EMERITUSPROFESSORI Juhani Kärjä kuoli Kuopiossa 5. helmikuuta 2024. Hän oli 89-vuotias, syntynyt Kalajoella 25. joulukuuta 1934.
Kärjä peri kädentaidot ja rakkauden luontoon pienviljelijävanhemmiltaan. Hän oppi arvostamaan perinteitä, työntekoa sekä kristillisiä arvoja. Hänelle kehittyi vakaa luottamus omiin kykyihin. Näitä arvoja hän on myös välittänyt läheisilleen.
Kärjän isoäiti menehtyi varhain rintasyöpään. Tämä jätti nuoren pojan mieleen ajatuksen: ”Entä jos minä kykenisin opiskelemaan lääkäriksi ja auttamaan sairaita?”
KÄRJÄ sai valkolakin Raahen lukiosta 1953 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1960. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta 1968, ja hänet kutsuttiin Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professoriksi vuonna 1975. Hän toimi pitkään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana ja KYS:n johtavana ylilääkärinä. Kuopion yliopiston rehtorina Kärjä työskenteli kaksi kautta.
Rehtorikaudellaan Kärjä toimi Suomen korkeakoulujen rehtoreiden neuvoston puheenjohtajana ja Suomen yliopistojen edustajana EU:n korkeakoulujaostossa. Valtiollisena tunnustuksena hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkki. Värekarvatutkimuksesta hänelle myönnettiin Best Paper of the Year -palkinto. Kärjä oli arvostetun Collegium Oto-Rhino-Larygnologicum Amicitiae Sacrum -seuran jäsen. Osakunta-aate oli Kärjälle tärkeä. Hän oli Kuopion yliopiston Pohjalaisen osakunnan primus promotor.
Kärjä oli luonteeltaan kohtelias ja aina korrekti niin henkilökuntaa, opiskelijoita kuin potilaitaankin kohtaan. Hän osallistui alan oppikirjojen kirjoittamiseen ja suomensi latinasta Turun Akatemian ensimmäisen suomalaisen korvatautien väitöskirjan De audiendi sensu. Hän myös kirjoitti useita lääketieteen historiaan liittyviä kirjoja.
JUHANIN elämässä tärkeää oli oma perhe ja suomalainen luonto. Juhani ja hänen kihlattunsa Leena Niemi vihittiin avioliittoon vuonna 1961. Lapsia syntyi kaksi, lapsenlapsia on seitsemän ja lastenlastenlapsia kymmenen.
Juhani oli aktiivinen lenkkeilijä ja hiihtäjä. Myöhemmin hyvää fyysistä kuntoa ylläpitivät kesähuvilan piha- ja metsätyöt. Hänen mielenkiintonsa kohteita olivat sukututkimus ja lääketieteen historia.
Juhani eli ainutlaatuisen, pitkän ja inhimillisesti voimakkaan elämän. Hän eteni maaseudun oloista yhteiskunnan arvostetuimmille paikoille omalla uutteruudellaan ja osaamisellaan. Hän totesikin: ”Ihmiselämällä on tarkoituksensa. Omalla työurallani tämä näkemys on aina ollut kannustamassa toimintaani.”
Vesa Kärjä
Taina Usenius
Juhani Aukusti Kärjä (25. joulukuuta 1934 Kalajoki – 5. helmikuuta 2024 Kuopio) oli suomalainen lääkäri. Hän oli vuosina 1975–1990 Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori.
Kärjä tuli ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1953. Hän opiskeli lääkäriksi Turun yliopistossa (LL 1960) ja tohtoriksi Oulun yliopistossa (LKT 1968). Kärjän englanninkielinen väitöskirja (1968) oli otsikoitu Perstimulatory suprathreshold adaptation for pure tones : 1 : Basic studies on normal-hearing persons. Hän sai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin pätevyyden 1966, ja audiologian pätevyyden 1973. Hän oli Oulun yliopiston dosentti (1970–1976).
Kärjä työskenteli lääkäriksi valmistuttuaan Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) apulaislääkärinä (1961–1964). Tämän jälkeen hän oli Oulun yliopiston apulaisopettaja vuosi (1964–1973), ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYKS) apulaisylilääkäri (1973–1975). Oulussa hän toimi myös nuorisopoliklinikan lääkärinä 1960–1968 ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lääkärinä 1969–1974 sekä Muurolan parantolan keuhkotautilääkärinä (bronkologi) 1970–1975.
Seuraavaksi Kärjä siirtyi Kuopioon. Hän toimi Kuopion korkeakoulun, sittemmin Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina vuosina 1975–1990, jona ajanjaksona hän hoiti myös korkeakoulun rehtorin tehtävää 1984–1990. Kärjä oli Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) ja sitä seuranneen Kuopion yliopistollisen sairaalan tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ylilääkärinä ja johtavana ylilääkärinä lähes 25 vuotta (1975–1997),
Hänen moniin luottamustehtäviinsä kuuluivat esimerkiksi toimiminen Kuopion yliopiston Pohjalalaisen osakunnan inspehtorina (1979–1982), yliopiston rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana (1984–), Kuopion yliopistollisen keskussairaalan liittovaltuuston jäsenenä (1985–). Hän oli Suomen korkeakoulujen rehtorien neuvottelukunnan puheenjohtaja (1988–).
Hän julkaisi oppikirjoja ja noin 200 tieteellistä artikkelia korva-, nenä- ja kurkkutautien, erityisesti korvakirurgian, audiologian, kroonisen välikorvatulehduksen ja limakalvojen fysiologian aloilta.
Kärjä oli useiden opiskelijayhdistysten ja järjestöjen kunniajäsen. Valtiollisena tunnustuksena hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarin arvo (SVR R 1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti