SU 08.10.2023 Yhteistyökuvioita ja kalajokista historiaa

 

Maatalousministeri Sari Essayah vieraili eilen lauantaina 07.10.2023 Kalajoella. Paikalla oli runsaasti keskustalaisia vaikuttajia, muutama kokoomuslainen sekä kolme vasemmistoliiton mahdollista kannattajaa ja luonnollisesti Kalajoen kiristillisten johtohenkilöt. Kyselytunti oli huomattavasti parempi kuin eduskunnan kyselytunti. Kysymykset olivat asiallisia ja ministerin vastaukset asiantuntevia ja hyvin perusteluja. Maatalousministeri Sari Essayah on asioihin perehtyvä, asiantunteva, luottamusta herättävä, luotettava järjen ääni. Mielestäni hän on kaikkien aikojen paras maatalousministeri.

Kalajoki on Viron ystävyyskuntien luettelossa.

Kalajoki

Tallinnan Taideteollinen korkeakoulu, vaatetusos.

1994

https://finlandabroad.fi/web/est/ystavyyskunnat

Olin aikanaan järjestelemässä tätä yhteistyökuvioa Tallinnan taideteollisen korkeakoulun ja silloisen Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen välille. Tallinnan taideteollisesta korkeakoulusta kävi ainakin yksi oppilas suorittamassa opintoja Kalajoen käsi-ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Hän oli erittäin tyytyväinen oppilaitoksen koneiden ja laitteiden tasoon. Jostain syystä tämä yhteistyö ei kuitenkaan jatkunut toivomallani tavalla.

Viron taideakatemia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_taideakatemia

Tässä on Tallinnan  koulun oppilaiden tekemiä taideteoksia Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella

Tein yhteistyötä myös Viljandin maakunnan kanssa. Kalajokilaakson Talousalueenliitto oli kiinnostunut yhteistyön kehittämisestä Viljandin kanssa. Olin mukana Nivalassa järjestetyssä kokouksessa, mutta alkua pitemmälle ei päästy.

Kalajokilaakson talousalueen liitto lakkautti toimintansa

https://yle.fi/a/3-5110238

Viljandi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljandi

Viljandi kulttuuri koulusta tuli Tarton Yliopiston alainen Viljandin kulttuuriakatemia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_yliopiston_Viljandin_kulttuuriakatemia

Minun tavoitteenani oli Kalajoen oppilaitosten ja Viron yliopistotason laitosten yhteistyökuviot. Kaatoiko kalajokinen kateus  tällaiset yhteistyökuviot?

Kalajoen kaupat - kauppias Johannes Poukkula

Johannes Poukkula

Kalajoen Pohjankylässä toimi 1900-luvun alussa Kalajoen Kauppa Oy kaupanhoitajana Matti Myllylä ja puotiapulaisena Sofia Ojala, Johannes Poukkulan kauppa kauppiaana Johannes Poukkula ja puotiapulaisina Aina Pahikainen ja Selma Untinen , A.G. Naatuksen kauppa ja lukkari Juho Friis-Pohjanpalon kauppa, kauppias Josef Pernu puotiapulaisena Anne Mehtälä.
Pitkäsenkylällä oli kauppias Johan Gröndahlin kauppa. Rahjankylässä oli Satamatyöväen Osuuskunta. Tyngällä oli Herman Naatuksen kauppa, jossa kauppiaana oli Otto Rutanen.

Vuonna 1917 Pohjankylällä oli samana vuonna perustettu Kalajoen Osuuskauppa kaupanhoitajana Onni Hänninen ja kaupanpalvelijoina Melina Rahja ja Sergei Åkerman. Siitä tuli merkittävä kilpailija tähän saakka voimakkaimpana esiintyneelle Kalajoen Kauppa Oy:lle, jolla oli myymälä Pohjankylässä, Tyngällä ja Metsäkylässä. Osuuskaupan edeltäjän voitaneen pitää pääasiassa työväestön voimin syntynyttä, markkinapaikalla toiminutta Kalajoen osuusruokalaa. Joulukuussa 1916 Kalajoella agitoinut Pellervon konsulentti Juho Vehkaoja sai kalajokiset innostumaan osuuskaupan perustamisesta. Sen syntyikin jo 12.2.1917. Osuuskaupan synnyttä lakkautettiin Kalajoen Kauppa Oy omistajien liittyessä suurelta osin osuuskauppaan. Kauppa Oy:n omaisuus siirtyi maaliskuussa pidetyssä huutokaupassa kauppakartanoineen ja tavaravarastoineen osuuskaupalle, joka osti myös Tuomas Rahkon kauppakartanon ja tavaravaraston. Myöhemmin avattiin myymälät vielä Vasankariin ja Rahjaan. Rautioon rakennettiin myöhemmin oma myymälä. Lisäksi oli A. Santaholma Oy:n kauppa.

Siltasaaressa piti majataloa Johan Enlund, myöhemmin Lyyli Niemonen. Sotien aikana Siltasaaressa toimi Lotta-kahvila, jonka kiinteistön Säästöpankki osti järjestön lakkauttamisen jälkeen. Myös kahviloita ja leipomoita alkoi ilmaantua kyläkuvaan 1920-luvulla useita, muun muassa Orellin ja Orelman leipomot.

Poukkulan kartanon pienoismalli puuseppä Leo Takalon tekemä taideteos

Poukkulan kauppakartano rakennuksineen on sijainnut Lankilan mailla. Huvilarakennuksen omistaja ennen Poukkuloita on ollut Johan Löfqvist. Tila on kuulunut Lankilan suvulle, jolta Oulun tark`ampujapataljoonan Kalajoen komppanian alikapteeni Groundström osti talon vuonna 1863. Groundström myi pian talon Pedersöressä syntyneelle Löfqvistille. Löfqvististä tuli merkittävä vaikuttaja Kalajoella, hän toimi mm. kuntakokouksen esimiehenä, oli yksi Kalaja-laivan osakkaista ja oli säästöpankin ja paloapuyhdistyksen perustajajäseniä. Kauppakartanonsa hän myi Johannes Poukkulalle 1907. Kauppias Poukkulan huvilaa ympäristöineen ja puutarhoineen sanottiin olevan pitäjän komein. Poukkula oli aloittanut kauppiasuransa Jaakko Merenojan kauppa-apulaisena. Poukkulaa vastapäätä Lankilantiellä, vanhan paloaseman takana oleva vanha rakennus on kuulunut Poukkuloille. Tämän talon on muistitiedon mukaan siirtänyt Mehtäkylästä pastori Aapeli Kiviojan leski, kansanedustaja Liisi Kivioja noin vuonna 1910. Jaakko Poukkula osti talon 1920-luvun lopulla ja siinä asui viimeksi leski Priita Lusiina Poukkula ennen talon siirtymistä nykyisille omistajille.

Lähdeaineisto: Matti Kyllönen: Kalajoen ja Raution historia ISBN 951-99292-0-7
Sari Alajoki: Pohjankylän historiaa ja nykyaikaa
Sari Alajoki: Kirkoilta kareille Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä ISBN 952-5547-10-8

Mehiläisen perustaja ja sen johtava lääkäri oli kalajokinen LKT Reguel Löfgvist

Mehiläisen historia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4inen_(yritys)

Mehiläinen on Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa toimiva terveys- ja sosiaalipalveluja julkiselle sektorille ja yksityisille asiakkaille tarjoava konserni. Yhtiön suurin omistaja on luxemburgilainen CVC Capital. Ulkomailla Mehiläinen toimii BeeHealthy-tytäryhtiönsä brändillä.

Frans Reguel Löfqvist
Birthdate:	08. maaliskuuta 1873
Birthplace:	Kalajoki, Finland (Suomi)
Death:	17. joulukuuta 1934 (61) Helsingfors, Finland (Suomi)
Hautapaikka:	Helsingfors, Finland
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Johan Michelsson Löfqvist ja Elisabeth Roos Puolisot: Hulda Lydia Löfqvist Sisarukset: Johan Wilhelm Löfqvist ja Otto Emil Löfqvist

Sairaala Oy Mehiläinen (vanhin)

Per. 1910, lak. 1967. Nimi vuodesta 1933 Kiint.-oy Huvilakatu 20–22.

Yksityinen sairaala, joka aloitti toimintansa Huvilakatu 20–22:ssa.

120 os. à 500 mk, 191x op. 142 os., 1922 300, 1930 600, 1934 1200. Osakekirja.

1922 sairaalan johtava lääkäri LKT Reguel Löfqvist (1873–1934, kuva →, Henki-Salaman pj) 20 %. 1966 Elssi Lankiala (Reguel Löfqvistin miniä) 37 %.

5.8.1966 julkinen haaste yhtiön purkamista varten. 1932 valmistui uusi sairaalarakennus Pohjoinen Hesperiankatu 17 ja vanhaan taloonsa yhtiö teki silloin vuokra-asuntoja. 1965 niistä oli muodostettu omistusasuntoja, As. Oy Huvilakoti.

Sairaalatoiminnan jatkoi 1932 per. Duodecim Sairaalaosakeyhtiö, nimi vuodesta 1978 Mehiläinen Oy (toinen, 70.722). 2001 siihen fuusioitiin Tohtoritalo-yhtiöt ja 2003 Säveri. Fuusioitu 2006 H-Care Finland Oy:hyn, myöh. nimi Ambea Oy. Se fuusioitiin 2015 nykyiseen Mehiläinen Oy:hyn (neljäs).

Tämän blogisivun tiedot pitävät paikkansa, vaikka blogitarkastaja toisin väittää. Olisi hyvä tietää kuka on blogitarkastaja ja millaisella ammattitaidolla hän toimii.