Tutkijan ja valtiotieteiden tohtorin Anu Heiskasen kirja Salateitse Saksaan (2019, Otava) kertoo niistä noin tuhannesta naisesta, jotka alkoivat paeta natsi-Saksan kolmanteen valtakuntaan heti, kun Suomi syyskuun 3. päivänä 1944 ilmoitti irtautuvansa sotaliittolaisuudestaan sen kanssa. Siitä kuukauden päästä alkoivat Lapin sodan taistelut.
Suomi solmi rauhan entisen vihollisensa, kommunistisen Neuvostoliiton kanssa. Vuosia kestänyt rinnakkaiselo oli hetkessä ohi. Tilanne pohjoisessa oli kaoottinen.
Tyypillisin suomalainen maasta lähtijä oli nuori ja naimaton nainen, joka oli sota-aikana työskennellyt saksalaisille. Osa seurusteli tai oli kihloissa saksalaisen miehen kanssa. Moni heistä jo odotti lasta tai huomasi olevansa raskaana pian lähdön jälkeen. Lasten isät olivat lähes poikkeuksetta saksalaisia tai itävaltalaisia miehiä.
Osa lähti huijattuina
Rakkaus tai raskaus eivät olleet ainoita syitä naisten lähtöön. Moni oli tottunut Suomen rintamalla saksalaisten palveluksessa hyvään palkkaan, ja he uskoivat samojen etujen seuraavan mukana myös Saksassa.
Ilmassa oli myös pelkoa. Mitä sodan voittanut Neuvostoliitto tekisi saksalaisia palvelleille naisille? Moni myös aisti, että kotimaan ilmapiiri saattaisi muuttua vihamieliseksi heitä kohtaan.
Kaikki naiset eivät lähteneet vapaaehtoisesti, sillä luhistuvalla Hitlerin Saksalla oli halu saada naisia mukaansa työvoimaksi. Heille saatettiin luvata paluu Ruotsin kautta kotimaahan, mutta rajan ylityksen jälkeen naisten oli toteltava diktatuuria ja ryhdyttävä työntekoon.
Kolmannessa valtakunnassa osa naisista määrättiin jäämään Saksan miehittämään Norjaan ja osa jatkoi perille Saksaan. Perillä Saksassa joidenkin olo saattoi olla siedettäväkin, jos pääsi asumaan esimerkiksi sulhasen perheen luona maaseudulla.
Salateitse Saksaan perustuu Heiskasen väitöskirjaan samasta aiheesta. Pääaineistona ovat olleet Valtiollisen poliisiin kuulustelupöytäkirjat vuosilta 1945–1948, kun näistä naisista lähes 70 prosenttia palasi takaisin kotimaahansa, osa miehityksestä vapautuneesta Norjasta ja osa miehitysalueiden jakamasta Saksasta.
Kolme naista itse ja kahden naisen lapset kertoivat Heiskaselle tarinansa. Kaikkiaan Heiskanen tutustui peräti 648 naisen tarinaan.
Kirja edustaa uudenlaista sotahistoriaa. Se lähestyy sotaa naisten kokemusten kautta ja kertoo lähtijöiden tilanteista moniäänisesti. Keskeisenä lähteenä ovat olleet naisten paluun jälkeen tehdyt kuulustelupöytäkirjat ja haastattelut. Salateitse Saksaan kirja tarjoaa koskettavan kuvauksen selviytymisestä ja elämännälästä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Erittäin mielenkiintoinen kirja. Suosittelen.
Suomen tie rauhaan ja irti Saksasta
02.09.1944 Eduskunnan salaisessa istunnossa äänestetään rauhasta luvuin 113-83. Pääministeri Hackzell ilmoittaa rauhanehdot radiossa, mutta Neuvostoliiton vaatima ilmoitus välien katkaisemisesta Saksan kanssa jää pois.
04./05.09.1944 Aseet vaikenevat rintamalla. Neuvostoliiton puolella osittain päivää myöhemmin.
06.09.1944 Lapin evakuointi alkaa.
15.09.1944 Saksalaisten vetäytymiselle annettu määräaika on kulunut umpeen. Saksalaiset ovat aloittaneet vetäytymisen ja viimeiset laivat ovat lähteneet Etelä-Suomesta ja pohjoisen satamista. Suomi ja Saksa panevat toimeen ”syysmanövereinä” tunnetun sopimuksen, jonka mukaan Suomi seuraa Saksan vetäytymistä päivämatkan päässä.
19.09.1944 Välirauhansopimus allekirjoitetaan Moskovassa.
01.10.1944 Suomalaisten joukkojen yllätysmaihinnousu Torniossa ja Kemissä – taistelut saksalaisten kanssa alkavat.
15.10.1944 Rovaniemi palaa.
18.11.1944 Viimeiset saksalaiset poistuvat Suomesta Ivalo-Kaamanen suunnassa.
Saksalaissotilaiden lapset kaivanneet isää koko elämän
https://www.kaleva.fi/saksalaissotilaiden-lapset-kaivanneet-isaa-koko-el/2036101
Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkomaalaisten_sotilaiden_lapset_Suomessa_1940%E2%80%931948
Saksalaisten sotilaiden lapset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti