PE 01.08.2025 Viranomaisuusvastuu asiassa on selkeä - hoida asia kuntoon!

Aurinko nousi aamulla kello 04.29 ja laskee 22.30. Päivän pituus 18 tuntia 02 minuuttia. Päivän lämpötila +22C - +28C. Puolipilvistä ja poutaa. Tuuli idän ja kaakon väliltä 3-4m/s.

Terveystietoni: Paino 97.5 kg, Veren sokeri 6.9, Verenpaine 126/76 ja pulssi 59.

Arvoisa ministeri Sakari Puisto

ministeri Sakari Puisto

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueen ranta on yleinen uimaranta. Aikanaan , siis vuonna 1973, kun olin leintäalueen päävalvoja, niin päiväkävijöiltä perittiin 1 markan käyntimaksu. Muistini mukaan palkkasin Juha Himangan päiväkävijämaksujen kerääjäksi. Palvelun tarjoaja vastaa palvelun turvallisuudesta. Siksi palkkasin leirintäalueelle kaksi uimavalvojaa. Toinen oli Pirkko Änkilä ja toisen nimeä on muista. Hän oli poika.

Nykyisin Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue on Etelänkylän jakokunnan omistuksessa ja leirintäalue tuottaa uimarantapalveluja. Uimarantapalvelujen tuottaja eli Etelänkylän jakokunta on vastuussa tuottamiensa palvelujen turvallisuudesta. Asiassa valvonta kuuluu kunnan terveysviranomaisille, joita valvoo Oulun ELY-keskus. Nyt on syytä epäillä, että molemmat viranomaiset ovat laiminlyöneet virkavelvollisuutensa.

Merisärkän, Lokkilinnan ja Rantakallan edustalla olevat alueet eivät ole yleisiä uimarantoja eikä kyseiset yritykset tarjoa uimarantapalveluja. Uimarannat tällä alueella ovat ei kenenkään maata. Merenpohja ei kuuluu kenenkään yrityksen vastuualueeseen. Uimarantojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle – siis Kalajoen kaupungille, jota valvoo ELY-keskus.

Uimarantojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka valvoo uimaveden laatua. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) vastaa uimarantojen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Terveydensuojeluviranomainen valvoo uimaveden laatua uimarantojen ja uimahallien osalta. Tämä sisältää veden laadun säännöllisen seurannan ja näytteenoton uimakauden aikana. Uimaveden laatua koskevat säännöt ja ohjeet löytyvät lainsäädännöstä, ja niiden noudattamista valvotaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) puolestaan vastaa uimarantojen yleisestä turvallisuudesta ja mahdollisten turvallisuuspuutteiden korjaamisesta.Tämä voi koskea esimerkiksi pelastusvälineiden asianmukaista sijoittelua ja kuntoa, opasteita, jätehuoltoa ja muita turvallisuuteen liittyviä asioita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uimarantojen valvonta on jaettu kahteen osaan: vedenlaadun valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, ja yleisen turvallisuuden valvonta kuuluu Tukesille.

Tämä on Tukes

https://tukes.fi/tietoa-tukesista/tama-on-tukes

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on turvallisuusviranomainen, jonka tavoite on kaikille turvallinen Suomi. Meillä on töissä eri alojen asiantuntijoita, kuten biologeja, juristeja, kemistejä, insinöörejä sekä hallinnon ja viestinnän ammattilaisia. Valvontamme ulottuu kylpyvaahdosta teollisuuslaitoksiin.

Suojelemme ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä. Valvomme, että tuotteet, palvelut ja tuotantojärjestelmät täyttävät niiden lakisääteiset vaatimukset. Toimeenpanemme valvomiimme toimialoihin liittyvää lainsäädäntöä. Kehitämme sääntelyä, viranomaisyhteistyötä ja toimintamalleja sekä toteutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Tukes toimii usean ministeriön ohjauksessa. Hallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Omilla toimialoillaan virastoa ohjaavat yhteistoiminnassa TEM, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ty%C3%B6-_ja_elinkeinoministeri%C3%B6

Oulun ELY keskus lähetti minulle selvityspyyntöön seuraavan vastauksen:

Hei,

Kiitos viestistäsi.

Lähetit meille ELY-keskukseen ilmoituksen/selvityspyynnön Kalajoen hiekkasärkkien valvonnasta. Joudun toteamaan, että meidän toimivaltaan eivät kuulu uimarannat ja niiden turvallisuusasiat ja valvonta

yt, Antti

Antti Petänen

Yksikön päällikkö

Ympäristö ja luonnonvarat, ympäristönsuojeluyksikkö

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Veteraanikatu 1, 90100 OULU
PL 86, 90101 OULU
Puh. 0295 038 331 tai 050 314 3758
antti.petanen@ely-keskus.fi
www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa

Pyydän työ- ja elinkeinoministeriöä selvittämään asian. Kenelle kuuluu vastuu.

Sakari Puisto on syntynyt vuonna 1976 Tampereella. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori fysiikan alalta (Cambridgen yliopisto, 2004). Puisto on toisen kauden kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä vuonna 2019.

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

antti.petanen@ely-keskus.fi

sakari.puisto@gov.fi

maija.terava@gov.fi

marjo.lindgren@gov.fi

PS. Asia liittyy Hiekkasärkkien hukkumisonnettomuuteen. Kalajoen kaupunki tarvitsee viranomaisohjausta asiassa. Tiedoksi Kalajoenseutu

TO 31.07.2025 Miksi somalinuoria ei haudata Kalajoelle?

 

Kuva Riikka Tauriainen Iltalehti

Aamulla aurinko nousi kello 04.25 ja laskee 22.34. Päivän pituus on 18 tuntia 09 minuuttia. Päivän lämpötila on +22C - + 30 C. Selkeää ja poutaa. Tuuli idästä 2m/s. Illalla ajoittaista sadetta. Kalajoelle sääennusteen tekeminen on erittäin vaikeaa, koska säätutkien leikkauspiste on niin korkealla. Kahtena päivän olen luottanut sääennustuksiin. Toissapäivänä kastui läpimäräksi, koska luotin sääennustuksiin. Eilen ehdin juuri kotiin ennen sateen alkua. Kun laiton pyörää pyörätelineeseen lenkin jälkeen, niin alkoi satamaan taivaan täydeltä, vaikka sääennusteen mukaan piti olla poutaa.

Terveystietoni Paino 97.0 kg. Veren sokeri 7.8. Verenpaine 124/80 ja pulssi 62.

Somalinuoret ovat osa Kalajoen 500-vuotista historiaa. Siksi toivon, että somalinuoret haudataan Kalajoelle eikä Ouluun. Kirjoitan kokonaisuudesta historiikin, jonka julkaisen myöhemmin, koska totuuden kertominen nyt on vaarallista yleisen ilmapiirin vuoksi. Olen kirjoittanut Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Somalinuorten hukkuminen Kalajoella on viimeisin osa tätä historiaa. Miksi alaikäiset somalipojat hukkuivat Kalajoella? Historioitsijana tarkastelen asiaa maahanmuuttoasiana ja Suomen viranomaisten toimintana. Tarkastelen asiaa myös juridiselta kannalta. Miten Kalajoella reagoitiin ja toimittiin. Ketkä osallistuivat kirkon ja surffarin tilaisuksiin ja mikä oli heidän motiivinsa? Miksi tilaisuudet järjestettiin ja mikä oli seurakunnan rooli ja motiivi? Miten toimittajat toimivat hukkumisasian tiedottamisessa ja haastateltavien metsästämisessä? Millaisia uutisia toimittajat tekivät asiasta saadakseen asialle suurta julkisuutta. Millaisia lausuntoja Etelänkylän jakokunta ja Kalajoen kaupunki antoivat asiassa. Mikä on totuus merivirroista ja miten niihin on reagoitu? Miten vastuuta asioissa on väistelty? Miten somalijärjestö reagoi asioihin? Miten poliisi ja pelastusviranomaiset toimivat asiassa?  Miten some reagoi asioihin. Onko Suomessa rasismia? Kuka on Oulun imaami? Historioitsijan kannalta asia on mielenkiintoinen. Miten Suomen johtavat poliitikot reagoivat asiaan? Jos kerron, että maalautan aiheesta maalauksen Kalajoki 500-taidenäyttelyyni, niin saan varmasti paljon vihamielistä ajattelua. Historia on historiaa ja totuus ei miellytä kaikkia.

Imaami: Kalajoen pojat olivat tulleet Suomeen ilman vanhempiaan

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011394703.html

Mannanin mukaan pojat olivat tulleet Somaliasta Suomeen ilman vanhempiaan. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset olivat järjestäneet heidän asumisensa.

Ylen mukaan nuoret olivat saapuneet rannalle Kokkolassa sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta. Vastaanottokeskuksen ryhmäkotiin on sijoitettu Suomeen yksin saapuvia alaikäisiä.

Mannan ihmettelee, miten pojat olivat päässeet uimaan ilman valvontaa. Hän pitää tätä vastuuttomana. Hän ei ymmärrä, miten heidän valvojansa Kokkolassa on päästänyt pojat lähtemään keskenään.

Kalajoen 500 vuotiseen historiaan liittyy myös virolaisten sotilaiden hukkuminen. Virolaiset sotilaat on haudattu Kalajeon hautausmaahan.

Kalajoki 500 historia - Kolme virolaista merimiestä hukkui Kalajoen edustalla syksyllä 1943

Syyskuussa 1943 majakkalaiva Nahkiainen oli tavanmukaisella sijoituspaikallaan Nahkiaisten matalikolla. Sodasta huolimatta Pohjanlahdella majakkalaivat olivat ulkona, niin myös Raahen edustalla. Saksalaisten huoltokuljetukset Lappiin oli turvattava ja vaarallinen Naksilaisten matala täytyi merkitä majakkalaivalla.

Maanantaina 27.9.1943 aamuyöllä saapui majakkalaivan sivuun pieni soutuvene, jossa oli neljä miestä. Vene sidottiin laivan perään miehet nousivat alukselle. He kertoivat olevansa virolaisia merimiehiä, jotka olivat yöllä karanneet Raahen satamasta olevasta saksalaisesta höyrylaiva Karoliinasta.

Nouseva myrsky sai heidät hakemaan turvaa majakkalaivasta. Miesten tarkoitus oli yrittää veneellä Pohjanlahden yli Ruotsiin. Kohta huomattiin virolaisten kiinnitysköyden katkenneen ja veneen ajelehtivan tuulen mukana. Miehet pyysivät majakkalaivan soutuvenettä lainaksi, jotta he voisivat hakea karanneen veneen, kun moottorivene oli Raahessa muonanhakumatkalla. Virolaisten muona ja kaikki varusteet olivat karanneessa veneessä.

Kolme virolaista lähti hakemaan karannutta venettä, mutta neljäs jäi majakkalaivalla takuuksi siitä, että majakkalaivan vene palautetaan. Pohjoistuuli ei vielä tuolloin ollut kovin voimakas ja virolaiset saivat karanneen veneen kiinni ja alkoivat hinata sitä perässään kohti majakkalaivaa takaisin.

Nahkiaisen miehistö ja alukselle jätetty virolainen saattoivat vain avuttomina katsoa voimistuvassa myrskyssä etelään katovia veneitä.

Hukkuneet löytyivät Vihasniemestä ja Keihäslahden suulta

Kalajoen Vihasniemestä löydettiin 30.9.1943 hukkunut mies ja tutkimuksissa todettiin hänen olevan yksi virolainen 28-vuotias Gunnar Holm. Samasta paikasta löytyi seuraavana päivänä hukkunut. Hän oli 26-vuotias Woldemar Seinberg. Miehet haudattiin jo sunnuntaina 3.10. klo 16.30 vanhan hautausmaan eteläpäähän. Saattoväen joukossa oli höyrylaiva Karoliinan kapteeni ja kaksi matruusia. Hautauksen toimitti kirkkoherra V.H.Kivioja viron kielellä. Kolmas hukkunut löytyi 8.10.1943 Keihäsojan suulta, Mies oli 25-vuotias Karl Markus Kabala ja hänet haudattiin kohtalotovereidensa viereen 10.10.1943.

Vajaan kahden kuukauden kuluttua tuona synkkänä syksynä tapahtui vielä julmempi onnettomuus kun Oulusta Kalajoelle matkalla ollut höyryhinaaja Oulu 2 katosi. Kateisiin jäi hinaajan koko 9 hengen miehistö.

KE 30.07.2025 Haluan että Kalajoen rannat ja vedet ovat entistä puhtaampia

 

Aamulla aurinko nousi kello 04.21 ja laskee 22.37. Päivän pituus on 18 tuntia 16 minuuttia. Päivän lämpötila on +22C-+26 C. Päivä on melko pilivnen ja iltapäivällä sataa ja illalla ukkostaa. Tuulen suunta on etelän ja luoteen väliltä 3-4m/s.

Terveystietoni Paino 97.8 kg Veren sokeri 7.9 Verenpaine 128/82 ja pulssi 60. Tukala ilma tuntuu vanhalle ihmiselle siten, että en ole jaksanut jumpata suunnitelmani mukaisesti.

"Rannan pituudelta p*skaa": Kalajoen hiekat pursuavat haisevaa liejua ja paperia – Asko kuvasi näyn

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rannan-pituudelta-p-skaa-kalajoen-hiekat-pursuavat-haisevaa-liejua-ja-paperia-asko-kuvasi-nayn/9192798

Olen pyrkinyt selvittämään Leton ”mönjän” sisältöä ja alkuperää. Perehdyn asiaan tarkemmin ja entisenä Kalajoen kaupungin ympäristölautakunnan puheenjohtajana olen kiinnostunut asiasta ja tulen esittämään kysymyksiä Kalajoen kaupungin ympäristösihteerille ja Kalajoen kuntatekniikan päällikölle vastattavaksi. Heidän on vastattava minulle esittämiini kyysmyksiini ja uskon, että asioiden selvittäminen yhteistyössä asiallisesti tuottaa parhaimman lopputuloksen. Haluan keskustella asioista asiantuntijoiden kanssa. Haluan lisätietoja asioista myös Vesikolmion henkilöiltä.

Kalajoella hukkuneet kolme nuorta asuivat Kokkolassa vastaanotto­kodissa

https://yle.fi/a/74-20174848

En ryhdy analysoimaan uutista tarkemmin, sillä hukkumistapaukset ovat järkyttäneet kalajokisia ja suomalaisia erittäin paljon. Kalajoella ei ole ajateltu eikä toimittu rasistisesti. On toimittu esimerkillisellä tavalla ilman rasismin häivääkään.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että valvovat viranomaiset ovat viitanneet kintaalla ympäristöjätteen selvittämisasiassa. Näyttää siltä Ely-keskuksen viranomaisia asia ei kiinnosta ja Kalajoen kapunkgin viranomaiset kiertävät asiaa kuin kissa kuumaa puuroa. He ajattelevat, että helpommalla pääsee kun ei tee mitään asian suhteen oma-aloitteisesti. ELY-keskus ei ainakaan tee mitään oma-aloitteisesti asiassa.

Asia sai kuitenkin suurta julkisuutta, mutta totuus asiassa jäi selvittämättä. Olen pyrkinyt hankkimaan taustatietoja eri lähteistä jätevesien tilasta ja puhdistamisesta Kalajoella. Olen kiinnostunut jätevesien laskemisesta ja puhdistamisesta Keihäsojaan. Puhdistetaanko kaikki jätevedet vai lasketaanko ne puhdistamatomina suoraan Keihäsojaan?

Olen kiinnostunut Vihaslahden rehevöitymisestä. Osa Vihaslahtea on Natura-aluetta. Mistä johtuu Vihaslahden rehevöityminen? Uhkaako rehevöityminen Natura-alueiden uhanalaisia kasveja ja lintuja? Kenella on valvontavastuu asiassa?

Paljonko virtaa pudistamonta jätevettä ohi mereen Kalajoella ohi viemäriverkoston? Lasketaanko mereen liian typpipitoista jätettä? Veden typpipitoisuus rehevöittää vesistöjä. Mikä on ison Kalajoen jätevesipuhdistamon mereen laskettavan jäteveden typpipitoisuus? Koska en ole asiantuntija niin joudun etsimään tietoja ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa. Haluan, että Kalajoen vedet ja rannat ovat entistä puhtaampia.

Tutustu rannan turvallisuusohjeisiin!

https://www.kalajoki.fi/fi/ajankohtaista/tutustu-rannan-turvallisuusohjeisiin

Hotelli Rantakallan ja Lokkilinnan välisellä alueella sijaitseva, pitkälle mereen ulottuva hiekkasäikkä ja sen ympäristö on erityisen suosittu paikka käydä kahlaamassa, uimassa, kävelemässä ja ihailemassa merta. Huomioithan kuitenkin, että meri voi olla arvaamaton eri sääolosuhteissa. Otathan huomioon liikkuessasi vedessä tai veden läheisyydessä nopeastikin muuttuvat tuuli- ja sääolosuhteet, aallokon, syvänteet ja virtaukset sekä oman ja läheistesi uimataidon tunnistamisen. Varsinkin pitkän hiekkasäikän ympäristössä vesi syvenee paikoin yllättäen ja meressä voi olla voimakkaitakin virtauksia. Virtauksista varoitetaan kyltein rannalla lankkupolkujen päässä Lokkilinnan ja Rantakallan kohdalla.

Hiekkasärkillä ei ole virallista uinninvalvontaa. Onnettomuuden tai veden varaan joutumisen sattuessa ole yhteydessä yleiseen hätänumeroon 112. Lisäksi ota yhteyttä Kalajoki Campingin rannassa sijaitsevaan Surf Centeriin (044 546 0090), jolla on valmius päästä nopeasti veteen pelastustehtäviin pelastus-SUP-laudoilla.

Kalajoen Keskuspuhdistamo ja Ylivieska-Kalajoki siirtoviemäri ovat valmistuneet

https://www.vesikolmio.fi/kalajokilaakson-keskuspuhdistamo-ja-siirtoviemarihankkeet-etenevat-2/

Vesikolmio Oy hankki vuonna 2008 omistukseensa Kalajokilaakson jätevedenpuhdistamot. Yhtiö keskittää Jokilaakson jätevesien puhdistuksen Kalajoelle. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kalajoen Keskuspuhdistamolta suoraan mereen Kalajokisuun pohjoispuolella. Jätevesien purku tehdään putkella noin 1,5 km etäisyydelle rannasta noin 5 m vesisyvyyteen.

Keskitetyn jätevesipuhdistuksen tarkoituksena on Kalajoen veden laadun parantaminen. Haapajärveltä Nivalaan ja Ylivieskasta Kalajoelle valmistuneisiin siirtoviemäreihin voidaan taajamien jätevesien lisäksi ottaa myös jokivarren haja-asutuksen jätevesiä. Puhdistamoiden yhteyteen on rakennettu suljettuja jätevesien tasausaltaita. Ne tasaavat vuorokauden sisäisiä jätevesimäärien vaihteluja ja voivat häiriön sattuessa toimia myös vara-altaina.

Nykyiset puhdistamot on rakennettu 1970-luvulla. Kun puhdistamoiden laitteistot ovat noin 40 vuotta vanhoja, niiden perusteellisen uusimisen tarve oli ajankohtaista. Sekä rakentamisen että käytön kannalta yksi yhteinen puhdistamo on edullisempi, kuin useat pienet etäällä toisistaan olevat puhdistamot. Jätevesien puhdistusvaatimukset ovat vuosikymmenten kuluessa kiristyneet ja tullevat tulevaisuudessa myös kiristymään. Vuoden 2018 lopulla valmistuneella nykyaikaisella Kalajoen Keskuspuhdistamolla on helpompi saavuttaa nämä kiristyvät puhdistusvaatimukset.

Tähän mennessä on rakennettu siirtoviemäri Sievistä Ylivieskaan, Alavieskasta Kalajoelle, Haapajärveltä Nivalaan ja Ylivieskasta Kalajoelle. Siirtoviemärin kokonaispituus on 170 km. Vuonna 2015 valmistui mereen johtava purkuputki. Tasausaltaita on tällä hetkellä Sievissä, Alavieskassa ja Haapajärvellä. Ylivieskan puhdistamo muutetaan tasausaltaaksi vuoden 2019 aikana. Siirtoviemärin 2-vaiheen rakentaminen Nivalasta Ylivieskaan on suunniteltu valmistuvan vuonna 2022.

Kalajoen Keskuspuhdistamo on rakennettu Kalajoelle 8-tien varteen. Puhdistamo on nykyaikainen biologis-kemiallinen laitos. Vesikolmio Oy:llä on ympäristölupa Keskuspuhdistamon ja sen yhteydessä olevan kompostikentän käyttöön sekä puhdistettujen jätevesien purkamiseen Perämereen. Keskuspuhdistamon koekäyttö aloitettiin heinäkuussa ja laitos vastaanotettiin käyttöön lokakuussa 2018. Ensimmäisessä vaiheessa siinä käsitellään Kalajoen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan ja Sievin kuntien jätevedet, keskimäärin 6 600 m3/d. Toisessa vaiheessa 2020-luvulla puhdistamolle johdetaan myös Haapajärven ja Nivalan kaupunkien jätevedet.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Risto Bergbacka, Vesikolmio Oy, puh. 044 0890 777

Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu

https://www.meidankalajoki.fi/jatevedenpuhdistamoiden-tarkkailu

Jätevedenpuhdistamot toteuttavat jatkuvaa käyttötarkkailua, jossa puhdistamonhoitaja seuraa päivittäin jäteveden puhdistusprosessia mukaan lukien jätevesivirtaamia, vedenlaatua, puhdistustehoa ja käytettyjen kemikaalien määriä. Lisäksi toteutetaan päästötarkkailua, jossa ulkopuolisen konsultin toimesta tarkkaillaan vesistöön johdettavan veden kuormittavuutta ja ympäristölupaehtojen täyttymistä.

Vesikolmio Oy vastaa Kalajoen vesistöalueella Kalajoen, Raution, Ylivieskan, Sipilän, Raudaskylän ja Nivalan jätevedenpuhdistamoista. Sievin jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin puhdistettavaksi Ylivieskan jätevedenpuhdistamolle, Alavieskan jätevedet Kalajoen puhdistamolle ja Haapajärven jätevedet puolestaan Nivalan puhdistamolle. Sievin, Alavieskan ja Haapajärven vanhoista puhdistamoista on tehty tasausaltaita, jotka taasavat vuorokaudenaikaista jätevesimäärän vaihtelua ja toimivat myös vara-altaina mahdollisissa häiriötilanteissa ja tulva-aikana. Reisjärvellä toimii oma jätevedenpuhdistamo, ja Reisjärven kristillisellä opistolla sekä Metsähallituksen Maasydänjärven kiinteistöllä vielä omat puhdistamot.

Tulevaisuudessa Kalajokilaakson jätevesien puhdistusta keskitetään, kun Kalajoelle suunniteltu uusi keskusjätevedenpuhdistamo valmistuu. Sen jälkeen vanhat Vesikolmion omistamat puhdistamot poistuvat käytöstä ja viimeisessä vaiheessa kaikki jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin keskusjätevedenpuhdistamolle Kalajoelle. Uuden laitoksen katsotaan parantavan jäteveden puhdistustulosta. Lisäksi siirtoviemärin rakentaminen tarjoaa useille haja-asutusalueiden talouksille mahdollisuuden liittyä viemäriverkkoon.

Jätevettä käsiteltiin pelkästään Vesikolmio Oy:n puhdistamoilla 2,7 miljoonaa m3 vuonna 2014. Tästä määrästä 1,7 miljoonaa m3 oli varsinaista laskutettua jätevettä, loput viemäriverkostoon ulkopuolelta joutunutta vuotovettä. Vuotovesien vähentämisen tarve onkin alueella suuri.

Kalajoen ja Ylivieskan jätevedenpuhdistamon jäteveden typpipitoisuutta ei voida suoraan sanoa ilman tarkkoja mittaustuloksia. Pitoisuus vaihtelee muun muassa puhdistamon kuormituksen, käytettyjen puhdistusmenetelmien ja muiden tekijöiden mukaan. Yleisesti ottaen jäteveden typpipitoisuus on kuitenkin suuri ongelma vesistöjen kannalta, sillä liiallinen typpi aiheuttaa rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistamoissa pyritään vähentämään typpipitoisuutta erilaisilla puhdistusmenetelmillä. Tyypillisesti puhdistusprosessi sisältää mekaanisen, kemiallisen ja biologisen vaiheen, joissa pyritään poistamaan kiintoaineita, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä.

Typpipitoisuuden mittaamiseen käytetään yleensä kokonaistypen (TN) ja ammoniumtypen (NH4-N) pitoisuuksien määrittämistä. Lisäksi voidaan mitata myös orgaanisen typen (TON) pitoisuutta.

Kalajoen ja Ylivieskan jätevedenpuhdistamon typpipitoisuudesta saat tarkempaa tietoa ottamalla yhteyttä kyseisen alueen vesihuoltolaitokseen tai jätevedenpuhdistamon ylläpitäjään, Keski-Pohjanmaan Vesi ja Energia Oy.

He voivat antaa sinulle ajankohtaiset tiedot puhdistamon toiminnasta ja typpipitoisuuksista.

Tärkeitä huomioita jäteveden typpipitoisuudesta:

• Rehevöityminen:

  Liiallinen typpi jätevedessä voi aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä, mikä heikentää veden laatua ja haittaa vesieliöstöä.

• Puhdistusmenetelmät:

  Jätevedenpuhdistamoissa käytetään erilaisia menetelmiä typpipitoisuuden vähentämiseksi.

• Mittaukset:

  Typpipitoisuutta mitataan kokonaistypen, ammoniumtypen ja orgaanisen typen pitoisuuksina.

• Lisätietoa:

  Tarkempia tietoja Kalajoen ja Ylivieskan jätevedenpuhdistamon typpipitoisuuksista saa suoraan vesihuoltolaitokselta tai puhdistamon ylläpitäjältä, Keski-Pohjanmaan Vesi ja Energia Oy.

Vesi- ja viemäriverkosto

https://www.kalajoki.fi/fi/asuminen-ja-ymparisto/vesi-ja-viemarilaitos

Kalajoen siirtoviemärijärjestelmä viittaa Kalajoen kaupungin vesihuoltolaitoksen ylläpitämään jäteveden viemäriverkostoon. Tämä verkosto kuljettaa jätevedet kiinteistöiltä jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kalajoella vesi- ja viemäriverkosto toimivat erillisinä laitoksina, ja viemäriverkoston omistaa Kalajoen kaupunki, kun taas veden jakelijana toimii pääosin Osuuskunta Valkeavesi.

Kalajoen kaupungin viemärilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että jätevedet johdetaan asianmukaisesti ja turvallisesti puhdistettaviksi. Tämä on tärkeää sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta. Kalajoen viemäriverkosto kattaa suuren osan kaupungin alueesta, ja se on suunniteltu vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kalajoen kaupungin viemäriverkostoon liittyminen on pakollista kaikille kiinteistöille, jotka sijaitsevat verkoston toiminta-alueella. Tämä varmistaa, että jätevedet käsitellään asianmukaisesti ja että ympäristö pysyy puhtaana.

Lisätietoja Kalajoen viemäriverkostosta ja jäteveden käsittelystä saa Kalajoen kaupungin vesihuoltolaitokselta.

Avainsanat: Kalajoki, siirtoviemäri, jäteveden viemäröinti, vesihuoltolaitos, jätevedenpuhdistamo.

Pintavesien tila

https://www.etpo.fi/fi/oulujoki-osa2/2-vesistoet-kalajoelta-temmesjoelle/21-pintavesien-tila/

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/147566/Raportteja_4_2017.pdf;jsessionid=297A8E554C087BCDC9CA6AE4488B3AC5?sequence=1

Natura 2000 -verkosto turvaa moni­muotoisuutta

https://ym.fi/natura-2000-verkosto

Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet

https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/10/b272.pdf

TI 29.07.2025 Uimavalvonta ja vesien puhtaana pito ovat tahdon asia

Kuva uinninvalvonnasta vuodelta 1973 kun olin Hiekkasärkkien leirintäalueen päävalvojana. Uinninvalvoja Pirkko Änkilä valvontatornissaan.

Aurinko nousi aamulla 04.18 ja aurinko laskee kello 22.40. Päivän pituus on 18 tuntia 22 minuuttia. Päivän lämpötila on +21C - + 25C. Melko pilvistä ja poutaa. Tuuli kaakosta 3 m/s.

Terveystietojani Paino 98.0 kg, Veren sokeri 9.6, Verenpaine 126/79 ja pulssi 63.

Korkeiden veren sokeriarvojen hoitaminen vaatii minulta nyt erityistoimenpiteitä. Liikuntaa on lisättävä. Valitettavasti hiostava ilma on ollut ehkä keinotekoinen este liikunnan lisäämiseen. On otettava ohjelmaan aamujumppa ja -hieronta. Aamulla kävelylenkki. Päivällä pyörälenkki. Ja illalla liikuntaa vointini mukaan. Tulokset näkyvät 2 viikon kuluttua.

Olen miettinyt ratkaisuja Kalajoen Hiekkasärkkien ongelmiin eli uimavalvontaan ja alueen puhtauteen. Ongelma on se, että Hiekkasärkkien edustalla merivirrat muovaavat merenpohjaa ja liikkuttavat hiekkaa. Näin muodostuu pehmeähiekkaisia äkkisyviä, joihin uimari putoaa. Nyt pitää pystyä pelastamaan uimari, joka on pudonnut äkkisyvään. Tämä on ongelman ydin. Ratkaisu tähän on yksinkertainen. Uimarilla täytyy olla turvaliivit, jotka estävät uimarin hukkumisen.

Hiekkasärkkien alueella on erilaisia merenpohjia. Toisissa kohdin merivesivirtaamat ovat voimakkaampia ja tekevät syvempiä äkkisyviä. Siksi merenranta-alue on jaettava eri osa-alueisiin. Leirintäalueen rannassa merivirtaamat ovat heikompia ja siellä ei ole niin suurta vaaraa pudota äkkisyvään kuin esimerkiksi Lokkilinnan ja Rantakallan edustalla. Siksi uinninvalvonta on jaettava eri ”turvallisuusalueisiin”. Lokkilinnan ja Rantakallan edustalla uimareiden on käytettävä turvaliivejä jos he poistuvat säikältä. Turvaliivien on oltava pakolliset. On järjestettävä turvaliivien vuokrausmahdollisuus ja -paikka. Uimavalvojia tulee olla sen takia, että ne ohjaavat ja valvovat ihmisten toimintaan.

Luonnollisesti myös tekniset laitteet voivat olla apuna uinnin ja ranta-alueen valvonnassa. Kun olin Burgasissa Bulgariassa uimarannalla, niin siellä oli käytössä kova-äänislaitteet ja merkkisignaalit jos merenaallot voimistuivat ja uhkasivat uimarien tilannetta, niin asiasta kuulutettiin ja laitettiin varoitussignaalit päälle. Koko uimaranta tiesi, että nyt on vaaranpaikka. Hiekkasärkilläkin voisi olla käytössä uinninvalvonnassa kovaäänislaitteet ja merkkisignaalit opastustaulujen lisäksi. Asiat voidaan ratkaista jos on tahtoa.

Kalajoen Etelänkylän jakokunnan rahoissa uintivalvonnan järjestäminen on kuin kanan kusi valtameressä. Kysymys on siis tahdon asia – ei taloudellinen asia. Ranta-alueen yrittäjät voivat yhteistyössä palkata Hiekkasärkkien alueelle kolme muuta uinninvalvontapaikkaa ja siihen uinninvalvojat matkailukauden 2 kuukauden sesongin ajaksi. Tärkeää on opastetaulujen tekeminen ranta-alueelle eri kielillä koko matkailukautta ajatellen. Ratkaisujen tekemisessä on monta mahdollisuutta. Luonnollisesti on mahdollisuus rakentaa sellainen uimaranta, johon merivirrat eivät voi vaikuttaa.

Kalajoen Hiekkasärkillä ei ole uimavalvontaa – Tässä syy

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/50331361-7e74-4cbb-83c5-3d62c55e7bdf

Kalajoen Hiekkasärkät ovat liian laaja alue valvottavaksi Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan. Leirintäalueen omistava jakokunta taas on päättänyt, että rantaa ei tarvitse valvoa

Eilisessä blogissani esitin miten asia voidaan hoitaa turvallisesti jos tahtoa on. Kuljetaan rahankiilto silmissä ihmishengistä ja veden puhdistuksesta välittämättä. Tänään on mietinnän tuloksena tullut vielä parempi ratkaisuehdotus asiaan.

MA 28.07.2025 Ongelmat ovat ratkaisemista varten

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/07/ma-28072025-ongelmat-ovat-ratkaisemista.html

Ministerit estävät rikostutkinnan. Siitä blogissani kiistattomat näytöt. On vaikea ymmärtää, miksi toimittajat ja tiedotusvälineet vaikenevat tosiasioista välittämmättä journalistista ohjeista. Miksi poliisi ei tutki ja saata rikollisia vastuuseen teoistaan? Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta niin kuin maissa. Siihen on varmaan omat syynsä.

Sisäministeri Mari Rantanen

Arvoisa sisäministeri Mari Rantanen

Olen ratkaissut valtiopetoksen. Jorma Jaakkolan sivuilla on asiaan erittäin perusteelliset tiedot. Olen hankkinut salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen, mikä paljastaa pankkien pelastamiseen käytetyt keinot. Suomen valtio käytti rikolliseen toimintaansa ns. saattohoitajia, joista minulla on kiistatonta näyttöä. Poliisit on määrätty estämään rikostutkinnat ja laillisuusvalvojat suojelevat toiminnallan poliisin ja oikeuslaitoksen rikollista toimintaa. Kansanedustajat ja ministerit suojelevat laillisuusvalvojien rikolliseksi epäiltävää toimintaa. Pyydän sisäministeriä vastaamaan minulle ilman aiheetonta viivytystä milloin todelliset syylliset joutuvat rikoksistaan vastuuseen ja milloin Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset. Tässä on todistusaineistot asiaan rikostutkintaa varten.

SU 27.07. 2025 Koiviston valtiopetos ja sen seuraus PR-talojen konkurssivyyhti taidenäyttelyssäni Kalajoki 500 vuotta

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/07/su-2707-2025-koiviston-valtiopetos-ja.html

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Tiedoksi Oulun poliisi ja keskusrikospoliisi

MA 28.07.2025 Ongelmat ovat ratkaisemista varten

 Aamulla aurinko nousi 04.15 ja laskee 22.44. Päivän pituus 18 tuntia 29 minuuttia. Päivän lämpötila +21 - +26 C. Aamulla selkeää ja poutaa. Päivällä melko pilvistä ja ajoittaista sadetta. Iltapäivälla sadetta ja ukkosta. Tuulen suunta etelästä 3-4 m/s. Kello 15 aikoihin kovimmat ukkoskuurot.

Terveystietoni Paino 98.0 kg' Veren sokeri 7.2 Veren paine 129/84 ja pulssi 60.

Kalajoella Hiekkasärkin alueella on noussut esille kaksi kehitettävää kohdetta. Ensimmäinen on laajan hiekkarannan uinninvalvonta ja toinen Hiekkasärkkien ja Kalajoen alueen vesien puhtaus.

Ensin mainittu ongelma on ratkaistavissa siten, että vastuu asiassa annetaan Etelänkylän jakokunnalle ja rantalueen yrityksille. Tarvitaan suunnitelma asian korjaamiseksi. Päävastuullinen on Etelänkylän jakokunta, jonka tulee asiantuntijoiden (viranomaisten) kanssa laatia suunnitelma ongelman korjaamiseksi. Mielestäni korjaussuunnitelmaan tulee kuulua alueen opasteiden tekeminen ja niiden paikoilleen asentamminen. Uinnin valvontaan palkataan riittävä määrä uinninvalvojia matkailusesongin ajaksi. Matkailusesosonki on Kalajoella on n. 2 kuukautta. Uinninvalvojien palkan maksaa Hiekkasärkkien leirintäalueen osalta Etelänkylän jakokunta ja alueen yrittäjä. Ranta-alueen osalta rannan yrittäjät. Uinninvalvojien avuksi on hankittava valvontaa helpottavat laitteet kuten esim. varoitusignaalien lähettämistä varten laite ja kovaäänislaitteet. Kokemuksesta tiedän, että tämä toimii. Olin ulkomaisella uimarannalla ja siellä se toimi. On myös tehtävä pelastussuunnitelma. Uuden venestaman osalta on toteutusta tarkistettava niin, että se huomio Hiekkasärkkien alueen pelastustoiminnan tarpeet. Näin yksinkertaisesti ongelmat voidaan ratkaista, jos tahtoa on.

Kalajoen Hiekkasärkkien ja ranta-alueen puhtaana pitämisestä vastaavat Kalajoen kaupunki ja ympäristöviranomaiset sekä Etelänkylän jakokunta. Suunnitelma on tarkistettava ja pantava toimeen yhteistyössä Kalajoen kaupungin, Etelänkylän jakokunnan ja ELY-keskuksen kanssa. Näin yksinkertaista se on. Tarvitaan vain toimenpiteitä ja varmistetaan, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä lain edellyttämällä tavalla.

Olen pyytänyt Oulun poliisia ja keskusrikospoliisia tutkimaan valtiopetoksen ja PR-talojen konkurssivyyden. Olen esittänyt kiistattomat todistusaineistot Kalajoki 500 taidenäyttelyssä. Viranomaisten on noudatettava lakia. Ei pidä suojella rikoksia tekeviä johtavia poliitikkoja. Toimittajien on toimittava journalististen ohjeiden mukaan ja viranomaisten on noudatettava lakia. Tässä on todistusaineistot asiaan. Suomi on palautettava takaisin oikeusvaltioksi. Vaadin valtiolta vahingonkorvauksia valtavista taloudellista tappioista ja hirvittävistä henkisistä kärsimyksistä.

SU 27.07. 2025 Koiviston valtiopetos ja sen seuraus PR-talojen konkurssivyyhti taidenäyttelyssäni Kalajoki 500 vuotta

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/07/su-2707-2025-koiviston-valtiopetos-ja.html

Taidenäyttelyyni on valmistumassa taiteilija Markku Hakolan maalaus Kalajoen kirkosta. Maalauksen koko on 65x85 cm. Olen tehnyt maalaukseen kuusi historiataulua. Maalaus ja historiakirjoitukset tulevat esille Tapion Tuvan SiniSivellin galleriaan elokuun alkupäivinä. Sinne tulee esille myös taiteilija Markku Hakolan maalaus Ansio-laivasta ja Kallan kareista. Olen tehnyt maalauksen historiataulut, jotka tulevat esille maalaukseen yhteyteen. Nämä maalaukset ovat osa Erkki Ahon Kalajoki 500-taidenäyttelyä.

                         Taiteilija Tanja Luukkosen maalaus Kalajoen kirkosta

Koska Kalajoen seurakunta täyttää tänä vuonna 500 vuotta. niin minulla on taidenäyttelyssäni kaksi maalausta Kalajoen kirkosta ja historiataulut Kalajoen kirkkojen historiasta. Toisen maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija Tanja Luukkonen.

Minulla on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Raution kirkosta. Molemmat ovat taiteilija Olga Markova-Orellin maalaamia..

Taiteilija Markku Hakolan maalaus Kallan kirkosta

Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus Kallan kirkosta

Minulla on kaksi maalausta taidenäyttelyssäni Kallan kirkosta. Toisen on maalannut taiteilija Markku Hakola ja toisen on maalannut taiteilija Olga Markova-Orell.

Minulla on maalaus Himangan kirkosta, jonka on maalannut taiteilija Tanja Luukkonen. Toisen maalauksen maalaa taiteilija Markku Hakola.

Kaikkiin maalauksiin olen kirjoittanut historiataulut.

Tässä taiteilija Markku Hakolan maalaukseen kirjoittamani historia Kalajoen kirkosta.

Kalajoen kirkko ja sen historia

Kalajoen emäseurakunnan v. 1815 rakennettu Anton v. Arppen suunnittelema kirkko vihittiin käyttöönsä 1.1.1817. Vuonna 1858 uudistettu kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa 26.7.1869. Palon sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan, Kun oli heinänteon aika ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä saatu ajoissa eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai hätäkellojen soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä voitiin siirtää ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin varjeltua tulelta sen ansiosta, että muun muassa vähämielinen Elieser Roos uskaltautui kävelemään kellonluukkujen alla tapulia kiertävällä kaltevalla reunakkeella ja roiskia vettä kuumentuneeseen seinään. Itse kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan. Oli ihmisiä, jotka uskoivat, ettei vedellä saada salaman sytyttämää kirkkoa sammutetuksi. Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja piimää. Siitä huolimatta kirkko paloi perustuksiaan myöten.

Vuonna 1815 valmistuneen kellotapulin on rakentanut Heikki Kuorikoski. Nykyisen kaltaiseksi se on korotettu vuonna 1858.

Väliaikaisen kirkon rakentaminen pantiin alulle kuntakokouksessa – ei siis kirkonkokouksessa – 9.8.1869. Kirkko päätettiin tehdä laudoista. Rakennustoimikuntaan valittiin mies kustakin kylästä. Varat saatiin lainaamalla rahaa talokas Juho Pahikkalalta. Lautakirkko valmistui jo lokakuussa ja uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1870. Keskeytyksiä ei siten tullut. Väliin jumalanpalvelut meno on pidetty taloissa. Kalajoella käytiin kovaa vääntöä siitä rakennetaanko puukirkko vai kivikirkko. Kun yksimielisyyteen ei päästy niin lopulta keisarillinen senaatti ratkaisi kirkon rakennusmateriaalin tiilen hyväksi. Kalajoen kunnan rooli kirkon rakentamisessa on ollut keskeinen ja kuntalaisten työpanos on ollut suuri. Kirkon rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus Kirkko on kaikkien kalajokisten yhteinen ponnistus. Kun uusi kirkko lopulta vuonna 1879 otettiin käyttöön, niin heikkokuntoinen, väliaikainen kirkko hävitettiin. Lautakirkko sijaitsi nykyisten sankarihautojen takana kirkonmäellä. Kalajoen uusi kirkko vihittiin käyttöön 26.10.1879.

Kalajoen nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen, naisen, nuoren, aikuisen. Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?

Lisäksi piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät näin velkaa heille.

Tiilet tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin "jäniksenä", eli selässä muurareille.

Se oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana, että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi tarvittu kaikki energia.

Ja kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä, kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei vältytty.

Kirkko puhuttelee.  Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein, miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se joillekin näytön paikka?

Kirkkoa katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931, ja yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016.

Kalajoen kirkko puhuttelee. Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko Jumalaan ja rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi esi-isämme jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.

Sirkka-Liisa Myllymäki

Kirkkoa rakennettaessa oli Matti Jaakonpoika Naatuksen jaloille pudonnut iso kiviharkko, mikä oli musertanut hänen jalkansa ja hän oli tullut raajarikoksi ja kykenemättömäksi työhön. Kihlakunnan oikeus velvoitti kirkkoyhdyskunnan korvaamaan Naatukselle kivusta ja särystä sekä esteestä elinkeinon harjoittamiseen vahingon 500 markalla. Seurakunta päätti valittaa asiasta hovioikeuteen, mikä kumosi kihlakunnan oikeuden päätöksen. Matti Naatus vetosi senaattiin, joka yhtyi hovioikeuden päätökseen. Näin Matti Naatus jäi korvauksia vaille.

Lämmityslaitteita ei kirkossa ollut. Kalajoen kirkko paloi perustuksiaan myöten 16.2.1930. Siitä jäi vain perustukset ja tiiliseinät, joiden varaan nykyinen kirkko rakennettiin 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin toimiessa suunnittelijana. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä vuonna 1999, jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista.

Kalajoen seitsemännen kirkon palo

Olimme Pehko-Eemin kanssa sonnustautuneet kirkkoon oikein kalossit jaloissa. Siihen aikaan oli muoti, että nuorilla miehillä piti olla kalossit komeuden vuoksi. Jouduimme lehtereillä lähelle urkuja, kun halusimme kuunnella, kuinka komeaa oli, kun koneella veisattiin. Saarnasta emme niinkään välittäneet. Katselimme vain kattoa ja ihmettelimme, miksi urkujen vierestä välikatosta hilseilee maali irti niin kuin sataisi lunta hiljalleen. Kivioja saarnasi pöntöstä niin kuin ennenkin. Mistä hän puhui, sitä emme seuranneet, mutta sitten havahduimme, kun Kivioja kesken saarnan kuulutti, että kirkkoväki olisi hvä ja poistuisi kirkosta sievästi, sillä kirkon tornissa on tuli irti.

Tuli haudan hiljaisuus, niin kuin kirkkoväki ei olisi heti käsittänyt, mistä on kysymys. Mutta hetken perästä tuli säpinä alhaalla, kun kaikki olisivat halunneet ensiksi päästä ulos. Minä ja Eemi emme hätäilleet, vaan katselimme kuinka lukkari Metsola rupesi kokoilemaan nuottikirjoja. Vähän ajan kuluttua tuli suntio suuren avaimen kanssa kovaa vauhtia ja painui urkujen takana olevassa ovesta torniin johtavia portaita kohti, minä ja Eemin perässä. Me odotimme portaiden juuressa, kunnes suntio sai lukon auki, Sitten suntio nosti luukkua vähän raolleen, mutta nosti luukun heti paikoilleen ja sanoi. ” Ei herrajumala!” Mitä hän näki se jäi meille arvoitukseksi.

Samantien hän palasi takaisin sakastiin. Me päätimme, että pelastetaan urut ja jostain löysimme vanhan ämpärin, johon rupesimme nostamaan urkupillejä. Pian saimme ämpärin täyteen, eivätkä pillit näyttäneet vähenevän ollenkaan. Sanoin, että taitaa olla turhaa näitä nykiä, mennään pelastamaan tauluja ja maalauksia.

Sillä aikaa kun me touhusimme urkujen kimpussa, kirkkoon oli tullut pelastus- ja sammutusväkeä, joka hääräsi taulujen pelastamisessa. Liityimme siihen porukkaan. Joku oli tuonut lyhykäiset tikapuut, joilla pääsi juuri akkunan laudoille, ja siitä oli hyvä väännellä lasimaalauksia irti. Rutina kuului, mutta eivät ne maalaukset särkyneet, kun ne oli koottu pienistä palasista. Ylimmäiset lasit olivat niin korkealla, ettei tikkailta ylettynyt irrottamaan, mutta minut komennettiin tikkaitten nokkaan. Kaksi pitkää miestä otti rikkaat olkapäilleen. Jopa rupes yltämään. Niin saatiin kaikki lasimaalaukset turvaan.

Sitten lähdettiin ulos katsomaan mitä siellä oli tehtävä. Sinne oli tuotu joku kylän paloruisku. Ne olivat hartiavoimin paineltavia kyläruiskuja. Ja lisäksi Santaholman tarharuisku, joka oli vähän pienempi. Sakastinpuolipäähän oli tuotu Kalajoen pisimmät tikkaat, jotka yltivät juuri räystään alle. Minut kehotettiin viemään letkua katolle. Siinä kysyttiin rohkeutta, kun piti räystään alta kömpiä katolle, eikä ollut mitään muuta kuin peilin syrjä, mistä sai vähän kiinni. Päästin suurella vaivalla katolle ja pukkasin letkun suuttimella ikkunan rikki, josta aloitin ruiskuttaa vettä välikatolle. Mutta siellä oli niin kova paine jo kuumuudesta, että kaikki vesi tuli takaisin minun silmille, Sain katolle kirveen ja köyden. Hakkasin kirveellä reiän kattoon, johon sidoin köyden, että pääsin vähän turvallisemmin alas. Maassa huomasin, että toinen kalossini oli jäänyt sinne katolle. Päätin, että sitä en lähden hakemaan, vaikka en saisi kalosseja koskaan, enkä niitä ole sen jälkeen saanutkaan.

Kun sammutustyöstä oli jo luovuttu, päätin luoda viime silmäyksen kirkon sisälle. Sitä näkyä ei voi heti unohtaa, Kiipesin portaita ylös, mutta tien oli tukkinut suuri arkistokaappi, jota oli yritetty saada ulos. Se oli liian suuri, eikä se mahtunutkaan portaista. Kiipesin kaapin ylitse lehterin ovelle, jossa seisoin jonkin aikaa ja katselin, kuinka kaikki penkit oliva yhtenä tulimerenä. Tuli väkisinkin mieleen, että tuollaistako helvetissä on! Lapsesta asti oli päntätty päähän että helvetissä on kaikki kuin tulisessä pätsissä.

Pauli Manninen kirjoitus Kalajoki-lehdessä 1979

Nykyinen Kalajoen kirkko on rakennettu palaneen kirkon tiiliseinien varaan ja on W.G. Palmiqvistin suunnittelema.

Seurakunnan vanhin esine on hopeinen ehtoolliskalkki 1500-luvun alussa. Ei tiedetä, kuinka se on Kalajoelle joutunut, mutta luultavasti sitä on käytetty Kalajoen ensimmäisen kirkon katolisissa jumalanpalveluksissa. Vanha malja on niin arvokas, ettei se enää ole käytössä. Ehtoolliskalkin kyljessä lukee teksti: ”Kalajoki moder kyrka tilhoörg. Tehkät se minun muistokseni”.

Muitakin melko vanhoja aarteita on säilynyt nykypäivään. Iso ehtoolliskalkki vuodelta 1801 on ollut käytössä siihen saaka kun siirryttiin pikkupikareihin. Vielä samantyyppinen hopeakannu on kaiverrusten mukaan vuodelta 1807

Seurakunnan hallussa on myös vanha miekka, jonka arvellaan olevan Suomen sodan ajalta eli vuodelta 1808. Miekka on löydetty kalajokisesta pellosta, alunperin niitä oli kaksi, mutta toinen varastettiin 1970-luvulla, kun kirkkoon murtauduttiin. Siksi iäkkäämpiä aarteita säilytetään nykyään tarkemmin. Miekassa näkyy edelleen kahvan koristeet ja veriuurnat. Myös koristetupsu on säilynyt.

1800-luvulta on peräisin myös kovasti käytetyn näköinen matkaehtoollisvälineitä varten valmistettu laukku. Nahasta, puusta ja punaisesta sametista tehdyssä laukussa on paikka ehtoollismaljalle, pienelle viinipullolle ja leipälautaselle. Etenkin ennen kuljetettiin paljon antamassa sairaan ehtoollista.

Monta saarnaa ja virttä on ehtinyt kuulla kirkon alttarilla oleva krusifiksi. Parinkymmenen sentin korkuinen puusta veistetty ja kullastti krusifiksi on 1700-luvulta. Messukasukoita on kaksi ja ne ovat vuodelta 1841, Tuolloin kasukat olivat paljon loisteliaampia, ja näissäkin on käytetty materiaalina samettia ja koristeena kultausompeleita.

1800-luvulta on myös keskikäytävän kynttiläkruunu. Ne on valanut 1820 sieviläinen Topias Erkinpoika Koski. Alttarin ja saarnastuolin kyntteliköt on valanut Helanderin valimo 1800-luvun puolivälin tienoilla.

Kirkon kyljessä seisova tapuli on rakennettu 1815 eli yhtä aikaa Kalajoen kuudennen kirkon kanssa. Tuntematon reisjärvinen mies on tehnyt vaivaisukon, mikä on myös vuodelta 1815. Kirkonkelloja on soitettu 1800-luvun alusta tapulista.

Kirkon saarnastuoli on urheasti säilynyt 1800-luvulta ja pelastunut kahdesta tulipalosta, sekä 1869 ja 1930 roihunneesta kirkkopalosta. Alkuperäisessä asussaan saarnastuoli ei kuitenkaan ole, vaan sitä on entisöity ja sen kuvatkin ovat muuttuneet vuosien varrella. Papin pään päällä liittyvä hopeinen kyyhkynen on myös pelastettu aikanaan liekeiltä.

Alttaritaulu Kristuksen ylösnousemuksesta on Aadolf von Beckerin vuonna 1887 maalaama, ja reunoilla olevat Tuhlaajapojan paluu ja Hyvä paimen ovat vuodelta 1910 T.G.Tuhkasen käsialaa. Nekin saatiin pelastettua tulitalopalosta.

Uusinta historiaa

Kirkkohallitus on myöntänyt yli miljoona euroa Kalajoen kirkon korjaamiseen. Peruskorjauksen toinen vaihe alkoi maaliskuussa 2019 ja työt jatkuvat marraskuun loppuun. Kirkko on tämän ajan pois käytöstä.

Kirkon remontissa ulkokate vaihdetaan kuparipeltikatteeseen ja kirkkoon asennetaan uusi sprinklerijärjestelmä. Lisäksi vahvistetaan eristeitä, kunnostetaan ikkunat ja lasimaalaukset sekä vaihdetaan ulkoseinän 4000-5000 tiiltä. Ensi vuonna Kalajoen kirkon tuulieteisiin tulee lämmitys, viemäriputket uusitaan ja kirkon ympärille tehdään salaojitus.

Kalajoen kirkon peruskorjaus valmistuu marraskuussa 2020. Peruskorjaus maksaa 4,8 miljoonaa euroa, siihen on saatu avustusta kirkkohallitukselta 1,8 miljoonaa euroa.

Viiden vuoden aikana Kalajoen kirkossa on tehty mittava peruskorjaus, joka valmistuu jouluksi 2020.

Kirkon katto on muun muassa uusittu, seinätiiliä on vaihdettu ja kirkkoon on asennettu koneellinen ilmanvaihto.

Kalajoen kirkon remontti maksaa lähes 5 miljoonaa euroa. Avustusta siihen on saatu 1,8 miljoonaa euroa.

Uusittuun kirkkoon ei ole pääsyä, vaikka kirkko otetaan käyttöön neljäntenä adventtina. Silloin kirkossa järjestetään sanajumalanpalvelus, joka lähetetään seurakuntalaisille radion ja nettiradion välityksellä.

Kirkkoherra Kari Laurit oteaa, että kirkkoon astuva huomaa heti, kuinka tuulieteiset on remontoitu siisteiksi. Uutta on kirkon perälle tuleva monitoimitila, jossa vaikkapa pienryhmät voivat kokoontua.