Konkurssien määrä viidenneksen kasvussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tammi–kesäkuussa 2023 asetettiin konkurssiin 1.325 yritystä. Vuonna 2022 vastaavana ajankohtana aloitettiin 1.092 konkurssia, joten konkurssien määrä oli vuoden takaiseen verrattuna 21,3 prosentin kasvussa
RAKENNUSALAN tilannekuva on poikkeuksellisen synkkä. Noin kymmenentuhannen yrityksen joukko työllistää suoraan 200 000 rakennusalan ammattilaista ja välillisesti yli puoli miljoonaa työntekijää Suomessa. Rakennusalan hiipuminen vaikuttaa laajaan ihmisjoukkoon. Ala työllistää Suomessa yhteensä noin 250 000 henkilöä, joista rakentamisen puolella on noin 175 000–180 000 ja rakennustuoteteollisuuden puolella noin 80 000 henkilöä.
Ensin rakennusalaan iski koronapandemian tuoma talousshokki ja toimintarajoitukset. Sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota aiheutti kustannuspiikin sekä materiaalipulan. Viimeisimpänä energiapulan lisäämä inflaatio ja korkojen nousu ovat vieneet rakennusalaa vääjäämättömästi kohti jonkin tasoista taantumaa.
Rakennusalaa kutsutaan usein jälkisykliseksi. Taantuman vaikutukset näkyvät muita toimialoja myöhemmin, ja talouden nousuun päästään muita myöhemmin mukaan.
Nyt talouden nopea jarrutus on johtanut siihen, että kuluttajien luottamus oli kesällä painunut mittaushistorian heikoimmalle tasolle. Luottamuksen katoaminen on rakennusalalle myrkkyä yhdessä korkeiden korkojen kanssa. RAKENNUSALAN vaikean tilanteen taustalla on monta peräkkäistä kriisiä – ensin pitkäkestoinen koronapandemia ja sitten Ukrainan sota. Esimerkiksi betoniteräs tuli Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta. Piti löytää uudet kanavat, ja se otti aikansa. VUONNA 2021 Suomessa aloitettiin lähes 48 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrä vähenee tuosta luvusta lähes yhteen kolmasosaan. Ensi keväänä tässä maassa ei rakenneta. Vuonna 2025 tietyissä kasvukeskuksissa on sitten jo pula asunnoista. Kahden vuoden hiljaiselo rakennusalalla saattaa tarkoittaa kymmeniätuhansia uusia työttömiä. Se on kallis paukku valtiolle. Nyt rakennusala tuottaa 15 miljardin euron verotulot vuodessa. Talonrakennuksessa lasketaan, että jopa 40 prosenttia liikevaihdosta palautuu yhteiskunnalle verojen ja maksujen muodossa.
Koronapandemia, Venäjän hyökkäys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat saaneet asuntorakentamisen hiipumaan. Heikentyneen kysynnän vuoksi moni rakennusyritys ei ole edistänyt uusia kerrostalohankkeita.
Jukka-talon konkurssi
Reilun 1600 asukkaan Pyhännällä otettiin maanantaina vastaan todellinen shokkiuutinen. Vuodesta 1968 paikkakunnalla toiminut Jukkatalo Oy oli hakeutunut konkurssiin. Konkurssiuutinen tiesi sitä, että yli 200 työntekijää menettää työpaikkansa. Väkilukuun suhteutettuna Pyhäntä on ollut viime vuosina Suomen teollistunein kunta. Viime vuonna Jukkatalo Oy työllisti 234 henkilöä ja keräsi 95 miljoonan euron liikevaihdon. Se oli kunnan selvästi suurin työnantaja.
Maan toiseksi suurimman, yli 50 vuotta toimineen pientalovalmistajan Jukkatalon konkurssi havahdutti monet rakennusalan ahdinkoon.
Rakennusteollisuuden mukaan alalla pahin on vasta edessä. Loppuvuodelle odotetaan konkurssiaaltoa. Kaikenlainen asuntojen tuotanto on alamäessä, niin kerros- ja rivitalot kuin omakotitalotkin.
– Tilanne on historiallisen huono. Yli 50 vuoteen ei ole rakennettu näin vähän omakotitaloja, Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen sanoo. Asuntojen tuotanto puolittuu tänä vuonna eikä ensi vuosi näytä paremmalta. Tänä vuonna aloitetaan 20 000 asunnon rakentaminen.
Vuosittainen asuntojen rakentamistarve olisi tutkimuskeskus VTT:n mukaan 35 000 uutta asuntoa, kun esimerkiksi sinkkutaloudet lisääntyvät ja kaupunkien väestö kasvaa.
Puutavaran hinta nousi rajusti, kun korona-aika kiihdytti rakentamista. Omakotipuolella rakentamisbuumi kesti miltei Ukrainan sotaan asti.
Sota romahdutti kuluttajien luottamuksen. Sen jälkeen korkotaso nousi ja alkoi jarruttaa sekä yksityisten että sijoittajien investointeja. Rakentamisen hiipuminen voi vetää koko talouden alaspäin. Asuntomarkkinoiden myllerrykset heikentävät kuluttajien luottamusta.
Meillä on erittäin suuri epäsuhta Suomen talouden ja rakentamisen suhteen. Se ei ole yleensä tiennyt hyvää taloudelle. Asuntomarkkinoilta lähteneet ongelmat ovat osoittautuneet vakavammiksi kuin vaikka pörssistä lähteneet ongelmat. Asuntorakentaminen tyssää lähes seinään, joten työttömyys lisääntyy loppuvuotta kohti. Kun kohteita valmistuu, eikä uusia ala, niin työt loppuvat.
Liminkalaiseen Sikla-konserniin kuuluva Siklatilat Oy hakeutuu konkurssiin. Konkurssihakemus jätettiin maanantaina.
Yhtiöllä on palveluksessaan 41 henkilöä, joista 37 on ollut kokoaikaisesti lomautettuna. Ennen yrityssaneerausta yrityksessä oli 102 töissä olevaa työntekijää.
Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen tammikuussa, jolloin sillä oli reilun 50 miljoonan euron tilauskanta.
Konsernijohtaja Janne Niemisen mukaan yhtiö kuitenkin menetti saneerausmenettelyn aikana ison osan tilauskannastaan. Joidenkin projektisopimusten purkautuminen on Niemisen mukaan riitainen.
Yritykseltä jäi kesken kolme asunto-osakeyhtiötä, sekä yksi hoivakotityömaa. Niemisen mukaan yrityksen volyymi huomioiden kesken jäi vain vähän projekteja.
Valtioneuvoston kylmä ja nihkeä suhtautuminen asioihin
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri;
Palvelujen kysyntä on säilynyt vahvana, mutta teollisuuden tilauskanta on heikentynyt. Nyt huolestuttaa, laajeneeko taantuma muillekin aloille? Olisiko se pysäytettävissä? Palvelujen kysyntä on ollut vahvaa, mutta teollisuustuotanto on kärsinyt tilauskannan heikkenemisestä, vaikka sotateollisuus on menetystä kompensoinut.
Monet rakennusyhtiöt ovat pyytäneet valtiota apuun. Ne haluavat tukea ahdinkoonsa, jotta uusia rakennushankkeita voidaan aloittaa. Mutta kannattaako valtion yrittää tällä tavoin estää taantuman leviäminen tukemalla yhtä elinkeinoa? Ajatus kiehtoo, jos sillä voidaan estää lama. Mutta se ei lisäisi asuntojen kysyntää, sillä lainakorot ovat vielä jonkun aikaa korkealla tasolla. Asuntorakentamisen tukeminen lisäisi tarjontaa ylitarjontatilanteessa, eli hinnat alenisivat edelleen. Se ei siis parantaisi rakennusliikkeiden kannattavuutta. Markkinat korjaavat yleensä itse itsensä. Puuttuminen usein vain lisää talouden vääristymiä.
Toimialakohtaisten tukitoimien sijasta koko talouden tilannetta pyritään tervehdyttämään rahapolitiikalla niin, että hintojen nousu rauhoittuu ja inflaatio pysyisi kahden prosentin paikkeilla, jotta myös korkotaso alenee. Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kriisiä ei silti pidä vähätellä sen merkittävyyden sekä heijastusvaikutusten vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti