KE 17.04.2024 Suvi-Anne Siimeksellä on taipumusta rehellisyyteenkin

 

Suvi-Anne Siimes aikanaan toinen valtionvarainministeri

Pauli Vahtera Vantaalla

 

Suvi-Anne Siimes muisteli X:ssä vuosiaan politiikassa. ”Suomi täytti silloin EMU-kriteerit sillä, että yksityisen sektorin eläkevarat päätettiin kansallisella tulkinnalla lukea osaksi julkista sektoria. Sillä varmistettiin jo ennakkoon se, että saatoimme liittyä EMU:uun ensimmäisten joukossa.”

Suomi siis huijasi euroon menossa samalla lailla kuin Kreikka, joka väärensi tilastoja saadakseen EMU-kelpoisuuden. Ilman tätä temppua (petosta) Suomi ei olisi päässyt EMUun eikä Lipponen ja Niinistö olisi voineet sopia euroon siirtymisestä.

Suomen eläkevarat eivät ole valtion velkojen takuina, mutta on suuri riski, että EKP:n tullessa määräämään Suomen asiat, yhtenä velanhoitovälineenä olisivat yksityiset eläkevarat. Onhan Suomessa EKP:n kanssa sovittu, että eläkevarat ovat osa julkista sektoria. Kuntien (KEVA) ja valtion eläkerahastot ovat vaarassa ilman selityksiä.

Suomen ei olisi ikinä pitänyt mennä EMUun ja euroon kuten Tanska ja Ruotsikaan eivät menneet. Euron takia joudutaan tekemään sisäistä devalvaatiota, mikä selittää osaltaan Suomen pysähtyneisyyden ja ylivelkaisen tilan. Eurosta poislähteminen olisi aivan eri juttu kuin liittymättä jättäminen. Siksi pitänee odottaa EU:n ja euron hajoamista.

Siimes toimi vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1999–2007 ja puolueen puheenjohtajana vuosina 1998–2006. Hän oli kulttuuriministerinä Lipposen I hallituksessa (1998–1999) ja toisena valtiovarainministerinä, kehitysyhteistyöministerinä ja asuntoministerinä Lipposen II hallituksessa (1999–2003) (Wikipedia). Siimes sanoi MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa, että hän lähti politiikasta kun ei halunnut vaikuttaa siihen, että taistolaisia pääsee eduskuntaan vasemmistoliiton listoilta.

Siimes ehti tehdä paljon pahaa suomalaisille ollessaan valtiovarainministerinä. Siimes oli vastuuministeri kun Arsenal myi laman jälkeisiä saatavia nimellisarvoltaan 12,2 miljardia euroa perintäyhtiö Aktiv-Hansalle (norjalainen pörssiyhtiö) 600 miljoonalla eurolla, 5 % nimellisarvosta. Kaupan ansiosta noin 60.000 suomalaista yrittäjää myytiin velkaorjiksi Norjaan 15 vuodeksi.

Björn Wahlroosista tuli miljardööri Siimeksen tuella. Valtion hallitsema Sampo-Leonia hankki osakkeilla Wahlroosin Mandatumin 58 %:n ylikurssilla. Leonia oli alun perin Postipankki, Sampo vakuutusyhtiö. Sampo myi Postipankin Tanskaan Danske Bankille 4 miljardilla eurolla veroja maksamatta.

Siimes palkittiin töistään hillotolpilla. Ensin Lääketeollisuus-yhdistyksen toimitusjohtajana 4 vuotta, sen jälkeen Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtajana. Iltalehden verokoneen 2022 mukaan Siimeksen verotettavat tulot olivat 240.000 euroa.

EUROON: eduskunnassa v.1998 Lipponen, Niinistö, Esko Aho

https://www.youtube.com/watch?v=TSngJmYPBCE&t=28s

Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998

https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM&t=212s

Ministeri Suvi Anne Siimes vastasi minulle kirjallisesti, kun kysyin häneltä kirjallisesti PR-Teollisuus Oy:n asioista. Hän ilmoitti vastauksessaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n ( myöh. PR-Teollisuus Oy) kappoihin sisältyi 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset.

Kauppasopimuksissa tällaisia pantattuja kiinnityksiä ei ole ilmoitettu. Kysymyksessä oli törkeä petos ja lisäksi keskeneräinen tilauskanta ilmoitettiin 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Tämä ilmeni Kera Oy.n vastauksessa laillisuusvalvojalle. Törkeä petos oli siis 63 miljoonaa.

Poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos ja laillisuusvalvonta ei ole tällaisia asioita huomannut, vaikka on todistusaineiston nähneet. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Kun selailin kirjaani Olet Maamme Armahin Suomenmaa, niin palautui mieleeni muitakin asioita. Kirjassa sivulla 239 on kopio Kalajoen kunnanhallituksenpäätöksestä 20.08.1984 § 519. Siinä lukee: Allan Seikkula ja Erkki Aho ovat anoneet perustettavan osakeyhtiön lukuun, että Kalajoen kunta vuokraisi Kalajoen Satumaa Oy:lle n. ha suuruisen maa-alueen Metsäsorto-tilasta RN:n 3:70. Tarkoituksena on tehdä alueelle vesileikkimaa.

Matkailulautakunta on 7.6. 1984 antamassaan lausunnossa todennut, että periaatteessa hanke on, mutta sijoituksen pitäisi olla kaavan mukainen eli ns. viihdepuistoalueella.

Kaupunginhallitus , jonka puheenjohtajana oli Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, totesi, ettei Satumaa Oy:tä ole mahdollista sijoittaa Seikkulan ja Ahon pyytämälle tontille.

Myöhemmin idea toteutuksineen siirrettiin Viihdepuistoalueelle Jukujukumaa-nimellä. Idea varastettiin meiltä kunnan matkailumonopolille – Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle..

Kirjani sivulla on kopio sivulla Kalajoen kunnanhallituksen päätöksestä 9.1.1989 Khall 35§ Todettiin, että Tapiolandin toimitusjohtaja Allan Seikkula oli käynyt kunnanhallituksessa esittelemässä vesiparatiisihanketta 21.11.1988. Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko oli tässä kokouksessa (9.1.1989) esittelemässä trooppisen keitaan hanketta.

Kunnanhallitus päätti, ettei kunnalla ole mahdollista rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Kunnanhallitus kantanaan ilmoittaa, että takaus Tapiolandiaan ei näin ollen tule kysymykseen .

Idea siis varastettiin meiltä ja estettiin kunnan toimesta ja ohjattiin kunnan matkailumonopoliyhtiö Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Me jouduimme tekemään anomuksemme Kalajoen kunnalle, jonka kunnanjohtajana oli kilpailevan yrityksen hallituksen puheenjohtaja Torsti Kalliokoski. Tiedot menivät suoraan kilpailevalle yhtiölle, jolla oli melkein kaksi kuukautta aikaa tehdä meidän hankkeelle kilpaileva vaihtoehto.

Kunnanhallituksen jäsen ilmoitti kokouksen jälkeen ettei kunta voinut antaa yksityisen toteuttaa näin mahtavaa ideaa.

Pelin henki näyttää olevan sama taidenäyttelyni suhteen – ei minkäänlaista arvostusta taidenäyttelyäni kohtaan

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni taiteilijoita ja heidän töitään

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17032024-taidenayttelyni.html

Kv 29.11.2022 valtuustoaloite, valtuutettu Myllylä / Kalajoki 500 vuotta 2025

Sivistys- ja kulttuurilautakunta 12.09.2023 § 79

Valmistelija kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa

Raili Myllylä on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään toimenpiteitä Kalajoki 500 v juhlavuoden suunnittelua ja toteutusta koskien.

1. Perustetaan päätoimikunta kaupunginhallituksen toimesta seurakunnan kanssa. Kaupunginjohtajan ja kirkkoherran mukana olo on asian merkittävyyden vuoksi tärkeä.

2. Vietetään v. 2025 teemavuotena erilaisten tapahtumien myötä. Valmistelun aikana juhlavuoden tapahtumat tarkentuvat. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia , luoda hyvää yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden uskoa sekä vahvistaa kalajokista identiteettiä. Viestintä on tärkeä osa juhlavuoden onnistumista.

3. Anotaan OULU26 Euroopan kulttuuripääkaupunki hankerahoituksesta rahoitusta työntekijän palkkaamisen juhlavuoden valmisteluun mahdollisimman pian

4. Tavoitteena tulee olla koko kaupungin alueen mukaan saaminen

5. Yritykset, yhdistykset, järjestöt tekevät itseohjautuvasti erilaisia projekteja juhlavuoden merkeissä. Lasten ja nuorten mukaan saaminen on tärkeää.

6. Tärkein yhteistyökumppani on seurakunta. V. 1525 alkaen aina 1800-luvun puoliväliin kaiken hallinnon hoiti seurakunnat ja kuntahallinto aloitti vasta 1800-luvulla.

Kalajoen kaupunki on tehnyt hakemuksen Oulu2026 kulttuurisäätiölle rahoituksesta hankkeeseen joka kulkee nimellä Kirkosta-kirkkoon reitistö ja sen toteutus sisältää vahvasti niin paikallista kuin alueellistakin toimintaa.
Hanke on hyväksytty osaksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa ja hankkeen toimenpiteitä vodaan toteuttaa vuosien 2024-2026 aikana.
Tämän hankkeen tominnoista Kalajoen osuus voidaan kytkeä osaksi Kalajoen kaupungin 500v juhlavuotta.

Palveluvastaava / Kalajoki kampus, Lukio ja Kalajoki Akatemia Isolehto Juha

Sivistyslautakunta esittää, että
1. kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500v juhlatoimikunnan.
2.toiminta kytketään osaksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Kirkosta-Kirkkoon reitistöhankkeen avulla.
3. juhlavuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen haastetaan aloitteen mukaisesti laajasti kuntalaiset, järjestöt,yhteisöt, kylät ja koulut.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta

Sivistyslautakunta esittää, että

1. kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500v juhlatoimikunnan.
2.toiminta kytketään osaksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Kirkosta-Kirkkoon reitistöhankkeen avulla.
3. juhlavuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen haastetaan aloitteen mukaisesti laajasti kuntalaiset, järjestöt, yhteisöt, kylät ja koulut.

Kaupunginhallitus 02.10.2023 § 226

912/00.04.02/2022

Valmistelija kaupunginsihteeri Otso Juvonen

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus nimeää Kalajoki 500 v juhlatoimikunnan ja pyytää toimikuntaa valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen juhlavuoden toimenpiteistä toukokuun 2024 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus nimesi Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan seuraavat jäsenet: Kaupunginhallituksen jäsenet Raili Myllylä, Sirkka Alho, Markku Myllymäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Pahkala, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Hanna Saari, valtuuston puheenjohtaja Miika Heikkilä, sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ritva Mäntymäki, Nuorisovaltuuston puheenjohtaja.

Puheenjohtajaksi Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan nimettiin Raili Myllylä.

Kaupunginhallitus pyytää Kalajoen seurakuntaa nimeämään edustajansa Kalajoki 500 v juhlatoimikuntaan.

Kaupunginhallitus päätti, että toimikuntaa valmistelee kaupunginhallitukselle esityksen juhlavuoden toimenpiteistä toukokuun 2024 loppuun mennessä. Toimikunta kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita ja viranhaltijoita.