MA 07.04.2025 Kalajoen kaupungin syrjintärikos on kestänyt yli 40 vuotta

 

Kaupunginhallitus

Pöytäkirja 02.10.2023/Pykälä 226

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023364-7

Kv 29.11.2022 valtuustoaloite, valtuutettu Myllylä /Kalajoki 500 vuotta 2025

Sivistys- ja kulttuurilautakunta 12.09.2023 § 79

Valmistelija kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa

Raili Myllylä on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään toimenpiteitä Kalajoki 500 v juhlavuoden suunnittelua ja toteutusta koskien.

1. Perustetaan päätoimikunta kaupunginhallituksen toimesta seurakunnan kanssa. Kaupunginjohtajan ja kirkkoherran mukana olo on asian merkittävyyden vuoksi tärkeä.

2. Vietetään v. 2025 teemavuotena erilaisten tapahtumien myötä. Valmistelun aikana juhlavuoden tapahtumat tarkentuvat. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia , luoda hyvää yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden uskoa sekä vahvistaa kalajokista identiteettiä. Viestintä on tärkeä osa juhlavuoden onnistumista.

3. Anotaan OULU26 Euroopan kulttuuripääkaupunki hankerahoituksesta rahoitusta työntekijän palkkaamisen juhlavuoden valmisteluun mahdollisimman pian

4. Tavoitteena tulee olla koko kaupungin alueen mukaan saaminen

5. Yritykset, yhdistykset, järjestöt tekevät itseohjautuvasti erilaisia projekteja juhlavuoden merkeissä. Lasten ja nuorten mukaan saaminen on tärkeää.

6. Tärkein yhteistyökumppani on seurakunta. V. 1525 alkaen aina 1800-luvun puoliväliin kaiken hallinnon hoiti seurakunnat ja kuntahallinto aloitti vasta 1800-luvulla.

Kalajoen kaupunki on tehnyt hakemuksen Oulu2026 kulttuurisäätiölle rahoituksesta hankkeeseen joka kulkee nimellä Kirkosta-kirkkoon reitistö ja sen toteutus sisältää vahvasti niin paikallista kuin alueellistakin toimintaa.
Hanke on hyväksytty osaksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa ja hankkeen toimenpiteitä vodaan toteuttaa vuosien 2024-2026 aikana.
Tämän hankkeen tominnoista Kalajoen osuus voidaan kytkeä osaksi Kalajoen kaupungin 500v juhlavuotta.

Palveluvastaava / Kalajoki kampus, Lukio ja Kalajoki Akatemia Isolehto Juha

Sivistyslautakunta esittää, että
1. kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500v juhlatoimikunnan.
2.toiminta kytketään osaksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Kirkosta-Kirkkoon reitistöhankkeen avulla.
3. juhlavuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen haastetaan aloitteen mukaisesti laajasti kuntalaiset, jäjrjestöt,yhteisöt,kylät ja koulut.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta

Sivistyslautakunta esittää, että

1. kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500v juhlatoimikunnan.
2.toiminta kytketään osaksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Kirkosta-Kirkkoon reitistöhankkeen avulla.
3. juhlavuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen haastetaan aloitteen mukaisesti laajasti kuntalaiset, järjestöt, yhteisöt, kylät ja koulut.

Kaupunginhallitus 02.10.2023 § 226

912/00.04.02/2022

Valmistelija kaupunginsihteeri Otso Juvonen

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500 v juhlatoimikunnan ja pyytää toimikuntaa valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen juhlavuoden toimenpiteistä toukokuun 2024 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus nimesi Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan seuraavat jäsenet: Kaupunginhallituksen jäsenet Raili Myllylä, Sirkka Alho, Markku Myllymäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Pahkala, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Hanna Saari, valtuuston puheenjohtaja Miika Heikkilä, sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ritva Mäntymäki, Nuorisovaltuuston puheenjohtaja.

Puheenjohtajaksi Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan nimettiin Raili Myllylä.

Kaupunginhallitus pyytää Kalajoen seurakuntaa nimeämään edustajansa Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan.

Kaupunginhallitus päätti, että toimikuntaa valmistelee kaupunginhallitukselle esityksen juhlavuoden toimenpiteistä toukokuun 2024 loppuun mennessä. Toimikunta kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita ja viranhaltijoita.

Kalajoki täyttää 500 vuotta – juhlistetaan sitä yhdessä!

https://kalajoki.fi/fi/ajankohtaista/kalajoki-tayttaa-500-vuotta-juhlistetaan-sita-yhdessa

Julkaistu 30.9.2024 Muokattu 11.10.2024

Juhlavuosi käynnistyy joulun avauksen yhteydessä perjantaina 22.11. klo 18.00. Päivittyvä ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan kaupungin nettisivuilla ja tapahtumakalenterissa lähiviikkoina.

Tuleva juhlavuosi starttaa etkotapahtumalla joulun avauksessa perjantaina 22.11. klo 18.00. Kaupunginhallituksen perustama Kalajoki 500 -työryhmä, johon kuuluvat kaupungin ja seurakunnan edustajat, haluaa kutsua kaikki juhlistamaan merkkivuotta niin tapahtumien, muistojen kuin tarinoidenkin muodossa, mutta myös kaupunkimme tulevaisuutta visioiden. Toimikunnan puheenjohtaja Raili Myllylä kertoo juhlavuoden olevan ainutlaatuinen ja merkittävä.

– Vuodelta 1525 löytyvät ensimmäiset merkinnät Kalajoen emäseurakunnasta, johon kuuluivat kaikki nykyiset Kalajokilaakson kunnat lukuun ottamatta Pyhäjärveä. Näin isoa juhlaa ei päästä viettämään seuraavaan 500 vuoteen, joten tuleva vuosi on meille kaikille merkittävä.

Juhlavuosi koostuu päätapahtumista, joita on suunniteltu kohderyhmittäin, jotta jokaiselle löytyisi sopivia tapahtumia, joihin osallistua, avaa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa.

– Lisäksi luvassa on lukuisia pienempiä yhdistysten ja järjestöjen tapahtumia, joiden toteuttamista kaupunki haluaa tukea.

Marraskuulle onkin luvassa kulttuurifoorumi, johon sekä yhdistykset, järjestöt, yritykset että kuntalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan juhlavuodesta. Kulttuurifoorumi järjestetään Virta-salissa tiistaina 12.11. klo 18.00.

– Lämpimästi tervetuloa kahvittelemaan ja ideoimaan yhdessä, kuinka teemme juhlavuodesta ikimuistoisen aivan jokaiselle.

Toimikunnan puheenjohtajana toimiva Myllylä kertoo, että kaupunki ja seurakunta tekevät tiivistä yhteistyötä koko vuoden.

– Kalajoki saa 2.2.2025 piispan vieraakseen ja silloin julkaistaan myös Teuvo Tuorilan kirjoittama historia seurakunnasta. Keväällä järjestetään myös valtuuston juhlaseminaari.

Juhlavuosi pitää sisällään niin ikään useita musiikkitapahtumia, joissa kuullaan muun muassa kalajokisia muusikoita. Juhlavuoden päivittyvä ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan kaupungin nettisivuilla ja tapahtumakalenterissa lähiviikkoina. Nyt julkaistu juhlalogo tulee näkymään kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa koko merkkivuoden ajan.

Tämän artikkelin yhteydessä julkaistusta juhlalogosta on toteutettu myös Olemme mukana -versio, jota esimerkiksi yritykset, yhdistykset ja järjestöt voivat hyödyntää omissa juhlavuoden tapahtumissaan. Kaikki versiot juhlalogosta löydät tästä linkistä.

Tällainen määräraha on varattu Kalajoen kaupungin budjettiin:

Kalajoki 500 -juhlavuoden aikana panostetaan erityisesti uusien, vaikuttavien tapahtumien mahdollistamiseen ja järjestämiseen Kalajoella. Kalajoen tapahtumakonseptin kehittämiseen on varattu 150 000 euron määräraha, josta osa varataan ostopalveluihin ja osa tapahtumatukiin. Tapahtumatukea voidaan käyttää vastikkeellisiin markkinointiyhteistyön kumppanuuksiin, elinvoimaa vahvistavien tapahtumien kohdetukeen, suurten yleisötapahtumien / festivaalien avustamiseen tai elokuvien tuotantotukeen. Ostopalveluna hankitaan tapahtumaideoiden kehittämistä ja Kalajoen myyntiä tapahtumien järjestämispaikkana eri tapahtumajärjestäjille.

Olen ollut yhteydessä juhlatoimikuntaan yhteydessä sen perustamisesta lähtien ja toimikunnan puheenjohtaja Raili Myllylä ja sihteeri Anita Ohtamaa ovat käyneet tutustumassa taidenäyttelyyni. Samoin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ritva Mäntymäki on käynyt tutustumassa taidenäyttelyyni. Toimikunta on tietoinen siitä, että minulla on taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita. Taidenäyttelyni arvo on reilusti yli 100 000 euroa. Toimikunta ei ole saanut aikaan minkäänlaista päätöstä 2.5 vuoden aikana taidenäyttelyni avustamisessa. Siksi tein Kalajoen kaupunginhallitukselle seuraavan kiireellisen käsittelypyynnön:

Tässä on pyyntöni Kalajoen kaupunginhallitukselle kiireellisestä käsittelystä:

MA 24.03.2025 Vastaus Kalajoen kaupunginjohdolle ja asia kaupunginhallituksen käsittelyyn KIIREELLINEN

Olen sopinut taidenäyttelyni Kohtaamispaikka Loistoon ajalle 01.05.2025 – 31.05.2025. Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita. Taidenäyttelyni arvo on reilusti yli 100 000 euroa. Koska taidenäyttelyn teokset ovat arvokkaita, niin on syytä varoa niiden vahingoittumista kaikissa olosuhteissa. Näin korkeatasoista taidenäyttelyä ei Kalajoella ole koskaan aikaisemmin ollut. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee vetovoimatekijä Kalajoen matkailulle ja kohtaamispaikka kalajokisille.

Pyydän, että Kalajoen kaupunki osallistuu Kalajoki 500-juhlanäyttelyn kustannuksiin 10 000 eurolla. Taidenäyttelystäni tietoa tämän linkin kautta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kalajoki 500-vuotta taidenäyttely ei toteudu, koska Kalajoen kaupunginhallitus ei käsittele asiaa kiireellisenä. Mielestäni tässä on kysymys minuun kohdistuneesta ja yli 40 vuotta jatkuneesta syrjinnästä. Kalajoen kaupungin tilinpäätös on yli 5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Siksi ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymys on tietoisesta ilkeyden teosta ja syrjinnän jatkumisesta. Tämä seuraava linkki osoittaa syrjinnän jatkumisen.

Kultainen ansiomerkki

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2018/02/kultainen-ansiomerkki.html

Jukka Puoskari

https://yle.fi/a/3-10451950

Pyydän, että Kalajoen kaupunki osallistuu Kalajoki 500-juhlanäyttelyn kustannuksiin 10 000 eurolla. Taidenäyttelystäni tietoa tämän linkin kautta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kalajoki 23.03.2025

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajan

jukka.puoskari@kalajoki.fi mia.himanka@kalajoki.fi , juha.isolehto@kalajoki.fi

kirjaamo@kalajoki.fi , miika.heikkila@kalajoki.fi , eija.pahkala@kalajoki.fi

Kaupunginhallituksen esityslistalla ei ole esittämääni asiaa.

Kaupunginhallitus
Esityslista 31.03.2025 klo 14:00 -
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025518

Taidenäyttelyni paljastaa totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

KE 02.04.2025 Syrjintäni Kalajoella on jatkunut nyt jo yli 40 vuotta

https://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2025-04-02T10:33:00-07:00&max-results=7

Toivottavasti poliisi lopettaa minuun kohdistuvan Kalajoen kaupungin yli 40 vuotta jatkuneen syrjintärikoksen ja Suomen valtion 30 vuotta jatkuneen kidutusrikoksen ilman aiheetonta viivytystä.

SU 06, 04.2025 Kalajoen seurakunnan ja kirkkoherra Kari Laurin toiminnasta – en ymmärrä

 

Kalajoen kirkkovaltuusto hyväksyi 3.12.2024 seurakunnan toimintasuunnitelman ja talousarvion ja hautainhoitorahaston talousarvion juhlavuodelle 2025. Tuleva vuosi on seurakunnan ja kaupungin yhteinen juhlavuosi. Vuosi pitää sisällään lukuisia tilaisuuksia ja juhlavuoden kuluihin on varattu yhteensä 110.000 €. Vuoden 2025 aikana seurakunta arvioi saavansa verotuloja 2,7 milj. euroa, tuulivoimasta 509.000 € ja metsätaloudesta 200.000 €. Käyttötalouden menot ovat yhteensä 3,1 milj. euroa. Sen lisäksi seurakunta investoi ensi vuonna kunnostamalla Kalajoen kirkon vanhat urut, laajentamalla Ruonan saunarakennusta ja osallistumalla juhlavuoden muistomerkin hankintaan Kirkkopuistoon. Investointeihin on varattu yhteensä 355.000 €. Erilaisia avustuksia seurakunta antaa 100.300 €, joista noin puolet menee lähetysjärjestöille omien nimikkolähettien työn tukemiseen.

Khra Kari Lauri toteaa, että tuleva vuoden tarkoituksena on yhdistää meitä ja kasvattaa meissä yhteisöllisyyttä. Jeremian kirjan sanoin: "Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne."

Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita.

Tavoitteeni on saada taidenäyttely esille Kohtaamispaikka Loistoon Hiekkasärkille mahdollisimman pian. Minulla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa taidenäyttelyä omilla varoilla. Käännyin asiassa Kalajoen seurakunnan puoleen. Lähetin kirkkoherra Kari Laurille sähköpostiviestin, jossa kerroin Kalajoki 500 taidenäyttelystä. Lähetin myös linkin virtuaalisesta taidenäyttelystä.

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kirkkoherra Kari Lauri ei vastannut sähköpostiviestiini. Siksi menin kirkkoherran virastoon neuvottelemaan kirkkoherran kanssa ja varmistamaan, että hän on saanut sähköpostiviestit. Kerroin kirkkoherra Kari Laurille, että tarvitsen seurakunnan tukea 4000 euroa jotta voin rakentaa taidenäyttelyn pöydät ja rakenteet. Kerroin, että olen anonut Kalajoen kaupungilta 10 000 euroa näyttelyn toteuttamiseen näyttelyn toteuttamiseen ja näyttelytilojen vuokriin.

Kävin juttelemassa kirkkoherra Kari Laurin kanssa Kalajoki 500 vuotta juhlanäyttelyn rahoittamisesta sillä perusteella, että. Kalajoen seurakunta kertoo sivuillaan seuraavaa:

Papin puheille

Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikesta: elämästä ja kuolemasta, uskosta ja epäuskosta, rakkaudesta ja vihasta, surusta, ilosta ja masennuksesta. Papeilla on pitkä ja perusteellinen koulutus ihmisten kuuntelemisessa ja auttamisessa. Monilla on myös melkoisesti kokemusta kohtaamisesta ja siitä, minkälaisten asioiden kanssa ihmiset usein painiskelevat.

Älä siis arastele kääntyä papin puoleen: soittaa, laittaa sähköpostia, mennä tapaamaan tai nykäistä hihasta jonkin kirkollisen tilaisuuden yhteydessä. Oman paikallisseurakunnan pappi on lähellä, mutta pappeja toimii myös muun muassa työpaikoilla, sairaaloissa, oppilaitoksissa ja armeijassa.

Pyysin kirkkoherra Kari Lauria ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaa historian asiantuntijaa Teuvo Tuorilaa tulemaan asuntooni katsomaan taidenäyttelyäni ennen kuin seurakuntaneuvosto tekee asiassa päätöstä. Teuvo Tuorila kieltäytyi kohteliaasti kutsusta vedoten mielestäni tekosyihin ja ilmoitti, että luottaa kirkkoherra Kari Laurin päätökseen asiassa. Kirkkoherra Kari Lauri ei vastannut kutsuuni eikä tullut katsomaan taidenäyttelyäni.

Kalajoen kirkkoneuvosto teki 18.3.2025 kirkkoherra Kari Laurin esityksestä päätöksen, ettei Kalajoen seurakunta osallistu taidenäyttelyni rahoitukseen. Kokous pidettiin syntymäkunnassani Rautiossa. Kokouksesta poissa olivat rautiolainen Kullervo Niemelä ja Soile Autio. Minun on vaikea ymmärtää kirkkoherra Kari Laurin toimintaa. Ei euroakaan Kalajoki 500 taidenäyttelyn rahoittamiseen.

Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana

”Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle.”
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä.
Käytännössä kaikki rautiolaiset. "
"Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei seurakuntia yhdistetä."
"Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin"

Oulun tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä. Käytännössä kaikki rautiolaiset paitse ne, jotka eivät vielä osanneet kirjoittaa.

Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei yhdistetä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4 esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa, työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä, koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei liitetty.

Kirkkohallitus yhdisti

Kirkkohallitus teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat. Rautiolaiset eivät tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja Kalajoen seurakuntaan perustettiinn kanttorin virka, johon Raution kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.

Ylimääräiset seurakuntavaalit

Ylimääräiset seurakuntavaalit järjestettiin 22-23.1.2006 seurakuntien yhdistämisen vuoksi. Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi ja Sari Hihnala eivät asettuneet enää ehdokkaaksi yhteisissä seurakuntavaaleissa.

Vaalien tulokset olivat seuraavat:

• Marja-Liisa Kakko 73 ääntä

• Juhani Yli-Parkas 48

• Ulla Mäntymäki 47

• Pentti Haapakoski 42

• Juha Siermala 42

• Reino Hihnala 40

• Tuula Liias 34

• Anna-Maija Lapinoja 32

• Esa Rahja 31

• Torsti Kalliokoski 31

Uusina valtuutettuina valittiin:

• Sirkka Piippo 69

• Rauno Kotiaho 65

• Anita Pentti 56

• Pekka Prittinen 50

• Elina Tuura 50

• Jukka Stolp 48

• Götha Peltola 45

• Heikki Nikula 43

• Eino Suomala 36

• Leena Verronen 35

• Sari Liias 34

• Juha Heikkilä 34

• Jukka Isokääntä 33

Raution viihtyisä kirkollinen ympäristö

Noin tuhannen hengen Raution seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokeen laskevan Vääräjoen varressa. Seurakunnan ylpeys, 223-vuotias kirkko, on keskellä kylää. Sen viihtyisissä hoivissa kasvaa uusia seurakuntalaisia turvallisessa luterilaisen kotikirkon hengessä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa ovat seurakuntakoti ja hautausmaa uusine lisäalueineen. Vähän matkan päässä kirkosta sijaitsee lähetyskahvila Juttutupa ja siitä edelleen kivenheiton päässä kirkkoherranvirasto takkahuoneineen. Kaunis Pappilanpuisto kutsuu ihailemaan Pappilankosken kuohuja kirkkoherranviraston läheisyydessä keväästä syksyyn.

Raution suuri metsäpalo paljasti totuuden

Oikeus: Kalajoen suuri metsäpalo sai alkunsa savukkeesta – miehelle sakkoja yleisvaaran tuottamuksesta

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-kalajoen-suuri-metsapalo-sai-alkunsa-savukkeesta-miehelle-sakkoja-yleisvaaran-tuottamuksesta/8464498#gs.vt2q9v

Oulun käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen sakkoihin viime kesänä Kalajoella riehuneesta laajasta metsäpalosta.

Oikeus katsoi näytetyksi, että palo sai alkunsa miehen maastoon jättämästä palavasta savukkeesta. Oikeuden mukaan kyse ei ollut tahallisesta toiminnasta vaan huolimattomuudesta.

Oikeus tuomitsi miehelle 30 päiväsakkoa, joista kertyy hänen tuloillaan maksettavaa 1  020 euroa.

Oikeus piti muita syttymissyitä epätodennäköisinä

Metsäpalo alkoi Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta Mutkalammin tuulipuiston työmaalta heinäkuussa 2021. Paloa oli edeltänyt pitkä helle- ja kuivuuskausi.

Tuomittu mies työskenteli työmaalla. Hän kiisti syytteen ja sanoi, että ei ollut polttanut savuketta maastossa kulkiessaan. Myös miehen työnantaja katsoi, että metsäpalo ei johtunut työntekijän huolimattomuudesta.

Koska tapahtuneella ei ollut silminnäkijöitä, oikeuden piti riittävällä varmuudella sulkea pois muut mahdolliset syttymissyyt.

Puolustus nosti yhdeksi mahdolliseksi tapahtumankuluksi sen, että metsäpalo olisi saanut alkunsa turvemaassa jo jonkin aikaa kyteneestä palosta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei se ollut kovin todennäköistä.

Oikeudessa kuultu asiantuntija kertoi, että maastopalo voi otollisissa olosuhteissa syttyä esimerkiksi maastossa olevasta lasinpalasta joka taittaa valoa niin, että kuiva maasto syttyy palamaan. Käräjäoikeuden mukaan lasinpalasen oleminen syttymispaikassa oli kuitenkin siinä määrin epätodennäköistä, ettei sitäkään voitu pitää varteenotettavana vaihtoehtona.

Kolmanneksi oikeus arvioi sitä vaihtoehtoa, että palon olisi aiheuttanut joku muu ihminen. Myös tämä oli oikeuden mukaan epätodennäköistä.

Syyte yleisen hengen tai terveyden vaaran aiheuttamisesta hylättiin

Oikeuden mukaan miehen syyllisyyden puolesta puhui ennen kaikkea palon syttymisen ajallinen ja paikallinen yhteys miehen maastossa kulkemiseen.

Oikeuden mukaan näytön perusteella mies oli ollut vain joitakin minuutteja ennen savun nousemista niillä paikkeilla, mistä savua sitten alkoi nousta. Lisäksi miehellä oli todistettavasti maastossa mukanaan savukkeita ja tulentekovälineet, oikeus sanoi.

–  Näytössä esille tulleita seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus toteaa, että kun aihetodistelun vahvuutta verrataan vaihtoehtoisten syttymissyiden (kytöpalon metsäpaloksi kehittyminen, lasinpalasesta syttyminen tai sivullisen varomattomuus) epätodennäköisyyteen, (miehen) syyllisyydestä ei sittenkään jää varteen otettavaa epäilyä, oikeus lausui tuomiossaan.

Käräjäoikeuden mukaan mies aiheutti huolimattomuudellaan yleisen ja erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaran. Koska metsäpaloalueella tai sen läheisyydessä oli vain vähän ihmisiä tai asutusta, oikeus hylkäsi syytteen siltä osin, kun se koski yleistä hengen tai terveyden vaaran aiheuttamista.

Päiväsakkojen lisäksi mies ja hänen työnantajansa velvoitettiin korvaamaan kolmelle asianomistajalle palon aiheuttamista vahingoista yhteensä vajaat 16  000 euroa niin, että miehen vastuu korvauksista rajoittuu kymmeneen prosenttiin.

Kalajoen suuresta metsäpaloalueesta suojellaan lähes puolet – metsän omistava seurakunta päätöksestään: "Tämä on meille imagokysymys"

https://yle.fi/a/3-12193991

Seurakunta suojelee suuren metsäpaloalueen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla 20 vuodeksi. Alue on yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.

Kalajoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen suojella 106 hehtaaria metsää heinä-elokuussa riehuneelta Raution maastopaloalueelta. Aluksi seurakunta kaavaili jopa 140 hehtaarin suojelua.

Lue seuraavaksi: Viime kesänä Kalajoella palanut valtava metsäpaloalue ehkä suojellaan osittain – nokeentuneet puut tarjoaisivat hyvät olosuhteet monille eliölajeille

Kaikkiaan tuli tuhosi 230 hehtaaria metsää Kalajoella viime kesänä ja alueesta valtaosan omistaa Kalajoen seurakunta. Palo on lähihistorian toiseksi suurin.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esitti seurakunnalle kahta eri vaihtoehtoa suojeluun: 106 ja 126 hehtaarin alueita. Äänestyksessä kirkkoherran esitys 126 hehtaarin suojelualueesta hävisi 106 hehtaarin vastaesitykselle äänin 7–3.

"Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta"

Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri perusteli suurempaa suojelualuetta sillä, että siitä olisi saatu merkittävästi isompi korvaus eli 90 000 euroa. Laajempi alue olisi rajautunut Laurin mukaan myös selkeämmin tiestöön.

– Lisäksi seurakunnalla on metsänhoidollisia alueita jo runsaasti eli vajaat 2 000 hehtaaria, huomauttaa Lauri.

Kirkkoherran mielestä suojelu on seurakunnalle myös imagokysymys.

– Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta, sanoo Lauri.

Palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille hyvät elinolosuhteet. Kun seurakunta suojelee Metso-ohjelmalla 106 hehtaaria metsää, jää loppu paloalueesta metsätalouskäyttöön.

Seurakunta saa ely-keskukselta korvaukseksi alueesta 62 000 euroa.

Näin luonto paljasti Kalajoen seurakunnan suorittaman ryöstön. Raution seurakunnan maat oli siirretty Kalajoen seurakunnalle Kalajoen seurakunnan, tuomiokapitulin, kirkkohallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden toimesta vastoin Raution seurakuntalaisten tahtoa.

Piispa Jukka Keskitalo antoi sekä kehuja että moitteita Kalajoen seurakunnan taloustilanteesta: "Rahaa ei saa hautoa määräänsä enempää sukan varteen" – Lue tästä, mikä oli piispantarkastuksen lopputulos

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/piispa-jukka-keskitalo-antoi-seka-kehuja-etta-moitteita-kalajoen-seurakunnan-taloustilanteesta-rah

Kiitän arkkipiispa Tapio Luomaa vastauksestaan minun sähköpostiviestiini. En kuitenkaan ole tyytyväinen vastaukseen. Minun mielestäni arkkipiispan yhteiskunnan arvojohtajana tulisi toimia aktiivisemmin yhteiskunnassa oikeuden ja totuuden puolustajana. Mielestäni arkkipiispa ei saa panna päätä pensaaseen ja paeta vastuuta. Minä olen tyytymätön Kalajoen seurakunnan ja kirkkoherra Kari Laurin toimintaan. Arkkipiispa ja Oulun piispa Jukka Keskitalo voivat vaikuttaa asiaan, jos tahtoa on.

Terv. Erkki Aho eläkeläinen, seurakunnan jäsen

SU 06.04.2025 Miksi Kalajoki voi juhlia 500 vuotista taivaltaan?

 Selvitin vielä tarkemmin eri lähteistä millainen Kalajoki oli 1500-luvulla. Kalajoki tuli omaksi emäseurakunnaksi vuonna 1525. Siksi  Kalajoki ja Kalajoen seurakunta voivat juhlia 500-vuotista taivaltaan yhtä aikaa. Aikaisempiin kirjoituksiin joudutaan tekemään seuraavat muutokset. 1500-luvulla ei käytössä ollut markka vaan kruunu ja äyri. Tavasti oli yksi Tyngän taloista, jossa kirkkoherra asui. Tavastius nimi tulee talon nimestä, ei hämäläisyydestä.

Tyngän kirkko – kivi merkkinä todennäköisen kirkon paikalla

Kruunu on vuodelta 1522 jolloin Suomen alue kuului Tanskan kuninkaan Kristian II:n alaisuuteen. Elettiin Kalmarin Unionin aikaa.

Kalmarin Unioni

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalmarin_unioni

Kirkon luota löydetyt rahat ovat kruunuja

Kalajoki 1500-luvulla

Kalajoki perustettiin 1500-luvun alussa Salon kappeliksi, emäseurakunnaksi 1525 ja uudestaan kappeliksi 1536-43, jonka jälkeen uudelleen emäseurakunnaksi. Alavieskan kappeli perustettiin 1773 ja erotettiin 1879. Ylivieskan kappeli perustettiin 1643 ja erotettiin 1861. Haapajärven kappeli perustettiin 1693 ja erotettiin 1838 omaksi kirkkoherrakunnaksi, johon liitettiin vuonna 1682 perustettu Pidisjärven ja vuonna 1647 (1624?) perustettu Reisjärven kappelit. Sievin kappeli perustettiin 1650 ja erotettiin Evijärven kirkkoherrakunnaksi 1862. Raution saarnahuonekunta perustettiin Sievin kappelin alueelle 1796, tuli Kalajoen kappeliksi 1826, emäseurakunnaksi 1912. Kallankarin rukoushuone perustettu 1780.

Raution kunta liitettiin Kalajokeen 1973 ja seurakunnat liitettiin 1976 toisiinsa yhteistaloutena.

• Isonvihan aikana ryöstettiin kirkkoa säälimättä. Pappila siinä osa arkistoa (mm. kommuniokirjat eli rippikirjat) paloivat n. 1797. Uusi pappila valmistui 1802. Kirkon poltti ilman aihetta 7/11 1808 kreivi A. L. von Schwerin, myös kellotapuli paloi. Kirkko paloi ukkosen tulesta 26/7 1869, jolloin jälleen osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Kirkko paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16/2 1930. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)

Suur-Kalajoen alueella on ollut 1400-luvun alkuvuosina kymmenkunta asuttua savua eli taloa ja niissä noin sata asukasta. Vuoden 1500 tienoilla talojen määrä oli jo yli kolmekymmentä ja asukkaita nelisensataa.

Ensimmäiset varmat tiedot Kalajoen asutuksesta saadaan vuodesta 1547 lähtien säilyneistä kymmenysluetteloista. Näistä ensimmäisessä Kalajoki oli jaettu kahdeksaan kylään, jotka olivat Saarikoski, Pitkäkoski, Tynkä, Lintulahti, Alavieska, Ylivieska, Savo ja Evijärvi. Tämä kyläjako eroaa myöhemmin, monien vaihteluiden jälkeen vakiintuneesta jaosta. Pohjankylässä oli vuoden 1547 kymmenysluettelon mukaan 16 taloa. Etelänkylässä oli 20 taloa. Pitkäsenkylällä oli seitsemän taloa. Rahjankylässä oli kahdeksan taloa.

Tyngän kylässä asui 1500-luvulla rikas Tyngän suku, johon kuului kolme talonpoikaiskauppiasta; serkukset Mikko Erkinpoika ja Mikko Nikunpoika Tynkä sekä jälkimmäisen veli Pieti Nikunpoika Rahja. Innokas kaupankäynti ja rikkaus viittaavat siihen, että edelliset isännät, Erkki Mikonpoika Tynkä ja hänen veljensä Niku, olivat olleet kauppiaita ja suvun kauppiasperinne lienee juontunut kaukaa keskiajalta. Kalajoen pitäjän huomattavin kauppias 1500-luvun jälkipuolella oli Mikko Erkinpoika, joka on merkitty talonsa isännäksi 1553-1607. Erotukseksi serkustaan Mikko Erkinpoikaa sanottiin Isoksi-Mikoksi, kaiketi kokonsa vuoksi. Mikko Nikunpoika oli puolestaan Pikku-Mikko. Tyngän suku oli perin yritteliästä. Peltoala oli Pikku-Mikon talossa suurin ja Ison-Mikon talo oli kolmantena. Karjaakin Mikko Erkinpojalla oli runsaasti, vuonna 1591 muun muassa kymmenen salvettua härkää, joita kasvatettiin lähinnä teuraseläimiksi. Mikko Erkinpojalla oli myös vesimylly ja tuulimylly.

Iso-Mikko myi ainakin 1570-luvulla kruunun turkisten ostajille ketun-, kärpän- ja oravannahkoja, talon miesten itse pyytämiä tai ostettuja. Mikko oli, kuten isänsäkin, innokas hylkeenpyytäjä ja toimi nuorehkona miehenä monet vuodet venekunnan päällikkönä. Kauppatavaraa kertyi omastakin takaa, ja lisää Mikko Erkinpoika hankki ostamalla, Hänellä oli jatkuvasti ainakin yksi laiva, jolla hän nouti kauppatavaraa pohjoisesta, kuten Oulun ja Iin markkinapaikoilta, ja vei etelään, muun muassa Tukholmaan. Vuonna 1575 hän myi jossakin Itämeren äärillä sotalaivaan 2,5 kippuntaa eli 435 kg kapahaukia, Vuonna 1585 Isoa-Mikkoa sakotettiin merimiesten palkkoihin tarkoitettujen rahojen anastamisesta, mutta tämä ei estänyt häntä saamasta myöhemminkin kruunun rahteja. Niinpä hän kuljetti syksyllä 1591 Norrköpingistä Liivinmaalle 20 armeijan hevosta. Mikon silloinen laiva oli ajan oloissa isonlainen, 13-14 lästin vetoinen, mikä lienee merkinnyt noin 200 tervatynnyrin kantoisuutta.

Iso-Mikko näkyy olleen kiivasluonteinen, koska häntä sakotettiin 1579 verihaavan lyömisestä toiseen Tyngän kylän mieheen. Hän oli silti kruunun ja pitäjän tärkeimpiä luottamusmiehiä, vakinaisesti lautamiehenä 1554-1580 ja ainakin 1564-1577 neljännesmiehenä kruunun veronkantajan hankalassa tehtävässä.

Vuoden 1547 kymmenysluettelossa mainitaan Rautiossa olleen kolme taloa, joiden isännät olivat Olli Erkinpoika, Simo Heikinpoika ja Pekka Erkinpoika. Olli Erkinpoika Rautio on isännöinyt Raution tilaa vuosina 1547-79 ja Pekka Erkinpoika on todennäköisesti ollut Olli-sepän velimies. Simo Heikinpoika on ollut isäntänä Tassilan (myöh. Petäistön) tilalla vuosina 1547-54. Olli Erkinpojan tilan nimi oli merkitty hänen ammattinsa mukaan Rautioksi. Rautio tarkoitti henkilöä, joka osaa käsitellä rautaa. Olli oli taitava seppä.
Kun Rautiossa oli vuonna 1547 vasta kolme savua, niin 60 vuotta myöhemmin eli v.1607 veroluetteloissa oli jo kahdeksan taloa ja niissä noin sata asukasta. Kolme taloa on ollut Tepukkatöyrällä eli nykyisen Pöllän koulun paikkeilla.

Pahoina hallavuosina mainitaan vanhoissa asiakirjoissa Perttulin hallavuosi 1635 ja Laurin hallavuosi 1669. Vuosina 1601-02 sattuneet ankarat kadot aiheuttivat monen talon autioksi jäämisen. Autiotalo merkitsi sitä, ettei talo pystynyt tuohon aikaan maksamaan verojaan. Vuonna 1602 autiotaloja oli 44 pitäjän 175 talosta.

Asutuksen voimakasta nousukautta oli 1560-luku, kun taas 1570-luku oli hitaampaa kasvua. Ilmeisesti asutuksen kehitystä haittasi 1570-luvulla Tanskaa ja Venäjää vastaan käytyjen sotien aiheuttama raskas verotus, ja Venäjän sota nieli miehiäkin.

Kalajoen ensimmäisestä kirkkoherrasta löytyy tietoja v. 1543 talvikäräjiltä, jolloin Simo-nimistä kirkkoherraa sakotettiin siitä, että kirkkoherra oli lyönyt kahta seurakuntalaistaan, etelänkyläläistä Lauri Heikinpoika Ojalaa ja tynkäläistä Niku Heikinpoika Tynkää.

Niku Heikinpojasta tuli myöhemmin Lassilan isäntä. Vammat olivat vain mustelmia, joten kirkkoherra lienee käyttänyt vain nyrkkejään. Tappelun syytä ei saatu selville. Pappien koulutus ei tuohon aikaan täyttänyt tarkoitustaan, eivätkä parhaat miehet tuohon aikaan hakeutuneet Kalajoen tapaiseen pienehköön seurakuntaan.

Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten.

Kalajokelaiset joutuivat maksamaan papinmaksuja ja piispanveroa v.1340 annetun kymmenyssäännön mukaan. Jokaisen talonpojan oli annettava kirkkoherralle vuosittain kaksi valkonahtaa (kärpännahkaa) tai leiviskä kapahaukia ja hyvä heinäkuorma tai näiden arvosta rahaa kynttilämessun aikaisten hintojen mukaan. Ruokalisänä papille oli annettava puoli leiviskää voita tai viisi jousinahkaa (oravannahkaa).Lisäksi piti suorittaa oikeat kymmenykset kaikista pyydetyistä oravista, linnuista ja muista metsäneläimistä, kaloista ja hylkeistä sekä viljasadosta. Jokaisesta kaadetusta karhusta kirkkoherran tuli saada reisi, hirvestä ja peurasta lapa ja lisäksi joka kymmenes peuranvasa. Papille tuli lisäksi maksaa vihkimisestä kuusi jousinahkaa tai kaksi äyriä rahaa. Synnyttäneen vaimon kirkkoon otosta piti maksaa kolme jousinahkaa tai yksi äyri. Hautaamismaksuna piti antaa isännän tai emännän kuoltua yksi lehmä tai sen arvosta rahaa, täysi-ikäisen lapsen hautaamismaksu oli puoli kruunua rahaa ja alaikäisestä kolme jousinahkaa. Lukkarin piti saada palkakseen kolme jousinahkaa talolta. Papinmaksut kirkkoherra keräsi itse ollessaan pitäjällä ripitysmatkalla.
Piispanverona maksettiin ns. nokkaverovoita naula täysikasvuisesta ihmisestä ja nokkaverohaukia puoli leiviskää talolta. Piispan tuli saada myös viidesosa talonpoikien lohisaaliista. Lisäksi jokaisen talonpojan tuli tuli maksaa vielä yksi äyri piispankestitysrahaa.

Kalajoen toinen kirkkoherra Pietari v.1544-48 ei liene ollut kovin suosittu, sillä etelänkyläläinen Pekka Heikinpoika Laurila tuomittiin v. 1544 sakkoihin Pietarin hevosen vahingoittamisesta.

Seuraava kirkkoherra oli Mikael Eerikinpoika Tavastius. Tavastius nimi tulee todennäköisesti Tavastin talon mukaan, jossa kirkkoherra asui. Hän oli Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1551-55. Hän oli Simoakin pahempi riitapukari, joka tuomittiin vuoden 1551 syyskäräjillä 6 kruunun sakkoon lihashaavan lyömisestä alavieskalaisen Niku Nikunpoika Vuotilaan. Riitojen syynä lienee ollut papinmaksut. Herra Mikael lienee vaatinut saataviaan kovin jyrkästi ja saanut tällä tavoin suuren osan seurakuntalaisista vihamiehekseen. Vuonna 1555 tynkäläinen Niku Eerikinpoika Tynkä löi herra Mikaelin kuoliaaksi ja joutui siitä maksamaan mainitun vuoden käräjillä 13 kruunua ja 8 äyrikäistä sakkoa. On hyvin mahdollista, että herra Mikaelin vaatiessa keväällä 1555 hyljeveroaan syntyi ensin sanasota ja sitten lopulta tappelunnujakka, joka päätyi siihen, että monta kertaa tappelusta sakotettu Niku Eerikinpoika Tynkä tarttui hyljekeihääseen ja pisti kirkkoherran kuoliaaksi. Tuomio oli kuitenkin pieni, sillä Tyngällä oli tuohon aikaan viisi suurta taloa ja Niku Eerikinpoika Tyngän sukulaiset olivat vaikutusvaltaisia henkilöitä.

LA 05.04. 2025 Toivon taloudellista tukea taidenäyttelyn toteuttamiseen

 

Yritys omistaa Kalajoki 500-taidenäytelyn, mikä on samalla myös minun 75-vuotistaidenäyttely.

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Tässä pari esimerkkiä taidenäyttelyn tasosta.

Tohtori Keijo Nivalan muotokuva, joka on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Raution pappilan pienoismalli, jonka on tehnyt puuseppä Leo Takalo.

Muotokuvapiirros kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta taitelija Tanja Luukkosen tekemä.

Karikatyyrimaalaus Jukka Kauppilasta taitelija Rositsa Tanchevan maalaus. Jukka Kauppila voitti äskettäin kolme maailmanmestaruutta. Poikkeuksellinen kuntoihme.

Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita.

Tavoitteeni on saada taidenäyttely esille Kohtaamispaikka Loistoon Hiekkasärkille mahdollisimman pian. Minulla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa taidenäyttelyä omilla varoilla. Siksi olen kääntynyt Kalajoen kaupungin ja Kalajoen seurakunnan puoleen asiassa. Molemmat tahot ovat kieltäytyneet antamasta taloudellista tukea taidenäyttelylle. Minun on vaikea ymmärtää asiaa. Mielestäni kysymys on minuun kohdistuvasta syrjinnästä, jota on jatkunut Kalajoella jo yli 40 vuotta.

Näkemykseni mukaan taidenäyttelystä tulisi vetovoimainen käyntikohde n. 12 250 kalajokiselle sekä 2 miljoonalle matkailijalle, jotka vierailevat Kalajoella vuoden yhden vuoden aikana. Taidenäyttely olisi ympärivuotinen käyntikohde Kalajoelle ja vilkastuttaisi Kalajoen matkailua ympäri vuoden. Taidenäyttely olisi myös erinomainen käyntikohde koululaisille paikallishistorian ja Suomen historian opetuksessa. Kalajokisille eläkeläisille erinomainen vierailukohde.

Teen voitavani jotta taidenäyttely toteutuu. Toivon kuitenkin, että Kalajoen kaupunki ja Kalajoen seurakunta tukisivat taidenäyttelyn toteuttamista, sillä onhan kysymyksessä 30 vuoden työ näyttelyn kokoamisessa ja historiatietojen hakemisessa. Taidenäyttely on Kalajoen 500-vuotisnäyttely, mikä on varmasti Kalajoen juhlavuoden merkittävin tapahtuma. Valitettavasti aika kuluu eikä tukijoita näy.