Olen perehtynyt Jari Jämbäckin lisenssiaattityöhön Oulun Yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa, Nordia Tiedonantoja-sarjassa jo aiemmin julkaistuissa artikkeleissa ”Kalajoen Hiekkasärkkien luonnon tila”, tekijä käsittelee tutkimusalueen luonnonoloja ja kulutuskestävyyttä varsin seikkaperäisesti ja monipuolisesti käyttäen apuna aihepiiristä ja alueesta julkaistuja tutkimuksia sekä omia ja aputyövoimana käytettyjen opiskelijoiden tekemiä havaintoja. Olen lukenut tuon kirjasen, joka on minun omassa kirjastossani.
Toisessa osatutkimuksessa ” Maaston kuluneisuuden arviointi kahden menetelmän testaus Kalajoen Hiekkasärkillä” esitellään ja vertaillaan ns. polkuuntuneisuus- ja kuluneisuusmenetelmällä sekä ruuduttamisella linja-arviomenetelmällä oppilastyönä kerätyn aineiston tuottamia kuluneisuustuloksia, joka on saatu matkailun voimakkaan vaikutuksen kohteena olevilta alueilta.
Kolmannessa osassa ”Tallauksen vaikutus männyn paksuuskasvuun Kalajoen Hiekkasärkillä” tekijä tarkastelee puun sädekasvussa tapahtuneita muutoksia voimakkaasti tallatuilla ja luonnontilaisilla alueilla dendrokronologista menetelmää käyttäen.
Matkailulla on ollut monia vaikutuksia elävään ja elottomaan luontoon, varsinkin silloin kun matkailuun liittyvä rakentaminen ja liikkuminen kodostuu tutkimuskohteen kaltaiselle ja kestävyydeltään herkälle alueelle. Kalajoen Hiekkasärkkien alue on huomattavalta osin pahoin kulunut ja polkuuntunut. Tutkimuksessa osoitetaan, mäntymetsien puunkasvu on heikentynyt tallauksen vaikutuksesta. Tämä lisenssiaattityö on tehty vuonna 1997. Paljon on tapahtunut Kalajoen Hiekkasärkillä sen jälkeen.
Uusi vierassatama rakentuu Kalajoella – laituripaikkoja tulee 150
https://kipparilehti.fi/uusi-vierassatama-rakentuu-kalajoella-laituripaikkoja-tulee-150/
Hiekkasärkkien Marinan vierasvenesataman rakentaminen alkaa syksyllä – Aallonmurtajiin tarvitaan 3000 rekkakuormaa kiviainesta
Vierasvenesatama, tyrskymajoja, majakkaravintola... – Kalajoen Marinasta tavoitellaan Hiekkasärkkien matkailukeskuksen uutta vetovoimaista kohtaamispaikkaa
Mistä Valtioneuvosto tiesi kohdistaa Kalajoen kaupungille myöntämän 6.0 miljoonan Hanhikivi-kompensaatiorahan Kalajoen vierasvenesataman rakentamiseen. Vaikuttiko siihen silloisen Keskustan puheenjohtajan ja valtiovarainministeri Annika Saarikon vierailu Kalajoella?
Millaiset ympäristövaikutusselvitykset on tehty Kalajoen päättäjille vierasvenesataman rakentamisesta? Paljon on avoimia kysymyksiä. Joka tapauksessa on selvää, että vierasvenesataman rakentaminen muuttaa Hiekkasärkkien aluetta erittäin voimakkaasti, koska luonnonmukainen vesien kulku Hiekkasärkkien alueella estetään.
Onko Kalajoen Hiekkasärkkien luonto toissijainen asia investointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti