Aamulla
aurinko nousi 04.15 ja laskee 22.44. Päivän pituus 18 tuntia 29
minuuttia. Päivän lämpötila +21 - +26 C. Aamulla selkeää ja
poutaa. Päivällä melko pilvistä ja ajoittaista sadetta.
Iltapäivälla sadetta ja ukkosta. Tuulen suunta etelästä 3-4 m/s.
Kello 15 aikoihin kovimmat ukkoskuurot.
Terveystietoni
Paino 98.0 kg' Veren sokeri 7.2 Veren paine 129/84 ja pulssi 60.
Kalajoella
Hiekkasärkin alueella on noussut esille kaksi kehitettävää
kohdetta. Ensimmäinen on laajan hiekkarannan uinninvalvonta ja
toinen Hiekkasärkkien ja Kalajoen alueen vesien puhtaus.
Ensin
mainittu ongelma on ratkaistavissa siten, että vastuu asiassa
annetaan Etelänkylän jakokunnalle ja rantalueen yrityksille.
Tarvitaan suunnitelma asian korjaamiseksi. Päävastuullinen on
Etelänkylän jakokunta, jonka tulee asiantuntijoiden (viranomaisten)
kanssa laatia suunnitelma ongelman korjaamiseksi. Mielestäni
korjaussuunnitelmaan tulee kuulua alueen opasteiden tekeminen ja
niiden paikoilleen asentamminen. Uinnin valvontaan palkataan riittävä
määrä uinninvalvojia matkailusesongin ajaksi. Matkailusesosonki on
Kalajoella on n. 2 kuukautta. Uinninvalvojien palkan maksaa
Hiekkasärkkien leirintäalueen osalta Etelänkylän jakokunta ja
alueen yrittäjä. Ranta-alueen osalta rannan yrittäjät.
Uinninvalvojien avuksi on hankittava valvontaa helpottavat laitteet
kuten esim. varoitusignaalien lähettämistä varten laite ja
kovaäänislaitteet. Kokemuksesta tiedän, että tämä toimii. Olin
ulkomaisella uimarannalla ja siellä se toimi. On myös tehtävä
pelastussuunnitelma. Uuden venestaman osalta on toteutusta
tarkistettava niin, että se huomio Hiekkasärkkien alueen
pelastustoiminnan tarpeet. Näin yksinkertaisesti ongelmat voidaan
ratkaista, jos tahtoa on.
Kalajoen
Hiekkasärkkien ja ranta-alueen puhtaana pitämisestä vastaavat
Kalajoen kaupunki ja ympäristöviranomaiset sekä Etelänkylän
jakokunta. Suunnitelma on tarkistettava ja pantava toimeen
yhteistyössä Kalajoen kaupungin, Etelänkylän jakokunnan ja
ELY-keskuksen kanssa. Näin yksinkertaista se on. Tarvitaan vain
toimenpiteitä ja varmistetaan, että viranomaiset hoitavat
tehtävänsä lain edellyttämällä tavalla.
Olen
pyytänyt Oulun poliisia ja keskusrikospoliisia tutkimaan
valtiopetoksen ja PR-talojen konkurssivyyden. Olen esittänyt
kiistattomat todistusaineistot Kalajoki 500 taidenäyttelyssä.
Viranomaisten on noudatettava lakia. Ei pidä suojella rikoksia
tekeviä johtavia poliitikkoja. Toimittajien on toimittava
journalististen ohjeiden mukaan ja viranomaisten on noudatettava
lakia. Tässä on todistusaineistot asiaan. Suomi on palautettava
takaisin oikeusvaltioksi. Vaadin valtiolta vahingonkorvauksia
valtavista taloudellista tappioista ja hirvittävistä henkisistä
kärsimyksistä.
SU
27.07. 2025 Koiviston valtiopetos ja sen seuraus PR-talojen
konkurssivyyhti taidenäyttelyssäni Kalajoki 500 vuotta
https://kalajokinen.blogspot.com/2025/07/su-2707-2025-koiviston-valtiopetos-ja.html
Taidenäyttelyyni
on valmistumassa taiteilija Markku Hakolan maalaus Kalajoen kirkosta.
Maalauksen koko on 65x85 cm. Olen tehnyt maalaukseen kuusi
historiataulua. Maalaus ja historiakirjoitukset tulevat esille Tapion
Tuvan SiniSivellin galleriaan elokuun alkupäivinä. Sinne tulee
esille myös taiteilija Markku Hakolan maalaus Ansio-laivasta ja
Kallan kareista. Olen tehnyt maalauksen historiataulut, jotka tulevat
esille maalaukseen yhteyteen. Nämä maalaukset ovat osa Erkki Ahon
Kalajoki 500-taidenäyttelyä.
Taiteilija Tanja Luukkosen maalaus Kalajoen kirkosta
Koska
Kalajoen seurakunta täyttää tänä vuonna 500 vuotta. niin minulla on taidenäyttelyssäni kaksi maalausta Kalajoen kirkosta ja
historiataulut Kalajoen kirkkojen historiasta. Toisen maalauksen on
maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija
Tanja Luukkonen.
Minulla
on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Raution kirkosta. Molemmat
ovat taiteilija Olga Markova-Orellin maalaamia..
Taiteilija Markku Hakolan maalaus Kallan kirkosta
Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus Kallan kirkosta
Minulla
on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Kallan kirkosta. Toisen on
maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija
Olga Markova-Orell.
Minulla
on maalaus Himangan kirkosta, jonka on maalannut taiteilija Tanja
Luukkonen. Toisen maalauksen maalaa taiteilija Markku Hakola.
Kaikkiin
maalauksiin olen kirjoittanut historiataulut.
Tässä
taiteilija Markku Hakolan maalaukseen kirjoittamani historia Kalajoen
kirkosta.
Kalajoen
kirkko ja sen historia
Kalajoen
emäseurakunnan v. 1815 rakennettu Anton v. Arppen suunnittelema
kirkko vihittiin käyttöönsä 1.1.1817. Vuonna 1858 uudistettu
kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa 26.7.1869. Palon
sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan, Kun oli heinänteon aika
ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä saatu ajoissa
eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai hätäkellojen
soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä voitiin siirtää
ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin varjeltua tulelta sen
ansiosta, että muun muassa vähämielinen Elieser Roos uskaltautui
kävelemään kellonluukkujen alla tapulia kiertävällä kaltevalla
reunakkeella ja roiskia vettä kuumentuneeseen seinään. Itse
kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan. Oli ihmisiä, jotka uskoivat,
ettei vedellä saada salaman sytyttämää kirkkoa sammutetuksi.
Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja piimää. Siitä
huolimatta kirkko paloi perustuksiaan myöten.
Vuonna
1815 valmistuneen kellotapulin on rakentanut Heikki Kuorikoski.
Nykyisen kaltaiseksi se on korotettu vuonna 1858.
Väliaikaisen
kirkon rakentaminen pantiin alulle kuntakokouksessa – ei siis
kirkonkokouksessa – 9.8.1869. Kirkko päätettiin tehdä laudoista.
Rakennustoimikuntaan valittiin mies kustakin kylästä. Varat saatiin
lainaamalla rahaa talokas Juho Pahikkalalta. Lautakirkko valmistui jo
lokakuussa ja uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1870.
Keskeytyksiä ei siten tullut. Väliin jumalanpalvelut meno on
pidetty taloissa. Kalajoella käytiin kovaa vääntöä siitä
rakennetaanko puukirkko vai kivikirkko. Kun yksimielisyyteen ei
päästy niin lopulta keisarillinen senaatti ratkaisi kirkon
rakennusmateriaalin tiilen hyväksi. Kalajoen kunnan rooli kirkon
rakentamisessa on ollut keskeinen ja kuntalaisten työpanos on ollut
suuri. Kirkon rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman.
Kirkko on vihitty käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886
päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu professori A. von
Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus Kirkko on kaikkien
kalajokisten yhteinen ponnistus. Kun uusi kirkko lopulta vuonna 1879
otettiin käyttöön, niin heikkokuntoinen, väliaikainen kirkko
hävitettiin. Lautakirkko sijaitsi nykyisten sankarihautojen takana
kirkonmäellä. Kalajoen uusi kirkko vihittiin käyttöön
26.10.1879.
Kalajoen
nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä.
Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä
vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen,
naisen, nuoren, aikuisen. Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi
maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?
Lisäksi
piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat
lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät
näin velkaa heille.
Tiilet
tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä
varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla
mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin
"jäniksenä", eli selässä muurareille.
Se
oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat
nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja
potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun
kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana,
että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja
napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi
tarvittu kaikki energia.
Ja
kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä,
kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei
vältytty.
Kirkko
puhuttelee. Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja
sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein,
miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se
joillekin näytön paikka?
Kirkkoa
katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui
vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille
perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931, ja
yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016.
Kalajoen kirkko
puhuttelee. Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko Jumalaan ja
rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi esi-isämme
jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.
Sirkka-Liisa
Myllymäki
Kirkkoa
rakennettaessa oli Matti Jaakonpoika Naatuksen jaloille pudonnut iso
kiviharkko, mikä oli musertanut hänen jalkansa ja hän oli tullut
raajarikoksi ja kykenemättömäksi työhön. Kihlakunnan oikeus
velvoitti kirkkoyhdyskunnan korvaamaan Naatukselle kivusta ja särystä
sekä esteestä elinkeinon harjoittamiseen vahingon 500 markalla.
Seurakunta päätti valittaa asiasta hovioikeuteen, mikä kumosi
kihlakunnan oikeuden päätöksen. Matti Naatus vetosi senaattiin,
joka yhtyi hovioikeuden päätökseen. Näin Matti Naatus jäi
korvauksia vaille.
Lämmityslaitteita
ei kirkossa ollut. Kalajoen kirkko paloi perustuksiaan myöten
16.2.1930. Siitä jäi vain perustukset ja tiiliseinät, joiden
varaan nykyinen kirkko rakennettiin 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin
toimiessa suunnittelijana. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja
maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä vuonna 1999,
jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin
siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen
toteuttamista.
Kalajoen
seitsemännen kirkon palo
Olimme
Pehko-Eemin kanssa sonnustautuneet kirkkoon oikein kalossit jaloissa.
Siihen aikaan oli muoti, että nuorilla miehillä piti olla kalossit
komeuden vuoksi. Jouduimme lehtereillä lähelle urkuja, kun
halusimme kuunnella, kuinka komeaa oli, kun koneella veisattiin.
Saarnasta emme niinkään välittäneet. Katselimme vain kattoa ja
ihmettelimme, miksi urkujen vierestä välikatosta hilseilee maali
irti niin kuin sataisi lunta hiljalleen. Kivioja saarnasi pöntöstä
niin kuin ennenkin. Mistä hän puhui, sitä emme seuranneet, mutta
sitten havahduimme, kun Kivioja kesken saarnan kuulutti, että
kirkkoväki olisi hvä ja poistuisi kirkosta sievästi, sillä kirkon
tornissa on tuli irti.
Tuli
haudan hiljaisuus, niin kuin kirkkoväki ei olisi heti käsittänyt,
mistä on kysymys. Mutta hetken perästä tuli säpinä alhaalla, kun
kaikki olisivat halunneet ensiksi päästä ulos. Minä ja Eemi emme
hätäilleet, vaan katselimme kuinka lukkari Metsola rupesi
kokoilemaan nuottikirjoja. Vähän ajan kuluttua tuli suntio suuren
avaimen kanssa kovaa vauhtia ja painui urkujen takana olevassa ovesta
torniin johtavia portaita kohti, minä ja Eemin perässä. Me
odotimme portaiden juuressa, kunnes suntio sai lukon auki, Sitten
suntio nosti luukkua vähän raolleen, mutta nosti luukun heti
paikoilleen ja sanoi. ” Ei herrajumala!” Mitä hän näki se jäi
meille arvoitukseksi.
Samantien
hän palasi takaisin sakastiin. Me päätimme, että pelastetaan urut
ja jostain löysimme vanhan ämpärin, johon rupesimme nostamaan
urkupillejä. Pian saimme ämpärin täyteen, eivätkä pillit
näyttäneet vähenevän ollenkaan. Sanoin, että taitaa olla turhaa
näitä nykiä, mennään pelastamaan tauluja ja maalauksia.
Sillä
aikaa kun me touhusimme urkujen kimpussa, kirkkoon oli tullut
pelastus- ja sammutusväkeä, joka hääräsi taulujen
pelastamisessa. Liityimme siihen porukkaan. Joku oli tuonut
lyhykäiset tikapuut, joilla pääsi juuri akkunan laudoille, ja
siitä oli hyvä väännellä lasimaalauksia irti. Rutina kuului,
mutta eivät ne maalaukset särkyneet, kun ne oli koottu pienistä
palasista. Ylimmäiset lasit olivat niin korkealla, ettei tikkailta
ylettynyt irrottamaan, mutta minut komennettiin tikkaitten nokkaan.
Kaksi pitkää miestä otti rikkaat olkapäilleen. Jopa rupes
yltämään. Niin saatiin kaikki lasimaalaukset turvaan.
Sitten
lähdettiin ulos katsomaan mitä siellä oli tehtävä. Sinne oli
tuotu joku kylän paloruisku. Ne olivat hartiavoimin paineltavia
kyläruiskuja. Ja lisäksi Santaholman tarharuisku, joka oli vähän
pienempi. Sakastinpuolipäähän oli tuotu Kalajoen pisimmät
tikkaat, jotka yltivät juuri räystään alle. Minut kehotettiin
viemään letkua katolle. Siinä kysyttiin rohkeutta, kun piti
räystään alta kömpiä katolle, eikä ollut mitään muuta kuin
peilin syrjä, mistä sai vähän kiinni. Päästin suurella vaivalla
katolle ja pukkasin letkun suuttimella ikkunan rikki, josta aloitin
ruiskuttaa vettä välikatolle. Mutta siellä oli niin kova paine jo
kuumuudesta, että kaikki vesi tuli takaisin minun silmille, Sain
katolle kirveen ja köyden. Hakkasin kirveellä reiän kattoon, johon
sidoin köyden, että pääsin vähän turvallisemmin alas. Maassa
huomasin, että toinen kalossini oli jäänyt sinne katolle. Päätin,
että sitä en lähden hakemaan, vaikka en saisi kalosseja koskaan,
enkä niitä ole sen jälkeen saanutkaan.
Kun
sammutustyöstä oli jo luovuttu, päätin luoda viime silmäyksen
kirkon sisälle. Sitä näkyä ei voi heti unohtaa, Kiipesin portaita
ylös, mutta tien oli tukkinut suuri arkistokaappi, jota oli yritetty
saada ulos. Se oli liian suuri, eikä se mahtunutkaan portaista.
Kiipesin kaapin ylitse lehterin ovelle, jossa seisoin jonkin aikaa ja
katselin, kuinka kaikki penkit oliva yhtenä tulimerenä. Tuli
väkisinkin mieleen, että tuollaistako helvetissä on! Lapsesta asti
oli päntätty päähän että helvetissä on kaikki kuin tulisessä
pätsissä.
Pauli
Manninen kirjoitus Kalajoki-lehdessä 1979
Nykyinen
Kalajoen kirkko on rakennettu palaneen kirkon tiiliseinien varaan ja
on W.G. Palmiqvistin suunnittelema.
Seurakunnan
vanhin esine on hopeinen ehtoolliskalkki 1500-luvun alussa. Ei
tiedetä, kuinka se on Kalajoelle joutunut, mutta luultavasti sitä
on käytetty Kalajoen ensimmäisen kirkon katolisissa
jumalanpalveluksissa. Vanha malja on niin arvokas, ettei se enää
ole käytössä. Ehtoolliskalkin kyljessä lukee teksti: ”Kalajoki
moder kyrka tilhoörg. Tehkät se minun muistokseni”.
Muitakin
melko vanhoja aarteita on säilynyt nykypäivään. Iso
ehtoolliskalkki vuodelta 1801 on ollut käytössä siihen saaka kun
siirryttiin pikkupikareihin. Vielä samantyyppinen hopeakannu on
kaiverrusten mukaan vuodelta 1807
Seurakunnan
hallussa on myös vanha miekka, jonka arvellaan olevan Suomen sodan
ajalta eli vuodelta 1808. Miekka on löydetty kalajokisesta pellosta,
alunperin niitä oli kaksi, mutta toinen varastettiin 1970-luvulla,
kun kirkkoon murtauduttiin. Siksi iäkkäämpiä aarteita säilytetään
nykyään tarkemmin. Miekassa näkyy edelleen kahvan koristeet ja
veriuurnat. Myös koristetupsu on säilynyt.
1800-luvulta
on peräisin myös kovasti käytetyn näköinen
matkaehtoollisvälineitä varten valmistettu laukku. Nahasta, puusta
ja punaisesta sametista tehdyssä laukussa on paikka
ehtoollismaljalle, pienelle viinipullolle ja leipälautaselle.
Etenkin ennen kuljetettiin paljon antamassa sairaan ehtoollista.
Monta
saarnaa ja virttä on ehtinyt kuulla kirkon alttarilla oleva
krusifiksi. Parinkymmenen sentin korkuinen puusta veistetty ja
kullastti krusifiksi on 1700-luvulta. Messukasukoita on kaksi ja ne
ovat vuodelta 1841, Tuolloin kasukat olivat paljon loisteliaampia, ja
näissäkin on käytetty materiaalina samettia ja koristeena
kultausompeleita.
1800-luvulta
on myös keskikäytävän kynttiläkruunu. Ne on valanut 1820
sieviläinen Topias Erkinpoika Koski. Alttarin ja saarnastuolin
kyntteliköt on valanut Helanderin valimo 1800-luvun puolivälin
tienoilla.
Kirkon
kyljessä seisova tapuli on rakennettu 1815 eli yhtä aikaa Kalajoen
kuudennen kirkon kanssa. Tuntematon reisjärvinen mies on tehnyt
vaivaisukon, mikä on myös vuodelta 1815. Kirkonkelloja on soitettu
1800-luvun alusta tapulista.
Kirkon
saarnastuoli on urheasti säilynyt 1800-luvulta ja pelastunut
kahdesta tulipalosta, sekä 1869 ja 1930 roihunneesta kirkkopalosta.
Alkuperäisessä asussaan saarnastuoli ei kuitenkaan ole, vaan sitä
on entisöity ja sen kuvatkin ovat muuttuneet vuosien varrella. Papin
pään päällä liittyvä hopeinen kyyhkynen on myös pelastettu
aikanaan liekeiltä.
Alttaritaulu
Kristuksen ylösnousemuksesta on Aadolf von Beckerin vuonna 1887
maalaama, ja reunoilla olevat Tuhlaajapojan paluu ja Hyvä paimen
ovat vuodelta 1910 T.G.Tuhkasen käsialaa. Nekin saatiin pelastettua
tulitalopalosta.
Uusinta
historiaa
Kirkkohallitus
on myöntänyt yli miljoona euroa Kalajoen kirkon korjaamiseen.
Peruskorjauksen toinen vaihe alkoi maaliskuussa 2019 ja työt
jatkuvat marraskuun loppuun. Kirkko on tämän ajan pois käytöstä.
Kirkon
remontissa ulkokate vaihdetaan kuparipeltikatteeseen ja kirkkoon
asennetaan uusi sprinklerijärjestelmä. Lisäksi vahvistetaan
eristeitä, kunnostetaan ikkunat ja lasimaalaukset sekä vaihdetaan
ulkoseinän 4000-5000 tiiltä. Ensi vuonna Kalajoen kirkon
tuulieteisiin tulee lämmitys, viemäriputket uusitaan ja kirkon
ympärille tehdään salaojitus.
Kalajoen
kirkon peruskorjaus valmistuu marraskuussa 2020. Peruskorjaus maksaa
4,8 miljoonaa euroa, siihen on saatu avustusta kirkkohallitukselta
1,8 miljoonaa euroa.
Viiden
vuoden aikana Kalajoen kirkossa on tehty mittava peruskorjaus, joka
valmistuu jouluksi 2020.
Kirkon
katto on muun muassa uusittu, seinätiiliä on vaihdettu ja kirkkoon
on asennettu koneellinen ilmanvaihto.
Kalajoen
kirkon remontti maksaa lähes 5 miljoonaa euroa. Avustusta siihen on
saatu 1,8 miljoonaa euroa.
Uusittuun
kirkkoon ei ole pääsyä, vaikka kirkko otetaan käyttöön
neljäntenä adventtina. Silloin kirkossa järjestetään
sanajumalanpalvelus, joka lähetetään seurakuntalaisille radion ja
nettiradion välityksellä.
Kirkkoherra
Kari
Laurit
oteaa, että kirkkoon astuva huomaa heti, kuinka tuulieteiset on
remontoitu siisteiksi. Uutta on kirkon perälle tuleva monitoimitila,
jossa vaikkapa pienryhmät voivat kokoontua.