Erkki Ahon taidenäyttely käsittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa historiikkien ja taiteen avulla.
Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut muotokuvan mittausteknikko Sulevi Juholasta ja Pähkinäsaaren rauhan rajasta. Maalauksen koko on 50x70 cm.
PÄHKINÄSAAREN RAUHAN RAJA ARKEOLOGIAN JA RAJA-ALUEELLE JÄÄNEEN PAIKANNIMISTÖN VALOSSA
https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108463/63471
Näissä teoksissa olen osoittanut, että aikaisempien tutkijoiden kuten Jalmari Jaakkolan, Kustaa Vilkunan, Kyösti Julkun ym. rajateoriat, Pähkinäsaaren rauhan rajan (v.1323) pohjoisosilta, eivät kestä lähdekriittistä tarkastelua, eikä tekemieni löydösten valossa tehtyä tarkastelua. Näin ollen voin todeta, että tutkimukseni antaa vastauksen tuohon "Suomen historian suurinpaan mysteeriin", kuten muutamat aikaisemmat tutkijat ovat todenneet tuon em. rajan pohjoisosasta. Vakaan käsitykseni mukaan esittämäni rajateoria(t) tulevat kestämään pysyvästi. Tuo em. artikkeli, joka on yliopistojen ylläpitämässä Suomen merkittävimmässä historiallisessa verkkojulkaisussa, on ollut kritisoitavana 7/2016 mennessä viisi vuotta, ja sitä vastaan ei ole tehty sen yhteyteen minkäänlaista muistutusta sen oikeellisuutta vastaan.
Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia
Pähkinäsaaren rauhan rajan kulku on ollut kiistellyimpiä kysymyksiä suomalaisessa historiantutkimuksessa.
Yksimielisyys on vallinnut siitä, että rauha todellakin solmittiin vuonna 1323 ja se päätti noin sata vuotta jatkuneen sotaisan kauden Ruotsin ja Novgorodin välillä. Mutta määritettiinkö rauhassa Ruotsin ja Novgorodin välinen raja?
Mitään tiukasti vartioitua rajaa ei Laatokalta Pohjanlahden rannikolle muodostunut. Raja-alueella asuneet ihmiset tuskin edes tiesivät rajasta. Sen yli kuljettiin esteettä.
Valtioon kuuluva maa-alue-ajatus alkoi kehittyä vasta 1400-luvulla, jolloin Pähkinäsaaren rajaakin alettiin ensimmäistä kertaa hahmotella. Muistettiin, että tällainen rauha oli solmittu. Siihen alettiin liittää itselle sopivaa sisältöä. Korpelan mukaan rajaan liittyviä dokumentteja keksittiin - eli väärennettiin. Tosin väärennös-ajatuskin on anakronismi - aikalaiset tuskin olisivat kokeneet huijaavansa, Korpela sanoi esitelmässään.
Professori Jukka Korpelan mukaan Pähkinäsaaren rauhassa ei määritetty lännen ja idän rajaa. Viipurin ja Olavinlinnat eivät Korpelan mukaan olleet lännen etuvartioasemia itää vastaan, kuten kansallisromanttisesti on ajateltu. Ne olivat Ruotsin kuninkaan vallan merkkejä ja verotuksen keskuksia alueen asukkaille.
Rauhaa ei 1300-luvulla ylipäänsä käsitetty sodan vastakohtana. Kyse oli hallitsijoiden henkilökohtaisesta sopimuksesta. Pähkinäsaaressa pääasiallinen tavoite oli kaupallinen. Jatkuva sotatila oli häirinnyt Suomenlahden kaupankäyntiä ja Pähkinäsaaressa varmistettiin kauppa-alusten pääsy Suomenlahden kautta Neva-joelle ja eteenpäin syvemmälle Venäjälle. Pähkinäsaaren raja jakaa Suomen kahteen kansaan.
Erkki Ahon johtopäätökset: Pähkinäsaaren rauhan raja oli kansojen välinen raja. 1300-luvulla ei ollut vielä valtioita. Valtioiden muodostunen tapahtui vasta 1500-luvulla. Novgorod ei ollut tuolloin valtio eikä Ruotsi ollut valtio. Ruotsalaisia sopimusneuvotteluissa edustivat ruotsalaiset kauppiaat. 1300-luvulla ei osattu vielä kirjoittaa eikä lukea. Siksi sopimus on suullinen. Koska sopimus oli kansojen välinen niin raja on siirtynyt asutuksen myötä pohjoisemmaksi.
Pohjanlahden alueella on maannousema ilmiö. Meren pinta laskee n. 1cm vuodessa. Meren pinta on 1300-luvulla ollut yli 7 metriä korkeammalla kuin nyt. Hanhikivi on ollu veden peitossa 1300-luvula joten se ei ole voinut olla rajakivenä.
Varsinainen Venäjän ja Ruotsin välinen raja solmittiin vuonna 1595 Täyssinän rauhassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha
Maanmittausteknikko Sulevi Juholan esittämä Pähkinäsaaren rauhan raja on ensimmäinen oikea Pähkinäsaaren rauhan raja. Tavallinen ihminen ei tiennyt Pähkinäsaaren rauhan rajan olemassaolosta mitään vaan muutti asumaan sinne mihin halusi rajoista tietämättömänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti