Raution tohtorit
Kotikylälläni Rautiossa asui vuonna 1970 1423 asukasta. Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkylä (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myös 205 asukkaan Alapää ja 211 asukkaan Kärkiskylä , jotka eivät olleet enää taajamia vuonna 1970. Näistä henkilöistä tai heidän perillisistään on väitellyt 23 henkilöä tohtoreiksi. Taiteilija Tanja Luukkonen on tehnyt heistä muotokuvapiirrokset. 21 muotokuvapiirrosta on valmiina ja loput valmistuvat heinäkuun alkuun mennessä.
Tämä muotokuvasarja tulee taidenäyttelyyni. Muotokuvapiirrosten koko on 30x40 cm. Nämä muotokuvapiirrokset saavat siniset kehykset. Sininen on harmonian, luotettavuuden ja sympatian väri. Sininen edustaa luotettavuutta ja voimaa, mutta samalla myös vakauttaa ja rauhoittaa. Siniseen väriin liitetään myös yleviä tunteita ja sen sanotaankin edustavan menestystä sekä auktoriteettia.
Arto Haveri, s. 1963 väitteli 1994 hallintotieteiden tohtoriksi , kunnallispolitiikan professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa
Arto Haveri - Lauri ja Salme Haverin poika Raution Alapäästä Vääränjoen toiselta puolen. On minun serkkuni.
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan rehtori professori Arto Haveri puhuu hallitusohjelmasta
https://www.youtube.com/watch?v=KhGl-eTby70
Kuntaseminaari - Arto Haveri - Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta
https://www.youtube.com/watch?v=N-rbhMRD_mw
Strateginen johtaminen - haastattelussa professori Arto Haveri [Yhdistetty]
https://www.youtube.com/watch?v=AMhrnHW0iYo
Arto Haveri aluevaalit
https://www.youtube.com/watch?v=g4YMRVQ82-4
Millaista osaamista kuntajohtajalta edellytetään nyt ja lähitulevaisuudessa?
https://www.youtube.com/watch?v=gbvywMF1xx0
Asiantuntemusalueita ovat kuntien ja alueyhteisöjen johtaminen ja hallinta, julkisen hallinnon uudistaminen ja arviointi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Haveri
https://researchportal.tuni.fi/fi/persons/arto-haveri
Riitelevä kunta pilaa imagonsa, kuntaprofessori varoittaa – ”Se ei houkuttele asukkaita, yrityksiä eikä työntekijöitä”
Professori Arto Haveri: Kunnanjohtaja voittaa pormestarin 3–2
https://kuntalehti.fi/uutiset/professori-arto-haveri-kunnanjohtaja-voittaa-pormestarin-3-2/
Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri: Parlamentaarisen valmistelun ja kokeilulakien avulla ulos umpikujasta
Professori Arto Haveri: Kuntalaisen rooli ratkaiseva kunnan selviytymisessä
Professori poistaisi puolet kunnanvaltuutetuista – Näin Arto Haveri perustelee radikaalia ehdotustaan
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009163456.html
Arto Haveri
https://professio.fi/people/arto-haveri/
Kunnallisalan tutkija Jenni Airaksinen arvioi, että lähivuosina nähdään lisää kuntaliitoksia – "Jos maakuntauudistus toteutuu, se varmaan hieman hidastaa kuntarakenteen uudistumista"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/916b568e-ba77-553c-93e4-aceb4f6abe09
Professori Arto Haveri: ”Kunnallishallitusten ja -valtuustojen paikkamäärät pitäisi puolittaa – kuntaliitosaaltoa ei ole näköpiirissä”
Elias Jukola, s. 1952 väitteli 1994 eläinlääketieteen tohtoriksi Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa Helsingissä, eläkkeellä, työskenteli viimeksi HKScanin vastuullisuuspäällikkönä
Elias oli keskikoulukaverini Alavieskan-Raution kunnallisessa keskikoulussa. Hän meni naimisiin serkkuni Terttu Niskakankaan kanssa. Terttu on professori Heikki Niskakankaan sisko.
Minna Koivikko, väitteli meriargeologian tohtoriksi vuonna 2017. Minna Koivikko on Valfrid Pahkalan lapsenlapsi Raution Alapäästä Nivalan sillan kupeesta..
Suomen ensimmäinen meriarkeologian väitös sukeltaa Suomenlinnan hylkyihin
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005227301.html
”Välillä laitamme kakkukuvun hylyn päälle, jotta saamme säästettyä tutkittavaa myös uusille meriarkeologian sukupolville”, sanoo meriarkeologi Minna Koivikko
https://yle.fi/aihe/a/20-10004042
Kuusi kuvaa meriarkeologi Minna Koivikon elämästä
https://areena.yle.fi/podcastit/1-64827697
Luurankohylkyjä jääkaapissa – Suomenlinnan vedenalainen kulttuuriperintö
Museovirasto valmistautuu meriargeologian olympialaisiin
https://museovirasto.fi/fi/blogi/museovirasto-valmistautuu-meriarkeologian-olympialaisiin
Vedenalainen Suomenlinna
https://www.suomenlinna.fi/linnoitus/alue/vedenalainen-kulttuuriperinto/
Sinikka Kontio, o.s. Järvinen. s.1964, Musiikin tohtori, väitellyt v. 2001 Sibelius Akatemiassa. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla taiteellisen jatkotutkinnon tehnyt kansanmusiikin lehtori Sinikka Kontio (os. Järvinen, synt. 1964 Rautio, nyk. Kalajoki) on ammentanut musiikkiinsa – Vanhan virsikirjan veisuuseen ja kanteleensoittoon – suomalaisen hengellisen kansanmusiikin rikasta antia. Jatkotutkinnon kirjallisessa osassa mm. käydään tätä tutkimusmatkaa läpi niekku niekulta ja virsi virreltä.
Sinikka Kontio
https://blogit.uniarts.fi/kirjoitus/sinikka-kontio/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000203742
Rauno Korhonen
Rauno Korhonen on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Lapin yliopistossa 1994, lisensiaatin tutkinnon 1999 ja oikeustieteen tohtorin tutkinnon 2003. Korhonen on työskennellyt Lapin yliopistossa vuodesta 1995 lähtien mm. assistenttina, tutkijana, yliassistenttina sekä oikeusinformatiikan ma. professorina vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut myös tiedekuntahallinnon eri tehtävissä.
Lapin yliopiston hallitus nimitti oikeustieteen tohtori, varatuomari Rauno Korhosen oikeusinformatiikan, erityisesti informaatio-oikeus, professoriksi oikeustieteiden tiedekuntaan 1.10.2008 lukien.
Rauno Korhonen on Esko Korhosen poika. Eskon isä on Kaarlo Fredrik Korhonen. Naapurini Korhosen Kalle on syntynyt: 02. toukokuuta 1906 Rautio, Finland (Suomi) Kuollut: 26. helmikuuta 1997 Kalajoki, Finland (Suomi). Esko Korhonen on Klaus Korhosen vanhempi veli.
Heikki Niskakangas , s. 1948 väitteli 1983 oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta, eläkkeellä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden emeritusprofessori. Serkkuni Heikki Niskakangas on Annin ja Viljon poika Raution ylipäästä Niskakankaan mäeltä. Isoisä tunnettiin Mylly-Jussina. Hän oli Niskakankaan myllyn- ja sahan omistaja.
Heikki Niskakangas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Niskakangas
Heikki Niskakangas - Aalto-yliopisto
https://research.aalto.fi/fi/persons/heikki-niskakangas
Emeritusprofessori: Somevaikuttajien verokikka on lain hengen vastainen ”vinouman vinouma”
https://www.hs.fi/talous/art-2000009836494.html
Professori Heikki Niskakangas lyttää hallituksen veroratkaisut täysin: ”Metsään meni”
https://www.hs.fi/talous/art-2000007955354.html
Keijo Nivala, s. 1951, väitteli 1994 tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa, eläkkeellä, työskenteli viimeksi Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja innovaatiojohtajana
Keijo Nivala on Salli ja Jalo Nivalan poika Raution Alapäästä Vääränjoen toiselta puolen. Keijon on Raution tohtoreista minulle kaikkein läheisin. Olemme lapsuuden leikkitovereita. Kävimme Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua yhtä aikaa. Kuljimme Kalajoen lukiossa kimppakyydeillä yhdessä Okkosen Jaakon ja Kaisan kanssa. Minun isoisäni ja Keijon isoäiti olivat aviopari. Kumpikin toisen kerran naimisissa.Isoisäni Eino Perttula s.11.02.1887 ja k. 14.12.1967 ja Keijo Nivalan isoäiti Impi Aalia Nivala os. Kaijala s.28.01.1890 vihittiin kumpikin toiseen avioliittoon 01.02.1937 Rautiossa
Kuvassa takana Matti Väliverronen ja Olli Aho, edessä Keijo Nivala ja Erkki Aho
Kuvassa keskirivissä vasemmalta toinen Keijo Nivala ja oikealta ensimmäinen Erkki Aho
Kuvassa penkkaripäiviä lukiossa. Kuljimme lukiossa Kalajoella omilla autoilla vuoroviikoin Jaakko Okkosen, Erkki Ahon ja Keijo Nivalan autoilla.
Armeijakaverit Erkki Aho ja Keijo Nivala
Keijossa on isänsä Jalon luonteenpiirteitä määrätietoisuus, auttavaisuus, asiallisuus, ystävällisyys, ahkeruus. Keijossa on äitinsä luonteenpiirteitä iloisuus ja positiivinen elämän asenne.. Keijo on merkittävä osa rautiolaisuutta.
Keijo Nivalan merkittävä työ alueemme kehittäjänä
Keijo
Nivala aukaisi ovet ja ikkunat
Meidän on avattava kaikki ovet ja ikkunat auki ympäristöön ja yrityksiin, lausahti vastan valittu teknillisen koulun rehtori Keijo Nivala parikymmentä vuotta sitten. Lauseesta tuli Nivalan johtoajatus oppilaitoksen luotsaamisessa uudelle vuosituhannelle.
Keijo Nivala on luotsannut Ylivieskan ”tekun” monien muutosten läpi. Koulun nimikin on vaihtunut peräti neljä kertaa. Nivalan aloittaessa rehtorina Ahti Karivieri jälkeen vuonna 1980, oppilaitoksen virallinen nimi oli Ylivieskan teknillinen koulu.
Alkuvuosina sekä opettajat että opiskelijat olivat kuin yhtä perhettä. Kun oli vain yksi luokka, useimmat asiat tehtiin yhdessä ja ilmapiiri oli aivan toisenlainen kuin nyt, Nivala muistelee.
Vaikka yhden luokan koulussa olikin hyvät puolensa. Nivalan mukaan on ollut kuitenkin alusta lähtien selvää, että koulun on suunnattava voimakkaasti ulkomaailmaan.
Kehityksen edellytyksenä on ollut, että emme ole käpertyneet koulun sisälle, vaan yritysyhteistyötä on tehty koko ajan. Menestyksekkäästä yhteistyöstä on ollut osoituksena myös se, että oppilaitos on palkittu kahdesti valtakunnallisesti. Yrityselämän kontaktien hakeminen on ollut koko ajan punaisena lankana.
Vuonna 1985 koulun nimi muuttui teknikkokoulutuksen luokituksen muututtua opistotasoiseksi teknilliseksi oppilaitokseksi. Nivalan mielestä nimenmuutoksella oli myös status-arvoa. Yksi merkittävä aluevaltaus YOL:n historiassa oli vuosi 1986, kun perustettiin Kalajokilaakson tietotekniikkakeskus. Sen myötä YOL pystyi käynnistämään kurssitoiminnan ja kurssipalveluiden tarjoamisen ulospäin.
Kurssit ja yritysyhteistyön kehittäminen toivat oppilaitokselle lisää uskottavuutta. Varsinkin lama ja työttömyyden lisääntyminen kasvattivat kurssien kysyntää ja toimintaa pystyttiin laajentamaan entisestään.
Merkittävää on myös ollut insinöörikoulutuksen aloittaminen 1990. Sen eteen tehtiin paljon työtä. Keijo Nivala oli rehtorin tehtävästä sivussa vuosina 1992-1994, jolloin hän teki väitöskirjaansa ja väitteli tohtoriksi. Vuonna 1995-1996 hän oli Lahden ja seuraavana vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun rehtorina.
Keijon poissa ollessa oppilaitos ehti yhdistyä Ylivieskan sosiaalioppilaitoksen kanssa vuonna 1997, jolloin nimeksi tuli Ylivieskan tekniikan ja sosiaalialan oppilaitos.
Jos olisin ollut täällä Ylivieskassa rehtorina yhtä mittaan, olisin varmasti leipääntynyt työhön. Lisäksi halusin hankkia arvokasta kokemusta ammattikorkeakoulun rehtorin paikalta, koska täällä myös Ylivieskan tekua kehittämässä siihen suuntaa.
Ylivieskan tekun osalta suunnitelmat toteutuivat vuonna 1996, jolloin oppilaitos liittyi osaksi väliaikaisena toimivaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua. Keski-Pohjanmaan AMK, vakiinnutettiin vasta 1998.
Oli valtakunnallista koulutuspolitiikkaa, että ammattikorkeakoulusta tehtiin ulospäin isolta näyttäviä organisaatioita. Tämän mielekkyyttä sopii kysyä, Nivala pohtii.
Alun perin Ylivieskan suunnalta oltiin kiinnostuneita yhteistyöhän Oulun ja Raahen kanssa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä esitti kuitenkin pakettiin mukaan Ylivieskan sosiaalialan oppilaitosta ja Haapajärven ammatti-instituuttia.
Tekniikka olisi käynyt Oululle, mutta eivät muut alat, joten suunnitelmat kariutuivat. Tämän jälkeen yhteistyökumppaneita haettiin Kokkolan ja Pietarsaaren suunnalta. Nivalan mukaan vaihtoehtoja ei ollut, sillä Ylivieskan tekulle oli elinehto, että se pääsi mukaan ammattikorkeakoulujen joukkoon.
Ratkaisu oli pakko tehdä silläkin uhalla, ettei yhteistyö kahden läänin, kolmen maakunnan ja kahden kielialueen välillä aina ole luontevaa. Nivala tunnustaa, että suuri organisaatio tuo mukanaan tehottomuutta, autossa istumista ja palavereista toiseen kulkemista.
Seuraava askel AMK-tiellä on tutkinnon tekeminen tunnetuksi ja arvostetuksi.
Meidän täytyy ensiksi arvostaa itse omaa työtämme eikä ajatella, että yliopistoon pyritään ja ammattikorkeakouluun joudutaan. Tämä täytyy hoitaa heti alusta lähtien kuntoon, Nivala painottaa.
Lisäksi on tärkeää, että AMK-tutkinnolle saadaan jatkokoulutusjärjestelmä. Tämän takan ovat kaikki AMK-rehtorit. Tutkinnon tunnetuksi tekemisessä tarvitaan Nivalan mukaan tiivistä yhteistyötä myös yrityselämän kanssa. Tulevaisuudessa opiskelijat ovat entistä enemmän mukana yritysten ja oppilaitoksen välisissä projekteissa.
Uskon, että Oulun eteläinen alue nousee tunnetuksi korkean teknologian tuotanto-alueeksi. Oppilaitoskaan ei voi enää kasvaa ellei alue kehity.
Nyt olisi nopeasti nostettava esille elämän laatuun liittyviä asioita. Tällöin alueemme hyvät puolet tulisivat nykyistä paremmin tiedostettua ja tämä tarjoaisi uuden kasvupohjan joko alueellemme.
Kun Keijo Nivalaa pyydettiin kymmenen vuotta siteen visioimaan tätä päivää, osuivat monet ajatukset kohdalleen. Nivala ei tunnusta omaavansa ennustajan lahjoja, vaan oppilaitosta on kehitetty määrätietoisesti tavoitteiden ja tulevaisuuden näkemysten mukaan.
Tohtori Keijo Nivala on tunnettu myös musiikillista ansioistaan.
Keijo Nivalan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva
Keijo Nivala
https://www.youtube.com/watch?v=YxLyAvXf07U
Satumaa - tango, sovitus ja tulkinta Keijo Nivala
https://www.youtube.com/watch?v=S08Pcvp-y0E
NUOTIOTUNNELMA, sovitus ja tulkinta Keijo Nivala, ihan kotona vaan...
https://www.youtube.com/watch?v=TWOVraqGic8
Keijo Nivalan tohtorikaronka - juhla Ylivieskan teknillisellä oppilaitoksella 11.12.1994
https://www.youtube.com/watch?v=kz_4W0r70Uc
Raution NS-talon jäähyväisiltamat teemalla "Rakkauslaulut muistetaan"
https://www.youtube.com/watch?v=HwbFUnpgfoo
Pauliina Sormunen ja Tango-Landola; Hiekkaa-tango
https://www.youtube.com/watch?v=NoWbbgDyVNc
Pientä, pientä toivoo, toivoo Pekka Roiko ja Viihdeorkesteri Selvät Sävelet
https://www.youtube.com/watch?v=gppII3jaCM0
Sä kaunehin oot, Selvät Sävelet irrottelee Rautiossa
https://www.youtube.com/watch?v=1UDTgA_AO-o
Nuoruusmuistoja Rautiossa
https://www.youtube.com/watch?v=65CaMLlidok
Tango-Landola, 50-vuotiskonsertti Rautiossa 2017
https://www.youtube.com/watch?v=7oLlZyYIFZw&t=71s
Landola 1991 Rautiossa
https://www.youtube.com/watch?v=lrUCBurHObg
Kisallit kesällä, Rautio1998
https://www.youtube.com/watch?v=qQmmE5wxf4M
Tango-Landola Encore - Kultainen nuoruus
https://www.youtube.com/watch?v=Jdr1s54g4cQ
Rautiolaiset sukujuuret omaava tohtori on Timo Sakari Murtoniemi s. 30.03.1971. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistossa vuonna 2003.
Timo on serkkuni Pentti Olavi Murtoniemen ja Anja Esteri os. Niemi-Korven poika. Pentin isä on Vilho Matias Murtoniemi ja Vilhon äiti on isäni sisko Martta Emelina os. Aho. Pienen Raution kylän tohtoreita on nyt tiedossani 23.
Väitöskirjan aihe on
Julkaisija
Kuopion
yliopisto
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta
13/2003
ISBN:
951-740-370-4
URI
http://urn.fi/URN:ISBN:951-740-370-4
Kokoelmat
Väitöskirjat [2625]
Timo Murtoniemi toimii aluejohtajana Sirate Oy:llä.
https://www.sirategroup.fi/yhteystiedot/
Koostumuksen muuttaminen voi vähentää mikrobikasvua kipsilevyllä
https://www.julkari.fi/handle/10024/102187
Tekohengitys pitää salin käyttökunnossa
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5119055
Tutkimusraportti Jokilaakson koulu
SISÄILMATUTKIMUKSISTA KERÄTYN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN TIETOKANNAN AVULLA
https://sisailmayhdistys.fi/wp-content/uploads/2023/12/Sisailmastoseminaari-2021_julkaisu_web.pdf sivu 239
Juhani Peltonen, s. 1952 väitteli 1996 avaruustutkimuksesta filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa, eläkkeellä, toiminut viimeksi lehtorina Turun yliopiston informaatiotieteen laitoksella. Martti Peltonen oli Raution kirkkoherrana. Rautio oli vielä vuonna 1965 itsenäinen kunta ja kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi rippipappimme kirkkoherra Martti Peltonen, joka oli myös Raution Säästöpankin isännistön puheenjohtaja. Raution Säästöpankki liitettiin vuoden 1966 alusta Keskipohjan Aluesäästöpankkiin. Kirkkoherra Martti Peltonen oli presidentinvaaleissa 1968 presidentti Urho Kekkosen valitsijamies. Martti Peltonen muutti Ruokolahdelle 1971 ja hän kuoli siellä vuonna 2009.
Juhani Peltonen oli lapsuuden leikkitovereitani. Juhani Peltonen on Hanna ja Martti Peltosen vanhin lapsi.
Kirkkoherra Martti Peltonen
Raija-Liisa Petäistö, s. 1953 väitteli 1996 maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa, eläkkeellä, tehnyt työuransa Metsäntutkimuslaitoksella. Raija-Liisa Petäistö on Liisa ja Kalle Petäistön tyttö. Petäistöt kuuluvat samaan sukuun kanssani.
Raija-Liisa Petäistö
https://core.ac.uk/download/pdf/52281529.pdf
Jukuri - Selaus tekijän mukaan "Petäistö, Raija-Liisa"
Kansalliskirjasto Finna
Tiina Petäistö, väitteli filosfian tohtoriksi vuonna 2022. Tiina on Ilkka Petäistön tyttö. Näitä asioita tohtori Tiina Petäistö on tutkinut.
Kollageeni XVIII rasvakudoksissa ja rasva-aineenvaihdunnassa
Tarkastettava väitöskirjatyö käsittelee soluväliaineen komponentin, kollageeni XVIII:n, tehtäviä ja merkitystä rasvakudoksessa. Rasvakudos toimii rasvan varastona, mutta erittää myös lukuisia viestimolekyylejä ja on tärkeä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelijä. Liiallinen tai liian vähäinen rasvakudoksen määrä altistaa aineenvaihdunnan häiriöille, kuten tyypin 2 diabetekselle. Jokaista rasvasolua ympäröi ohut kerros soluväliainetta, joka antaa soluille rakenteellista tukea ja säätelee niiden toimintaa. Nyt tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että korkearasvaisella ruokavaliolla kollageeni XVIII:n suhteen poistogeenisille hiirille kehittyy lipodystrofia, rasvan jakaantumisen häiriö, missä ravinnon lipidit eivät varastoidu normaalisti rasvakudokseen vaan kertyvät muihin elimiin kuten maksaan ja jäävät verenkiertoon. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin uusi tehtävä kollageeni XVIII:lle ruskean rasvan aineenvaihdunnan säätelijänä. Kylmäaltistuskokeessa tämän kollageenin puutos johti lisääntyneeseen lämmön tuotantoon, jolloin myös poistogeenisten hiirten lipodystrofiasta johtuvat korkeat veren triglyseridiarvot palautuivat normaalille tasolle ruskean rasvan lisääntyneen metabolisen aktiivisuden myötä. Havaitsimme, että kollageeni XVIII:n suhteen poistogeenisillä hiirillä on valkoisessa rasvakudoksessa enemmän rasvasolujen esiasteita kuin kontrollihiirillä, mikä viittaa rasvasolujen erilaistumishäiriöön mutanttihiirillä. Tätä löydöstä tutkittiin lisää soluviljelyolosuhteissa käyttäen yleisiä hiiren sikiön kantasolu- ja aikuisen hiiren rasvasolumalleja. Kontrollisolujen ja kollageeni XVIII puutteisten solujen erilaistumiskyvyssä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja, mikä voi viitata käytettyjen soluviljelymallien puuteelliseen kykyyn mallintaa rasvakudoksen monimutkaista erilaistumisprosessia. Väitöskirjan tulokset osoittavat yksittäisen soluväliaineen proteiinin kollageeni XVIII:n, tärkeän merkityksen useiden erityyppisten rasvakudosten toiminnalle ja rasvojen varastoinnille hiirillä. Nämä tulokset lisäävät tietämystä rasvakudoksen kehityksestä ja toiminnasta, mikä on välttämätöntä lihavuuden ja aineenvaihduntahäiriöiden mekanismien ymmärtämiselle ja uusien hoitomuotojen kehittämiselle.
Juho Polet
https://www.jyu.fi/fi/henkilot/juho-polet
Väitös 18.3.2022: Liikunnanopettajan tarjoama tuki lisää oppilaan kiinnostusta koululiikuntaa ja vapaa-ajan liikkumista kohtaan
Mirjam Rasmus os. Korhonen , väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi, Turun kansainvälisen koulun rehtori. Mirjam on Satu ja Klaus Korhosen tyttö. Klaus on minun lähinaapuri Raution Alapään kylästä. Klaus on minun lapsuuden leikkitoveri ja kävimme yhdessä Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua. Klaus on ollut minulle kuin isoveli. Kävimme yhdessä Klausin kanssa helluntalaisten seuroissa Klausin tädin pelloilla olevassa helluntalaisten teltassa. Muistaakseni elokuussa 1960 Klaus sai helluntaiherätyksen, mutta minä oli silloin 10-vuotias ja jäin penkkiin istumaan.
Tässä on Rositsa Tanchevan maalaama muotokuva Klaus Korhosesta.
Pirkko Rautakoski, s. 1957 väitteli 2005 filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa pääaineenaan logopedia, logopedian lehtori Åbo Akademissa, tällä hetkellä määräaikainen logopedian professori
Pirkko Rautakoski
https://www.researchgate.net/profile/Pirkko-Rautakoski
Vaikeasti afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä kommunikointitaitojen kuntoutuminen : seurantatutkimus
https://helda.helsinki.fi/items/22dd5f58-9e4f-4f0c-88f5-6b55c2194971
Päivi Rohkimainen, s. 1965, o.s. Mäntylä väitteli 2014 teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Kauniaisissa Kasavuoren koulussa. Päivi Rohkimainen on Eila os. Haapakoski ja Aimo Mäntylän tyttö.
Lapsen askelin kohti parempaa maailmaa
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/lapsen-askelin-kohti-parempaa-maailmaa
Suomen ev.lut. kirkon Ruotsissa järjestämän kirkollisen toiminnan taustalla toisen maailmansodan jälkeen oli kansallinen, sosiaalinen ja hengellinen huolenpito
Pia Sjöblom, filosofian tohtori. Pia Tapani Niemelän tyttö. Tapani on minun koulukaveri Alavieskan-Raution kunnallisen keskikoulun ajalta.
Asser Typpö, s. 1928, k. 2016 väitteli 2005 tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa (77-vuotiaana) viimeinen työpaikka vesiylioikeuden neuvoksena Vaasassa
Tapani Typpö, s. 1943 väitteli 1985 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Oulun yliopistossa, eläkkeellä, toiminut keskussairaalan röntgen- ja isotooppiosaston ylilääkärinä Kokkolassa. Tapani Typpön kanssa kuljimme samalla linja-autokyydillä Kalajoen yhteiskoulua. Tapani toimi rahastajana linja-autossa koulumatkoilla. Hänen veljensä Asko oli vuotta ylemmällä luokalla kuin minä. Myöhemmin Askosta tuli Ullavan kirkkoherra.
Myelografiavarjoaineen ruiskutuksesta johtunut voimakas kipu
https://www.duodecimlehti.fi/duo40085
Välikarsinan etuosan kasvainten kaikuohjauksiset biopsiat
https://www.duodecimlehti.fi/duo20178
Tapani Typpö on erinomainen hanuristi.
Kalajokilaakso-valssi, säv. Tapani Typpö
https://www.youtube.com/watch?v=v3_bBQhI3_4
Tapani Typpö ja A & M Myllärin studioyhtye - Twilight Time
https://www.youtube.com/watch?v=VkO41RoI7g4
Tiina Vainio-Kaila, väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2017. Tiina on Kaisa Okkosen tyttö. Kaisa on Jaakko Okkosen veli. Me kuljimme kimppakyydeillä lukioaikana Kalajoen lukioon vuoroviikoin Keijo Nivalan , Jaakko Okkosen ja minun autoilla.
Mänty – sairaalabakteerin kauhu
https://digilehti.tek.fi/mag/012018/tie-tohtoriksi-manty-on-sairaalabakteerin-kauhu
Väitös toi mielenkiintoista tietoa puun antibakteerisuudesta
https://www.rakennuslehti.fi/2018/05/vaitos-toi-mielenkiintoista-tietoa-puun-antibakteerisuudesta/
Pakilalainen tutkija totesi puun purevan sairaalabakteereihin
https://oulunkylainen.fi/2018/04/01/pakilalainen-tutkija-totesi-puun-purevan-sairaalabakteereihin/
Puu tappaa bakteereita, mutta miksi sitä ei hyödynnetä sairaaloissa tai päiväkodeissa? – "Jonkun pitää olla ensimmäinen, mutta kuka uskaltaa"
Tuore tutkimus puun ominaisuuksista rohkaisee puun käyttöön vaativissakin kohteissa
Vain hyviä syitä 2 - Tiina Vainio Kaila
https://www.youtube.com/watch?v=v-kIrQNnnMs
Anni Vanhala, s. 1961, o.s. Hillukkala väitteli 2005 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa sosiaalityöstä, johtava sosiaalityöntekijä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, sivutoiminen yliopiston opettaja. Anni on naapurini Helmi ja Arvo Hillukkalan tyttö.
Anni Vanhala
https://innokyla.fi/fi/user/4537
Kati Vasalampi, s. 1974, o.s. Rautakoski väitteli 2012 psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta tutkija Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.
Kati Vasalampi
https://www.jyu.fi/fi/henkilot/kati-vasalampi
https://twitter.com/KatiVasalampi
Tutkijan havaintoja lukemisen merkityksestä (vieraana Kati Vasalampi) - Lukulähde, 3-5
https://www.youtube.com/watch?v=LzDeVregSRU
Näin motivoit oppimaan
https://www.sosiaalialantietopalvelu.fi/Kati-Vasalampi/N%C3%A4in-motivoit-oppimaan.html
Kuulluksi tuleminen on oppimismotivaation avain
https://www.mustread.fi/artikkelit/kuulluksi-tuleminen-on-oppimismotivaation-avain/
Vasalampi, Kati: Näin motivoit oppimaan
https://kirjakirjoista.fi/vasalampi-kati-nain-motivoit-oppimaan/
Pekka Verronen, s. 1970 väitteli 2006 Helsingin yliopistosta fysiikan tohtoriksi
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija, professori on Takkusen (talon nimi) Heikin poika Raution Alapään kylästä Vääräjoen toiselta puolelta.
Pekka Verronen
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/cv-pekka-verronen
Pekka Verronen aloitti SGO:lla tutkimusprofessorina
https://blog.sgo.fi/2019/09/pekka-verronen-aloitti-sgolla.html
Esa Väliverronen, s. 1957 väitteli 1996 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa, Helsingin yliopiston viestinnän professori. Esa on naapurin poika. Aino ja Arvo Väliverrosen nuorin poika.
Esa Väliverronen
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/esa-v%C3%A4liverronen
Esa Väliverronen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_V%C3%A4liverronen
Esa Väliverronen
https://www.tiedetoimittajat.fi/yhdistys/esa-valiverronen/
Täydennän tätä blogiani valmistuvilla muotokuvapiirroksilla. Raution tohtoreista saataisiin merkittävä luennoitsijajoukko kun Kalajoki täyttää 500 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti