Erkki Ahon blogi: TI 14.09.2021 ”Vastassa on salaliitto ja Suomessa ei ole lakia salaliitosta.”

1990-luvun lopulla kävin tunnetun asianajajan Reino Lundenin luona kokkolalaisen yrittäjän Alpo Ylitalon kanssa kysymässä asianajaja Reino Lundenia hoitamaan PR-talojen konkurssivyyhteä. Alpo tunsi asianajaja Reino Lundenin ja veimme hänelle kuubalaisia sikareita. Asianajaja Reino Lunden kuunteli selvitykseni asiasta ja sanoi, ettei hän ota asiaani hoidettavakseen, koska kysymyksessä on salaliitto ja Suomessa ei ole lakia salaliitosta. Katso Yle:n selvitys 1990-luvun lamasta.

1990-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/19/90-luvun-lama-kaatoi-pankkeja-ja-ihmisia

Katso puhuuko pääministeri Esko Aho totuuden asioista:

Esko Ahon uudenvuodenpuhe lamavuonna 1993

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/31/esko-ahon-uudenvuodenpuhe-lamasta-1993

Valitettavasti puheen sisältö ei ole totta ainakaan pankkituen osalta. Ehkä Esko Aho ei ollut tietoinen todellisesta tilanteesta.

Oikeusaputoimistot ovat kieltäytyneet antamasta minulle oikeusapua enkä ole saanut asianajajaa hoitamaan asioitani lukuunottamassa ruotsalaista asianajajaa, jolle Ylivieskan oikeusaputoimisto ( Kari Peippo) kieltäytyi maksamasta oikeusapukuluja. Siksi ruotsalainen asianajaja, jolla on asianajo-oikeudet Suomessa, ei voinut ryhtyä asianajajakseni.

Katso Ylivieskan oikeusaputoimisto

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2015/02/

Koska asian käsittely on kestänyt nyt jo 26 vuotta, niin asiasta (salaliitosta) on tullut kidutusrikoksen tunnusmerkit täyttävä kidutusrikos.

Suomi koki 1990-luvun kotitekoisen laman ja siitä johtuvan pankkikriisiän, jota ole vieläkään selvitetty. Vakaan markan politiikka johti siihen, että Suomen pankkien talous oli kuralla. Suomi pyrki kaikin keinoin pois Neuvostoliiton ikeen alta ja pyrki länsimaistumaan väärin opein. Vakaan markan politiikka oli myrkkyä Suomen taloudelle. EY edellytti tiettyä vakavaraisuutta Suomen pankeilta jotta Suomi voisi liittyä EY:n jäseneksi. Tässä tilanteessa presidentti Mauno Koivisto, joka oli vakaan markan politiikan johtohahmo, päätti pelastaa Suomen pankit. Hän kutsui tasavallan presidentin linnaan oikeuslaitoksen edustajia ja siellä päätettiin antaa pankeille suosituimmuusasema oikeudenkäynneissä. Tämä merkitsi sitä, että pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa. Näin on myös käynyt. Kun on tutkittu 5000 pankkioikeudenkäyntiä, niin ainoastaan yhdessä tapauksessa pankki on hävinnyt. Kun tasavallan presidentti puuttuu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toimintaan , niin kysymyksessä on valtiopetos. Pankit pelastettiin ja samalla tuhottiin kymmeniä tuhansia yrityksiä jotta saatiin pankkien vakavaraisuus EY:n edellyttämälle tasolle.

Yritysten tuhoamisesta sovittiin Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välisessä salaisessa sopimuksessa, jossa määriteltiin toimialarationalisointi ja yritysten kaatamisperusteet. Tarkemmin kerron tässä videollani

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

Olen itse tämän pankkikriisin ja valtiopetoksen uhri. Olen käynyt oikeustaistelua nyt yli 26 vuotta Suomen valtiota vastaan. Tässä näkyy poliisin rikollinen toiminta asioissani

Tässä poliisiviranomaisten rikollinen toiminta, josta aiheutti minulle syyttömälle vankeustuomio.

TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html

LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html

PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html

MA 06.09.2021 Valtakunnansyyttäjävirastolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/09/ma-06092021-valtakunnansyyttajavirastol.html

Edellä olevista linkeistä ilmenee kidutusrikoksesta epäillyt ja heidän tekemänsä päätökset. Koska viranomaiset eivä ole ilmoittaneet kaikkien päätösten tekijöitä, niin poliisin on hakittava ne. Minä vaadin kaikille kidutusrikokseen syyllistyneille lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta eli 12 vuotta ehdotonta vankeutta sekä muista rikoksista lisää sekä viralta panoa. Lisäksi vaadin heidän pidättämistään vangitsemista varten ja heidän omaisuutensa hukkaamiskieltoon asettamista. Ilmoitan jo nyt, että rikostutkinnassa tulee ottaa huomioon myös ulosottoviranomaiset, oikeusaputoimistot sekä vastuulliset ministerit. Heitä on syytä epäillä myös kidutusrikoksesta.Vaadin aiheutettujen taloudellisen vahinkojen täysimääräistä korvaamista sekä hirvittävien henkisten käsrimysten korvaamista. Jos tavallinen laki eli ministerivastuulaki ja perustuslailliset oikeudet eli omaisuuden suoja ja kidutuksen kielto, jotka ovat perusoikeusksia. ovat ristiriidassa ministerivastuulain kanssa, niin perustuslailla on etusija (PeL 106§).

Rikos on tämä:

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

Katson, että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää kiistatta ihmisoikeusrikosen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea kidutuksen tunnusmerkistön. Toiminta on ollu perustuslain vastaista.

Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa.

Todellisia syyllisiä on tässä

kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla
asianajaja Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy
asianajaja Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies Kera Oy
varatuomari Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)
entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)

Rikollisten suojelijat

poliisi Raimo Ollila
poliisi Petri Oulasmaa
Oulun KRP

Kiduttajat

kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala
ulosottohenkilöt

Yle! Kuuntele ja hämmästy! Emeritus professori Erkki Aurejärvi

https://www.youtube.com/watch?v=hKTQAYzH2VQ

Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton

https://yle.fi/uutiset/3-7241986

Oikeustaisteluni ja professori Aurejärven todistus osoittaa, että Suomi ei ole oikeusvaltio. Suomessa kaikki eivät voi saada oikeutta laillisin keinoin. Suomen valtion toimesta on poistettu markkinoilta tuhansia yrittäjiä. Suomessa hallituksen ministerit ja eduskunta on vastuussa siitä, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat ja oikeusturva toteutuu. Perustuslain mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia.

Haluan vastauksen heti (PeL 21 § ja 22 § ) eduskunnan oikeusasiamieheltä: Saanko oikeutta vai enkö saa oikeutta? Saatetaanko kiduttajani oikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen vai eikö saateta? Tiedoksi hallituksen vastuuministerit pääministeri Sanna Marin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo.

Kalajoki 14,09.2021

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

Kalajoki

Kalajoen Junkkareiden nuoret joukkueet ottivat tuntumaa SM-viesteihin –

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/622944

Alueuutiset

Soiten alueella kaksi koronaviruspotilasta sairaalahoidossa – Virus leviää rokottamattomien joukossa

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/622923

Talousjohtaja takoi tosiasioita pöytään tuoreille valtuutetuille: "Ylivieskan lainakanta asukasta kohti on Suomen ennätystasoa"

https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/622927

Kotimaan uutiset

Porissa terminaalirakennus palaa täysin rajussa tulipalossa - ei henkilövahinkoja

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/eeb7ea61-3f14-4bd9-bcdf-4a6e1d2f326d

Ulkomaan uutiset

Tältä näyttää 42 miljoonan renkaan ”hautausmaa” – Kuwait aloitti jättimäisen rengasvuoren käsittelyn kierrätykseen

https://www.is.fi/autot/art-2000008259559.html

Valta vaihtui Norjassa – pääministeriksi nousee työväenpuolueen Jonas Gahr Støre

https://yle.fi/uutiset/3-12098017

Talousuutiset

PTT: ”Suomen talous kasvaa nyt poikkeuksellisen ripeästi”

https://www.iltalehti.fi/talous/a/fd6eb480-42da-468a-9701-75383972704c

Suomen EU-vastuut jo 51,1 miljardia euroa – katso, mistä jättisumma koostuu

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9854a7f7-6e51-48fe-95fd-ddad9623c2af

Urheilu-uutiset

Sensaatio EM-lentopallossa: olympiavoittaja putosi jättiyllättäjälle tylyllä tavalla

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sensaatio-em-lentopallossa-olympiavoittaja-putosi-jattiyllattajalle-tylylla-tavalla/8234568#gs.aqg37x

Mielipiteet

Lisäkysymyksiä Sauli Niinistölle

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/lisakysymyksia-sauli-niinistolle/

Oikea Media julkaisee Tuomas Malisen kirjoituksen, jonka Uusi Suomi sensuroi

https://www.oikeamedia.com/o1-158018

Yle Areena

Koivulahden murhenäytelmä

https://areena.yle.fi/1-1730444

Aeron DC-3 -lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa tammikuussa 1961. Kaikki koneessa olleet 25 henkilöä kuolivat. Suomen pahin lento-onnettomuus nousi otsikoihin monestakin syystä. Mitä koneessa oikein tapahtui?

Metsäkaartilaiset

https://areena.yle.fi/1-1690375

Dokumentti kertoo metsäkaartilaisten kohtaloista Satakunnassa. Vuosien 1943-44 tapahtumista kertovat sekä piilossa ja pakomatkalla olleet, asioista tienneet että pidättäjät.

Elämä on toisaalla

https://areena.yle.fi/1-2246162

Tshekkoslovakian dramaattiset käänteet 1968 muistetaan yhä Euroopan hullun vuoden hetkinä. Henkilökohtaisesti tapahtumat koskettivat kahden suomalaisnaisen elämää, joille Tshekkoslovakia oli kohtalo.

Youtube

Tallest Building Demolitions in the World

https://www.youtube.com/watch?v=Mb4MNe1vk70

Burj Khalifa: Building the World's Tallest Skyscraper

https://www.youtube.com/watch?v=rv_gnu9hUDA&list=RDCMUC6TY36Ys_J6UPKd75TpRuUw&index=10

The World's New Second Tallest Skyscraper (Merdeka PNB 118)

https://www.youtube.com/watch?v=LSzNwzRRK5M&list=RDCMUC6TY36Ys_J6UPKd75TpRuUw&index=16

Historia

Napoleon (Part 2) - The Conquest of Europe (1805 - 1812)

https://www.youtube.com/watch?v=Jq-0qkVTR04

Napoleon (Part 3) - The Decline (1812 - 1821)

https://www.youtube.com/watch?v=VfDkffkrQ6s

How was England formed?

https://www.youtube.com/watch?v=LWPLjg10D2A

Virtuaalimatkailu

Egypt’s Cairo

https://www.youtube.com/watch?v=crrUmrG3G_Y

Egypt’s Nile, Alexandria, and Luxor

https://www.youtube.com/watch?v=9E0tESCskO4&list=RDCMUCchgIh8Tc4sTmBfnMQ5pDdg&index=5

Chamonix, France: Thin-Air Thrills at the Aiguille du Midi - Rick Steves’ Europe Travel Guide

https://www.youtube.com/watch?v=x4JkC3QOMSc

Elokuvat

Kauas pilvet karkaavat

https://areena.yle.fi/1-1349112

Suomalaista todellisuutta peilaava haikea komedia työttömäksi joutuneen avioparin sitkeästä uskosta parempaan. N: Kati Outinen, Kari Väänänen, Elina Salo, Sakari Kuosmanen, Markku Peltola. O: Aki Kaurismäki, 1996. (U)

Laitakaupungin valot

https://areena.yle.fi/1-1349130

Aki Kaurismäen elokuva Koistisesta, yövartijasta, jolta kova maailma vie työn, vapauden ja haaveet - lopulta silti pilkahtaa toivonkipinä. N: Janne Hyytiäinen, Maria Heiskanen, Maria Järvenhelmi, Ilkka Koivula, 2006. (U)

Asfalttilampaat

https://areena.yle.fi/1-1380033

Pikkukaupungin ahdasmielisyys tuhoaa kahden nuoren idyllisen rakkauden. Ohjaaja: Mikko Niskanen. T: FJ-Filmi Oy. (1968)

Rooleissa: Eero Melasniemi (maisteri Ville Herman Lauttala, kirjastoapulainen), Kirsti Wallasvaara (Liisa Kanninen, talonmiehet tytär, turistiopas), Pekka Autiovuori (Jussi Pelli, apteekkarin poika), Mirjami Manninen (Rebecka, nakkikioskin myyjä), Paavo Tuominen (talonmies Kanninen, Liisan isä), Jörn Donner (tohtori Bonell), Ville Salminen (apteekkari Pelli), Pentti Kotkaniemi (Arttu Lauttala, Villen veli), Kirsti Karhi (Eetla Lauttala, Villen ja Artun äiti), Mauri Heikkilä (kirkkoherra), Kari Kyrönseppä & Mikko Niskanen (kirkkoa valokuuvaavia turisteja), Sointu Angervo (Siiri, Artun morsian), Aura Heinonen (rouva Holm), Yrjö Liehunen (johtaja Törhö). Ohjaaja: Mikko Niskanen.

Kirjallisuus

Rautatiesota 1918 — Taistelut Savon rintamalla

Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa.

Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan - tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi. Punaisten katse ei kuitenkaan kohonnut kartalla tarpeeksi ylös, vaan keskittyi tiukasti omaan elinhermoon, Riihimäki-Pietarirataan.
Tämä likinäköisyys johtui siitä, että 26. tammikuuta 1918 saapuvaksi luvatun ”suuren asejunan” suojaamis- ja aseidenjakosuunnitelma oli käytännössä punaisten ainoa sotasuunnitelma. Tarkoitus oli kyllä lähteä Kouvolasta etenemään Savon rataa toisella junalla, mutta liikkeellelähtö myöhästyi – vain muutamia tunteja, mikä tekee Savon sodan alkuhetkistä jännitysnäytelmän.
Sisällissota oli mitä suurimmassa määrin rautatiesota. Silloiset maantiet eivät olisi mitenkään kyenneet kuljettamaan ennen näkemättömän suuria armeijoita. Radat toivat mukaan myös uuden aseen, hirviömäiset panssarijunat. Kaikki panssarijunat eivät tosin olleet keskenään vertailukelpoisia, sillä sellaisiksi sanottiin myös omatekoisia viritelmiä, jollainen syntyi veturin työntämästä hiekkasäkeillä suojatusta tavaravaunusta.
Savon rintamilla taisteli lukuisia myöhemmin tunnetuksi tulleita hahmoja, kuten presidentti Urho Kekkonen, nobelisti Artturi Iivari Virtanen, keksijänero Eric Tigerstedt, talvisodan sankarit Armas Kemppi ja ”Motti-Matti” Aarnio, jatkosodan Päämajan ”aivot” Valo Nihtilä ja kenraali Kustaa Tapola… Erikoisin Savon sotureista oli salaperäinen saksalainen ”yliluutnantti” Karl von Zedtwitz zu Hackenbach, joka todellisuudessa oli itävaltalainen korpraali Karl Muller.
Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos ja paikallishistorioitsija, joka on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä historiateoksia. Teatterikuninkaan sota - Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta ilmestyi vuonna 2015.

Haastaja Saksasta

Sisällissodassa 1918 valkoisilla oli kaksi kokenutta ylipäällikköä, vapaaherra Gustaf Mannerheim ja kreivi Rüdiger von der Goltz. Kenraalien perustehtävissä oli paljon samaa: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolševismin leviäminen Suomeen. Kreivin ensisijainen tehtävä oli hankkia Saksalle luja jalansija Suomessa ja Itämerellä. Voittojensa myötä hänestä tuli ”pelastajakreivi”, Etelä-Suomen vapauttaja. Mannerheimin osa oli profiloitua pohjoisemman Suomen vapauttajana.

Kenraalien suhde oli kilpailun sävyttämä. Saksalaisille oli tärkeintä varmistaa, ettei von der Goltz joutunut Mannerheimin komentoon, ja kun se onnistui siirtämällä maihinnousu Porista Hankoon, kreivi pystyi käymään oman sotansa. Myöskään Mannerheimilla ei ollut halua yhteistyöhön. Hän ei halunnut jakaa kunniaa voitoista, eikä yhteistyö entisen viholliskenraalin kanssa muutenkaan houkutellut.

Mannerheim ei arvioinut von der Goltzia sotilaana, mutta moitti tätä ”poliittiseksi kenraaliksi”, jollainen hän itsekin oli. Sen sijaan von der Goltzin arvio Mannerheimin taidoista oli murskaava: tämä oli korea ja korostetun aristokraattisesti käyttäytynyt ”operettikenraali”.

Globaalisti ajatteleville aatelismiehille sota ei ollut kapina eikä vapaussota vaan osa suursotaa, jossa ratkaistiin bolševismin ja heidän omien keisarikuntiensa kohtalo. Molemmat ajoivat bolševismin tuhoa vielä 1919, Mannerheim Suomen valtionhoitajana, von der Goltz saksalaisena komentajana Latviassa.

Valkoisen Suomen kirjallisuus on vähätellyt Saksan roolia. Haastaja Saksasta nostaa von der Goltzin sodan toiseksi ratkaisijaksi.

Dosentti Touko Perko on kirjoittanut aiemmin elämäkerran nobelisti A. I. Virtasesta (Mies, liekki ja unelma, Otava 2015).

Viro ja Suomi 1917-1920

Satavuotiaiden Suomen ja Viron yhteiset alkuvaiheet ja muuttuvat suhteet.

Suomi itsenäistyi Neuvosto-Venäjästä joulukuussa 1917, Viro helmikuussa 1918. Heti perään niiden kohtaloihin vaikutti Saksa: Virossa miehittäjänä, Suomessa hallituksen auttajana sisällissodassa. Saksan otteesta huolimatta maiden välille kaavailtiin salaisesti jopa kaksoisvaltiota.
Keisarillisen Saksan romahdus marraskuussa 1918 synnytti uuden tilanteen. Suomi käänsi ulkopolitiikan kurssin Saksasta länsivaltoihin, mutta Viro joutui vapaussotaan Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomesta tuli Viron hallituksen tueksi aseita ja 3 700 vapaaehtoista sotilasta. Yhdessä vuodatettu veri innosti, ja kaksoisvaltiota kaavailtiin toden teolla - varsinkin Viron puolella. Ja suunniteltiinpa Pietarin valtaamistakin yhteisin voimin.
Jo keväällä 1919 ystävyyteen tuli säröjä. Suomen saksalaismielinen diplomaattiedustaja A. Osw. Kairamo ei ollut virolaisten mieleen. Suomen halu päästä Viroa ”organiseeraamaan” ei liioin miellyttänyt ”pikkuveljeä”, ja suomalaisten yritys saada maasta tukeva taloudellinen jalansija koettiin Virossa uhkana. Keväällä 1919 Viroon muodostettu, vasemmalle kallistuva hallitus ja suuren Suomen ystävän, pääministeri Konstantin Pätsin syrjäyttäminen tulkittiin Suomessa suorastaan vihamielisyydeksi.
Loppukeväällä 1919 suhteita viilensi myös epäselvyys uusien suomalaisten vapaaehtoisten lähettämisestä, eikä Suomea miellyttänyt Viron kiirehtiminen solmimaan rauha Neuvosto-Venäjän kanssa helmikuussa 1920. Virossa aiheutti tyytymättömyyttä hartaasti toivottu mutta pitkään lykätty de jure -tunnustus. Sen Suomi antoi vasta kesäkuussa 1920.
Professori Seppo Zetterberg käsitteli Suomen ja Viron itsenäistymisvaiheita jo väitöskirjassaan (1977). Silloin hänellä ei ollut pääsyä Neuvostoliitossa Viron ulkoministeriön arkistoihin, ja muitakin virolaisia lähteitä oli niukasti. Nyt, kun Viro viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlia, tämä puute on korjaantunut.
Seppo Zetterberg (s. 1945) toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina 1997-2010 ja aikakauskirja Kanavan päätoimittajana 1997-2008. Suomen Viron-instituutin johtajana hän oli 1994-1996. Zetterberg on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Opetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen.