Bulgaria voi olla esimerkki Suomelle ainakin kahdessa asiassa. Bulgariassa on lääkkeiden jakelu vapautettu kilpailulle. Siellä on apteekki melkein joka toisessa kadunkulmassa. Lääkkeiden hinnat ovat edullisia eikä siellä tunneta kela-korvauksia eikä lääkkeiden omavastuuosuuksia. Lääkkeiden vapaasta kaupasta ei ole ollut haittavaikutuksia ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Hinnat ovat edulliset ja tuotteiden saatavuus hyvä.
Suomessa apteekkitoiminnan ja lääkejakelun uudistamisesta tehdyt lukuisat selvitykset osoittavat, että kuluttajien ja yhteiskunnan tarpeista lähtevä lääkejakelun hallittu kokonaisuudistus on välttämätön. Tarvitaan poliittisia päätöksiä ja on vihdoin aika siirtyä sanoista tekoihin.
Suomalaiset maksavat lääkkeistään enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. STM:n mukaan arvonlisäverolliset lääkkeiden hinnat ovat Suomen taksajärjestelmässä kalleimmat muihin Pohjoismaihin verrattuna. Jos Suomessa olisi käytössä jonkun muun Pohjoismaan hinnoittelujärjestelmä ja Suomen arvonlisäverokanta sekä tukkuhinnat pysyisivät samoina, avohuollon lääkekustannukset olisivat noin 184–244 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain.
Väestön ikääntyessä kuluttajien ja siten myös yhteiskunnan lääkemenot kasvavat. Toteuttamalla hallittu kokonaisuudistus voidaan kilpailun avulla saavuttaa säästöjä yhteiskunnalle ja lääkkeitä käyttäville kuluttajille. Uudistus tehtäisiin purkamalla apteekkien perustamista ja omistamista koskevat rajoitukset sekä määräsääntely.
Samalla sallittaisiin hallitusti lääkkeiden hintakilpailu, itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella ja verkkoapteekkitoiminnan harjoittaminen lääkitysturvallisuus huomioiden.
Uudistus parantaisi apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta kuluttajalle sekä loisi alalle investointeja ja uusia työpaikkoja. On käynnistetävä apteekkisääntelyn ja -talouden kokonaisuudistus nopealla aikataululla. On aika siirtyä muun terveydenhuollon tavoin omistamisen sääntelystä toiminnan sääntelyyn ja sitä kautta voidaan purkaa koko sääntely.
Bulgariassa voi ostaa alkoholijuomia tavallisesta ruokakaupasta. Siellä on vapaa kilpailu sallittu alkoholijuomille. Jos alkoholijuomien vapaa saatavuus onnistuu Bulgariassa niin miksi se ei onnistu Suomessakin.
Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet ovat todella varovaisia.
Päivittäistavarakaupan hallitusohjelmatavoitteet ovat tässä,
https://www.pty.fi/wpcontent/uploads/2022/09/PTY_Hallitusohjelmatavoitteet_2023.pdf
Suomen alkoholilainsäädäntöä on aika uudistaa kohti liberaalimpaa eurooppalaista sääntelyä, sillä nykyinen muista Euroopan maista poikkeava tiukempi linja ei ole perusteltu. Arkijärjen vastainen sääntely ja kyttäyskulttuuri ovat vahingollisia kilpailukyvylle ja vapaalle yhteiskunnalle. Mietojen alkoholijuomien, kuten viinin, myynnin mahdollistaminen ruokakaupoissa paitsi palvelisi asiakkaita, niin myös lisäisi kaupan alan kilpailukykyä ja työllisyyttä
Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki vapautti maltillisesti alkoholin myyntirajoituksia niin, että ruokakaupoissa voi myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.
Lakimuutoksen yhteydessä esitetyt uhkakuvat eivät toteutuneet ja uudistus oli onnistunut kaikilla mittareilla. Väkevien alkoholien myynti on vähentynyt ja nuoret kuluttavat alkoholia entistä vähemmän. Nykyinen sääntely kuitenkin kurittaa suomalaisia yrityksiä ja estää vastaamasta kysyntään, johon verrokkimaat voivat vastata kaappaamalla verotuotot nenämme edestä.
Keskuskauppakamari sallisi mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia) myynnin vähittäiskaupoissa, luopuisi alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja keventäisi anniskelun sääntelyä. Myös tila- ja panimomyynnin esteitä tulee selvittää. Keskuskauppakamarin mielestä uudistus on mahdollista toteuttaa maltillisesti vaikutuksia seuraten. Jos alkoholin saatavuuden paraneminen ja mahdollinen hinnan lasku johtaisivat alkoholin kokonaiskulutuksen kasvamiseen, voidaan Keskuskauppakamarin mukaan kysyntää tasapainottaa alkoholiverotuksen maltillisella kiristämisellä niin, ettei verotus johtaisi matkustajatuonnin kasvuun.
Kilpailun avaaminen ja sääntelyn purkaminen ovat joissakin tapauksissa pieniä yksittäisiä askeleita kohti vapaampaa yhteiskuntaa, jossa yksilöt kantavat vastuuta päätöksistään. Pienten yksittäisten asioiden summalla on kuitenkin suuri merkitys. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta. Turhan byrokratian purkamista on jatkettava läpi sektorit leikkaavana hankkeena määrätietoisesti.
Mielestäni uudistus voitaisiin toteuttaa Suomessa suhteellisen nopeasti ja ottaa mallia ja kokemuksia Bulgariasta. Byrokratia ja sääntely pois ja vapaa kilpailu on sallittava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti