Karsittu budjetti ja halpa bensa – Näin Suomi korjataan Erkki Ahon mallilla

 

Suomen polttoaineiden hintataso kuuluu sekä Euroopan että koko maailman kalleimpien joukkoon. Syyskuun 2026 tilastojen mukaan Suomi sijoittuu aivan Euroopan kärkipäähän. Erityisesti dieselin hinta on Suomessa EU-maiden korkeimpia, ja bensiinin hinta sijoittuu EU-vertailussa sijoille 3–5. Euroopan ja maailmanlaajuiset polttoainehinnat nousivat merkittävästi vuoden 2026 aikana Lähi-idän energiakriisin ja maailmanmarkkinoiden tarjontahäiriöiden vuoksi.

Suomen ja muiden maiden hintatasoa voidaan verrata tarkemmin seuraavien keskeisten ryhmien avulla (tilanne syyskuussa 2026, hinnat ovat viitteellisiä keskihintoja euroina litralta):

Polttoaineiden hintavertailu Euroopassa

Maa	95-Bensiini (noin €/l)	Diesel (noin €/l)	Erityispiirteet
Suomi	2,29 € – 2,36 €	2,46 € – 2,56 €	Diesel Euroopan kalleimpia korkean jakeluvelvoitteen ja verotuksen takia.
Tanska	2,62 €	2,56 €	Bensiini EU:n kalleinta, diesel Suomen tasolla.
Alankomaat	2,45 €	2,58 €	Erittäin korkea verotus pitää hinnat huipulla.
Saksa	2,35 €	2,46 €	Keski-Euroopan valtavirtaa korkeammat hinnat.
Viro	1,78 €	1,75 €	Huomattavasti Suomea edullisempi Baltian hintataso.
Malta	1,34 €	1,21 €	EU-alueen halvinta polttoainetta valtion tukien ansiosta.

Miksi Suomen hintataso on niin korkea?

Kansainvälisessä vertailussa raakaöljyn hinta on kaikille maille sama, mutta kuluttajahinnat määräytyvät pitkälti maakohtaisten tekijöiden perusteella:

• Korkea verotus: Suomessa polttoaineen hinnasta reilusti yli puolet (50–55 %) muodostuu suorista veroista, eli valmisteverosta ja arvonlisäverosta.

• Jakeluvelvoite: Suomessa fossiiliseen polttoaineeseen on sekoitettava merkittävä määrä kalliimpaa uusiutuvaa biokomponenttia, mikä nostaa erityisesti dieselin hintaa suhteessa muihin maihin.

• Muiden maiden veronalennukset: Vuoden 2026 maailmanlaajuisen energiakriisin aikana muun muassa Ruotsi ja Norja reagoivat tilanteeseen tekemällä väliaikaisia polttoaineveron alennuksia. Suomi ei tehnyt vastaavia kriisialennuksia, minkä vuoksi Suomi kiilasi hintatilastoissa jopa perinteisesti kalliimman Norjan ohi.

Globaali mittakaava

Maailmanlaajuisesti bensiinin keskihinta syyskuussa 2026 pyörii noin 1,59 Yhdysvaltain dollarin (eli noin 1,40–1,50 euron) tietämillä litralta. Rikkaissa länsimaissa hinnat ovat verotuksen vuoksi lähes aina korkeita. Samaan aikaan suuret öljyntuottajamaat, kuten Libya, Iran ja Venezuela, tukevat polttoaineita raskaasti, jolloin litrahinnat voivat olla vain muutamia senttejä. Suomi sijoittuu tällä maailmankartalla aivan kalleimpaan kymmenen prosentin joukkoon.

Miten polttoaineiden verotus eroaa eri maissa?

Polttoaineiden verotus vaihtelee maittain huomattavasti, ja se on suurin yksittäinen syy sille, miksi polttoainehinnat eroavat toisistaan maailmanlaajuisesti. Siinä missä jotkin valtiot käyttävät polttoaineita "verokoneina" rahoittaakseen valtion budjettia, toiset valtiot – erityisesti öljyntuottajamaat – tukevat niiden kulutusta verovapaudella tai suorilla tuilla.

Verotuksen erot voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen malliin ja mekanismiin:

1. Euroopan unionin malli: Kiinteät valmisteverot ja arvonlisävero

EU:ssa polttoaineiden verotus on erittäin tiukkaan säänneltyä, mutta jäsenvaltioiden välillä on silti suuria eroja. Verotus koostuu kahdesta pääelementistä:

• Kiinteä valmistevero (energia- ja hiilidioksidivero): Tämä on kiinteä senttimäärä per litra, eikä se muutu, vaikka öljyn hinta maailmanmarkkinoilla heilahtelisi. EU määrää polttoaineille minimivalmisteverot (bensiinille 0,359 €/l ja dieselille 0,330 €/l), mutta useimmat maat verottavat huomattavasti enemmän.

• Arvonlisävero (ALV): ALV lasketaan prosenttiosuutena polttoaineen tuotantohinnan ja valmisteveron päälle, eli kyseessä on vero veron päälle. ALV-prosentit vaihtelevat Luxemburgin 17 prosentista Unkarin 27 prosenttiin. Suomessa sovelletaan yleistä 25,5 prosentin arvonlisäveroa.

Miten EU-maat eroavat toisistaan?

• Ankarin verotus: Alankomaat, Tanska ja Suomi muodostavat EU:n kireimmän bensaverotuksen kärjen. Alankomaissa bensiinin valmistevero on EU-alueen korkein (noin 0,84 €/l). Tanskassa ja Suomessa yhdistyvät sekä korkea valmistevero että EU:n kärkitasoa olevat arvonlisäveroprosentit, jolloin veron osuus nousee yli puoleen litrahinnasta.

• Lievä verotus: Malta, Bulgaria ja Unkari pitävät polttoaineveronsa hyvin lähellä EU:n sallimia minimirajoja. Lisäksi Malta tukee polttoaineiden hintoja suorilla valtiontuilla.

• Diesel vs. Bensiini: Lähes kaikissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien, dieselin valmistevero on perusrakenteeltaan bensiiniä alempi ammattiliikenteen tukemiseksi. Poikkeuksena on muun muassa Iso-Britannia, jossa dieseliä verotetaan perinteisesti bensiiniä ankarammin.

2. Yhdysvaltojen malli: Matala verotus ja osavaltioerot

Yhdysvalloissa polttoaineiden verotus on Eurooppaan verrattuna erittäin kevyttä, minkä vuoksi polttoaine on siellä huomattavasti halvempaa.

Liittovaltio perii kiinteää, suhteellisen pientä veroa, joka on bensiinistä noin 18,4 senttiä per gallona eli vain noin 4,5 senttiä per litra. Tämän lisäksi jokainen osavaltio määrää oman polttoaineveronsa. Esimerkiksi Kaliforniassa ja Pennsylvaniassa on maan korkeimmat polttoaineverot, kun taas Alaskassa ja Texasissa verotus on erittäin vähäistä. Yhdysvalloissa ei myöskään ole Euroopan kaltaista korkeaa arvonlisäveroa kulutustuotteille.

3. Öljyntuottajamaiden malli: Negatiivinen verotus ja tuet

Maailmassa on maita, joissa polttoaineen verotus on käänteistä eli valtio ei ota rahaa, vaan maksaa sitä. Esimerkiksi Venezuelassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Libyassa valtio tukee polttoaineiden hintoja raskaasti.

Näissä maissa polttoaine nähdään kansalaisoikeutena ja keinona jakaa öljyvarallisuutta väestölle. Kuluttaja saattaa maksaa polttoainelitrasta vain muutamia senttejä, mikä on reilusti alle sen todellisen jalostus- ja tuotantokustannuksen.

Yhteenvetotaulukko verotusmalleista

Verotusmalli	Veron osuus hinnasta	Esimerkkimaita	Vaikutus kuluttajahintaan
Erittäin kireä (EU-kärki)	50 % – 55 %	Suomi, Alankomaat, Tanska	Pumppuhinnat Euroopan ja maailman korkeimpia.
Lievä eurooppalainen	35 % – 45 %	Bulgaria, Puola, Viro	Selvästi edullisempaa kuin Pohjoismaissa.
Matala (USA)	10 % – 20 %	Yhdysvaltojen osavaltiot	Polttoaine on halpaa, kulutus ja autokanta suuria.
Negatiivinen (Valtiontuet)	0 % (Valtio maksaa väliin)	Venezuela, Iran, Libya	Litrahinnat vain senttejä tai kymmeniä senttejä.

Verotusjärjestelmien erot heijastelevat maiden poliittisia linjauksia. Euroopassa korkealla verotuksella pyritään ohjaamaan ihmisiä vähäpäästöiseen liikenteeseen ja keräämään verotuloja yhteiskunnan muihin palveluihin. Matalamman verotuksen maissa taas painotetaan halpaa liikkumista ja logistiikkakustannusten minimointia.

Mitä jos Suomi verottaisi polttoaineita kuten Viro?

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Viron polttoaineverotuksen malli ja taso, kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista veronkevennyksistä. Viron valmisteverot ja hieman matalampi arvonlisävero (22 % vs. Suomen 25,5 %) laskisivat polttoaineiden litrahintoja Suomessa välittömästi noin 40–60 senttiä. Tällä radikaalilla muutoksella olisi massiivisia, toisilleen ristiriitaisia vaikutuksia niin valtion kukkarolle kuin tavallisen suomalaisen arkeen.

Vaikutukset valtiontalouteen: Miljardiluokan lovi

Polttoainevero ja sen päälle laskettava arvonlisävero ovat Suomen valtiolle elintärkeitä "verokoneita". Siirtyminen Viron malliin ajaisi valtiontalouden rajuun sopeutustarpeeseen:

• Suora verotulojen menetys: Suomessa polttoainevero tuottaa valtiolle noin 2,4 miljardia euroa vuodessa, ja polttoaineiden arvonlisävero tuo noin 1,5 miljardia euroa. Viron tasolle pudottaminen leikkaisi tästä potista arviolta 1,2–1,5 miljardia euroa vuodessa pois.

• Budjettivajeen paikkaaminen: Valtion olisi pakko joko ottaa merkittävästi lisää velkaa, korottaa muita veroja (kuten ansiotuloveroa tai kiinteistöveroa) tai tehdä rajuja leikkauksia julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon tai koulutukseen.

• Teiden kunnon heikkeneminen: Koska valtion budjetista jaettaisiin rahaa vähemmän, liikenneinfra ja jo valmiiksi kriittinen teiden korjausvelka (noin 4,2 miljardia euroa) todennäköisesti kasvaisivat entisestään.

• Verovuodon patoaminen: Positiivisena puolena Suomenlahden yli tapahtuva "bensaralli" loppuisi. Virolaiset ja kansainväliset rahtiautot alkaisivat tankata Suomessa, mikä toisi pienen määrän verotuloja takaisin Suomeen.

Vaikutukset tavallisen kansalaisen elämään: Ostovoimapiikki ja arjen helpotus

Tavalliselle suomalaiselle kuluttajalle ja erityisesti autoilijalle muutos tuntuisi välittömästi lompakossa:

• Huomattava ostovoiman kasvu: Jos ajat autolla noin 15 000 kilometriä vuodessa (keskikulutuksella 7 l/100 km), säästäisit polttoainekuluissa noin 450–600 euroa vuodessa.

• Alueellinen tasa-arvo: Muutos hyödyttäisi eniten harvaan asutulla maaseudulla ja kehyskunnissa asuvia, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä ja joiden työssäkäyntimatkat ovat pitkiä. Kaupunkilaisille ja autottomille hyöty olisi vähäisempi.

• Ruoan ja kulutustavaroiden halpeneminen: Koska Suomen sisäinen logistiikka ja tavarankuljetus pyörivät dieselillä, polttoaineen hinnan lasku laskisi yritysten kuljetuskustannuksia. Tämä laskisi kauppojen hintoja ja hidastaisi inflaatiota.

• Käytettyjen autojen arvonmuutokset: Polttomoottoriautojen (etenkin dieselautojen) käyttöhalukkuus nousisi, mikä saattaisi jopa nostaa perinteisten autojen jälkimarkkina-arvoa lyhyellä aikavälillä.

Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset: Jarrutus vihreään siirtymään

Talouslukujen ulkopuolella muutos keikauttaisi Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja liikennestrategian:

• Sähköistymisen hidastuminen: Suomessa polttoaineen korkea hinta on ollut suurin kannustin siirtyä sähköautoihin. Halpa bensiini ja diesel söisivät pohjaa sähköautojen taloudelliselta kannattavuudelta, jolloin autokannan uusiutuminen hidastuisi.

• Kansainväliset ilmastosanktiot: Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin ja liikenteen päästöjen puolittamiseen. Polttoaineen kulutuksen ja päästöjen kasvu ajaisi Suomen tilanteeseen, jossa se joutuisi ostamaan kalliita päästöoikeuksia muilta mailta, mikä loisi uuden laskun valtiontaloudelle.

Tiivistelmä: Siirtyminen Viron polttoaineverotukseen kääntäisi yhteiskunnan painopisteitä. Se siirtäisi rahaa valtion yhteisestä kassasta suoraan yksityisten kansalaisten ostovoimaan ja sujuvaan pitkän matkan arkeen. Vastineeksi yhteiskunta joutuisi hyväksymään joko heikommat julkiset palvelut, korkeamman valtionvelan tai hitaamman etenemisen ilmastotavoitteissa.

---

Ratkaisu vajeeseen: Erkki Ahon karsitun budjetin malli

Jos Suomessa ryhdyttäisiin noudattamaan Erkki Ahon esittämän karsitun budjetin mallia valtiontaloudessa, myös näin suuri polttoaineverojen pudotus olisi mahdollista toteuttaa. Erkki Ahon "Karsitun Suomen" budjettimallin ja kokonaisohjelman toteuttaminen tekisi polttoaineverotuksen keventämisestä Viron tasolle taloudellisesti realistista.

Kalajokisen blogistin ja vaikuttajan Erkki Ahon esittämässä radikaalissa rakenneuudistuksessa pyritään leikkaamaan valtion menoja saumattomasti ja pysäyttämään valtion velkakierre. Mallin arvioitu kokonaisvaikutus valtiontalouteen on noin 14–16 miljardia euroa vuodessa. Kun tätä säästöpotentiaalia verrataan polttoaineverojen keventämisen hintalappuun, tilanne muuttuu seuraavasti:

1. Budjettivajeen helppo kattaminen

Kuten aiemmin todettiin, siirtyminen Viron polttoaineverotukseen jättäisi Suomen valtion kassaan arviolta 1,2–1,5 miljardin euron vuotuisen loven. Jos valtion menoja karsittaisiin Ahon mallin mukaisesti jopa 14–16 miljardilla eurolla, tämä polttoaineverojen keventämisestä syntyvä vaje – joka on vain noin 10 prosenttia Ahon luomasta liikkumavarasta – pystyttäisiin kattamaan helposti ilman, että valtion tarvitsisi ottaa uutta velkaa.

Loput 12,5–14,5 miljardia euroa Ahon mallin säästöistä voitaisiin edelleen ohjata valtion nykyisen suuren budjettialijäämän paikkaamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen.

2. Painopisteen siirto julkisista menoista kansalaisten ostovoimaan

Ahon ajama "Karsitun Suomen" malli edustaa ajattelua, jossa valtion roolia ja sen pyörittämiä rakenteita pienennetään merkittävästi. Kun valtion menoja ja julkista koneistoa karsitaan ankarasti, verotusta voidaan – ja on perusteltua – keventää samassa suhteessa.

Polttoaineveron pudottaminen Viron tasolle sopisi tähän ideologiaan täydellisesti: valtiolta säästyneet miljardit palautettaisiin suoraan kansalaisille ja yrityksille halvempina pumppuhintoina, mikä buustaisi kotimaista ostovoimaa ja parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Haasteena poliittinen hinta

Vaikka matematiikka Ahon karsitun budjetin ja matalamman bensaveron välillä täsmää, suurin este on käytännön toteutus. Noin 15 miljardin euron menoleikkaukset vaatisivat niin massiivisia purkuja julkisiin palveluihin, tukiin ja valtionhallintoon, että sellaisen ohjelman läpivienti Suomen nykyisessä poliittisessa järjestelmässä vaatisi poikkeuksellisen suuren mullistuksen ja täysin uudenlaisen poliittisen konsensuksen.

---