Eduskunnan oikeusasiamies on osoittanut toiminnallaan, ettei se toimi tehtäviensä edyllyttämällä tavalla. Eduskunnan oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies on valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella Suomen ylin laillisuusvalvoja
Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot toimivat lainmukaisesti. Valvonnassa korostuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yksilön näkökulmasta. Valvonnan piiriin kuuluvat viranomaisten lisäksi muut julkista tehtävää hoitavat, kuten jotkut yksityiset yritykset tai järjestöt. Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä neljän vuoden toimikaudeksi. Nykyinen eduskunnan oikeusasiamies on Jari Råman. Uudeksi apulaisoikeusasiamieheksi on valittu oikeustieteen tohtori ja varatuomari Susanna Lindroos-Hovinheimo Eduskunta suoritti valinnan täysistunnossa keskiviikkona 11. maaliskuuta 2026.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Eduskunnan oikeusasiamies toimii kansalaisten edun vastaisesti ja suojelee poliittisia rikollisia ja virkamafiaa. Tässä on kirjallinen todiste asiaan:
VASTAUS
11.3.2026
Viite: 10.03.2026 vireille tullut kantelu
EOAK/2142/2026 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Arvostelitte kantelussanne Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin 6.3.2026
antamaa ratkaisua asiassa H 742/2026/1325.
Tiedoksenne ilmoitan, että asiaa ei ryhdytä tutkimaan täällä. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamies ei ole säännönmukaisen muutoksenhaun korvike. Oikeusasiamies ei myöskään puutu muualla vireillä oleviin asioihin eikä asioihin, joihin voi vielä hakea muutosta.
Kuten käräjäsihteeri on Teille jo vastannut, päätökseen saa hakea
muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.
Oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa siihen, olisiko mahdollisella valituksella menestymismahdollisuuksia. Oikeusasiamies ei anna yleistä oikeudellista neuvontaa siitä, onko jokin menettely laillinen tai ei, eikä hän voi tarjotaasianajollista oikeudellista apua.
Mikäli tarvetta asian tutkintaan on vielä valitusviranomaisen ratkaisun jälkeen, voitte kääntyä uudelleen oikeusasiamiehen puoleen. Kiinnitän kuitenkin huomiotanne seuraavaan.
Suomen perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa Suomessa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Oikeusasiamiehen tulee puolestaan perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että muun muassa tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan
toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimivallan nojalla ratkaissut. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten tuomioistuin on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jollei tuota harkintavaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja, määrätä niitä muutettaviksi tai määrätä asiaa uuteen oikeuskäsittelyyn.
Notaari
Sanna-Kaisa Frantti
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus on tähän asiaan:
Ylimielistä kyykyttämistä – onko käräjäoikeuden tuomaria syytä epäillä törkeästä virkavirheesta ja rikollisten suojelusta?
VS: H 742/2026/1325
|
|
|
|||
|
|
|||||
Päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.
Ystävällisin terveisin
Laura Puuronen
Käräjäsihteeri, Oulun käräjäoikeus
Sähköposti oulu.ko@oikeus.fi
Puh
vaihde 029 56 49500 puh. 029 56 49563
Asiakaspalvelu:
Torikatu 34, 90100 Oulu
Lähettäjä:
Erkki
Aho <e.ahoky@gmail.com
>
Lähetetty:
perjantai
6. maaliskuuta 2026 11.57
Vastaanottaja:
KO
Oulu <oulu.ko@oikeus.fi
>
Aihe:
Tiedustelu
ja pyyntö
Tiedustelu
Olen pyytänyt oikeusavustajaa (asianajajaa) ulosottoasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. Olen sopinut ulosoton kanssa, että ulosottoasiat käsitellään käräjäoikeudessa ja käräjäokeuden päätöstä noudatetaan. Olen pyytänyt käräjäoikeutta määräämään minulle asianajajan tähän käsittelyyn. Pyydän päätöstä myös tähän asiaan. Tämä päätös ei sisällä ratkaisua pyytämääni asiaan.
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
OULUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS, TUTKIMATTA
JÄTTÄMINEN
1 (1)
H 742/2026/1325
Ratkaisunumero
6.3.2026 1049 5544
Tuomioistuimen kokoonpano
Käräjätuomari Kalle Leinonen
Asianosaiset Hakija
Aho Erkki
Asia Avustajan määrääminen
Vireille 24.2.2026
Selostus asiasta Erkki Aho on pyytänyt käräjäoikeutta määräämään hänelle asianajajan avustamaan häntä tulevissa tuomioiden purkamista koskevissa hakemuksissa sekä vahingonkorvausvaatimuksen tekemisessä.
Päätöslauselma Hakemus avustajan määräämiseksi jätetään tutkimatta.
------------------
Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen, laillisuusvalvojat ei näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että virkamafia suojelee rikollisesti toimivia poliitikkoja ja poliitikot suojelevat rikollisesti toimivaan virkamafiaa. Tämä on oikeusvaltio Suomi.
Oikeusministeri Leena Meri asia kuuluu vastuualueeseenne
Sisäministeri Mari Rantanen asia kuuluu vastuualueeseenne
Pääministeri Petteri Orpo asia kuuluu hallituksen vastuualueeseen miten oikeusvaltio toimii?
Tiedoksi ja tutkivan journalismin toimenpiteitä varten toimitus@kaleva.fi
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojien toiminta on Suomessa kansalaisten pettämistä verovaroilla. Siis kansalaisten edun vastaista toimintaa, jota on syytä epäillä rikolliseksi, koska se suojelee poliittisia rikollisia sekä verkamafiaa. Virkamafiaksi on syytä epäillä laillisuusvalvojien lisäksi rikollisesti toimivia viranomaisia. Tyhjää saa pyytämttäkin. On syytä epäillä, että laillisuusvalvojat oavat tarpeettomia ja kansalaisten edun vastaisia tyhjäntoimittelijoita. Siksi nykyisenkaltainen laisuusvalvonta tulisi lopettaa ja perustaa Suomen perustuslakituomioistuin, jollainen on jo näissä maissa:
Luettelo valtioista joilla on perustuslakituomioistuin
Albania
Armenia
Azerbaidžan
Belgia
Bosnia ja Hertsegovina
Bulgaria
Chile
Costa Rica
Dominikaaninen tasavalta
Ecuador
Egypti
Espanja
Etelä-Afrikka
Etelä-Korea
Georgia
Guatemala
Indonesia
Iran
Italia
Itävalta
Kazakstan
Keski-Afrikan tasavalta
Kiinan tasavalta
Kirgisia
Kosovo
Kolumbia
Kongon tasavalta
Kreikka
Kroatia
Latvia
Liettua
Luxemburg[4]
Pohjois-Makedonia
Madagaskar
Mali
Moldova
Mongolia
Myanmar
Peru
Puola (Puolan perustuslakituomioistuin)
Portugali
Ranska
Romania
Saksa (Saksan perustuslakituomioistuin)[5]
Serbia
São Tomé ja Príncipe
Slovakia
Slovenia
Tadžikistan
Thaimaa
Tšekki[6]
Turkki
Uganda
Ukraina
Unkari
Uzbekistan
Valko-Venäjä
Venäjä
