MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

Lääkäri Untamo Sorasto ja lääkäritalo – taiteilija Markku Hakolan maalaus

Lääkäritalon pienoismalli – tehnyt puuseppä Leo Takalo

Terveystalon vihkiäiset 13.8.1950

Karikatyyrimaalauksen lääkäri Antero Sorasto on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Kalajoella on pidetty aina terveydenhoitoa tärkeänä asiana. Kalajoen kunnansairaala toimi sotien aikana varsin laaja-alaisena yleissairaalana. Esim. v.1942 hoidettiin 310 omaa ja 210 vieraspaikkakuntalaista potilasta. Taloutta hoidettiin hyvin, sillä sairaala oli yleensä voitollinen. Vasta juuri v.1942 päädyttiin ensi kerran tappiolliseen tilinpäätökseen ( 18 000 mk). Pikkulasten hoitoa järjestettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kalajoen osaston toimesta ylläpidettävällä neuvonta-asemalla. Sen kirjoissa oli sotavuosina noin 600 lasta. Östmannin talossa toimi kulkutautisairaala. Kunnanlääkärin kertomusten mukaan vuosi 1944 oli tautisin. Lavan- ja pikkulavantautia sairasti 8, kurkkumätää 102 (siirtolaiset mukaan luettuna) .tulirokkoa 37, tuhkarokkoa n.150 ja lapsihalvausta 7 tapausta. Tautisuus jatkui vielä v. 1945 ajan. Siirtoväelle pidettiin omaa sairaalaa, joka oli sijoitettu kansanopistolle.

Siirtoväen lähdettyä v. 1945-46 olot terveydenhoidonkin osalta paraniva. Kunnan panos lisääntyi. Mannerheim-liiton ylläpitämä äitiys- ja lastenneuvola otettiin vuoden 1946 alussa kunnan huostaan. Koulukeittolat saatiin toimimaan. V.1947 päätettiin rakentaa terveystalo Kalajoelle sekä päätettiin anoa toinen kunnanlääkäri paikka. Kalajoen omistamaa kunnansairaalaa laajennettiin omistuspohjaltaan niin, että sairaalapalveluja ostaneet Alavieska, Merijärvi ja Rautio ottivat sairaalasijoja Kalajoen sairaalasta. Näin syntyi kuntainliiton sairaala v.1948. Rautio ja Merijärvi liitettiin samana vuonna Kalajoen kunnanlääkäripiiriin. Terveystaloksi saatiin myytävänä ollut suojeluskunnan entinen toimitalo v.1948. Oston teki mahdolliseksi Suomen Huollon 500 000 mk:n ja Mannerheimin liiton paikallisosaston 400 000 mk:n lahjoitus v.1949.

Tuberkuloosihuolto kehittyi. Kalajoki määrättiin v. 1949 Keski-Pohjanmaan tuberkuloosipiiriin ja samana vuonna Oululaisten tuberkuloosiparantola muutettiin Keski-Pohjanmaan tuberkuloosiipiirin kuntainliiton sairaalaksi, johon Kalajokikin liittyi.

Kunnanlääkäritaloa remonteerattiin v. 1954 ja sen rahoitukseksi otettiin kunnanlääkäri Untamo Sorastolta 1 miljoonan markan laina. Oulun keskusmielisairaalan laajennuksessa Kalajoki otti v.1956 uusia paikkoja viisi ja myi Seinäjoen sairaalan paikat pois. Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta Kalajoki otti kaksi paikkaa. Perustettiin toisen kunnanlääkärin viran toimen toimipisteeksi erotettiin Törnvallin rantatontista maa-alue vuonna 1959 ja rakennettiin lääkärille toimitalo. Kouluhammaslääkärin toimitilojen hankkimiseen päästiin v. 1966 ja seuraavan vuonna perustettiin kolmas lääkärin virka toimitiloineen. Vuonna 1972 perustettiin Kalajoen kunnan terveyskeskus uuden kansanterveyslain mukaisesti, Vastaavaksi lääkäriksi valittiin Antero Sorasto. Kalajoen ja Pyhäjoen kansanterveystyön kuntainliitto perustettiin v. 1972. Siihen kuuluivat Kalajoen ja Raution ja Pyhäjoen kunnat. Kalajoen sairaalassa oli tuolloin 46 sairaansijaa.