Vihreiden kauunginvaltuutettu Sami Salmu tiedusteli minulta mikä kaupunginhallituksen vastineessa ei pidä paikkaansa. Minä vastaan vähän laajemmin asiaan eli koko prosessiin.
Yhteensä yksitoista keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettua ja varavaltuutettua on tehnyt aloitteen kaupunginjohtajan erottamiseksi vedoten vakavaan epäluottamukseen. Valtuustossa on 35 jäsentä.
Huutamista, haukkumista, painostusta ja kiroilua – Kalajoen kaupunginjohtajan sanotaan johtaneen kovalla kädellä jo pitkään, ja nyt kaupunkia koettelee kriisi
https://yle.fi/uutiset/3-10451950
Tämä ongelma ratkastiin sillä, että kutsuttiin ulkopuolinen konsultti ratkaisemaan asioita. Hänen/heidän johdollaan työstettiin ns. HUONEENTAULU, jossa sovittiin menettelytavat jatkossa. Tämä on siis valtuuston päätös, johon on sitoutuneet niin niin Kalajoen kaupunginvaltuutetut kuin virkamiehetkin. Se ei ole lain vastainen miltään osin ja se on kaupunginvaltuuston päätös jota ei ole kumottu. Se on siis voimassa oleva.
Kalajoen kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden huoneentaulu
Tausta Kalajoen kaupungin konsernistrategiassa 2021 linjataan seuraavaa:
”Kalajoen päätöksenteko ja johtaminen on dynaamista ja osallistavaa ennakoiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Päätöksentekomme on avointa ja rakentavaa ja sitä ohjaa poliittinen valmistelu yhdessä viranhaltijoiden kanssa ja valmistelussa käytetään ennakkovaikutusten arviointia.”
Luottamushenkilöt ja viranhaltijat edistävät yhdessä ja yksilöinä Kalajoen hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämistä. Kaikessa toiminnoissa kalajokilaisten etu on etusijalla. Tätä toteutetaan mm. seuraavilla asiakokonaisuuksilla sekä sitoutumalla huoneentaulussa sovittuihin toimintaperiaatteisiin:
1.Kunnioittava ja asiallinen vuorovaikutus erilaisissa sisäisissä ja ulkoisissa tilanteissa
2. Johdonmukaisuuden lisääminen päätöksenteossa ja johtamisessa (mm. selkeät roolit)
3. Ennakoitavuuden lisääminen päätöksenteossa ja johtamisessa
4. Tiedolla johtamisen ja oikean tiedonsaannin varmistaminen päätöksenteon tueksi
5. Yhteistyön ja sitä koskevien käytäntöjen kehittäminen ja selkeyttäminen (mm. iltakoulukäytäntöjen kehittäminen, poliittisen yhteistyön toimintatavat)
6. Luottamushenkilöiden koulutuksen ja osaamisen ylläpitäminen sekä toimintamallit uuden valtuuston perehdyttämiseen ja ryhmäytymiseen
7. Tiedonkulun kehittäminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä
8. Päätöksenteon ja kokouskäytäntöjen jäntevöittäminen Selkeät roolit ja toimiva yhteistyö
Luottamushenkilöt tekevät päätökset toimielimessä ja osallistuvat roolinsa mukaisesti strategisten linjausten ja asioiden valmisteluun. Viranhaltijat valmistelevat asiat, tekevät esityksen sekä toimeenpanevat luottamushenkilöelinten päätökset. Päätöksentekotasot ja työnjako toimielimille ja viranhaltijoille on määritelty hallintosäännössä. Demokraattisesti tehdyt valinnat ja päätökset hyväksytään.
Luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin sekä heidän mielipiteisiin suhtaudutaan kunnioittavasti, vaikka asiasta oltaisiin eri mieltä. Luottamushenkilöt arvostavat viranhaltijoiden ammattitaitoa, työtä ja valmistelua. Viranhaltijat arvostavat luottamushenkilöitä ja sitoutuvat noudattamaan ja toimeenpanemaan tehtyjä päätöksiä. Valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien yhteistyössä toimitaan vuorovaikutuksellisesti. Asiasta riippuen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja esittelijät keskustelevat etukäteen käsittelyyn tulevista asioista. Hallituksen edustaja lautakunnassa hoitaa tehtäväänsä hallintosäännön mukaisesti ja hallitus tarkentaa tarvittaessa edustajiensa toimintatapoja.
Valtuuston puheenjohtajan ja ryhmien puheenjohtajien sekä hallituksen puheenjohtajan kesken käydään säännölliset keskustelut valtuustoon valmisteltavista strategisista merkittävästi asioista. Kaupunginjohtajan johtajasopimuksen mukaisesti kaupunginjohtaja osallistuu kutsuttaessa valtuustoryhmien kokouksiin.
Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet, pääluottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatio. Johdonmukainen päätöksenteko ja sitä tukeva valmistelu Toimielimen päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan asiantuntevasti ja huolellisesti sekä valmisteluun varataan riittävä aika. Esittelijä tekee päätösesityksen, joka perustuu hänen ja muiden valmistelijoiden asiantuntijuuteen. Asian laajuudesta ja merkittävyydestä riippuen arvioidaan ja nostetaan esille erilaisia vaihtoehtoja. Luottamushenkilöitä viestitään asioista tasapuolisesti ja samanaikaisesti
Luottamushenkilöt perehtyvät etukäteen huolellisesti käsiteltäviin asioihin. Asioihin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja kysymykset toimitetaan valmistelijoille ennen kokousta. Laajat muutosesitykset toimitetaan valmistelijoille ja päätöksentekijöille etukäteen. Luottamushenkilöt informoivat valtuutettuja ja valtuustoryhmiä sekä viranhaltijoita tulevista aloitteista mahdollisuuksien mukaan ennen valtuuston kokousta ja aloitteet annetaan kaikkien tiedoksi.
Kokousten puheenvuoroissa keskitytään oleellisiin ja asiaa eteenpäin vieviin asioihin. Puheenjohtaja johtaa kokouksia tasapuolisesti sekä vastaa puheenvuorojen asiassa pysymisestä ja niiden ajankäytöstä. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tekee yhteenvedon ja esittää johtopäätökset sekä määrittää kokouksen käsittelyn mukaisen päätöksen. Strategisten asioiden yhteinen valmistelu ja iltakoulut Luottamushenkilöt sitoutuvat osallistumaan sovittuun kokouksiin, tilaisuuksiin ja iltakouluihin sekä toimimaan niissä aloitteellisesti ja aktiivisesti. Iltakoulut järjestetään strategisesti merkittävistä asioista kaupunginhallituksen kutsusta.
Ryhmien puheenjohtajat ja asianomaiset viranhaltijat ovat mukana iltakoulujen aiheiden määrittelyssä. Aiheiden osalta muotoillaan selkeästi ne asiat, joihin luottamushenkilöiltä halutaan ohjausta. Iltakoulujen ajankohdat ja käsiteltävät asiat sovitaan valtuuston vuosikellon ajankohtien mukaisesti sekä tiedotetaan osallistujille. Iltakoulun materiaalia toimitetaan ennakkoon osallistujille mahdollisuuksien mukaan. Vuorovaikutukselle varataan aikaa. Valtuuston puheenjohtaja tekee yhteenvedon linjauksista, joka ryhmien puheenjohtajien hyväksynnällä kirjataan ohjaamaan valmistelua.
Kalajoen mainetta edistävä ja eettinen viestintä
Luottamushenkilöt ja viranhaltijat edistävät myönteistä Kalajoki-imagoa ja mainetta. Viranhaltijat suhtautuvat lojaalisti kaupunkiin työnantajana ulkoisessa viestinnässä. Kokouksissa, sähköpostiviestinnässä ja eri medioissa käytetään asiallista ja toisia kunnioittavaa kieltä, faktatietoihin perustuen. Ongelmatilanteet hoidetaan ensisijaisesti sisäisesti ja sovittujen ohjeiden mukaisesti. Kuntalaisia kannustetaan ottamaan yhteyttä viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin toiminnan kehittämiseksi sekä käyttämään palautekanavia.
Näihin periaatteisiin ja toimintatapoihin virkamiehet ja Kalajoen kaupunginvaltuutetut ovat sitoutuneet.
Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot.
Tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa jokaiselle säädettyä oikeutta laajempi.
Valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen luottamustoimen hoitaminen ei rajoitu tietylle sektorille tai tehtäväalueelle. Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä on tästä syystä oikeus saada tietoja kaikilta kunnan viranomaisilta. Lautakunnan jäsenen ja muun rajatusta tehtäväalueesta vastaavan toimielimen jäsenen tietojensaantioikeus rajoittuu toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen käsiteltäväksi kuuluviin asioihin.
Luottamushenkilön tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin tietoihin, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi. Salassapitosäännökset rajoittavat kuitenkin tietojensaantioikeutta. Toimielimen jäsenenä luottamushenkilöllä on luonnollisesti oikeus niihin salassa pidettäviin tietoihin, jotka kuuluvat hänen varsinaisten tehtäviensä hoitamiseen ja joita tarvitaan esimerkiksi päätöksenteon perusteena toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa. Yksittäisellä toimielimen jäsenellä ei ole oikeutta saada muissa tilanteissa salassa pidettäviä tietoja
Sanamuotonsa mukaan kuntalain luottamushenkilön tiedonsaantioikeutta koskeva 43 § eivelvoita antamaan esim. kopioita tai tietoja sähköisessä muodossa, joten nähtäväksi antaminen riittänee. Jos luottamushenkilö on pyytänyt kopioita ja ne hänelle annetaan, kopioista peritään kunnassa päätetyt maksut, paitsi jos on kunnassa päätetty esim., että luottamushenkilöiltä ei peritä kopioista maksua.
Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Mikäli asiakirja ei vielä ole julkinen, tiedonsaanti siitä on viranomaisen harkinnassa. Tiedon saamista ei tällaisistakaan asiakirjoista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä pitää kohdella tasapuolisesti.
Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen peruste. Jos pyydettyä tietoa ei anneta, kielteinen päätös on perusteltava. Perusteluiden yhteydessä on ilmoitettava mm. ne säännökset, jotka oikeuttavat olemaan antamatta tietoa.
Julkisuusperiaatetta toteutetaan kunnallishallinnossa lähinnä:
asiakirjajulkisuudella (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta)
tiedonsaantioikeuksilla
kokouksen eli käsittelyn julkisuudella (kuntalain 57 §)
tiedottamisella (kuntalain 29 §)
vaikuttamismahdollisuuksien varaamisella (hallintolain 41 §)
Julkisuuslailla pyritään edistämään viranomaisten toiminnan avoimuutta. Lain tavoitteena on myös parantaa mahdollisuuksia saada tietoja viranomaisten käsittelyssä olevista asiakirjoista. Julkisuuslaissa säädetään kuitenkin myös salassa pidettävistä asiakirjoista (24 §). Lisäksi julkisuuslaki mm. velvoittaa viranomaiset toteuttamaan hyvää tiedonhallintatapaa.
Yksittäiset viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat lain tarkoittamia viranomaisia niissä asioissa, joissa he käyttävät itsenäistä päätösvaltaa esimerkiksi lain tai johtosäännön nojalla.
Kunnan yhtiöt jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sijaan kunnalliset liikelaitokset ovat osa kunnallista viranomaisorganisaatiota ja niiden asiakirjoihin sovelletaan näin ollen julkisuuslakia.
Kuntalain 43 §:n mukaan kaupunginvaltuutetuilla on oikeus saada tietoja haluamistaan asioista.
Joukko Kalajoen valtuutettuja huolissaan kaupunginhallituksen päätöksenteosta – Valtuutetut vaativat vastauksia useisiin eri asioihin, kuten siihen, miksi kaupunginhallitus ei noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/600146
"Kyseessä näyttää olevan mielipide, ei fakta" – Tässä Kalajoen kaupunginhallituksen vastaukset valtuuston esittämiin kysymyksiin kokonaisuudessaan
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/601808
Kaupunginhallitus vastaa asetettuihin kysymyksiin seuraavaa:
18 valtuutetun kirjalliseen kysymykseen, johon nimensä antaneet ilmoittavat kysymyssarjan perustuvan hallintosäännön 14 luvun 2. pykälään, hallitus toteaa:
Kuntaliiton lausunnon mukaan ko. hallintosäännön pykälä ei ole tarkoitettu tällaiseen mielipideilmaisuun, vaan pykälällä on tarkoitettu kysymystä, jolla valtuutetut voivat kysyä yhtä asiaa vaikkapa esimerkkinä ”mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus on ryhtynyt koronaepidemian vuoksi.” Vertaa eduskunnan kyselytuntiin.
Kirjalliseksi kysymyspaperin jätti valtuutettu Kullervo Niemelä. Kysymyspaperi luettiin kokouksessa ja valtuuston puheenjohtaja salli sen liitettäväksi pöytäkirjaan.
Kysymyspaperia ei oltu allekirjoitettu, mikä herättää kysymyksen, miksi sitä ei ole allekirjoitettu, varsinkin kun valtuuston kokouksen jälkeen nimimäärä oli lisääntynyt kahdella. Jotkut asianomaisen nimen antaneet ovat puhelimitse ilmoittaneet, että eivät ole allekirjoittaneet kysymystä.
Valtuutettujen pöydille jaetussa paperissa oli valtuustokäsittelyn aikana 18 valtuutetun nimeä. Nyt kuitenkin julkistetussa, pöytäkirjaan liitetyssä paperissa on 20 valtuutetun tai varavaltuutetun nimi.
Valtuuston pöytäkirjan liitetyssä paperissa on 20 nimeä, joista ao. henkilöillä on valtuutetun roolinsa lisäksi merkittävä asema arvostelun kohteena olevassa kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa. Osa henkilöistä ”istuu” sekä kaupunginhallituksen että eri lautakuntien kokouksissa tekemässä mm. arvostelun kohteena olevia päätöksiä tai he ovat valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvia, joilla on oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa käyttää puheenvuoroja. Lista kysyjistä ja heidän roolistaan päätöksenteossa on tämän vastauksen lopussa.
Kuten edellä mainitusta luettelosta (ks. luettelo lopussa) selviää, siinä mainitut valtuutetut ja varavaltuutetut ovat erittäin merkittävästi arvostelemansa Kalajoen kaupungissa kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa mukana. Kuntalain mukaan lautakunnat tekevät toimivaltansa perusteella itsenäisesti päätöksiä sekä valmistelevat ja antavat lausuntoja kaupunginhallitukselle. Päätökset tehdään viranhaltijaesittelystä kuntalakia ja muita lakeja noudattaen.
Tässä olevat, kaupunginhallitukselle osoitetut kirjalliset kysymykset ja kommentit sisältävät arvostelua, kommentteja, mielipiteitä, moralisointia ja kyselyjä. Kysymykset kohdistuvat niiden toimielinten, joita asianomaiset nimiluettelossa olevat luottamushenkilöt ovat itse olleet tekemässä joko yksimielisesti tai äänestyksen kautta.
Kysymykset on tehty hallintosäännön 14 luvun 2 §:ään viitaten. Ko. hallintosäännön pykälä on Kalajoen kaupungin hallintosäännössä kuntaliiton mallin mukainen. Ko. hallintosäännön määräyksellä ei ole tarkoitettu tämän tyyppistä, kysymyksiin laadittua poliittista arvostelua, vaan sillä on tarkoitettu lähinnä jotakin asiakokonaisuutta koskevaa valtuuston kysymystä hallitukselle, kuten alussa on todettu.
Ko. hallintosäännön määräys ei tarkoitettu demokraattisen päätöksenteon arvosteluun, vaikka onkin jäänyt vähemmistöön esim. äänestyksen jälkeen.
KYSYMYKSET / VASTAUKSET JA PERUSTELUT KOHDITTAIN:
HALLINTOSÄÄNNÖN MUKAINEN KIRJALLINEN KYSYMYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE
Olemme huolestuneita kaupunginhallituksen tavasta tehdä päätöksiä sekä kaupunginhallituksen henkilöstöasioiden hoidosta. Hyvä luottamusta lisäävä päätöksenteko perustuu virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyöhön. Pelisäännöt olemme yksimielisesti linjanneet yhteisesti laaditussa Huoneentaulussa.
Valtuusto on kunnan korkein päätöksentekotoimielin. Hallituksen tulee nauttia valtuuston luottamuksesta. Vaadimme alla olevista asioista kaupunginhallituksen vastaukset.
VASTAUS:
Kunnat ovat itsehallinnollisina yhteisöinä osa julkishallintoa. Suomen perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Näin tulee toimia myös Kalajoella kunnallisessa päätöksenteossa. Tätä periaatetta kaupunginhallituksessa on puheenjohtajan johdolla noudatettu.
Laillisuusperiaatteen lisäksi päätöksenteko on myös harkinnanvaraista ns. tarkoituksenmukaisuusharkintaa eli poliittista harkintaa, joka toteutuu päätöksenteossa demokraattisesti, enemmistön ratkaistessa asian, jos päätöksestä ei olla yksimielisiä. Tällaisia tilanteita varten laki ja valtuuston vahvistamat säännöt määrittävät, miten päätös muodostuu. Lain mukaan päätöksenteko ei voi olla mielivaltaista.
Säännelty päätöksenteko sisältää myös toimivaltarajojen jäykkyyden periaatteen. Päätöksen voi ja on velvollinen tekemään vain toimivaltainen viranomainen. Kuntalaisen on voitava luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien ja säännösten mukaan. Kyseessä on luottamuksensuojaperiaate, joka tarkoittaa, että yksilöllä on suoja julkista valtaa vastaan. Kunta hoitaa tehtäviään kuntalain mukaisesti. Vain kunnan eri hallinnonalojen erityislait syrjäyttävät kuntalain, jos kuntalaki on niiden kanssa ristiriidassa.
Valtuusto on kunnan ylin ja asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema toimielin. Valtuusto valitsee pääosin muut toimielimet. Esim. Kalajoella kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet ja myös lautakuntien jäsenet ja varajäsenet ovat samalla pääosin myös valtuutettuja. Se ei ole lain vaatimus. Joillakin puolueilla tai ryhmittymillä on joskus vaikea löytää jokaiseen toimielimeen suhteellisuuttaan vastaavaa määrää jäseniä esim. valtuutetuista, jopa suurimmalla ryhmällä.
Valtuusto järjestää hallinnon ja toiminnan. Pääosin se tehdään hallintosäännöllä. Se sitoo päättäjiä. Suomalaiseen kunnallishallintoon on vanhastaan kuulunut tämä suhteellisuuden huomioon ottaminen henkilöstövalinnoissa. Poliittisten ryhmien on saatava kannatustaan vastaava suhteellinen osuus kunnan luottamushenkilöpaikoista. Hyväksyimme pitkän valmistelun myötä yksimielisesti Huoneentaulun päätöksenteon pohjaksi. Kuitenkaan kaupunginhallitus ja osa lautakunnista ei noudata yhdessä linjattuja pelisääntöjä. Hallituksen tulee tuoda asiakirja uudestaan valtuuston päivitettäväksi.
VASTAUS:
Kuntalaki ja sen rinnalla erityislait määrittelevät kunnallista päätöksentekoa, ei huoneentaulu. Todettakoon, että edellä mainittu huoneentaulu syntyi prosessin tuloksena, jossa käsiteltiin aloitetta kaupunginjohtajan irtisanomiseksi ja tilapäisen valiokunnan asettamiseksi sen selvittämistä varten.
Kysymyksessä oleva viittaus ko. huoneentauluun on hyvin epämääräinen ja koskee kaikkia luottamushenkilöitä, myös kysymyksen asettajia. Siihen ei taida yksiselitteistä vastausta löytyä meiltä keneltäkään yksilönä tai kollektiivisena ryhmänä, miten kukin toimimme tai käyttäydymme. Kunnallisissa toimielimissä prosessin tuloksena syntyneestä päätöksestä vastaavat kaikki, jotka ovat siihen osallistuneet. Vain eriävän mielipiteen jättäneet vapautuvat vastuusta. Senkin jälkeen demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu tyytyä ja sitoutua päätökseen, vaikka on jäänyt vähemmistöön. Eriävä mielipide ainoastaan vapauttaa poliittisesta tai laillisesta vastuusta.
Erkin kommentti: Huoneentaulu on juuri se asiakirja jota kaupunginvaltuutetut ja virkamiehet ovat sitoutuneet noudattamaan. Tämä kaikkia osapuolia sitova valtuuston päätös on lainvoimainen eikä sitä ole uudella päätöksellä kumottu. Tämä asiakirja syntyi kalliiden konsulttien avulla ja veronmaksajien rahoilla jotta voidaan poistaa suuri epäluottamus kaupunginjohtajan toimintaa kohtaa. Huoneentaulu ei ole mitenkään epämääräinen. Se on selvää ymmärrettävää tekstiä, mikä ei ole lainvastainen ja on selkeä ohje valtuutetuille ja virkamiehille, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet jotta tulevaisuudessa ongelmilta voidaan välttyä. Kuntalain 43 §:n mukaan valtuutetuilla on tiedonsaantioikeus. Tosin ksysyjät ovat vedonneet hallintosääntöön joten siinä on tullut moka kysyjillä. Kaupungihallituksen vastaus on siis lähes täyttää ”soopaa”.
Kokouksessaan kaupunginhallitus (2.12 ja 16.3) on tehnyt äänestyspäätöksellä esityksen (pyytäen lausuntoa lautakunnilta) hyvinvointipalvelujen jakamisesta sivistys- ja perusturvapalveluihin sekä asumispalvelujen johtajan viran lakkauttamisesta. Onko esityksen tehnyt hallituksen varapuheenjohtaja ja osa hallituksen jäsenistä perehtynyt huolellisesti hyvinvointipalvelujen toimintaan ja asumispalvelujohtajan työhön? Päätös on tehty ilman virkamiesvalmisteluja. Miten ilman huolellista kuulemista kaupunginhallitus on voinut linjata asumispalvelujohtajan viran lakkauttamisen? Vaadimme vastausta valtuustolle.
VASTAUS:
Kyseessä on keskeneräinen asia, josta valtuusto tulee päättämään. Asia esillä hallituksessa 21.9.2020. Demokraattisen päätöksenteon kautta enemmistöpäätöksellä 2.12.2019 kaupunginhallitus päätti käynnistää selvityksen hyvinvointipalvelujen jakamiseksi sivistyspalveluihin ja perusturvapalveluihin ym.
Asiaa valmistelivat sittemmin johtavat viranhaltijat ja kaupunginjohtaja, joka toi esityksen kaupunginhallituksen päätettäväksi 16.3.2020. Kaupunginhallitus päätti pyytää tuosta viranhaltijavalmistelun kautta tehdystä esityksestä lausunnot asianomaisilta lautakunnilta; sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta. Todellista demokratiaa.
Viranhaltijavalmistelun kautta tehty selvitys liitteenä nro 1.
Asia on siis keskeneräinen ja tulee normaalimenettelyllä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn kaupunginjohtajan esityksestä. Se on käsittelyssä 21.9.2020. Sen jälkeen kaupunginhallitus tekee esityksensä valtuustolle. Normaalia päätöksentekoa.
Organisaatiorakenteen on hyvä olla selvillä kuntavaalien, kevät 2021 jälkeen alkavan vaalikauden alussa 1.6.2021.
Asumispalvelujohtajan eikä kenenkään muunkaan viranhaltijan osalta kaupunginhallitus ole tehnyt viran lakkauttamisesitystä. Käsitellessään ko. selvitystä, kaupunginhallitus äänin 4/4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa esityksen, piti parhaimpana vaihtoehtona hyvinvointipalvelujen jakamista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sivistyspalveluihin. Hallitus totesi perusteluissaan, että ”perustetaan hoitotyön johtajan virka. Samalla asumispalvelupäällikön tehtävä tulisi lakkauttaa ja siirtää henkilö muihin tehtäviin.” Siis ehdollinen perustelu suomen kielen mukaisesti lausuttuna. Esitystä viran lakkauttamisesta ei tässä tehty.
Kyseessä on valmistelu ja äänestyspäätökset ovat poliittisessa päätöksenteossa arkipäivää ja lainmukaista toimintaa. Jos ei saa äänestää, kenen mielipiteen mukaan silloin pitää mennä?
Keskusteluissa ja esityksissä eri toimielimissä on mainittu hoitotyön johtajan viran tarpeellisuus. Asumispalvelujohtajan henkilönä hoitamien tehtävien muutosta ei eri toimielimissä ole tehty.
Jos valtuusto perustaa hoitotyön johtajan viran, voidaan samassa yhteydessä harkita, aiheuttaako se muiden tehtävien muutostarvetta. Myös viranhaltijavalmisteluissa ja lautakuntien lausunnoissa on hoitotyön johtajan tarpeellisuus todettu.
Kaupunginhallituksen virkamies- ja luottamushenkilöjohto tuntee ja tulee tuntea menettelysäännökset siitä, miten virkoja lakkautettaessa tulee menetellä kuulemisineen. Sekin päätös kuuluu luottamustoimielimille. Jos kyseessä on virka, toimitaan hallintosäännön mukaan. Jos hallintosääntö on ristiriidassa lain kanssa, toimitaan lain mukaan.
Erkin kommentti: Perustelut ovat osa kaupunginhallituksen päätöstä. Perusteluissa lukee ”perustetaan hoitotyön johtajan virka. Samalla asumispalvelupäällikön tehtävä tulisi lakkauttaa ja siirtää henkilö muihin tehtäviin.” Kaupunginhallitus on siis esittänyt asumispalvelupäällikön toimen lakkauttamista ilman riittäviä perusteluita ja asian valmistelua. Kaupunginhallituksen vastaus asiassa on siis lähes täyttä ”soopaa”.
Onko asumispalvelujohtajan oikeusturvasta huolehdittu? Hänen työnsä vaikeutuu ilman perusteita tehdyn esityksen myötä. Kuka korvaa hänelle mahdollisesti syntyneet menetykset? Vaadimme kaupunginhallitukselta vastausta.
VASTAUS:
Vastaus selviää osittain kohdasta 2.
Kenellekään ei ole aiheutettu mitään menetyksiä. Asioita ja tehtäväjakoja on voitava myös luottamustoimielimissä tarkastella uusiksi muuttuvassa ajassa. Sen vuoksi esim. kaikkien työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn suorituspaikaksi on merkitty Kalajoen kaupunki. Yksikkö, jossa henkilö työskentelee, voi vaihtua. Kaikessa tällaisessa muutostilanteessa tulee noudattaa asianomaisia säännöksiä. Jos henkilön tehtävänimikettä muutetaan, siirretään toisiin tehtäviin tai tehtävä lakkautetaan, tulee toimia lain ja sääntöjen mukaista menettelyä noudattaen.
Tehtäväjaosta päättäminen on toimielimen (hallitus ja lautakunnat) toimivaltaan kuuluva asia ja osittain kyse on myös operatiivisesta ohjaamisesta ja johtamisesta.
Pääosin asioissa ollaan yksimielisiä, mutta jos ei keskustelunkaan jälkeen olla yksimielisiä, on päätöksen syntymistä varten säädetty kuntalaissa menettelyt, miten päätös syntyy. Viime kädessä se syntyy äänestäen.
Erkin kommentti: Kaupunginhallitus vastauksessaan toteaa ettei kenellekään ole aiheutettu mitään menetyksiä. Jos luet lehdestä, että omaa virkaasi ollaan lakkauttamassa niin kyllä se varmasti sydämentykytyksiä aiheuttaa. Miten tulkitaan menetys? Olisiko parempi puhua vahingon aiheuttamisesta, sillä on tässä toimittu huoneentaulun vastaisesti ja aiheutettu ainakin henkistä kärsimystä. Kaupunginhallituksen vastaus asiassa on siis lähes täyttä ”soopaa”.
Sivistyslautakunta kuuli valmistelussa virkamiehiä, joita hyvinvointipalvelujen jakaminen koskee. Perusturvalautakunta perusti luottamushenkilöistä koostuvan viisijäsenisen toimikunnan Antti Nikulan johdolla estäen virkamiesten valmistelun ja lausunnot heiltä. Lautakunta nimesi toimikuntaan lautakunnassa olevan kaupunginhallituksen edustaja Eija Pahkalan, lautakunnan puheenjohtaja Kullervo Niemelän ja lautakunnan jäsenet Päivi Alhon ja Hannu Lahden. Toimikunta ei lautakunnan pj:n esityksestä huolimatta ollut sallinut eriävää mielipidettä toimikunnan lausuntoon. Onko toimikunnan pöytäkirja tehty kokouksen kulun mukaisesti? Vaadimme asiasta selvityksen.
VASTAUS:
Jokainen toimielin on oikeutettu asettamaan työryhmiä, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jokaisen toimielimen pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan johdolla. Sen allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Lisäksi pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla ja asetetaan julkisesti nähtäville kaupungin tietoverkossa.
Perusturvalautakunnan puheenjohtaja jätti eriävän mielipiteensä lautakunnan kokouksessa. Siihen hänellä on ja oli oikeus. Työryhmä, johon viitataan, oli sananmuodon mukaisesti lautakunnan asettama valmisteleva työryhmä lautakunnan lausunnon antamista varten. Siitä ei tarvitse tehdä mitään virallista pöytäkirjaa, vaan se on ja oli valmisteleva ryhmä. Lautakunta ei estänyt virkamiesvalmistelua, vaan
suurena lautakuntana perusturvalautakunta asetti työryhmän saadakseen vaikean lausunnon aikaan.
Työryhmän työskentelystä Hannu Lahden selvitys seuraavassa:
Kysymys nro: 4
Perusturvalautakunta asetti kesäkuun kokouksessaan työryhmän laatimaan luonnoksen lautakunnan vastaukseksi kaupungin hallituksen pyyntöön. Ryhmän jäseniksi valittiin kokoonkutsujana Antti Nikula, jäseniksi Hannu Lahti, Kullervo Niemeä, Päivi Alho ja Eija Pahkala hallituksen edustajana.
Ryhmä kokoontui elokuun puolivälissä Himangalla. Läsnä olivat kaikki muut paitsi Kullervo. Kokoontumisen tarkoituksena oli laatia esitykselle luonnos, jota työstettäisiin lisää toisella kokoontumiskerralla. Työryhmä kävi läpi viranhaltijoitten laatimat kolme ehdotusluonnosta, joista ei löytynyt työryhmän mielestä yhtään täysin tyydyttävää ehdotusta, joten päädyttiin laatimaan kokonaan oma. Päivi Alho ilmoitti jo tuolloin, että hänellä on oma mielipide asiasta eikä kannata muutosta, mutta hän seisoo silti ryhmän ehdotuksen takana.
Kokoontumisen aikana päädyttiin ylimalkaiseen luonnokseen, jota kukin tahollaan voisi sitten työstää mieleisekseen.
Toisella kokoontumiskerralla paikalla olivat vain Antti Nikula, Kullervo Niemelä ja Hannu Lahti. Päivi ja Eija olivat estyneitä. Tuolloin yritettiin muotoilla esitystä tarkemmin uudestaan, johon Kullervo totesi, että kirjoittakaa mitä haluatte, hän on kuitenkin eri mieltä. Hän ei suostunut edes keskustelemaan mistään muusta ja poistui kesken tuohtuneena. Laadimme sen jälkeen kaksin lyhyen esityksen lautakunnalle, jonka lautakunta sitten hyväksyi äänestyksen jälkeen (Kullervon esitys vs. työryhmän esitys), luvuin 5/3 työryhmän esitys voitti. Puheenjohtajan
mielipide tuli hyvin selväksi lautakunnassa, kun hän jätti eriävän mielipiteen. Työryhmä ei tehnyt virallista pöytäkirjaa.
Erkin kommentti: Asia on perusturvalautakunnan sisäinen asia. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja vastaa sen toiminnasta. Minua ihmetyttää kenen idea on ollut toimikunnan asettaminen? Mikä tarkoitus tällaisen toimikunnan asettamisella on ollut? Onko toimikunnan asettamiseen vaikuttanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja? Koska en tiedä näitä asioita niin on erittäin vaikea kommentoida asiaa. Kuitenkin jos tällainen toimikunta on asetettu niin sen tulee pitää pöytäkirjaa josta näkyy mitä se on tehnyt. Jos joku on erimieltä asioista niin sen tulee näkyä pöytäkirjoista. Minun käsitykseni mukaan toimikunnan noudattaa selkeitä pelisääntöjä joissa katsotaan päätösvaltaisuus . Jos toimikunta ei ole päätösvaltainen niin ei kaksi jäsentä voi ottaa itselleen päätösvaltaa asioissa. Kaupunginhallituksen vastaus asiassa on lähes täyttä ”soopaa”.
Kuntalaki lähtee yksiselitteisesti siitä. että kaupungin työntekijä ei voi olla oman sektorin lautakunnassa. Perusturvalautakunnassa on kaupunginhallituksen edustajana perusturvan palveluksessa oleva henkilö, joka käyttää aktiivisesti puhevaltaa oman hallinnonalan ja perusturvan henkilöstön asioissa. Jääviyttä tulee harkita myös yksittäisissä asioissa, joissa toimielimen jäsenen lähisukulainen on työsuhteessa hänen yksikköään koskevassa asiassa.
VASTAUS:
Kuntalaki säätelee vaalikelpoisuudesta eri toimielimiin. Sitä on valtuusto ja myös kaupunginhallitus pyrkinyt noudattamaan valitessaan jäseniä eri toimielimiin. Ennen valintoja on käyty neuvottelut ryhmien puheenjohtajien kanssa siitä, kenelle paikka äänimäärien suhteessa kuuluu. Tästä periaatteesta on jo aiemmin kerrottu.
Em. kysymyksestä ei suoraan ilmene, ketä tai keitä tarkoitetaan, koska nykyisessä perusturvalautakunnassa lautakunnan alainen, suorittavaa työtä tekevä työntekijä ei ole perusturvalautakunnan jäsen.
Jos kohdalla 5. tarkoitetaan kaupunginhallituksen jäsentä, joka on lautakunnan alainen em. työntekijä ja toimii kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa, on se kuntalain mukaan nimenomaan sallittua. Myös kuntaliitto on monta kertaa sen lausunnossaan todennut. Se on myös saatettu Kalajoen kaupunginhallitukselle tiedoksi.
Tulkinnanvaraisempaa lienee pääluottamusmiesten jäsenyys tässä lautakunnassa, jossa jäseninä istuu kaksi pääluottamusmiestä, joista toinen on varapuheenjohtaja. He käyttävät neuvotteluvaltaa henkilöstöasioissa.
Laki määrittelee sen, kenellä on toimielimissä puheoikeus ja kenellä äänioikeus. Kenenkään aktiivisuutta luottamustoimessaan ei toinen tai toiset luottamushenkilöt voi rajoittaa. Esteellisyydestä säädetään hallintolaissa. Ensi sijassa esteellisyyden ratkaisee luottamushenkilö itse. Jos on selkeästi havaittavissa esteellisyys, voi asianomainen toimielin sen ratkaista ja ottaa siitä vastuun.
On tyypillistä, että valtuutetut ennen tulevia kuntavaaleja ryhtyvät arvostelemaan valtuustokollegojensa toiminnallista aktiivisuutta ja puheenvuorojen käyttöaktiivisuutta. Jokaisella luottamushenkilöllä on oikeus käyttää puheenvuoroja oman harkintansa mukaan puheenjohtajan antamassa järjestyksessä. Jos puheenvuorolla häiritään kokousta, voi puheenjohtaja ojentaa puhujaa ja viime kädessä poistaa kokoussalista.
Myös kuntaliitto antaa ja on Kalajoellekin kysyttäessä antanut tulkintaohjeita vaalikelpoisuudesta ja esteellisyydestä eri asioiden yhteydessä.
Erkin kommentti: Kysymykselle ei ole osoitettu juridisia perusteita. Se on vain mielipide. Kysymyksessä ei ole yksilöityjä tietoja joten siihen on vaikea vastata. Kysymys ja vastaus on samaa tasoa.
Maan hallitus tekee päätöksen jo ensi keväänä tulevasta sote-mallista, jolloin perusturvan tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tässä tilanteessa ei ole viisasta jakaa hallintoa ja vaikeuttaa kaupunkimme asemaa sote-ratkaisua koskevissa neuvotteluissa. Valmistelu alkaa kunnissa joka tapauksessa ensi keväänä sote-lainsäädäntöä koskevien päätösten mukaan. Korona tulee vaatimaan kaikki kaupungin työntekijöiden voimavarat vielä pitkään. Miten kaupunginhallitus voi toimia näin vastuuttomasti ja vaatia samanaikaisesti virkamiesten työpanoksen suuntaamista vaativan organisaatiomuutoksen valmisteluun? Vaadimme pikaisesti valtuuston iltakoulua käsittelemään ja linjaamaan tehtyä organisaatio- ja asumispalveluiden johtajan viran lakkauttamisesitystä.
VASTAUS:
Kysymyksen sisältö on mielipidetyyppinen kommentti. Huomautamme, että mahdollinen soteuudistus toteutuu, jos toteutuu, mutta kuntakohtaisissa ratkaisuissa ei voi jäädä odottamaan koko maata koskevia ratkaisuja.
Mainittu koronatilanne on edelleen ajankohtainen ja sitä hoidetaan maan hallituksen linjausten mukaisesti kuntakohtaisesti ja vastuullisesti myös Kalajoella. Kaikki olemme todenneet ja kiitosta antaneet kaikille mukana oleville toimijoille. Onneksi olemme toistaiseksi säästyneet taudin leviämiseltä.
Meidän tulee huolehtia siitä, että palvelumme ovat hyvässä kunnossa siirryttäessä mahdollisesti maakunnan hoitamaan soteen.
Mainittu organisaatiouudistus tulee valtuuston ratkaistavaksi heti, kun kaupunginjohtaja tuo sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Se on käsittelyssä 21.9.2020. Kaupunginhallitus ei ole tehnyt esitystä asumispalvelujohtajan viran lakkauttamisesta, kuten aiemmin on jo kerrottu.
Kaikkien viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtäviä voidaan muuttaa kulloistenkin tarpeiden mukaan asianomaisten toimielinten päätöksillä ajan hengessä ja tilanteiden mukaan.
Erkin kommentti: Kysymys ja vastaus asiassa ovat mielipidetyyttppisiä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymysten tärkein laatija on Vasemmistoliiton johtava henkilö ja vastausten laatija on Keskustan johtava henkilö. Muut ovat hengessä mukana jos siinäkään.
Kaupunginhallitus on kokouksessaan äänestyksen jälkeen hyväksynyt julkisen ponnen, jossa moititaan erinomaista työtä tekevää maankäyttöpäällikköä asioiden valmistelusta. Onko linjaus kaupunginhallituksen periaate valmistelijoita kohtaan tuoda moitteet esiin julkisesti? Virkamiesten töitä vaikeutetaan ja julkinen moite on henkilölle raskas. Kaupunginhallituksen toiminta luo pelkoa ja epävarmuutta henkilöstöön. Pyydämme perusteita epäasialliseen päätökseen.
VASTAUS:
Kyseessä näyttää olevan mielipide, ei fakta.
Julkinen ponsi (terassivuokrat): Toimielimet voivat merkitä päätöksiinsä ponsia niin halutessaan. Esitettyjen kysymysten taustalla ovat kaupunginhallituksen päätökset §140 (18.5.2020), §184 ja § 186 (8.6.2020), joissa Hiekkasärkkien asemakaavan mukaiselta alueelta on vuokrattu kolmelle eri ravintolayritykselle yleistä ja kl-1 aluetta terassialueeksi. Kun kaupunginhallitus on § 140, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan esityksen mukaisesti päättänyt vuokrata 40 m2 alueen yhdelle yrittäjälle vuosivuokran ollessa 100 €/v, on kaupunginhallitus noudattanut samaa päätöksentekolinjaa myöhemmissäkin terassialueiden vuokraamispäätöksissä § 184 (20 m2 vuokraalue) ja § 186 (200 m2 vuokra-alue) siten, että terassialueiden vuokran neliöhinta on kaikille yrityksille sama. Mikäli kaupunginhallitus olisi hyväksynyt pohjaesitykset pykälissä 184 ja 186 olisi eri yritysten terassialueiden vuokran neliöhinnoissa ollut jopa 10-kertainen ero.
Yhdenvertainen kohtelu on erityisen tärkeä, ja silloinkin, kun päätös koskee kaupunginhallituksen jäsenen omistamaa yritystä tai yritystoimintaa. Mikäli kaupunginhallitus ei olisi kiinnittänyt vuokratason yhdenmukaisuuteen ja yrittäjien yhdenvertaiseen kohteluun huomiota, se ei olisi ollut tehtäviensä tasalla eikä päätöksiä myöskään olisi voinut pitää hyvän hallintotavan ja lainsäädännön mukaisina
Kaupunginhallitun päätökseen § 186 yksimielisesti tuli hyväksytyksi ponsi: Ponsiesityksen sisältöä on pidettävä asianmukaisena. Se tehtiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. Kehotamme tutustumaan ko. em. päätöksiin. Ponsi kuului: "Jatkossa asian valmistelijan ja esittelijän tulee tarkemmin huomioida kuntalaisten ja yritysten yhdenvertainen eli lainmukainen kohtelu jo lähtökohtaisesti." Toteamme, että ketään viranhaltijaa ei ole moitittu tai arvioitu huonoksi tai hyväksi.
Kaupunginhallitus suhtautuu erittäin vakavasti kysyjien väitteeseen, että kaupunginhallitus luo pelkoa ja epävarmuutta henkilöstöön. Toteamme, että kaikkeen kaupungissa mahdollisesti pelolla johtamiseen on puututtava ja asia on selvitettävä, jos näin on.
Erkin kommentti: Kysymyksessä ei todellakaan ole mielipide kuten kaupungihallitus vastineessaan ilmoittaa. Asia on kuitenkin sellainen että se olisi voitu hoitaa toisella tavalla jos olis noudatettu Huoneentaulussa sovittuja periaatteita. Nyt asia on hoidettu taitamattomasti.
Käsitellessään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietovuotoasiaa hallituksen varapuheenjohtaja esti koronariskiryhmään kuuluvan hallituksen jäsenen Sirkka Alhon osallistumisen kokoukseen. Varapuheenjohtaja ei sallinut etäyhteyttä. Vaadimme vastauksen kaupunginhallituksen osallistumisoikeudesta.
VASTAUS:
On erittäin loukkaavaa, kaupunginhallituksen puheenjohtajaan kohdistuvaa maalittamista eri yhteyksissä antamalla tarkoituksellisesti kuva eri asioiden yhteydessä ja mm. lehtien palstoilla, että puheenjohtaja olisi tietovuotaja. Tietovuotajia olivat luottamushenkilöt.
Kyseessä oli ja on eräiden luottamushenkilöiden; Sirkka Alho, Hanna Saari, Tapani Ojala, Jouko Arvo, Juha Tuliniemi, Päivi Alho, heidän oikaisuvaatimuksensa ja valituksensa kautta saattaa myös kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri tietovuotajaosapuoliksi. Ko. luottamushenkilöt liittivät julkaistavaksi luvatta ja asiaan kuulumattomasti ja asiaan kuulumattoman asian yhteydessä kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa henkilötunnukset esityksissään ja asiakirjayhteyksissä julkisuuteen. He aiheuttivat sen kautta kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa henkilötunnusten linkittymisen mm. Suomi24 -sivuille ja siellä julkaistun linkin avulla koko maailman saataville sekä mahdollistivat identiteettivarkauden, joka voi realisoitua ja aiheuttaa asianomaisille vahinkoa, josta Kalajoen kaupunki on vahingonkorvausvastuussa.
Näiden em. luottamushenkilöiden toiminnan seurauksena ao. viranhaltijat kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri tulivat osallisiksi ja tulivat julkaisseeksi em. henkilöiden henkilötunnukset kaupungin tietoverkossa luvatta ja syyllistyivät näin myös itse rikkomaan lakia ja saattamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hänen puolisonsa em. vaaroille alttiiksi.
Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa salaisena asiana, jonka käsittelyyn on erityiset säännökset. Kaupunginhallituksen vpj. Vesa Hihnala on tiedottanut valtuutettuja, varavaltuutettuja ja kaupunginjohtoryhmää tietovuotoasian käsittelystä (liittyy myös kysymykseen 9) sähköpostiviestissään 22.6.2020 näin: Kaupunginhallitus on käsitellyt tietoonsa saatettua henkilötietojen lain ja säädösten vastaista julkaisemista kaupungin tietoverkossa sekä mahdollista henkilörekisterin lain ja säädösten vastaista julkaisemista kaupungin tietoverkoissa ja tietojen sähköistä luovutusta. Näiden tietojen julkisuuteen ja yleiseen tietoverkkoon saattaminen on erittäin vakava asia ja kaupungilla on asiaan liittyen vahingonkorvausvastuu.
Kaupungin on kohdeltava kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, myös mahdollisten työhön liittyvien kurinpidollisten toimien suhteen (suullinen huomautus, kirjallinen varoitus). Jos virheitä, tahattomiakin tapahtuu, on työnantajan reagoitava tapahtumaan työntekijän tai muiden asian osapuolten asemasta tai työtehtävästä riippumatta.
Asian käsittely liitteineen merkittiin kaupunginhallituksessa salassa pidettäväksi ja asianosaisten kuuleminen järjestettiin kaupungintalolla suljetuin ovin. Kuulemisen tavoitteena oli selvittää tapahtumien kulku, miten ja miksi näin pääsi tapahtumaan. Erittäin tärkeää oli pohtia miten jatkossa voimme estäävastaavat tapahtumat. Kuulemistilaisuus sujui hyvässä rakentavassa hengessä, samalla ratkaisuja jatkoon miettien. Tulevaisuudessa vastaavanlaista tietosuojaan liittyvää vahinkoa Kalajoella ei varmasti pääse syntymään. Nyt tapahtunut oli inhimillinen vahinko eikä siihen liittynyt mitään tahallisuutta.
Kaupunginhallitus ei voi juurikaan valikoida eteensä tulevia asioita, vaikeatkin asiat on käsiteltävä asianmukaisesti. Nyt valittu menettelytapa toivottavasti osoitti kaikille Kalajoen kaupungin suhtautuvan tapahtuneeseen vakavasti ja haluavan estää jatkossa vastaavan kaltaisten virheiden tapahtumisen.
Tapahtumaan liittyen kaupunginhallitus ohjeisti talousjohtajaa lähimpänä esimiehenä antamaan suullisen huomauksen yhdelle viranhaltijalle. Huomautus on dokumentoiva. Kaupunginhallitus tulee myös käymään keskustelun kaupunginjohtajan kanssa, miten tietoturvaongelmiin varaudutaan paremmin vastaisuudessa.
Jatkossa on myös syytä selkeyttää toimintamalli, jonka avulla Kalajoella varmistamme tapahtuneista virheistä oppimisen sekä mm. työntekijöiden tasapuolinen kohtelun toteutumisen myös kurinpidollisissa toimenpiteissä.
Henkilötietojen vuodon kohteeksi joutuneille esitän kaupunginhallituksen puolesta syvimmät pahoittelut.
Pitää muistaa, että vaikka henkilötiedot julkisesta verkosta on poistettu, riski niiden väärinkäyttöön on edelleen olemassa. Asian luottamuksellisuuden vuoksi sen käsittely on tapahtunut kaikilta osin suljetuin ovin, enkä asiassa puheenjohtajana toimineena ole hyväksynyt asian käsittelyyn osallistumista ns. etänä.
Jokaisella kaupunginhallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varahenkilö, jolla on oikeus varsinaisen jäsenen poissa ollessa osallistua päätösvaltaisena kokoukseen. Kun toimielimessä käsitellään salassa pidettäväksi luokiteltuja asioita, on luottamuksellisuuden säilyttäminen erityisen tärkeää, näin tässäkin tapauksessa viranhaltijoiden oikeusturvasta huolehtimiseksi. Etäyhteyttä käytettäessä asian luottamuksellinen käsittely voitaisiinkin oikeutetusti kyseenalaistaa.
Erkin kommentti: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastaa kaupunginhallituksen toiminnasta. Hän vastaa kaupunginhallituksen toiminnasta. Tietovuodon syllisiä eivät ole kysyjät. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tulee valvoa avustajiensa eli kaupunjohtajan ja kaupunginsihteerin kanssa että asiat menevät lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen syytös on siis kohdistetu vääriin henkilöihin. Tämä on todella vakava asia, johon valtuutettujen olisi valtuustokäsittelyssä tullut puuttua. Onko menettely Huoneentaulun mukaista? Eikö Vasemmistoliitto olisi voinut käyttää varamiestä kokouksessa?
Käsitellessään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tietovuotoon liittyvää asiaa oli osalla kaupunginhallituksen jäsenistä jo valmiina asiasta varoituksen antaminen, vaikka kuulemista ei oltu tehty. Huolelliseen päätöksentekoon kuuluu aina asianomaisten kuuleminen.
VASTAUS:
Jälleen kysymys antaa ymmärtää ja leimaa, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi tietovuotaja. Kyseessä oli edellä 8. kohdassa mainittujen luottamushenkilöiden alulle saattama tietovuotoasia, joka on toistunut oikaisuvaatimusasiassa ja valitusasiassa ja jälleen tässä kysymyspaperissa.
Erkin kommentti: Tietovuotaja on se, joka on jakanut tiedon julkisuuteen.
Julkisissa henkilöstöjaoston pöytäkirjoissa on nähtävänä nimeltä mainiten kaupungin henkilöstöä palkka- ja muissa asioissa. Kysymys on kaupungin työntekijöiden yksilönsuojasta. Delegointisäädöksiä tulee muuttaa.
VASTAUS:
Kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden ja koko julkishallinnon henkilöstön palkkaustiedot ovat nimikirjalain perusteella julkisia mm. henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyvä palkanosa, sijoituspalkkaluokka, vaativuusryhmää vastaava palkka taikka muu mahdollinen palkkauksen osa sekä palkan kokonaismäärä. Kyseessä on julkisuuslain mukainen
julkisuusolettama eli hallinnon julkisuusperiaate.
Muiden pöytäkirjojen tavoin myös henkilöstöjaoston pöytäkirjat tulee asettaa lain mukaan nähtäville, jotta ne saavuttavat lainvoiman. Vain tietyt, viranhaltijan tai työntekijän arviointiin kuuluvat asiat on poistettava ennen nähtäville asettamista. Kyse ei ole delegointipäätöksistä.
Erkin kommentti: Delegointisäännöksiä ei tule muuttaa, mutta tulee noudattaa lakia ja tuntea laki, jotta voi sitä noudattaa. Kysymys johtui ehkä tietämättömyydestä.
Onko moraalisesti oikein, että kaupungin työntekijä on henkilöstöjaoston jäsenenä käsittelemässä oman toimialansa työtovereiden asioita ja linjaamassa työnantajana henkilöstöasioita? Työntekijöillä on hyvin toimiva, sopimuksiin perustuva pääluottamusmiesten ja järjestöjen tapa toimia yhdessä neuvotellen työnantajan kanssa. Edellytämme että henkilöstöjaoston toiminta normalisoituu.
VASTAUS:
Kaupungin työntekijä henkilöstöjaostossa. Kuntalain mukaan kunnan työntekijät ovat vaalikelpoisia kaupunginhallitukseen ja henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen, elleivät he työskentele suoraan ja välittömästi kyseisten toimielinten alaisina.
Vaalikelvottomia kaupunginhallituksen ja henkilöstöjaoston jäseniksi ovat suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa työskentelevien viranhaltijoiden ohella esimerkiksi henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat pääluottamusmiehet, sillä kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana.
Kalajoen kaupungin luottamustoimielimissä ei voida noudattaa kuntalaista poikkeavia tai lainsäädännön ohi meneviä omia sääntöjä toimielinten ja toimikuntien vaalikelpoisuuteen liittyen.
Esitetty kysymys sisältää kysymyksen muotoon laaditun ja johdattelevan mielipiteen. Valinnat eri toimielimiin on tehty poliittisen päätöksenteon kautta kuntavaalien äänimäärän mukaisessa suhteessa. Hallintolaki määrittelee myös luottamushenkilöiden esteellisyyden. Ammattijärjestöjen kanssa käytävät neuvottelut perustuvat työmarkkinaosapuolten kanssa valtakunnallisesti sovittuihin pelisääntöihin. On hyvä, että kaupungin henkilöstöhallinnolla on hyvät neuvottelusuhteet ammattijärjestöjen kanssa. Kaupungin asianomaiset toimielimet tekevät kuitenkin tarvittavat viranomaispäätökset, sillä niitä ei ko. neuvotteluissa tehdä. Pääluottamusmiesten kanssa käytävät neuvottelut ovat päätöksenteon esiaste, ei viranomaistoimintaa. Esteellisyydestä säädetään hallintolaissa, kuten jo aiemminkin on mainittu. Henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen jaostona ja tekee päätökset sille annetun toimivallan puitteissa lakia noudattaen. Kaupunginhallitus on valinnut henkilöstöjaoston jäsenet yksimielisesti.
Erkin kommentti: Vastaus on otettu suoraan Kuntaliiton sivuilta. Kommentti osa on erään henkilön henkilökohtaista kerrontaa.
Kalajoella 21.9.2020
Kaupunginhallituksen päätöksellä 21.9.2020 antama vastaus valtuustolle.
Kysymykset ”allekirjoittaneet” henkilöt ovat seuraavissa päätöksiä tekevissä toimielimissä:
1. Alho, Päivi, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa), ja perusturvalautakunnan jäsen. Kaupungin työntekijä. Lisäksi asianomainen on pääluottamusmies.
2. Alho, Sirkka, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.
3. Arvo, Jouko, kaupunginvaltuutettu, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen. Kaupungin viranhaltija. Lisäksi asianomainen on pääluottamusmies.
4. Heikkilä, Miika, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa). Kaupungin viranhaltija.
5. Myllynen, Eeva, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen ja perusturvalautakunnan jäsen.
6. Hukka, Kauko, kaupunginvaltuutettu.
7. Joensuu, Lasse, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.
8. Kinare, Eero, kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan varajäsen.
9. Myllylä, Raili, kaupunginvaltuutettu ja kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja.
10. Pöntiö, Fanni, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen, ympäristölautakunnan varajäsen.
11. Mäntymäki, Ritva, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen.
12. Mölsä, Sami, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen.
13. Niemelä, Kullervo, kaupunginvaltuutettu, henkilöstöjaoston varajäsen ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja.
14. Niemelä, Mari, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, teknisen lautakunnan varajäsen, henkilöstöjaoston varajäsen ja kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.
15. Ojala, Tapani, kaupungin varavaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen.
16. Rahkola, Juha, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen.
17. Saari, Hanna, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginhallituksen edustaja sivistyslautakunnassa, henkilöstöjaoston jäsen.
18. Siermala, Jaana, kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan varajäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.
19. Tuliniemi, Juha, kaupungin varavaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen, henkilöstöjaoston varajäsen.
20. Vuotila, Aulis, kaupunginvaltuutettu, kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan varajäsen, tarkastuslautakunnan varajäsen ja teknisen lautakunnan jäsen.
Erkin kommentti: Miksi nämä tiedot on pitänyt julkistaa? Kaupunginhallituksen vastineen on todella tehnyt keskustalainen kaupunginvaltuutettu. Nyt olen asiasta aivan varma, sillä tällaiseen vastaukseen eivät virkamiehet pysty tai eivät kehtaa. Kiitos Sami Salmulle. Korjaan virheeni virkamiesten osuudesta kaupunginhallituksen vastineeseen.
Kuten kysymyksistä havaitaan niin kysymys on Keskustan valtapelistä, jolla vahingoitetaan Kalajoen kaupungin mainetta. Muiden puolueiden osalta kysymys on proteista nykyistä toimintapolitiikkaa vastaan. Siihen on sovittu ja päätettu omat säännöt Huoneentaullun muodossa, mutta sitä ei noudateta. Miksi?
Kysymys ei todellakaan ole kaupunginhallituksen toiminnasta vaan Kalajoen kaupungin johtamisesta, josta vastaavat kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus. On siis otettava HUONEENTAULU käyttöön ja toimittava sen mukaisesti. Mielestäni valtuuston ei olisi tullut hyväksyä tuollaista kaupunginhallituksen vastausta, koska sen hyväksymisellä lakaistaa roskat maton alle. Valtuuston käsittelyyn tulisi uudestaan tuoda HUONEENTAULU ja ryhtyä sen mukaisiin toimiin. Ehkä siihen vielä voitaisiin lisätä hyvän johtajan ominaisuudet ja toimintatavat.
Minä edellyttäisin kaupunginjohtajalta myös hyvää johtamistapaa. Kalajoella on ongelma johtamisessa. Siksi on syytä pohtia mitkä ovat hyvän johtamisen taidot ja miten saadaan ihmiset innostumaan?
Innostuneet
ihmiset saavat toiset tekemään parhaansa. He näyttävät tietävän,
miten he saavat muut yrittämään vielä kerran. Me kaikki tunnemme
heitä – jotkut ovat opettajia tai yritysjohtajia, toiset
valmentajia tai äitejä. He eivät ole yleensä hyvännäköisiä
tai poikkeuksellisen älykkäitä, mutta heillä näyttää olevan
kyky inspiroida ihmisiä. Tämä merkittävä motivoinnin taso saa
heidät menestymään kaikessa tai lähes kaikessa, mihin he
ryhtyvät.
Inspiraation
tarve
Historia
osoittaa, että miltei kaikkialla on tyhjiöitä odottamassa, että
ne täyttäisivät henkilöt, joilla on avarakatseisuutta ja joka
pystyy ohjailemaan muiden ihmisten voimavaroja ja saa heidät
ponnistelemaan kaikin tavoin. Haasteena ei olekaan laiskojen ihmisten
muuttaminen ahkeriksi. Pikemminkin kysymys on olemassa olevan tarmon
kanavoimisesta mahdollisimman hyödyllisiin ponnisteluihin. Eivät
ihmiset pidä siitä, että joutuvat olemaan apaattisia ja
tylsistyneitä. He ottavat ilomielin vastaan johtajan tai
valmentajan, joka osaa opettaa heidät nauttimaan työstään tai
harrastuksestaan ja joka välittää heille kyvyn rakastaa
oppimista.
Korkean
moraalin luominen
Omituinen
kemiallinen reaktio tapahtuu, kun pannaan yhteen kolme tai useampia
henkilöitä ja muodostetaan heistä perhe, joukkue tai yritys. Nuo
ihmiset ryhtyvät käyttämään monimutkaista valtaa toisiinsa.
Esimerkiksi jotkin ryhmät näyttävät taipuvaisilta tuottamaan
tuhoisaa sähköisyyttä. Pari nyrpeää työntekijää tai ryhmä
kriittisesti suhtautuvia jäseniä, joita ei ole tarpeeksi pidetty
silmällä, voivat luoda voimakkaan, negatiivisen sähkökentän
tuossa tuokiossa. Johtajan tai valmentajan on oltava psykologi ja on
pystyttävä torjumaan tämänkaltaisia vaikutuksia. Miten pystytään
estämään sellaisia negatiivisia tunteita saamasta kohtuuttomia
mittoja?
Taitavat motivoijat kokoavat ryhmän huolellisesti,
mikä takaa henkisesti positiivisen lähtökohdan jo alun alkaen.
Periaate on tämä: innostus tarttuu, ja ihmiset innostuvat, kun
asetamme heidät kosketuksiin toisten samalla tavoin innostuneiden
kanssa. Kun optimismi lopulta saavuttaa kyllin korkean lämpötilan,
tuli alkaa ruokkia itseään. Viisas johtaja, joka löytää
suorituskyvyltään huipputason ihmisiä, tuo heidät nopeasti
kosketuksiin toistensa kanssa. Palavan hiilen tavoin innostunut
ihminen sytyttää toisia ja luo upean tulen.
Tutkimukset
osoittavat, että tällaiset yritykset ja joukkueet ovat menestyneet
sekä hyvinä että pahoina päivinä, koska he ovat rakentaneet
selvän ”kulttuurin” organisaatioonsa. Uusi työntekijä, joka
tulee tällaiseen yritykseen tai joukkueeseen oppii, että ”näin
se meillä tehdään”. Tämä vahvasti yhteisten päämäärien ja
arvostusten ilmapiiri ohjaa ihmiset oikeaan suuntaan, poistaa
sekaannukset ja säästää aikaa. On syntynyt yhteinen kulttuuri.
Pyritään yhdessä yhteisiin päämääriin ja edistetään jäsenten
parhaita puolia.
Odota
parasta
Hyvät
johtajat ja valmentajat eivät uhraa aikaansa alaistensa tai
oppilaidensa menneiden epäonnistumisien tonkimiseen. Sen sijaan he
etsivät vahvoja puolia, joita muut eivät ole huomanneetkaan, ja
keinoja oman ryhmänsä jäsenten lahjojen täysimääräiseen
käyttöön. Motivaation onnistumisen tai epäonnistumisen määrää
ennen muuta oma suhtautumisemme ihmisiin. Jos kaikki tietävät
meidän odottavan heiltä hyviä suorituksia, he tekevät useimmissa
tapauksissa mitä tahansa vastatakseen odotuksiamme. Jos odotamme
pahinta, he noudattavat näitä ennusteita surullisenkin tarkasti.
Niinpä ensimmäinen keino kehittyä hyväksi motivoijaksi on: odota
toisilta ihmisiltä parasta.
Pygmalion
vaikutus
George
Bernard Shaw:n näytelmässä Pygmalion professori auttaa Eliza
Dootlittle-nimistä hopsakkaa muuttumaan hienoksi naiseksi. Hän
tekee niin ennen muuta kohtelemalla tyttöä kuin hienoa naista,
kunnes tyttö alkaa elää hänen odotustensa mukaan. Goethe mukaili
tämän periaatteen näin: ”Kohtele miestä sellaisena miltä hän
näyttää, niin teet hänet pahemmaksi. Mutta kohtele miestä kuin
hän olisi se, miksi hänellä olisi mahdollisuudet tulla, niin teet
hänet sellaiseksi kuin hänen pitäisi olla”
Esimiehen
tai valmentajan äänensävy, kasvonilmeet, kosketus ja asento ovat
keinoja, joilla hän usein vaikuttaa tahtomattaan
alaisiinsa.
Piilevien
kykyjen löytämisen ilo
Kun
valitsemme myönteisen, avoimen asenteen, koko joukko piileviä
kykyjä alkaa pulpahdella pinnalle. Keskivertoihmiset pystyvät
erinomaisiin suorituksiin sellaisten opettajien ja johtajien
johdossa, joilla on kärsivällisyyttä odottaa, kunnes kyky ilmaan
näkyviin.
Historiankirjat ovat täynnä tarinoita lahjakkaista
ihmisistä, joiden kyvyt jäivät kaikilta huomaamatta, kunnes tuli
joku, joka uskoi niihin. Einstein oppi puhumaan vasta nelivuotiaana
ja lukemaan seitsemän vuotiaana. Isac Newton selviytyi
heikonlaisesti peruskoulusta. Erään sanomalehden päätoimittaja
antoi potkut Walt Disneylle, koska tällä ”ei ollut hyviä
ideoita”. Leo Tolstoi joutui eroamaan yliopistosta huonon
menestyksen vuoksi. Haydn luopui yrittämästä tehdä Beethovenista
muusikkoa, koska tämä näytti hitaalta ja yksitotiselta nuorelta
mieheltä, jolla ei ollut mitään ilmeisiä lahjoja – paitsi se,
että hän uskoi musiikkiin.
Kasvun
ilmapiiri
Voimme
tehdä ympärillämme oleville ihmisille suuren palveluksen, jos
pystymme tarjoamaan heille ympäristön, jossa he voivat löytää
itsestään piilevän lahjakkuutensa ja lisäksi myös kehittää
sitä. Theodore Roosewelt kirjoitti: ”On kahdenlaista menestystä.
Toinen on hyvin harvinaislaatuista ja sen saavuttaa ihminen, joka
kykenee tekemään jotakin, johon kukaan muu ei pysty. Se on
neroutta. Mutta tavallinen ihminen, joka saavuttaa sitä, mitä me
kutsumme menestyksesi, ei ole nero. Hän on ihminen, jolla on samat
ominaisuudet kuin toisillakin, mutta joka on kehittänyt näitä
tavallisia ominaisuuksia epätavallisen korkealle tasolle.”
Ihmiset
tarvitsevat ilmapiirin, jossa he voivat erikoistua, hioa taitojaan ja
löytää omat erityispiirteensä.
Venymiskyky
Pystymme
katsomaan ryhmäämme myönteisemmin, kun muistamme, mikä suunnaton
venymiskyky jokaisella on. Me hyödynnämme vain pientä osaa niistä
henkisistä ja fyysisistä voimavaroista, joihin meillä olisi
mahdollisuuksia. Yleisesti ottaen ihmisyksilö ei ole läheskään
voimavarojensa äärirajoilla. Hänellä on erilaisia kykyjä, jotka
hän tapansa mukaan jättää käyttämättä. On ilmeistä, että
elimistössämme on varastoituna energiavaroja, jotka normaalisti
jätämme käyttämättä.
Menestymisen
toiveet
Monet
johtajat unohtavat yksikertaisen totuuden: kukaan ei halua olla
epäonnistunut yksilö. Melkein kaikki meistä haluavat menestyä.
Syvällä sisimmässään jokaisella on viettymys saavuttaa jotain,
olla joku. Ja juuri tässä on motivoijalle aloituspaikka. Jos
tunkeudut tähän viettymykseen ja ilmoitat uskovasi ihmisten
tulevaisuuteen, he tekevät miltei mitä tahansa vastatakseen
odotuksiasi. Ja he työskentelevät sinun alaisuudessasi lujemmin
kuin kenenkään muun alaisuudessa koko maailmassa.
Sitoutuminen
erinomaisuuteen
Tähän
saakka olen toistanut, että paras tapa saada ihmisissä parhaat
puolet esiin on kohdella heitä myönteisesti, rohkaisevasti,
hyödyntää heidän lahjojaan ja aloittaa heidän nykyisistä
tarpeistaan ja toiveistaan. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että
motivoija on pehmeä, päinvastoin kaikkein tehokkaimmat motivoivat
johtajat ovat kivenkovia mitä tasonormeihin tulee. He pitäytyvät
sitkeästi tiettyihin arovihin, ja pyrkivät muodostamaan ryhmän
samanhenkisistä ihmisistä, jotka kannattavat samoja arvoja.
Hyvän johtajan 14 ominaisuutta
Ihmiset määrittelevät hyvän johtajuuden monin eri tavoin, ja johtajilta voidaan vaatia erilaisia kykyjä eri toimialoilla ja organisaatioissa. Samalla kuitenkin suuri osa meistä tunnistaa hyvän johtajan, kun näemme sellaisen. Täytyy siis olla olemassa joitakin yleispäteviä ja olennaisia ominaisuuksia, joita hyvillä johtajilla yleensä on.
Kahdeksan tärkeää hyvän johtajan kykyä ja piirrettä.
1. Delegointikyky
Jos ihmisellä alkaa olla liikaa tehtävää, alkaa työn laatu todennäköisesti kärsiä. Kyky delegoida työtehtäviä alaisille on yksi tärkeimpiä johtajan ominaisuuksia. Hyvä johtaja tietää, että parhaimmat tulokset saavutetaan kaikkien kompetensseja hyödyntäen: ”Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voivat tehdä jotain.”
2. Rehellisyys
Työntekijät ovat tietyllä tapaa heijastus firman johdosta. Johtajan vastuu on asettaa työyhteisössä taso rehellisyydelle ja työnteon etiikalle. Jos työntekijä epäonnistuu, on tärkeää, että hän ei pelkää myöntää virhettään ja lakaise asiaa maton alle. Kun johtaja toimii esimerkkinä ja osoittaa rehellisesti virheensä, uskaltaa tiimi seurata perässä ja toimia samoin.
3. Hyvät kommunikaatiotaidot
Johtajan on tärkeää kertoa tavoitteista ja toimintatavoista johdonmukaisella tavalla. Onnistunut informointi helpottaa työntekoa ja vähentää väärinymmärrysten riskiä. Erityisen tärkeää on sanoittaa organisaation visio, jonka tunnettavuudesta johtaja huolehtii. Selkeä visio inspiroi työntekoa, mikä heijastuu lopulta tuloksiin.
4. Sitoutuneisuus
Hyvä johtaja vaatii ahkeraa työntekoa sekä alaisiltaan että itseltään. Yksi työntekijöitä parhaiten motivoivista keinoista on pomon sitoutuneisuus ja kova työpanos. Osoittamalla sitoutuneisuutensa johtaja ei vain saa kunnioitusta, vaan myös levittää energiaa ja työintoa.
5. Itsevarmuus
Kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaisesti, voi johtaja kokea huolta yrityksen tulevaisuudesta. Haastavina aikoina on tärkeää pitää työntekijöiden motivaatio yllä, eikä antaa epätoivolle tai paniikille valtaa. Hyvä johtaja säilyttää tällaisissa tilanteissa luottavan ja varman asenteen, ja motivoi alaisia yhteisten tavoitteiden kautta. Itsevarma johtaja hallitsee ryhmän toiminnan ja dynamiikan kaikissa käänteissä.
6. Positiivisuus ja huumorintaju
Jos tavoitteita ei täysin saavuteta ja stressitasot työpaikalla nousevat, kärsivät ihmisten väliset suhteet helposti. Huumori on työkalu, jota johtaja voi käyttää rohkaistakseen työntekijöitä ja edistääkseen hyvää työilmapiiriä. Positiivisen energian avulla vastoinkäymisetkin voidaan kääntää motivaatioksi.
7. Luovuus
Hyvän johtajan luovuus ilmenee kykynä nähdä mahdollisuuksia tilanteissa, joissa muut näkevät vain ongelmia. Ongelmiin löytyy harvoin helppoja ratkaisuja, mutta johtajan luova ajattelutapa voi olla avain uudenlaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.
8. Kyky inspiroida
Alaisten inspirointi on elintärkeä kyky, kun johtaja tahtoo yrityksensä saavuttavan tulevaisuuden tavoitteet. Hyvä johtaja inspiroi työntekijöitä yhteisellä visiolla, jota kohti alaiset voivat pyrkiä. Menestynyt johtaja myös motivoi työntekijöitään huomioimalla näiden panokset ja saavutukset.
9. Taito luoda visioita
Loistavilla johtajilla on kyky luoda visioita tulevaisuuteen ja nähdä se niin sanottu suurempi kuva. Sisäisen vision lisäksi tarvitaan tietenkin myös osaamista ilmaista se selkeästi niin, että myös muut saavat kiinni ajatuksesta. Pelkkä visio oman pään sisällä ei siis riitä, vaan kyky innostaa myös muut mukaan on tärkeää.
10. Kunnioitus muita kohtaan
Pelolla johtaminen on onneksi jäämässä menneisyyteen. Hyvä johtaja kunnioittaa kaikkia työntekijöitä ja myös näyttää sen sanoillaan ja teoillaan. Kunnioitus ei voi olla päälle liimattua, vaan sen täytyy olla aitoa. Mikäli johtaja luo ympärilleen pelon tai epävarmuuden ilmapiiriä, voi koko työyhteisö usein huonosti ja ihmiset alkavat kyräillä toisiaan.
11. Pyrkimys läpinäkyvyyteen
Luottamus on tärkein asia, jota hyvä johtaja tarvitsee ympärillä olevilta ihmisiltä. Luottamuksen ilmapiiriä lisää organisaation läpinäkyvyys – kun viestintä on rehellistä ja suoraa, ja kaikki työntekijät tietävät missä ollaan menossa, toimii työyhteisö paremmin. Sisäinen viestintä on monessa yrityksessä lapsenkengissä, vaikka juuri siihen kannattaisi panostaa.
12. Empatiakyky
Vaikka esimerkiksi korkeassa asemassa oleva johtaja ei voi tietää kaikkien alaistensa tarkkoja työtehtäviä ja työn ongelmat eivät välttämättä hahmotu konkreettisesti, on loistavan johtajan oltava empaattinen. Ymmärrystä voi lisätä keskusteluilla ja kysymällä, miten ihmisillä oikeasti menee työssään. Kuuntelutaito on johtajalla siis paljon puhumista tärkeämpää.
13. Tukena oleminen
Työntekijä voi paremmin ja myös suoriutuu työtehtävistään paremmin kun hän tietää, että johtaja on hänen tukenaan. Tuen voi näyttää arjessa käytännön teoilla ja ennen kaikkea läsnäololla. Jos pomoa ei juuri työpaikalla näy tai hän käy vain nakkaamassa jatkuvalla syötöllä lisää työtehtäviä ilman palautteen antamista tai kiitosta tehdystä työstä, ei työntekijä varmasti koe omaa rooliaan ja työpanostaan kovin tärkeäksi.
14. Kyky nostaa muita
Hyvä johtaja pyrkii ennen kaikkea nostamaan muita, ei itseään. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaja tiedostaa sen, ettei itse ole monenkaan asian paras asiantuntija ja antaa vastuuta myös työntekijöilleen. Johtaja voi toimia ikään kuin mentorina ja etsiä potentiaalia sekä kannustaa eri vaiheissa uriaan olevia työntekijöitä – auttaminen ja kannustus saavat kasvamaan osaajina ja se lisää myös hyvinvointia, mikä on pelkkää plussaa koko yhteisölle.
Valtuustoaloitteessa vaaditaan muutoksia Kalajoen kaupunginhallituksen toimintatapaan – "Kaupunginhallituksen on luovuttava antamasta ponsiesityksen muodossa moitteita viranhaltijoille"
https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/602279
Parikymmentä valtuutettua ja varavaltuutettua jätti Kalajoen kaupunginvaltuustolle aloitteen kaupunginhallituksen loppukauden työskentelyä varten. Allekirjoittaneiden joukossa ovat kokoomuksen, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuustoryhmät kokonaisuudessaan sekä kahdeksan keskustan valtuutettua ja SDP:n edustajia. Aloite sisältää kaikkiaan yhdeksän kohtaa. Ensimmäisenä on, että valtuusto edellyttää kaupunginhallituksen ja lautakuntien noudattavan valtuuston yksimielisesti hyväksymää huoneentaulua.
Toisessa kohdassa todetaan, että käytännön kokouksissa pitää erityisesti noudattaa sitä, että luottamushenkilöt perehdyvät huolellisesti käsiteltäviin asiohiin ja että asioihin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja kysymykset toimitetaan valmistelijoille ennen kokousta. Laajat muutosesitykset toimitetaan valmistelijoille ja päätöksentekijöille etukäteen.– Tästä huolimatta käytäntönä hallituksessa ja jossain määrin myöskin lautakunnissa on ollut, että kokoustilanteessa luottamushenkilöjäsen esittää poikkeavan laajan muutosesityksen. Osalle luottamushenkilöitä on informoitu etukäteen tai pienempi ryhmä on valmistellut asian salaisesti. Valmistelijat poistetaan kokouksesta ja heidän asiantuntemuksensa jää käyttämättä uuden esityksen kohdalta. Operatiivisen ja luottamushenkilöjohtamisen raja on hämärtynyt. Poliittinen ohjaus tapahtuu pienen ryhmän etukäteen valmistelemana junailuna, josta virkamiesjohto ja muut valtuustoryhmät jätetään ulkopuolelle. Tähän pitää tulla muutos, aloitteessa vaaditaan.
3. Kuluneella valtuustokaudella on ollut poikkeuksellisen paljon asioiden pöydälle jättämistä ja otto-oikeuden käyttämistä. Lautakuntien jäsenille ja virkamiehille näin poikkeuksellinen toimintatapa on turhauttavaa. Ammattilautakuntien kokouksissa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hallituksen edustajan – he ovat pääsääntöisesti mukana kaikissa ko. kokouksissa – tulee kertoa jo lautakunnassa, jos heidän mielestään asiat eivät ole kaupunginhallituksessa hyväksyttäviä.
4. Organisaatiomuutoksen yhteydessä osa hallituksen luottamushenkilöistä esitti linjauksia, jotka ovat kestämättömiä henkilöstön suhteen. Ennakkoon kaupunginhallituksessa linjattu asumispalvelupäällikön viran lakkauttaminen ilman perusteita on henkilön oikeusturvaa loukkaava ja heikentää hänen mahdollisuuttaan toimia tehtävässään. Mahdollisesta organisaatiomuutoksesta tulee järjestää valtuustolle iltakoulu.
5. Luottamushenkilöiden tulee kannustaa ja tukea kaupungin henkilöstöä heidän työssään. Henkilöstöjaoston delegointisäädöksiä muutetaan muiden kuntien tavoin niin, että yksittäisten henkilöiden palkka- ym. asiat eivät ole kaupungin nettisivuilla. Jokainen valtuutettu ja kuntalainen saa niistä tiedon kysymällä.
6. Kaupunginhallituksen on luovuttava antamasta ponsiesityksen muodossa moitteita viranhaltijoille. Viranhaltijoiden työ kärsii julkisesta moitteesta ja on henkilökohtaisesti raskas.
7. Kaikissa toimielinten perustamissa toimikunnissa, työryhmissä ja muissa toimielimissä pöytäkirjaan on merkittävä eriävä mielipide jäsenen niin vaatiessa. Muutoin pöytäkirja ei vastaa kokouksen kulkua.
8. Kenenkään oikeutta osallistua kokoukseen ei puheenjohtaja saa rajoittaa vetoamalla salaisiin asioihin. Hybridikokoukset on korona-ajan riskiryhmäläisille sallittava. Toimielinten jäsenten tulee ilmoittaa varajäsenille poissaoloistaan.
9. Huoneentaulun mukaan olemme yhteisesti linjanneet:
"Hallituksen edustaja lautakunnassa hoitaa tehtäväänsä hallintosäännön mukaisesti ja
hallitus tarkentaa tarvittaessa edustajiensa toimintatapoja". Kaupunginhallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntalain hengen mukaisesti edustajat eivät osallistu lautakunnissa oman hallinnon alan henkilöstön asioihin. Kaupungin työntekijöiden, jotka ovat luottamushenkilöinä, tulee itse harkita, ovatko he moraalisesti oikeutettuja osallistumaan työtovereidensa henkilöstöasioihin.
Aloitteessa muistutetaan, että valtuuston tehtävänä korkeimpana päättävänä elimenä on valvoa ja ohjata hallituksen toimintaa. Hallituksen tuloksekkaan toiminnan edellytyksenä on, että sillä on mahdollisimman suuri luottamus kaikkien valtuutettujen keskuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti