamies. Hänen mukaansa ulkoministeri Gordell
Hull esti
sodanjulistuksen Suomelle silloin, kun Amerikka julisti sodan
Unkarille, Bulgarialle ja Romanialle. Hullilla oli voimakkaat
käsitykset oikeasta ja väärästä. Järkkymättömänä hän
muistutti presidentille neuvostoliittolaisten syyllisyydestä
talvisotaan. Hän ei koskaan unohtanut neuvostoliittolaisten
hyökkäystä Suomea vastaan eikä voinut antaa sitä heille
anteeksi.
Sodan aikana kaikkien Ruotsiin ja Suomeen liittyvien
juttujen tutkinta oli annettu John
Raymond Ylitalon tutkittavaksi.
John Raymond Ylitalo nimitettiin Helsingin lähetystöön, uuteen poliittis-taloudelliseen virkaan. Lähetystöjen vastaanotoilla Ylitalo tapasi hallituksen jäsenet, ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehet sekä monia muita aktiivisia henkilöitä ulko- ja sisäpolitiikassa. Heidän joukossaan oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arvo Salminen, maalaisliiton ryhmän johtaja Juho Koivisto, edistyspuolueen ryhmänjohtaja Kalle Kauppi ja sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmänjohtaja Väinö Hakkila. Tuttavapiirin kuuluivat lisäksi Olavi Lindblom, Aku Sumu, Väinö Leskinen, Unto Varjonen, Yrjö "Jahvetti" Kilpeläinen ja Aleksi Aaltonen.
Ulkoministeri Carl Enckell vuodatti kyyneleitä, kun lähettiläs Avra Warren Suomen vaaran vuosien synkimpinä päivinä, tarkkaan sanoen 21.maaliskuuta 1948 kertoi, että jos Suomen koskemattomuutta ja itsenäisyyttä uhattaisiin, Suomelle järjestyisi tilaisuus viedä asia Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja saada lisäksi Yhdysvaltain tuki puolelle.
Ylitalon Suomen kautena maassa toimi kolme hallitusta, Mauno Pekkalan "kolmen suuren" hallitus, K.A. Fagerholmin vähemmistöhallitus sekä Urho Kekkosen ensimmäinen hallitus, mikä oli keskustalais-porvarillinen vähemmistöhallitus. Ylitalo tunsi näiden hallitusten ministerit hyvin. Sosiaalidemokraattisia ystävyyksiä oli useita. Pekkalan hallitus kieltäytyi Marshall-avusta. Kenraali Savonenkov käski pääministeri Pekkalaa kieltäytymään siitä.
Fagerholmin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus tarjosi ulospääsyn siitä sodanjälkeisestä realiteettina pidetystä vaatimuksesta, että kommunistien olisi osallistuttava Suomen koalitiohallituksiin. Se, että tämä hallitus kesti kaksikymmentä kuukautta, vuoden 1950 presidentin valitsijamiesvaaleihin saakka oli odottamaton saavutus. Leinon rakentaman kommunistisen valtiollisen poliisin purkaminen oli huomattava saavutus.
Kekkosen keskustavähemmistöhallitus teki Suomelle paljon helpommaksi puolustaa suvereenisuuttaan jatkamalla ja lujittamalla Fagerholmin aloittamaa käytäntöä ja estämällä kommunisteja saamasta ministerin salkkuja.
Käynnisti
Naton synnyn
Yhdysvaltain
Helsingin lähetystön attaseana toimivan J.Raymond
Ylitalon puhelin
soi 4.3.1948 iltapäivällä. Puhelu kesti vain pari minuuttia ja
Ylitalo lähti autollaan saman tien kohti Etelä-Esplanadia. Hän
meni tapaamaan soittajaa autoliikkeen omistajaa Erik
Bromania. Tämän
kertomus käynnisti salamavauhdilla sähkeiden lähettämisen,
arkistotietojen mukaan kello 17, lähetystöihin Osloon, Moskovaan,
Tukholmaan, Pariisiin ja Lontooseen.
Ylitalo oli KGB:n tarkkailussa muiden tapaan. Tiedettiin hänen tapailevan Bromania usein, mutta kun amerikkalaisesta oli kysymys, kiinnostus autoihin tuntui luonnolliselta. Kaiken lisäksi tämä olikin totta. Broman ei ollut kiinnostunut politiikasta ollenkaan. Kuitenkin eräs merkittävä seikka jäi KGB:lta huomaamatta. Broman oli käynyt koulua Pietarissa ennen vallankumousta.
Aamupäivällä 4.3. Bromania oli käynyt tapaamassa Neuvostoliiton lainopillinen avustaja. Hän oli syntyperältään suomalainen. Kaiken tietävälle KGB:lle sattui toinen nyt jo karkea virhe. Kukaan ei tiennyt, että Broman ja lainopillinen avustaja olivat käyneet samaa koulua Pietarissa.
Moskovassa oli 18.2.1948 allekirjoitettu Unkarin ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö -ja keskinäinen avunantosopimus. Länsimaissa tulkittiin Unkarin joutuneen Neuvostoliiton satelliitiksi. Kommunistit kaappasivat vallan Tsekkoslovakiassa 17-25.2.hallituspulan aikana.
Länsivallat totesivat tyrmistyneinä. että Suomi oli ainoa itsenäinen Neuvostoliiton reunavaltio. Ymmärrettiin, että pian on Suomen vuoro. 22.päivä helmikuuta sai presidentti Paasikivi Stalinin allekirjoittaman kirjeen. Neuvostoliitto toivoi Suomen lähettävän valtuuskunnan Moskovaan solmimaan samanlaisen sopimuksen, mikä maalla oli Unkarin ja Romanian kanssa. Paasikivi pelasi kylmää peliä. Hän piti kirjeen pöytälaatikossa kolme päivää. Hallitus sai tietää kirjeestä 26.päivä. Samana päivänä lehdet kertoivat kommunistien voitosta Tsekkoslovakiassa.
Vakoojat,
myyrät, tietojen vuotajat, diplomaatit ja salaisten sanomien
lähettäjät työskentelivät korkeapaineella. Kremlin kellojen ääni
kuulosti kantautuneen ympäri Eurooppaa.27.päivä kello 13 BBC:n
uutisissa kerrottiin Suomea kohdanneesta kriisistä. Ruotsin
ulkoministeriön kansliapäällikkö Beck-Friis
keskustellessaan
suurlähettiläs Matthewsin
kanssa
korosti Suomen hallituksen heikkoutta ja sen väsymystä. Lordi
Pakenham
totesi
puhuessaan Englannin ylähuoneelle Suomen hallituksen saaneen
kuolonsuudelman.
Maaliskuun neljännen päivän tapaaminen vuonna1948 autokauppias Bromanin ja attasea Ylitalon välillä saattoi liikkeelle salasanoman joka kuului. "Norja olisi seuraava maa, joka kutsuttaisiin neuvottelemaan puolustussopimuksesta Neuvostoliiton kanssa". Neuvostoliiton lähetystön suomalaisen avustajan käynti autokauppias Bromanin luona ja edelleen viestin välittäminen Ylitalolle, johti tapahtumaketjuun, jonka päässä oli North Atlantic Treaty Organization, Atlannin liitto, eli Nato. Perustava kokous pidettiin 4.4.1949.
Lähdeaineisto
J. Raymond Ylitalo: Ylitalo, amerikkalainen ISBN 951-1-107120-3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti