Aurinko nousi tänään Kalajoella kello 02.50 ja laskee kello 23.59. Päivän pituus on 21 tuntia 9 minuuttia. Tänään näyttää tulevan sadepäivä.
Kysyn ministeriltä ja muilta vastuullisilta asiasta. Mielestäni maataloustukien kokonaismäärää on meikäläisen mahdoton selvittää. Ei voi kuitenkaan välttyä vaikutelmalta, että tukeja menee vääriin paikkohin ja vääriin kohteisiin.
Maatalousministeri Antti Kurvinen ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs, maa-ja metstalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari, varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.
Lehmät lähtee?
https://www.youtube.com/watch?v=1XnEVkuf8qc
Pohdiskelua tyhjässä navetassa.
https://www.youtube.com/watch?v=6mMwsrTVEqw
Mielestäni maataloustukien jakoperusteet on nyt tarkistettava. Maataloustukea menee liian paljon muualle kuin maatalousyrittäjille eli todellisille tuen tarvitsijoille.
Tässä ovat 100 suurinta maataloustukien saajaa
https://www.iltalehti.fi/talous/a/b1a5e767-a11a-47f7-8904-e960c18192fb
Suomen suurin maataloustuki oli 2 277 186 € – katso lista jättitukien saajista
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005138639.html
Maataloustukien käyttö on nyt tarkoin selvitettävä. Miksi tuet valuvat muualle kuin maatalousyrittäjille?
Terveisin
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Tänään on ollut siivouspäivä. Imuroin ja pesin lattiat. Vaihdoin matot ja hankin vuoteeseeni uuden sängynpeitteen sekä tyynyn. Olen pessyt pyykkiä ja siivonnut kaappeja.
Tänään jäi aikaa perehtyä vuoden 1323 tapahtumiin sekä Kalajoen vanhojen rakennusten historiaan.
Plassin rakennukset
Kalajoen
markkinapaikalla olleista rakennuksista on useita mainintoja jo
1690-luvulta. Suurin osa niistä lienee rakennettu vasta sen jälkeen
kun kaupunki oli ostanut markkinapaikan maapohjan. Aittojen lisäksi
porvareilla oli myös lämmitettäviä markkinatupia, joissa voitiin
asua sydäntalvellakin Heikin markkinoiden aikana. Kruunukin oli jo
1600-luvulla huomannut tärkeäksi valvoa etujansa markkinoilla ja
ryhtyi kantamaan talonpoikien sinne tuomista tavaroista pikkutullia.
Tätä tarkoitusta varten Plassille rakennettiin myös
tullihuone.
Isonvihan aikana venäläiset polttivat kaikki
terva-aitat Plassilla. Ne olivat Kokkolan porvariston ostamia, sillä
raahelaiset saivat vasta jonkin verran myöhemmin oikeuden varastoida
ostamansa tervan Plassille odottamaan kesää.
Lähes
vastapäätä Plassia, ns. Laivaniemessä joen etelärannalla oli
ainakin jo 1600-luvun lopulla huomattavaa laivanrakennusta. Sen
vilkkain kukoistuskausi oli 1700-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin
Kokkolan porvarit rakennuttivat laivoja Kalajoen suulla. Vuonna 1752
alkoivat Kokkolan porvarit rakentaa pikiruukkia Laivaniemelle. Vuonna
1791 rakennutti raahelainen kauppias ja raatimies Jakob Fellman
Kalajoen toisen pikiruukin nykyisen Plassin alueen pohjoiskulmaan.
Kokkolalaisten ruukki paloi vuonna 1799. Vuonna 1812 Plassilla olevan
ruukin osti kokkolalainen kauppias Jean Kynzell. Tämä ruukki paloi
maan tasalle vuonna 1864 uhaten tuholla koko
markkinayhdyskuntaa.
Vuonna 1885 Plassilla on 171 rakennusta,
joista asuinrakennuksia oli 30, kauppoja 20, makasiineja 31 ja
aittoja 31. Leipomoita oli kaksi, saunoja kaksi, majatupia yksi,
arestihuoneita yksi, navettoja kaksi, liitereitä seitsemän ja
ulkohuoneita 37.
Markkinapaikan rakenne alkoi hiljalleen
muuttua 1800-luvun lopulla. Vuonna 1885 Weljekset Friis perustivat
metallivalimon Plassille. Vuonna 1902 perusti kalajokelainen kauppias
A. Santaholma kivihiomon Plassille. Mustaa graniittia vietiin
Englantiin ja Skotlantiin. Kivihiomon toiminta loppui 1918. Vuonna
1903 A. Santoholma perusti Jokisuun höyrysahan.
Viljamakasiini
eli
lajittelija on rakennettu v. 1753. Kalajoella oli 1790-luvulla
Santaniemen lastauspaikan lähettyvillä kaksi kruunun makasiinia,
joista toinen oli 900 ja toinen 1400 tynnyrin vetoinen. Toiseen
sijoitettiin kruunun verovilja, ja toinen oli tarkoitettu
säästöviljan kokoamiseen. Valtiopäivillä 1746-47 oli päätetty,
että pitäjiin perustetaan viljamakasiineja. Maaherra Piperin
tekemän lainamakasiinin ohjesäännön mukaan tuli savua kohden
panna talteen talteen hyvinä vuosina ½ ja huonoina vuosian ¼
tynnyriä viljaa. Vilja saatiin lainata pitäjäkokouksen luvalla
maksamalla korkoa.
Jokisuun
koulu on
rakennettu v. 1861 Kalajoen pitäjän omalla kustannuksella. Aluksi
se toimi kruunun aittana, jossa oli neljä hinkaloa ja räystään
alla kymmenen ikkunaa sekä katolla ikkunat. Sen urajkoi Juha
Laurinpoika Haarala ja sai palkakseen 110 tynnyriä viljaa.
Korjauksen jälkeen vuonna 1927 kruunun puotiin sijoitettiin Jokisuun
koulu. Koulu lakkautettiin vuonna 2005.
Teatteritalo
on
työväentalo. Sen rakentamiseksi perustettiin vuonna 1937
Teatteritalo Oy. Aluksi työväenyhdistyksen johtokunta teki itse
talon piirustukset ja pienoismallinkin. Kun rahoituksen
järjestämiseksi osakkeitten merkintää tarjottiin myös
Kansa-yhtiölle, ei yhtiö hyväksynyt suunnitelmia, vaan jouduttiin
tekemään uudet. Teatteritalo valmistui talvella 1939, ja avajaiset
pidettiin 25.3.1939. Jatkosodan aikana talossa majoitettiin
siirtolaisia.. Teatteritalo Oy:n osake-enemmistö siirtyi kaupalla
1960-luvulla Voimistelu- ja Urheiluseura Riennolle. Rakennusta
peruskorjattiin ja laajennettiin 1960-luvun lopulla. Kalajoen Riennon
historiasta löytyy tietoja tämän nettipäiväkirjan
kohdasta:
Kalajoen
Riento 100 vuotta (4.2.2007)
Haarala
/ Änkilä on
Pohjankylän kantatiloja, josta ensimmäinen maininta löytyy
vuodelta 1547. Änkilä on toiminut 1600-luvun kestikievarina
markkinoiden aikaan ja Ikalaporin vapaaherrakunnan virkatalona.
Änkilä on Plassin ”emätalo”. Myöhemmin talo siirtyi mm.
kirkkoherra Pietari Calamniukselle ja maanmittari Hårdille, joka
1830-luvulla todennäköisesti rakennutti nykyisen, avokuistillisen,
komean virkatalotyyppisen päärakennuksen. 1800-luvun puolivälissä
talon omisti rovasti Abraham Montin. Värjäri Juho Pahikainen osti
talon vuonna 1871 maanviljelijä Erik Roosilta. Jaakko Haarala, jonka
perikunta nykyään Änkilän omistaa, osti sen vuonna 1922
Pahikaisilta. Pihapiirissä on neliosainen makasiinirakennus, jonka
kaksi tienpuolista aittaa ovat olleet markkinamiesten käytössä.
Makasiinissa on lisäksi heinätalli ja vilja-aitta. Pihapiiristä on
purettu pakarirakennus. Änkilä toimi 1800-luvulla nimismiehen
virka-asuntona.
Ojankulma
oli
alun perin raahelaisen kauppiaan Johan Friemanin omistama
kuusihuonetta käsittävä markkinatupa. Vuoden 1885 kartassa omistus
on merkitty Jaakko Finnilälle. Ojankulman rakennuksen runkona on
kauppapuoti, johon Aleksander Finnilä sai kauppaoikeudet 1870.
Sittemmin talossa on toiminut Kalle Saarikosken värjäämö.
Kauppias Tuomas Rahko korotti ja levensi talon nykyiseen asuunsa
1921. Rakennuksessa toimi Jeeli Ojan kauppa. Erkki Pääkkönen osti
rakennuksen Ojan perikunnalta.
Niin sanottu Orellin
talo on
pitkänurkkainen hirsipuoti, mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta.
Plassin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä kauppapuoteja. Vuoden
1885 kartassa tämä oli kauppias L. Ahlqvistin kauppapuoti. Talossa
on toiminut mm. Ville Orellin hienosepänverstas, Heikki Luokkalan
vaate- ja lyhyttavarakauppa sekä leipomo.
Santaholman
konttori lähes
40 metriä pitkä keltainen rakennus, mikä on Plassin keskeisimpiä
ja Kalajokivarren komeimpia taloja. Tien puolella on 13 ikkunaa.
Talon vanhin osa on vanha kauppakartano ilmeisesti 1800-luvun
alkupuolelta. Kauppias Antti Santaholma osti sen vuonna 1866
kokkolalaiselta kauppiaalta Georg Rajanderilta.. Rakennuksessa on
toiminut A. Santaholman Oy:n konttori.
Ollila
on
suurikokoinen, kahdessa osassa rakennettu asuinrakennus. Se sijaitsee
markkinapaikan laidassa. Pohjoispääty on vuodelta 1850. Ollila on
perimätiedon mukaan rakennettu samanaikaisesti kuulun Kalaja-laivan
kanssa, mutta erään toisen laivan hirsistä. Kalaja-laivaa
ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1873; osakkaina olivat mm. Antti
Santaholma ja maanviljelijä Joonas Merenoja. Rakennuksen toinen osa
on 1920-luvulta, jolloin rakennukseen tehtiin yhtenäinen jugendilme.
Rakennuksen ja makasiinin omistajaksi on merkitty vuodesta 1855
Joonas Merenoja.
Kalajoella kauppapurjehdus vilkastui
1840-luvulla, ja tuohon aikaan paikkakunnalla oli monia
kauppahenkisiä talonpoikia. Jotkut hankkivat itselleen myös pieniä
aluksia, joilla käytiin ulkomaillakin. Valtiopäiväedustajanakin
tunnettu Jaakko Merenoja oli varustanut itselleen Liukas-nimisen
jahdin, jonka kipparina toimi myös Joonas Merenoja. Kauppaa käytiin
Pietarissa ja Ruotsissa saakka. Tällä purjehduksella oli
nälkävuosina 1865-68 suuri merkitys Kalajoen väestölle; tuolloin
Antti Santaholma ja Joonas Merenoja toivat elintarvikkeita Pietarista
suoraan Kalajoelle. Talo on saanut nimensä siellä myöhemmin
asuneen Olavi (Olli) Santaholman (k. 1940) mukaan. Olli Santaholma
hoiti yhtiössä graniitin ulkomaankauppaa. Veljelle Oskarille,
yhtiön toimitusjohtajalle valmistui jugend-tyylinen päärakennus
Havula
vuonna
1912 Palmqvist & Sjöströmin suunnittelemana. Ollilan ulkoasua
muodistettiin samaan tyyliin 1920-luvulla.
Kalajoen markkinapaikan kistu
(putka)
on sijainnut Ojan kaupan luona, ja se siirrettiin nykyiselle
paikalleen vuonna 1948. Putkassa oli kaksi selliosastoa ja
toimisto-osa. Kistu on rakennettu 1700-luvulla. Putkavahti lämmitti
kistun markkina-aikaan ja muulloinkin, kun sitä tarvittiin. ”Kohta
on markkinat, kun kistua lämmitetään” Kistu muutettiin vuonna
1982 Lauri Tanskan ideoimaksi ja toteuttamaksi kalastusmuseoksi.
Kilpisen
talo on
torin itäreunalla sijaitseva asuinrakennus, jonka tiensuuntainen osa
on vuodelta 1860. Vuoden 1875 kartan mukaan tontilla sijaitsi
siltavouti Lakströmin asuinhuone. Puuseppä Efraim Kilpinen muutti
taloon vuonna 1900. Rakennusta on laajennettu siivellä 1921-23 Hän
ja varsinkin hänen poikansa Oskari Kilpinen olivat maankuuluja
kanteleentekijöitä, jotka tekivät mm. musiikkiliike Fazerille
tilaustyönä kanteleita.
Lauri
Tanskan talo on
siirretty nykyiselle paikalleen. Sen on rakennuttanut Kalle Haavisto
1800-luvulla, mutta tiedossa ei ole tarkkaa rakentamisvuotta. Kapeaan
hirsirakennukseen on liitetty siipiosa, joka on aiemmin ollut
luhtiaitta. Tanskan talo oli vuonna 1885 Kalle Haaviston
asuinrakennus ja talousrakennus. Kalle Haavisto purjehti mm.
Kalaja-laivalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti