Hyvä Erkki Aho,
kiitos yhteydenotostanne
ministeri Juusolle.
Nykyisen lainsäädännön
mukaan kukin hyvinvointialue ja käytännössä sen aluevaltuusto,
päättää itsehallintonsa kautta itsenäisesti omasta
palvelustrategiastaan, palveluiden sijainnista ja palveluiden
toteuttamisen tavasta. Tämän tulee toki tapahtua lainsäädännön,
ohjauksen sekä alueen saaman rahoituksen puitteissa. Aluevaltuuston
kautta myös alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuus toteutuu.
Hyvinvointialueiden
valtion rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan hyvinvointialueille
laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien
tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy
asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
kriteerin kautta. Hyvinvointialueet päättävät rahoituksen
käytöstä itse.
Hyvinvointialue päättää
siis itse toiminnan käytännön järjestelyistä alueellaan, eikä
ministeriöllä ole mahdollisuutta niihin puuttua.
Ystävällisin terveisin
Hannu Peurasaari
ministeri Juuson
erityisavustaja
Ministeri Kaisa Juuso
Ymmärrän
ministerin vaikean tilanteen. Sotesoppa sakeni sen johdosta, että
Keskusta meni vasemmiston aisankannattajaksi Rinteen hallitukseen
kannattajiensa vastustuksesta huolimatta voidakseen toteuttaa
poliittisen vallankaappauksen maakunta-ja soteuudistuksella.
Maakunta-
ja soteuudistus
on
Suomen
julkisen hallinnon sekä sosiaali – ja terveydenhuollon eli
sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka
tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden ja
pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta
uusille hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Samassa
yhteydessä valmistellaan valinnanvapauslaki,
joka antaa asiakkaalle vapauden valita lain piiriin kuuluvissa
palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön
tuottaman palvelun väliltä.
Keskusta
sai haluamansa poliittisen voiton maakunta-ja soteuudistuksessa.
Hyvinvointialueita
on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan
maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki
vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen
järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä
vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.
SUOMEN
hyvinvointialueet ovat kriisissä. Käsissä
on huutava henkilöstöpula. Ja samaan aikaan, kun osaavia hoitajia
ja lääkäreitä olisi saatava nopeasti, yhtä ripeästi
hyvinvointialueiden olisi
toteutettava lähes tähtitieteellisen suuret säästöt.
Miljardisäästöjen
keinoiksi on nyt esitetty muun muassa keskussairaaloiden
palveluiden supistamisia, terveyskeskusten ja muiden
toimipisteiden sulkemisia ja jopa hyvinvointialueiden yhdistämisiä.
Hyvinvointialueilla on
suuri määrä kallispalkkaisia johtajia ja isot
luottamusmiesorganisaatiot. Pomojen palkat kuin pääministerillä ja
kokouspalkkiot tonneja – voisiko hyvinvointialueiden
hallinnosta leikata?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html
Hyvinvointialueet on
purettava ja siirryttävä kuntien muodostamiin palvelualueisiin.
Samalla on harkittava kuntien tehtävien uudelleen organisointia ja
kuntien määrän vähentämistä palvelualueiksi.
Sote-uudistusta on
lähdetty toteuttamaan väärästä päästä. Lähtökohtana olisi
pitänyt olla asiakkaan tarpeet eikä keskussairaalan ja
erikoishoidon tarpeet. Otan esimerkkinä oman kotikaupunkini Kalajoen
tapauksen. Kalajoen terveyskeskus menetti 29 vuodepaikkaa Nivalan
terveyskeskukselle mielestäni laittomin keinoin.
Kaupunginhallitus
20.05.2024 § 141
Valmistelija
kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Toimialuejohtaja Päivi
Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto
Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen".
Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa.
Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy
23.5.2024.
Hyvinvointialuelain
(611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen
lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2
kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee
hyvinvointialueen alueella.
Kalajoen kaupunki pitää
Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä
virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun
perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston
lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos
oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.
Kaupunginjohtaja Puoskari
Jukka
Kaupunginhallitus päättää
jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven
viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki
-vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta
liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus hyväksyi
kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.
Kaupunginhallitus
03.07.2024 § 182
361/06.00.00/2024
Valmistelija
kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Pohteen aluehallitus on
päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen
kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa
toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen
akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.
Asian selvittämiseksi
olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon
perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli
ainakin seuraavia asiakirjoja:
- päätöksen
taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat
perusteluineen
- päätöksen
toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun
ohessa henkilöstömäärävaikutukset)
- päätöstä edeltävä
vaikutusten arviointimateriaali
- henkilöstön
kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt
taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet
- pöytäkirjat niistä
hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu
- perustelut, miksi
Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa
seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli
ilmoitettu toisin
Vastauksena tietopyyntöön
Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia
toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja.
Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen
kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla
oleviin pöytäkirjalinkkeihin.
Pohde on perustellut
Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja
tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei
päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia
taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin
ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston
lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty
laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua
lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa
palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että
toiminnallisesti epäonnistunut.
Kalajoen kaupunginhallitus
pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä
syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten
tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä,
joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä
koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään
hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen
lainmukaisuuden.
Luonnos aluevalituksesta
on esityslistan liitteenä.
Kaupunginjohtaja Puoskari
Jukka
Kaupunginhallitus päättää
jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen
mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä
11.6.2024 § 20/2024.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus hyväksyi
kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.
Tässä on Kalajoen
kaupungin oikaisuvaatimus
Kalajoen kaupungin
oikaisuvaatimus
https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF
Tässä on Pohteen
aluehallituksen päätös
Pohteen aluehallituksen
päätös
https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450
PPHVA/12878/00.02.01.00/2024
10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä
6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön
(30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen
https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450
Päätösehdotus
Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus
hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin
perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys
Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy
toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024
10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024
31
§
Selvittämisvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja
asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi
tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa
perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille
panemansa asian selvittämiseen.
Minun,
Erkki Ahon, oikeustajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta
rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja
Puoskari tiedusteli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen
kaupungille jossa oli esitetty neuvottelupyyntö asiasta ja
neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis
rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei
neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta
sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani
Töllille asiasta.
Kuulemistilaisuudessa kävi
selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla.
Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen.
Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.
45
§
Päätöksen
perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on
ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet
ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä,
jos:
1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää
päätöksen välitöntä antamista;
2)
päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka
kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa
vaalia; (29.6.2021/637)
3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen
ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan
ominaisuuksien arviointiin;
4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei
koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen
muutosta; taikka
5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä
ilmeisen tarpeetonta.
Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa
tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta
vakiintuneeseen käytäntöön.
7
§
Järjestämisvastuu
Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen
tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa
säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien
yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden
toimenpiteiden:
1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;
2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;
3) tuottamistavan valinnasta;
4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;
5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia
järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle.
Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota
yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä
palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien
henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan
erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja
perustellusta syystä.
Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta,
vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle
tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen
hyvinvointialue.
Esteellisyyden
vaikutus
Esteellinen henkilö ei
saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa.
Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä
suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa
tehtävän päätöksen sisältöön.
Esteellisyys koskee
kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon
asti. Esteellinen henkilö ei saa
esitellä tai
valmistella käsiteltävää asiaa
osallistua
päätöksentekoon toimielimen jäsenenä
hoitaa päätöksen
täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.
Myös esimerkiksi
toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on
oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen
henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää
asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla
asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti
vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.
Esteellisyyteen liittyvä
käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten
diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin
henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa
tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.
Kalajoki ei ole saanut
yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.
MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA
TARKOITETAAN?
Yhdenvertaisuudella
tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia
riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai
kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään,
uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan,
terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta
henkilöön liittyvästä syystä.
Oikeudenmukaisessa
yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai
ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä
koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet
kuuluvat kaikille.
Suomen perustuslaissa
yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon
että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.
Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö
tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.
Erkki Ahon historiatietoja
Kalajoelle tärkeä asia –
Kalajoella on aina ollut sairaala
LA 30.03.2024 Kalajoen
sairaalan historiaa nykypäivään asti
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html
TI 02.04.2024 Kalajoella
on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html
MA
15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1
miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-15072024-laakari-untamo-sorasto.html
Odotan, että
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus laittaa mahdollisimman pian
Hyvinvointialue Pohteen Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen
toimenpidekieltoon.
SOTE-uudistus Suomessa on
lähtenyt liikkeelle väärästä päästä. Lähtökohtana olisi
pitänyt olla yksittäisen asiakkaan tarpeet. Olisi pitänyt ottaa
huomioon yhteiskuntamme muutos eli eläkeläisten määrän kasvu.
Palveluiden perusyksikkö tulee olla palvelukoti eli senioritalo.
Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on
senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti
senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin
tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.
Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita
kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu
saman ikäistä väkeä. Senioritalot ovat yksityisten
ihmisten ja yritysten ylläpitämiä palveluyksiköitä. Niiden koko
riippuu asuntojen määrästä. Senioritalossa voi olla myös
hoitohenkilökuntaa tarpeen mukaan.
Seuraava yksikkö on
hoivakoti. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa
ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit
ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo
enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista
läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Hoivakodit olisivat
kuntien ylläpitämiä tai useamman kunnan eli palvelualueen
ylläpitämiä.
Terveyskeskukset ja
vuodeosastot olisivat kuntien tai palvelualueiden ylläpitämiä
palveluita. Yöpäivystykset ja keskussairaaloiden palvelut olisivat
valtion ylläpitämiä palveluita.
Yöpäivystykseen
matka-aika saisi olla korkeintaan n. tunti. Kukin kunta ratkaisee
itse sen millaisia sote-palveluja se pystyy tuottamaan. Jos itse ei
pysty ko. palveluja tuottamaan niin on muodostettava useamman kunnan
palvelualue, joka vastaa näiden palveluiden tuottamisesta.
Hyvinvointialueet
voitaisiin lopettaa, organisaatiot purkaa ja johtajat irtisanoa.
Kansalaisten peruspalvelut tulee parhaiten turvattua kun he itse
saavat päättää niistä.
Sairaat ja vanhukset eivät
tarvitse johtajia ja luottamusmiesorganisaatiota. Johtajat voidaan
irtisanoa ja luottamusmiesorganisaatiot purkaa ja rahat käyttää
palveluiden turvaamiseen.
Suomessa on 309 kuntaa.
Kun kunnista muodostetaan kuntien palvelualueita niin palvelualueiden
määrä tulisi olemaan n. 120-140 palvelualuetta koko Suomessa. Näin
palvelualueille muodostuisi voimavaroja terveyskeskusten ja
hoivakotien ylläpitämiseen palvelualueiden asukkaille.
Palvelualueiden kunnalliset palvelut yhdistettäisiin yhdeksi
kokonaisuudeksi. Palvelualueiden kunnista palveluhenkilöiden määrän
väheneminen tuo säästöjä , mitkä voidaan kohdistaa hoivakotien
ja terveyskeskuksen ylläpitämiseen. Samalla julkiselta sektorilta
vähenee tuhansia työpaikkoja.
Otan esimerkkinä
kuvitellun Kalajoen palvelualeen. Siihen kuuluisivat Kalajoen (
12344) lisäksi Merijärvi ( 1055) , Alavieska (2437) ja Pyhäjoki
(2980). Tällainen palvelualue pystyy turvaamaan terveyskeskuksen
palvelut ja hoivakotipalvelut, kun muut kunnalliset palvelut
yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kalajokinen
liikemies Antti Santaholma lahjoitti omistamansa äitinsä
syntymätalon Rahkolan Kalajoen kunnalle. Taloon perustettiin 1920
Kalajoen kunnalliskoti Mäntyrinne.
Kalajoen kaupunki on toiminut niin, että Mäntyrinne
on nyt Pohteen alainen ikäihmisten ympärivuorokautista asumista
tarjoava palveluasumisyksikkö
Rautiolaiset
halusivat rakentaa Rautioon senioritalon. Hankkeen
takana ovat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni
Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät. Hyvinvointialue
Pohde esti senioritalon rakentamisen Rautioon. Rakentaminen
estettiin Hyvinvointialue Pohteen toimesta.
Miten tulisi toimia?
Rautiolaiset ovat
toimineet esimerkillisesti. He haluavat turvata senioreiden
loppuelämän turvallisesti kotiseudullaan rakentamalla yksityisen
senioripalvelutalon Rautioon. Hyvinvointialueen Pohteen tulisi olla
iloinen ja onnellinen tällaisesta aktiivisuudesta, mutt toisin on.
Hyvinvointialue Pohde estaa Raution senioritalon rakentamisen.
Uskon, että Himangalta ja
Kalajoelta löytyy vastaavaa aktivisuutta rakentaa omat yksityiset
palvelukeskukset. Kun on kolme tällaista yksityistä palvelutaloa
Kalajoella niin se mahdollistaa tehokkaan yhteistyön näiden
palvelukeskusten välillä. Kolmelle palvelukeskukselle tarvitaan
yksi johtaja ja jokaiseen palvelukeskukseen kolme ammattitaitoista
hoitajaa.
Lisäksi
näiden palvelukeskusten yhteyteen voidaan rakentaa senioritaloja.
Senioritalolla tarkoitan asuintaloa,
jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja.
Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai
palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta
palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu
senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu
esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä.
Tällainen kehitys
mahdollistaa monenlaisten yksityisten palvelujen tuottamisen.
Palvelukeskuksien ja senioritalojen asukkaille voidaan tarjota esim.
fysioterapeutin, hierojan, siivouspalveluiden, ruokapalveluiden,
pesupalveluiden, kuntosalipalveluiden, kuljetuspalveluiden,
kauppapalvelujen, parturipalveluiden, jalkahoitopalveluiden jne.
tuottamista. Koko ketju työllistäisi 15 -20 yrittäjää tai
yritystä merkittävällä tavalla. Palvelujen käyttäjät eli
seniorit maksaisivat itse käyttämänsä palvelut. Miksi
Hyvinvointialue Pohde estää normaalin järkevän yhteiskunnallisen
kehitys, mikä säästää valtion varoja ja senioreille elintärkeä.
Vanhusten
hoitoon liittyy keskeisesti myös hoivakodin palvelut. Hoivakodilla
tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa
ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille
ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien
välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi
muistisairauden takia. Mäntyrinne on juuri
tällainen hoivakoti. Päätösvalta Mäntyrinteen asioissa tulee
saada takaisin kalajokisille.
Kalajoen terveyskeskus ja
Himangan terveyskeskus siirrettiin Pohteen alaisuuteen. Nyt lähes
kaikki palvelut on kadonneet. Mielestäni koko Hyvinvointialue Pohde
on lakkautettava ja organisaation on purettava ja johtajat on
irtisanottava. Näin saadaan aikaan tarvittavat säästöt
SOTE-asioissa ja kansalaisille elintärkeät palvelut voidaan
turvata. Miksi maan hallitus ei ole valmis järkeviin säästötoimiin
asioissa?
Kalajoen kaupungilla tulee
olla keskeinen rooli kalajokisten palveluiden turvaajana. Kalajoen ja
Himangan terveyskeskukset ja Mäntyrinteen hoivayksikkö tulee olla
kalajokisten omissa käsissä ja päätösvallassa. Niiden yksiköiden
toiminnan tulee olla sellaista kuin asiakkaan tarpeet vaativat.
Kalajoen alue Kalajoen kaupunki, Alavieskan kunta, Merijärven kunta
ja Pyhäjoen kunta sekä niiden asukkaat ja yritykset pystyvät itse
hoitamaan asiat paremmin kuin Hyvinvointialue Pohde.
Mielestäni ministeri
Kaisa Juuso voisi ottaa yhteyttä Hyvinvointialue Pohteen johtoon
jotta asiat saataisiin oikeille raiteille.
Kalajoki 19.7.2024
Erkki Aho, Kalajoen
kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajana
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
www.erkkiaho.com
