Vahingonaiheuttajat eli eduskuntatalon töhrijät ovat lain mukaan vahingonkorvausvelvollisia. Lasku siis töhrijöille. Lain ja oikeuden on toteuduttava ja oikeuden tuomiossa on otettava huomioon tekijöiden aikaisemmin saamat rangaistukset. Henkilöt eivät ole lopettaneet toimintaansa vaan ovat jatkaneet yhteiskunnalle haitallista toimintaansa. Se asia tulee näkyä tuomiossa raskauttavana asiana.
Eduskuntatalon eteen on laitettava sotilasvartio jotta voidaan turvata kansanedustajien ja muiden kansalaisten turvallisuus. Näin voidaan jatkossa estää tällaiset järkyttävät toimet eduskunnan läheisyydessä ja eduskunnassa.
Poliisi: Ruotsalaiset tärvelivät Eduskuntatalon
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b7b55a5a-9ed0-4d9c-b409-f87285246c94
Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jarmo Heinonen kertoo, että Eduskuntatalon tolpat töhrittiin lyhyessä ajassa. Aikaa kului vain noin parikymmentä sekuntia. Teossa käytettiin voimakasta paineruiskua, jolla punaista maalia roiskittiin korkealle tolppien puoliväliin asti.
– Näyttäisi ennakkotietojen perusteella, että kyse saattaisi olla länsinaapurista tulleesta, jollakin lailla ympäristöhenkisestä joukosta. Jonkinlaista kylttiä siellä oli ollut esillä, jossa turpeesta kenties oli puhuttu, kertoo Heinonen.
Hän tarkentaa, että poliisin tämänhetkisen käsityksen mukaan suurin osa tekijöistä on Ruotsin kansalaisia. Asiaa selvitellään edelleen.
Ruotsalaisjärjestön ”isku Suomeen” nousi Ruotsin median ykkösaiheeksi
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010719640.html
Ruotsin median ykkösuutiseksi on noussut, että ruotsalainen ympäristöjärjestö Återställ Våtmarker on vandalisoinut Suomen eduskuntaa. Återställ Våtmarker ja Elokapina töhrivät Eduskunnan pylväikköä verenpunaisella maalilla keskiviikkoaamuna.
”Suomen eduskunta on vandalisoitu”, kirjoitetaan ruotsalaisen Aftonbladetin etusivun ensimmäisessä uutisessa.
”Ruotsalaiset aktivistit ovat iskeneet Suomeen”, uutisessa kerrotaan.
Eduskuntatalon töhrinyt ruotsalaisryhmä ei ole kaihtanut keinoja kotimaassaan
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010719471.html
Eduskuntatalolla osoitti mieltään keskiviikkona ruotsalainen Återställ våtmarker -ryhmä. Ryhmä on keskittynyt etenkin kosteikkojen suojeluun. Se on ajanut muun muassa turpeen käytön kieltämistä.
Heidän lisäkseen myös Elokapina oli mukana mielenosoituksessa Eduskuntatalolla.
Keinona tavoitteidensa ajamisessa Återställ våtmarker -ryhmä kertoo käyttävänsä ”rauhanomaista vastarintaa”. Ryhmä kertoo itsestään ja tavoitteistaan verkkosivuillaan.
Ryhmä keskittyi pitkään estämään liikennettä moottoriteillä. Esimerkiksi elokuussa 2022 ryhmä sulki vilkkaan E4-moottoritien Tukholman pohjoispuolella. Ryhmän 12 jäsentä sai myöhemmin tuomion sabotaasista, kertoi ruotsalainen Aktuell Hållbarhe -verkkosivusto. Osa heistä sai ehdollista vankeutta.
”Hätävarjelu tai perustuslain suojaama mielenosoitusvapaus eivät kumpikaan merkitse, että he voisivat vapautua vastuusta. Siksi heidät kaikki tuomitaan sabotaasista”, kirjoitti Solnan käräjäoikeus tiedotteessaan.
Viime vuonna ryhmä myös järjesti mielenilmauksen televisio-ohjelmassa. Ryhmän aktivistit ilmestyivät tanssilattialle kesken Let’s dance -tanssiohjelman ja näyttivät banderollia, jossa oli ryhmän nimi. Kyseessä oli sama televisio-ohjelmaformaatti, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tanssii tähtien kanssa.
Viime helmikuussa kolme ryhmän aktivistia tuomittiin tapauksesta ehdolliseen vankeuteen, kertoi Aftonbladet.
Mielestäni Elokapina-liike on terroristijärjestö, jonka toiminta pitäisi lailla kieltää.
Mielestäni käsitys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on muuttunut viimeisen 80 vuoden aikana. Ollaan menty äärimmäisyydestä toiseen. Katso esimerkki Kalajoen markkinakapinasta ja siitä annetuista rangaistuksista.
Kalajoen markkinakapina - esimerkki mielivallasta
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/11/kalajoen-markkinakapina-esimerkki_19.html
Kalajoella
”kapinoitiin” markkinatansseissa vuonna 1953. Kapina oli siitä
ihmeellinen, ettei siinä kuollut kukaan, eikä edes haavoittunut.
Verentippaa ei vuotanut, eikä nyrkkiä kovempaa asetta käytetty.
Virkakunnan puolella menetykset olivat sellaiset, että poliisiauton
ovi vaurioitui runsaan sadan markan edestä. Kapinallisten puolella
yksi kapinoitsijoista repi pakoon juostessaan housunsa piikkilankaan.
Vahingot olivat erittäin pienet, mutta pelissä oli paljon
arvokkaampaa, nimittäin poliisiviranomaisten arvovalta ja
loukkaamattomuus.
Tapahtumien
kulku
Lokakuussa
1953 tanssittiin Kalajoen Nuorisoseurantalossa markkinoita. Tähän
tilaisuuteen oli saapunut muutamia nuoria jonkin verran humalassa ja
tämän vuoksi paikallisen poliisin kerrotaan kehoittaneen yhtä
poikaa lähtemään kotiinsa. Jonkin väärinkäsityksen vuoksi
ryhtyi toinen paikalla järjestystä valvova Liikkuvan poliisin
konstaapeli toimittamaan miestä autoon. Syntyi sanaharkka, johon
samassa yhtyi uusia ja uusia ihmisiä, ja pian heiluivat nyrkit,
kertoi Suomen Kuvalehti helmikuussa 1954.
Iltamayleisön
mielestä tilaisuudessa olleiden poliisien toiminta ns. hengen
haistaminen, oli pikkutarkkaa ja korostetusti virkaintoista. Poliisin
mielestä nuorukaiset olivat humalassa ja esiintyivät häiritsevästi.
Nuorukaiset olivat aivan vastakkaista mieltä. Poliisit lähtivät
viemään erästä nuorta autoon. Autoon vietäessä mies löi toista
konstaapelia väkijoukon vaatiessa miestä päästettäväksi irti.
Poliisi löi vastaan, mutta osui sivulliseen. Poliisi pyrki viemään
nyt myös tämän sivullisen poliisiautoon.
Yleisön
myötätunto kallistui nuorten miesten puolelle. Nuori mies osoitti
nimittäin mieltään poliiseille huutamalla suoraa huutoa, että
häntä on lyöty syyttä. Huudon innoittama väkijoukko miehiä
piiritti poliisiauton eräiden riistäessä pidätetyt haltuunsa ja
toisten nostaessa autonperää niin, ettei auto päässyt heti
liikkeelle.
Poliisit
joutuivat poistumaan paikalta – ei kuitenkaan aivan paonomaisesti,
mutta melkein. Salissa oli juuri tanssittu hikinen markkinapolkka,
monisatapäinen yleisö työntyi ulos vilvoittelemaan ja joutui
yllätyksekseen toteamaan tapahtumaa.
Kapinasta
syytetyt ja heidän tuomionsa:
Myllylä,
Antti Felix s.2.7.26
kuritushuonetta
Myllylä,
Veikko Johannes s.
14.1.24 kuritushuonetta
Alho,
Pauli Sulevi s.2.6.31
kuritushuonetta
Alho,
Heikki Olavi s.
7.4.33 kuritushuonetta
Rahkola,
Aaro Matti s.
29.2.20 kuritushuonetta
Ojala,
Juho Joona "Joni" s.
30.1.13 ehdollista vankeutta
Saari,
Aki s.19.5.31
ehdollista vankeutta
Ängeslevä,
Heino 1.1.30
syyte juopumuksesta ja väkijuomien tuomisesta huveihin.
Vankeutta.
Viranomaisten
tulkinta sai siunauksen alioikeudessa Kalajoella ja viidelle
päätekijälle tuli kuritushuonetta keskimäärin noin puolitoista
vuotta miestä kohden. Pari muuta sai puolen vuoden tuomion
ehdollisena. Asia käsiteltiin suljettujen ovien takana ja syyttäjänä
ei ollut, kuten tavallisesti Kalajoen nimismies vaan syyttäjä oli
Oulusta ja tuomari Helsingistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti