Erkki Ahon blogi: MA 13.09.2021 Taidenäyttelyni täydentyy syksyn aikana

Kalajoki

Taidenäyttelyni seuraava muotokuva on tiedottaja ja televisiokuuluttaja Anna-Liisa Tiluksesta. Hän on hieno ja arvostettu ihminen. Hän on Miss Suomi 1984. Muotokuva valmistunee kolmen viikon kuluttua.

Olen muuttanut taidenäyttelyni nimen Erkki Ahon taidenäyttelyksi. Seuraavaksi taidenäyttelyyni tulee mukaan ”Suomen pimeän historian näyttely”. Maalautan muotokuvia maamme viime aikaiseen historiaan ja kansalaisten elämään negatiivisesti vaikuttaneista henkilöistä eli ”kansakunnan konnista”. Minulla on jo taidenäyttelyssäni muotokuva entisestä pääministeri Juha Sipilästä. Sipilän muotokuvan nähdessään osa näyttelyssä vierailleista henkilöistä sylki pitkin lattiaa. Kansalaiset kokivat silloisen pääministeri Juha Sipilän toiminnan negatiivisesti. Silloin Sipilä ei vielä ollut johdattanut keskustaa vihervasemmistohallituksen asiankannattajaksi. Nythän hallituskumppani Vihreät esittää mm. kannabiksen lailllistamista ja vasemmistoliitto haluaa poistaa isän ja äidin nimikkeet ja tuoda tilalle siittäjän ja synnyttäjän. Sipilän muotokuvaa en kuitenkaan sijoita taidenäyttelyni ”Suomen pimeän historiaan näyttelyn osaan”.

Nyt joudun miettimään mikä on se hygieeninen, tervellinen, turvallinen, hauska ja miellyttävä tapa kansalaisten reaktioiden mahdollistamiseksi, kun he näkevät kansakunnan pahantekijöiden muotokuvia.

Ensimmäinen muotokuva ”Suomen pimeän historian osaan” valmistunee marraskuussa 2021. Kirjoitan historiikit näistä kansakunnan konnista kansalaisten luettavaksi.

Alueuutiset

Alavieskan Virille hopeaa 19-vuotiaiden poikien aitajuoksuviestistä Oulussa

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/622865

Kotimaan uutiset

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

https://yle.fi/uutiset/3-9083286

Suomen osallisuus Leningradin piiritykseen 2. maailmansodassa herättää yhä ristiriitaisia tunteita suomalaisissa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen joukot olivat olennainen osa saartorengasta.

Esa-Pekka todisti olevansa haka kaivurin ohjaimissa - onnistui huimassa kanamunahaasteessa

https://www.iltalehti.fi/iltv-lukijan-videot/a/f0b4b26a-0fb9-426e-b864-e262a17d49e8

Välikohtaus alasarjan futisottelussa johti sairaalareissuun – poliisi tutkii pahoinpitelynä: ”Useita nimiä”

https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000008260170.html

Erkin kommentti; Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kultuurin rikastuttajat ovat olleet vauhdissa,

Ulkomaan uutiset

Norjassa tiukka taisto vallasta – näistä asioista norjalaiset äänestävät tänään parlamenttivaaleissa

https://yle.fi/uutiset/3-12096296

Nyt on tarkkaa! Venäläisen kirurgiopiskelijan taidonnäyte on huikeaa katsottavaa

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/735fcf37-6459-4792-8b03-e5c69d10ead7

Talousuutiset

Veropetoksista epäilty sähköyhtiö lähetellyt yli 100 euron laskuja – KKV varoittaa maksamasta

https://www.iltalehti.fi/talous/a/2efc7e4c-8008-4810-b60c-76fefdbad02a

Konginkankaan turma tänään tv:ssä: Saana loukkaantui vakavasti, mutta vakuutusyhtiö kiisti kaikki vammat

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/14d502be-436a-4361-9fe1-39b5fcea9708

Urheilu-uutiset

Hurjat kuvat! Halo-turvakaari pelasti Lewis Hamiltonin vaarallisessa kolarissa

https://www.iltalehti.fi/formulat/a/ef027caa-4548-4cdc-ba5a-5d7459836852

Tampereen Pyrintö voitti Kalevan Maljan ensi kerran 71 vuoteen

https://yle.fi/urheilu/3-12096507

Mielipiteet

Kommentti: Mitä jos UPM lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen? Kohta kuuluu historiallinen pauke työmarkkinoilla – satamat kiinni?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008260566.html

Jos metsäjätti UPM ei saa toimialakohtaisia sopimuksia Paperiliiton kanssa vuodenvaihteeseen mennessä, työnantaja aikoo lopettaa esimerkiksi ay-jäsenmaksujen tilittämisen. Syksyn ja talven mittaan meno työmarkkinoilla on kovaa, kun historiallinen tes-järjestelmä natisee. Pannaanko satamat kiinni ja vienti seis, kysyy politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Yle Areena

Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa

https://areena.yle.fi/audio/1-50855185

Youtube

Maailman väkivaltaisimmat maat (100 000 ihmistä kohti)

https://www.youtube.com/watch?v=ir9u4us-t3k

Maailman suurimmat taloudet BKT: n mukaan | Nimellinen

https://www.youtube.com/watch?v=k3mt8JTkbYU

Top 80 Beautiful Flower Garden Decor Ideas Everybody Will Love

https://www.youtube.com/watch?v=1GhEaLJHwOM

Maailman suurimmat kaupungit | 2800 eaa - 2100 jKr

https://www.youtube.com/watch?v=5RVNsD_WkB8

Maailman korkein elinkustannusindeksi maittain

https://www.youtube.com/watch?v=5Mk-pq5HzN4

Työttömyysaste maailmassa maittain (%)

https://www.youtube.com/watch?v=pkxX_jMAGR4

Historia

Sisällissota 1918 - Sodan tausta

https://www.youtube.com/watch?v=tPitExF1Brw&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G

Sisällissota 1918 - Sodan kulku

https://www.youtube.com/watch?v=ucJju5x-aVc&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=2

Sisällissota 1918 - Punainen terrori

https://www.youtube.com/watch?v=k9Xx8Z1U-Io&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=3

Sisällissota 1918 - Valkoinen terrori

https://www.youtube.com/watch?v=ZIkfzYQOGxo&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=4

Sisällissota 1918 - Saksalaiset Suomen sisällissodassa

https://www.youtube.com/watch?v=RfHkQzi5gpM&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=5

Sisällissota 1918 - Taistelu Helsingistä

https://www.youtube.com/watch?v=qK8vBt54Ea8&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=6

Sisällissota 1918 - Suomen diktaattori Kullervo Manner

https://www.youtube.com/watch?v=Znnzl7rc3-U&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=7

Sisällissota 1918 - Ruotsi ja Suomen sisällissota

https://www.youtube.com/watch?v=1HvzlkCdSFY&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=8

Sisällissota 1918 - Raudun taistelu Osa 1/2

https://www.youtube.com/watch?v=IMPVYESz_20&list=PLJOuR4NjkdGMEZ2U8LgQE8E0CSyzEVg7G&index=9

Uppoavasta panssarilaiva Ilmarisesta tuli parissa minuutissa 271 miehen hauta – onnettomuudesta selvinnyt kertoi, mitä merellä tapahtui tasan 80 vuotta sitten

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008261078.html

Virtuaalimatkailu

Rome: Back-Street Riches

https://www.youtube.com/watch?v=OhBQ2j9RIO4

Prague

https://www.youtube.com/watch?v=BFKzX7u-3yg&list=RDCMUCchgIh8Tc4sTmBfnMQ5pDdg&index=2

London: Historic and Dynamic

https://www.youtube.com/watch?v=4p1rzw-7Jho&list=RDCMUCchgIh8Tc4sTmBfnMQ5pDdg&index=5

Elokuvat

Hymyilevä mies

https://areena.yle.fi/1-2895541

Olli Mäki otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta, ja hävisi. Siitä tuli hänen elämänsä onnellisin päivä. Juho Kuosmasen Cannesissa palkittu elokuva perustuu tositapahtumiin. Suomi, 2016. Mv. Kuvailutulkkausmahdollisuus TV-esityksessä.

Tulitikkutehtaan tyttö

https://areena.yle.fi/1-1349133

(1990) Aki Kaurismäen työläistrilogian päätösosa kertoo tehtaantytöstä, jota kaikki riistävät. N: Kati Outinen, Elina Salo, Esko Nikkari, Vesa Vierikko, Silu Seppälä, Outi Mäenpää. (U)

Kainuu 39

https://areena.yle.fi/1-392799

Pieni kainuulaiskylä joutui erikoisen tapahtumasarjan näyttämöksi talvisodan aikana. Fiktion ja dokumentin keinoja sekoittava kuvaus Suomussalmen Juntusrannan asukkaiden kohtalosta talvisodassa. Ohjaus Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto. T: Jörn Donner Productions Oy. (1979)

Rooleissa: Markku Suutari (Vihtori Juhonpoika Suutari), Mauri Matero (Janne Rissanen), Antti Moilanen (Aarne Johannes Kemppainen), Eija Kemppainen (Annu Suutari), Reijo Seppänen (Mikko Korhonen, "Korhos-Mikko"), Eija Heikkinen (Johanna Juhontytär Suutari). Käsikirjoittajat: Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto. Ohjaajat: Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto.

Kirjallisuus

Ainutlaatuinen historiateos käsittelee jääkäreiden vaiheita 1910-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Vapaaehtoisina Saksaan hakeutuneet suomalaismiehet ottivat suuren henkilökohtaisen riskin lähtiessään Venäjän vallan aikana salaa sotilaskoulutukseen.

Vaativan koulutuksen jälkeen jääkärit palasivat kotimaahansa vuonna 1918. He nousivat puolustusvoimissa merkittävään rooliin, ja osallistuivat mm. Karjalan heimosotiin.
Vuonna 1924 jääkärit syrjäyttivät Venäjällä koulutetut upseerit armeijan johdosta, ja korkeimmat upseerivirat olivat jääkärien hallussa vuosikymmeniä. Jääkärit kehittivät Suomen armeijaa aktiivisesti, ja he olivat keskeisessä asemassa, kun sotakorkeakoulu perustettiin Suomeen vuonna 1924.
Jääkärit vaikuttivat myös monissa organisaatioissa. He johtivat pitkään mm. Upseeriliittoa ja Mannerheimristin ritareiden säätiötä. Myös suojeluskunnat olivat käytännössä jääkärien hallinnassa.

Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen

Karjalan menettäminen syksyllä 1944 oli kova isku Suomelle. Välittömästi rauhanteon jälkeen Suomessa alkoikin toiminta Karjalan palauttamiseksi. Poliittisia puheita pidemmälle asiat eivät kuitenkaan edenneet, ja vuosikymmenien kuluessa haave Karjalan saamisesta takaisin alkoi hiipua.
Asiassa tapahtui kuitenkin uusi ja odottamaton käänne Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. NKP:n liberaalisiiven hallitsema politbyroo päätti alkukesästä 1990 suhtautua myönteisesti Baltian maiden itsenäistymiseen ja ”laskea ne omille teilleen”. Näkemys perustui historiaan eli Stalinin ja Hitlerin ns. Molotovin-Ribbentropin sopimuksen seurausten mitätöimiseen.
Samaa periaatetta sovellettiin myös Suomeen, ja NKP esitti kesällä 1990, että se voisi luovuttaa Karjalan Suomelle. Taustalla vaikutti myös Venäjän halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut. Näin Suomelle tarjoutui yllättäen ainutlaatuinen mahdollisuus Karjalan palauttamiseen.
Suomen valtiojohto suhtautui kuitenkin Kremliin tarjoukseen penseästi. Presidentti Koiviston vastarinta johti asian venymiseen ja mutkistumiseen. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen vastusti asiaa.
Seuraavaksi presidentiksi nousi Ahtisaari. Vaikka hän kannatti Karjalan palauttamista, aikaa oli menetetty. Putinin noustessa valtaan 2000-luvun alussa tilanne oli vaikeutunut entisestään.

Jukka Seppinen selvittää perusteellisesti, mitä asiassa tapahtui 1990-luvun alussa. Millainen on Karjala-kysymyksen historia? Miksi presidentti suhtautui Karjalan palauttamiseen niin penseästi? Mikä oli diplomaatti Jukka Seppisen rooli näissä tapahtumissa? Seppinen perustaa tutkimuksensa runsaaseen lähdemateriaaliin, mm. Karjalan liiton Ja YLEn arkistoihin.

Punaorvot 1918

Suomen sisällissota vuonna 1918 oli myös lasten sota. Lapsia joutui vanhempiensa mukana vankileireille ja heitä myös syntyi siellä. Sisällissodan jälkeen Suomessa oli lähes 15 000 orpoa, joista valtaosa oli punaisten lapsia eli punaorpoja.
"Punaorvot 1918" kertoo orpolasten kohtaloista sisällissodan jälkeen. Heidän sotansa jatkui vielä vuosia, kun punalesket kamppailivat toimeentulovaikeuksien kanssa. Tämän kirjan pääosassa ovat tamperelaiset punaorvot, joita kaupunkiin jäi noin 500.
Sisällissodan jälkeen valtiovalta, kunnat, hyväntekeväisyys- ja naisjärjestöt ryhtyivät pelastamaan punaorpoja perustamalla satoja lastenkoteja, lastenseimiä ja päiväkoteja.
Punaorpojen huolto oli merkittävä askel myös Suomen lastensuojelun kehitykselle. Alkunsa saivat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset ry, jota oli perustamassa presidentin puoliso Ester Ståhlberg.

Taide