Aurinko nousee 02.58 ja laskee 23.56. Päivän pituus 20 tuntia 58 min. Päivän lämpötila +11 C – 16 C. Selkeää ja poutaa. Tuuli pohjoisesta 3-4 m/s.
Terveystietoni Paino 97.1, Veren sokeri 8,7, Verenpaine 129/83 ja Pulssi 57.
Pyöräilylenkillä n.25 km huomasin seuraavat kasvit
Virmajuuri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Virmajuuret
Vanamo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanamo
Maitohorsma
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maitohorsma
Mustikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustikka
Rikkapujo
https://laji.fi/taxon/MX.39836
Kangasmaitikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmaitikka
Pöllän kansakoulu on perustettu 1920 ja opetusta annettiin alkuun vuokratiloissa Lukkarin puustellissa. Ensimmäinen koulutalo oli kaksikerroksinen putalo, joka valmistui vuonna 1923. Opetusta tässä talossa ehdittiin antaa vain noin seitsemän toista vuoden ajan, sillä koulu tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa 1941/42.
Punaiset revontulet
Oli kolmastoista lokakuuta
käsky saapua reservin ylimääräisiin.
Kokoontuminen Pöllän koululle.
Meillekin tuotiin,
veljilleni.
Itse olin kolmentoista,
sivustakatsoja.
Harmaampi ei päivä voisi olla.
Kuitenkin oli eilinen saatettava
loppuun.
Haettava Kalliomaasta kirves, saha,
ja pihkainen pusero.
Tilit jäi tekemättä.
Oli ehdittävä pakata,
ahdettava lainattuihin siviilireppuihin
perhainta mitä oli.
Pusero, sukat,paita.
Villalapaset,
juuri puikoilta irrotetut.
Leipää ja -puukko.'
Jokaiselle jotakin,
kaikki mitä kiireessä löytyi.
Lyhyt on lokakuun päivä
sotaan lähtöön.
Kotimökin ikkunat valuvat
tuskan hikeä.
Pimeä tuli ja öljylamppu sytytettiin.
Sitten lähtö.
Yksi, kaksi, kolme. Kaikki,
Varjelusta matkalle!
Koululla on hälinää.
Ovet ovat auki ja kaikki lamput
palavat.
Miehiä tulee ja menee,
ulos ja sisään.
Ikkunat höyrystä sumeet.
Minä katselin kaikkea
yläkertaan menevien tappusten
välitasanteelta.
Alakerran suuressa luokkahuoneessa
suoritettiin ilmoittautuminen.
Nimet kirjoihin.
Myös saattamaan tulleet istuivat luokassa,
vanhempi väki.
Eteisessä kuhisi eniten.
Miesryhmä kävi pihalle
ja kun palasivat,
tuntui ”hokmannin” pistävä lemu,
jaettiin suojeluskunnan kiväärit.
Niitä ei riittänyt kaikille.
Vain jotkut saivat.
Viimeinen kivääri oli ilman hihnaa,
sen sai eräs Ylipään mies.
Siirryttiin pihalle.
Ilma oli seestynyt pakkaseen
ja revontulet loimusivat.
Lähtijät muodostivat nelirivistön.
Laulettiin virsi,
myöhemmin niin tutuksi tullut.
Kuului komento,
ja kaikki huojahti liikkeelle.
Kaarto oikeaan.
Jäätynyt sora rouskui rytmikkäästi,
Tepukkatöyrään kohdalla kajahti laulu.
Satapäinen osasto eteni
Sievin asemaa kohden.
Me saattelijat palailimme äänettöminä
roudan kohmettamaa metsätietä
kotimökkiämme kohden.
Kumarainen isä, äiti, nuorin sisareni
vielä melkein lapsi.
Kuljin jäljessä. Outojen tuntojen vallassa.
Välillä pysähdyin kuuntelemaan.
Öinen metsä oli äänetön.
Mutta kaukaa
Kukkaronkiven harjulta
kantautui herkkään korvaani
marssilaulun poljento.
Kaiken yllä loimusivat revontulet.
Verenpunaisina.
Ilmiö oli outo ja enteellinen.
Pelottavakin.
Tietää sotia ja vainovuosia,
sanoivat vanhat.
Punaiset revontulet nähtiin usein
syksyllä kolmenkymmentäyhdeksän.
Talvella neljäkymmentäneljä,
'seitsemäntoistavuotiaana
jos itsekin vartiossa seisten
katselin etäältä
kun Helsinkiä pommitettiin.
Ilmatorjunta-aseiden ammukset
vyöryivät tulipalloina
kuin serpentiinit
kohoten korkoeuksiin.
Yön mustalle taivaalle.
Alhaalla loimotti tulipalojen kajo.
Muistin syksyn ja punaiset revontulet.
Tännekö saakka niiden kielet yltävät.
Pohjoisesta etelään.
Minun mittapuun mukaan.
Myöhemmin kesällä
suuren risteysaseman
kolitervalta tuoksuvalla laiturilla.
Pyörryttävässä helteessaä.
Vartion valkoisten puulaatikoiden
pitkää rivistöä.
Hyvin tietäen mitä vartioin,
en kuitenkaan tiennyt miksi.
Enhän mahtanut mitään
niille raatokärpäsille,
jotka vapaasti kulkivat
hatariin laatikohin.
Raoista ja oksanreijistä.
Vaikka mulla oli kivääri
ja oikeus ampua.
Reino Saari
Talvisodassa 30.11.1939 – 13.03.1940 kaatuivat
13.12.1939 Kärkinen Antti Villiam res.stm, 28
06.01.1940 Päivärinta Väinö Jalmari , res. Stm, 23
17.01.1940 Rautakoski Antti Eemeli res.stm, 34
17.01.1940 Myllykamgas Väinö Artturi res.stm, 30
04.02.1940 Sarpa Aarne Johannes, rs. Stm.30
05.02.1940 Mustasaari Martti res.stm 36
11.02.1940 Haapakangas Mikko. Res. Stm. 30
11.02.1940 Alatyppö Martti Artturi, res.stm 24
12.02.1940 Sipilä Onni Aukusti, res.stm 21
17.02.1940 Ekman Frans Arvid res.stm 28
23.02.1940 Verronen Aaro Juhani auk-opp 21
28.02.1940 Ylitalo Svente Aukusti res.stm 29
Jatkosodassa 25.06.1941-25.04.1945 kaatuivat
12.07.1941 Hihnala Vilho Johannes stm 29
16.07.1941 Okkonen Arvo Kustaa, stm 20
31.07.1941 Perttula Henrik Nikola stm 43
31.07.1941 Kola Veikko Heikki stm 23
11.08.1941n Saaronmaa Viljo Eemeli stm 28
13.08.1941 Toivanen Olavi Eerik stm 21
13.08.1941 Rajamäki Niilo Eljas stm 25
25.08.1941 Kangas Viljo Aarno stm 25
27.08.1941 Niskakangas Uuno Matias stm 19
08.09.1941 Kivisaari Matti Jaakko stm 30
08.09.1941 Saaronmaa Niilo Jeremias alik.25
11.09.1941 Perttula Lauri Henrik stm 19
20.09.1941 Petäistö Veikko Pietari alik. 23
20.09.1941 Petäistö Otto Aale stm 23
29.09.1941 Kärkinen Juho Eino stm 41
30.09.1941 Yliverronen Eero Eevald stm 26
30.09.1941 Hollanti Väinö Eevert stm 32
03.12,1941 Pajala Onni Matias stm 29
08.01.1942 Vähäoja Lauri Anders stm 19
13.02.1942 Rajamäki Paavo >Johannes stm 24
16.04.1942 Kekolahti Aale Verner slik.25
09.09.1942 Okkonen Olavi August stm 23
14.11.1942 Niska Armas Oto kers.33
02.06.1943 Kuoppala Antti Viljami stm 20
31.03.1944 Yliverronen Veikko Olavi alik. 25
31,03.1944 Isopahkala Toivo Sakari stm 21
11.06.1944 Heikkilä Lauri Rikhard stm 35
21.06.1944 Ainali Veikko Juhani stm 23
27.06.1944 Taipale Martti Jaakko korpr.25
27.06.1944 Isopahkala Olavi Armas stm 24
27.06.1944 Päivärinta Erkki Alvar alik.24
28.06.1944 Laine Yrjö Matti Johannes alik. 23
28.06.1944 Saari Erkki 23
29.06.1944 Isokangas Arvo Johannes kers. 21
03.08.1944 Saarni Aarne teloitettu 22 v
07.08.1944 Junttila Anders Ilmari korpr.33
11.08.1944 Kangas Eino Henrikki stm 22
06.10.1944 Mäk3lä Olavi Edvard stm 22
08.10.1944 Sipilä Eero Emaanuel stm 21
09.10.1944 Vähäoja Uuno Matias stm 23
10.10.1944 Mäkitalo Arvo Teodor korpr. 21
19.10.1944 Rautakoski Artturi korpr. 21


Selvitys Aarne Saaren teloituksen taustoista
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2016/12/selvitys-aarne-saaren-teloituksen.html
Talvisota (1939-1940):
Suomalaisia sotilaskaatuneita oli noin 25 904, Lisäksi siviilejä kuoli noin 957.
Jatkosota (1941-1944):
Suomalaisia sotilaskaatuneita oli noin 63 204.
Siviiliuhreja ei ole tarkasti määritelty, mutta heitä oli myös merkittävästi.
Lapin sota (1944-1945):
Lapin sodassa kaatuneiden määrää ei ole eritelty erikseen talvi- ja jatkosodan luvuista, mutta se on pienempi kuin näiden kahden sodan luvut yhteensä.
Yhteenvetona:
Suomen sodissa kaatuneiden kokonaismäärä on noin 95 000 sotilasta, joista suurin osa on kaatunut talvi- ja jatkosodassa.
Siviiliuhreja oli myös huomattava määrä, mutta näitä ei ole tilastoitu yhtä tarkasti kuin sotilaskaatuneita.
Suomen kartta 1939 – Näin paljon Suomi menetti
Rajantakaiset kylämme 142 videoa Ensio Kettunen. Vasta sitten tajuaa kuinka valtavan menetyksen Suomi koki, kun katsoo kaikki nämä Ensio Kettusen videot.
https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo
Suomen sotakorvaukset 1944 - 1952
https://www.youtube.com/watch?v=5wuO1SnPwQI&t=486s
Suomen sotakorvaukset 1944–1952
https://www.youtube.com/watch?v=jj1mfLdKndE&t=211s
Suomen aluemenetykset toisen maailmansodan seurauksena - alueet ja niiden merkitys
https://www.youtube.com/watch?v=KX6YrCbBy9s&t=219s
Menetykset olivat todella suuret. Siksi on nyt pidettävä huoli siitä, ettei Ukraina joudu tekemään yhtä epäedullista rauhaa. Rauhan tekemisen osapuolina tulee olla EU ja Nato. On palautettava takaisin rajat, jotka olivat ennen sotaa. Venäjän johtajat on saatava vastuuseen teoistaan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja Venäjän on korvattava aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot Ukrainalle.
On hyvä, että nämä valokuvat ovat Rautio-viikolla valokuvanäyttelynä Raution raatihuomeella
Vanhoja valokuvia Rautiosta
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2015/11/vanhoja-kuvia-rautiosta.html
Hurjia Suomalaisia
https://areena.yle.fi/1-62315587
Dokumenttisarja arvoituksellisista suomalaisista maan äärissä ennen suihkukoneiden aikaa. FBI ajoi takaa amerikansuomalaista Arvo Hallbergia, Oiva Koski toimi natsien kuriirina Berliinissä ja Sanna Kannisto oli Kanadan ratsupoliisien takaa-ajama agitaattori. Heidän ja monen muun hurjan suomalaisen tarina tulee tutuksi Antti Tuurin käsikirjoittamassa ja Rauli Virtasen ohjaamassa sarjassa. Coolvision Oy. (2009)
Stalingradissa Vangittujen 91 000 Saksan Sotilaiden Julma TEL0ITUS
https://www.youtube.com/watch?v=PKApnt05yZc
Kovinta Karpoa 80-luvulta | Karpolla on asiaa