maanantai 20. huhtikuuta 2015

Eduskuntavaalit 2015 Oulun vaalipiiri ja Juha Sipilä


Juha Sipilän isä Pentti Matias Sipilä on kotoisin Rautiosta. Pentti ja Pirkko Aino Hellevi Sipilän esikoinen on Juha Petri Sipilä.

Juha Sipilä kertoo itsestään ja toiminnastaan

Olen 53-vuotias kansanedustaja ja Keskustan puheenjohtaja

Perheeseeni kuuluvat vaimo Minna-Maaria, viisi lasta ja kuusi lastenlasta. Kaikki lapseni ovat jo muuttaneet omilleen. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri. Asuin kolmen kuukauden ikäisestä ylioppilaskirjoituksiin saakka Puolangalla, sitten Oulussa, Kiimingissä ja nyt Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla.

Työstä ja yrittämisestä


Ennen työtäni politiikassa toimin yrittäjänä. Aloitin työurani diplomityöntekijänä kempeleläisessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä, jossa toimin suursarjatuotteiden tuotekehityspäällikkönä ennen siirtymistä Solitra Oy:n osakkaaksi. Kolmikymppisenä sain yrityksen toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseni.

Solitrassa tehtyjen omistajajärjestelyjen jälkeen perustin Fortel Invest Oy:n. Olen ollut Fortelin kautta mukana noin 25 eri yrityksessä omistajana ja hallituksen jäsenenä. Kävin välillä reilut kolme vuotta ”lainassa” Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana.

Olen johtanut välillä lähes 2000 työntekijän organisaatiota ja toisinaan kolmen ihmisen tiimiä. Välillä olen saanut keskittyä pelkästään ihmisten johtamiseen, joskus on ollut tilaisuus käyttää itsekin sorvia ja tinakolvia. Olen toiminut muutamien pörssiyrityksien hallituksissa, mutta pääasiassa olen ollut mukana pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. 

Päällimmäinen kokemus yrittäjänä ja toimitusjohtajana on ollut se mahtava tunne, kun koko organisaatio on puhaltanut yhteen hiileen ja on saanut aikaan ihmeellisiä asioita. Varsinkin pienissä yrityksissä on hämmästyttänyt se, että vahvalla yhteishengellä on saatu aikaiseksi suuria yrityksiä nopeammin korkealaatuisia tuotteita. Yhteishengen aikaansaamisessa auttaa vahva arvopohja ja johdon esimerkki.

Yritykset ovat osa yhteiskuntaa. Niiden ensisijaisena tehtävänä on työpaikkojen luominen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuominen sille alueelle, missä yritys toimii. Elektrobitissä ja monessa muussakin yrityksessä tämä on kirjattu yhdeksi keskeisimmistä arvoista.

Suomessa satsataan paljon koulutukseen. Meillä tulisi olla parempi itsetunto mietittäessä tämän kansallisen voimavaran – osaamisen – luovuttamista halpamaille. Kokemukseni saksalaisten yritysten ja yrittäjien kanssa on puhutteleva. He taistelevat kynsin hampain perustamiensa työpaikkojen säilymisestä Saksassa, siis myös omistajat ja yrittäjät. Tällainen tsemppi meidän pitäisi saada aikaan Suomeenkin.

Kun lähden johonkin hommaan, teen sitä täysillä. Nyt yhteisten asioiden hoitaminen on minulle täyspäiväinen työ. Olen ajanut oman yritystoiminnan "pakastetilaan" eikä se vaadi minulta huomiota.

Jotta säilytän tuntuman yrittäjän ja suomalaisen kansainvälisen PK-yrityksen arkeen, olen päättänyt olla edelleen käytettävissä Genelec Oy:n hallituksen jäsenenä. Minulla ei ole Genelecissä omaa taloudellista intressiä, en siis ole yhtiön omistajia.

Juha Sipilä

Näin Juha Sipilä on muuttunut – katso lukio-, hää- ja lapsuuskuvat

Juha Sipilä

Tällainen on Juha Sipilän vaimo: Rakkaus alkoi patjan lainasta

Juha Sipilän El Kamina – häkäpönttöauto

Juha Sipilän hyvästä maineesta puhuttaessa on syytä nostaa esiin myös hänen harrastuksestaan, jotka ovat inhimillistäneet kuvaa hänestä ja vahvistaneet hänen uskottavuuttaan biotalouden puolestapuhujana, Sipilän häkäpönttoauto nousee ehkä yli kaiken muun yleisöön kolahtaneena profilointivälineenä. Se taisi jopa hakata kiinnostavuudessa Kempeleen ekokylän.
Sipilän päässä alkoi pyöriä ajatus bensiinittömästä autosta vuonna 1998, jolloin hän rakensi perheelleen kesämökkiä Haukiputaan Martinniemeen ja mietti, millaisia ekologisia energiaratkaisuja siellä voisi toteuttaa. Hän rakensi puuhakkeella lämpivän rakennuksen, jonne sähkä tetiin tuulimyllyllä. Miltä tuntuisi ekologinen auto, Sipilä kyseli itseltään.
Hän pani tuumasta toimeksi kahdeksan vuotta myöhemmin ja osti vuonna 2006 Ruotsista käytetyn Chervolet El Camino-merkkisen avolava-auton. Taitava kun oli käsistään, hän teki siihen tallissaan kaikki tarpeelliset muutokset aikaa ja vaivaa säästämättä. Sipilältä kului 1500 tuntia häkäpönttöauton rakentamiseen, Hän pestari avukseen auton tekoon Esa Kuitula-nimisen nuoren miehen. Auton nimi vaihtui aidossa teekkarihengessä El Kaminaksi. Nimi komeilee kaunolla kirjoitettuna auton kyljessä, ja sen peräpäätä koristaa teksti PILKETTÄ TANKISSA. Auton nähneet voivat vain todeta, että pilkettä taitaa olla myös insinöörin silmässä.
El Kamina söin noin 40 kiloa puuta sataa kilometriä kohti. Yksi tankillinen riittää vähän yli 200 kilometriin.

Puoluevaltuuston kokous, Helsinki 25.4.2015 Juha Sipilä puhe
Hyvä puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Taisimme voittaa vaalit! Peräti 626 218 suomalaista luotti meihin. Esitän lämpimät kiitokset luottamuksesta, tuesta ja tehdystä työstä. Olen erittäin tyytyväinen vaalitulokseen. Se antaa vahvan pohjan tärkeimmälle: vastuunottamiselle ja Suomen suunnan muuttamiselle.

Voittomarginaalimme on historiallinen. Keskusta ei ole koskaan ollut näin selkeä ykköspuolue – ero seuraavaan, eli perussuomalaisiin, on yksitoista kansanedustajaa. Päähallituspuolueet jäivät selkeästi taaksemme.
Erityiset kiitokset osoitan kaikille ehdokkaillemme, heidän tukiryhmilleen ja kaikille talkoissa mukana olleille. Työtä tehtiin vuorotta kansanvallan ja tämän kansanliikkeen hyväksi.

Tunnelma vaalikentillä oli innostunut. Ehdokasjoukkomme oli erittäin hyvä ja sitoutunut yhteiseen työhön. Minkä hävisimme neljästä suuresta pienemmällä vaalibudjetilla, sen voitimme ehdokkaiden ja tukiryhmien ahkeruudessa. Ketkä täällä salissa olevista olivat ehdolla eduskuntavaaleissa? Pyytäisin teitä kaikkia tulemaan tänne eteen.

Keskustalla on osaava, monipuolinen eduskuntaryhmä, jonka kanssa on hyvä aloittaa vaativa urakka. Ryhmässä on vuosikymmenten kokemusta ja uutta voimaa, juuri niin kuin hyvässä työporukassa pitääkin olla. Keskustassa ylisukupolvisuus toteutuu myös eduskuntaryhmässä.

Juhlinnan hetkellä pitää muistaa, että moni erinomainen ehdokas jäi valitsematta. Työtä tehtiin paljon, mutta toivottua paikkaa ei tullut. Monella ehdokkaistamme se jäi harmittavan vähästä kiinni.
Meidän on nyt yhdessä mietittävä, miten eri puolilla maata olevaa osaamista ja intoa saadaan mukaan työhön tämän liikkeen ja isänmaan hyväksi. Puolueen uudistamista on jatkettava, jotta se tarjoaa paikan vaikuttaa kaikille kampanjassa mukana olleille ja kaikille kiinnostuneille. Tämä työ on yhdessä tekemistä.

Hyvät ystävät,

Keskustan tuloksen rinnalla on syytä iloita siitä, että äänestysaktiivisuus koko maassa on noussut 70 prosenttiin ja pohjakosketus on siltä osin takana.  Osattomuus ja voimattomuus näkyvät kuitenkin myös vaaliuurnilla. Äänioikeuttaan käyttävät varmimmin ne, joilla menee hyvin elämässä, ja alueiden väliset erot ovat isoja. Liki kolmannes kansasta on syrjässä vaaleista ja äänestämättä jättäminen periytyy, kuten huono-osaisuus. Yhdenvertaisuus ja heikoimpien asia pitää olla mukana myös, kun etsimme lääkkeitä kansanvallan vaivoihin.

Keskustan kannatus kasvoi kaikissa vaalipiireissä. Tuloksessa on monia valopilkkuja ja ennätyksiä lyötiin! Moni ensikertalainenkin teki hyvän, eteenpäin kannustavan tuloksen. Nyt kannattaa katsetta suunnata jo kuntavaaleihin ja siitä eteenpäin. Työ jatkuu.

Hyvä puoluevaltuusto,

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”
Tämä sitaatti on tietysti Keskustan aatteelliselta oppi-isältä Santeri Alkiolta vuodelta 1920. Eduskuntavaalit ja niiden tulos ovat herättäneet pohdintoja siitä, siirtyykö Suomi nyt takaisin Impivaaraan ja sulkee ovet säppiin muulta maailmalta. Koen, että tämä on Keskustan osalta aikamoista pelottelua. Keskustan historia osoittaa kaikkea muuta.

Tässä muutamia esimerkkejä. Presidentti Urho Kekkosen valtiomiestyön yksi johtotähti oli kauppateiden avaaminen länteen kylmän sodan aikakaudella. Kekkosen kaudella Suomesta tuli myös aktiivinen, kansainvälinen toimija, joka huipentui ETYK-huippukokoukseen vuonna 1975. Keskustalainen pääministeri Esko Aho johdatti meidät Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Pääministeri Matti Vanhasen kaudella Suomen asema Euroopassa vain vahvistui sekä liityimme Naton nopean toiminnan joukkoihin, jota voidaan kumppanuusmaiden osalta luonnehtia täydentävänä toimintana.  

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle.

Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottavan maan pitää tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Olen ollut EU:n kannattaja alusta lähtien. Matkan varrella minun ei ole tarvinnut muuttaa kantaani, vaikkakin moni asia kaipaa parantamista ja hiomista. On itsestään selvää, että asioihin vaikutetaan vain olemalla aktiivinen keskeisissä pöydissä.

Hyvät ystävät,

Koen, että vaalitulos velvoittaa meitä laittamaan Suomen asiat parempaan kuntoon, jotta Suomi voi osana Eurooppaa kantaa vastuunsa ihmisistä, ympäristöstä ja hyvästä tulevaisuudesta tällä yhteisellä pallolla. Meidän on rakennettava kansainvälistä Suomea, joka menestyy osaamisellaan.

Kansanvalta nojaa siihen, että kykenemme kunnioittamaan toistemme vakaumusta, maailmankuvaa ja mielipiteitä. Vain siitä rakentuu keskinäinen luottamus, jota ilman on turha yrittää ponnistella maan asioita kuntoon. Meidän ei pidä itse rakentaa raja-aitoja toistemme välille. Me suomalaiset tarvitsemme nyt poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Suvaitsevaisuus näyttää välillä olevan vain omien mielipiteiden suvaitsemista. Ei ole Sinun Suomeasi tai minun Suomeani. On yksi Suomi ja erilaisia ihmisiä, jotka eri puolilla maatamme elävät omanlaistaan arkea; joilla on erilaisia taustoja, arvoja, toiveita ja perhetilanteita. Kukaan heistä – meistä – ei kuitenkaan ole toista arvokkaampi tai vähäarvoisempi, olimme sitten tehtaan työntekijöitä tai vuorineuvoksia, insinöörejä tai taiteilijoita, kaupunkilaisia tai maalaisia, eläkeläisiä tai työikäisiä, maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia. Itselleni on täysin vierasta ihmisten leimaaminen taustansa tai mielipiteensä perusteella.

Sama pätee vaalitulokseen: jokaisen ääni on yhtä arvokas, ja se viesti, joka vaalituloksen kautta välittyy, on arvokas viesti kansanvallalle. Äänestäminen ei ole itsestään selvyys kaikkialla.

Meillä kaikilla eri taustoista tulevilla ja erilaisissa olosuhteissa elävillä suomalaisilla on kuitenkin meidän yhteinen Suomemme, joka täyttää 100 vuotta kahden vuoden kuluttua. Se ansaitsee parempaa.  Tässä ajassa tarvitaan enemmän rinnalla kulkemista, sydämensivistystä ja suvaitsevuutta, ja vähemmän ennakkoluuloja ja toisten väheksymistä. Tämä meidän kaikkien on hyvä pitää mielessä.

Hyvä puoluevaltuusto,

Olen tullut politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria. Edessä on vaikeitakin päätöksiä, jotka edellyttävät uudenlaista johtajuutta, tuoreita toimintatapoja ja poikkeuksellista yhteistyötä. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista. Johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Seuraavan hallituksen täytyy keskittyä isoihin asioihin, valmistella ne huolella ja pantava päätökset toimeen. Hallituksen työtavan on muututtava kollegiaaliseksi ja se onnistuu vain pienemmällä porukalla.

Osana poliittisen kulttuurin muutosta on saatava uudenlaista tulosvastuullisuutta - tulos tai ulos. Näihin tehtäviin ei pidä jäädä roikkumaan, jos tuloksia ei tule. Jos emme nyt saa riittäviä tuloksia aikaiseksi, en ole tässä neljän vuoden päästä.
Suomen tilanteeseen ei ole pika­lääkkeitä. Maamme tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa.  Yhteiskuntasopimuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta Suomen kilpailukyvyn palauttamisen kautta. Yhteiskuntasopimus edellyttää kaikilta osapuolilta luot­tamusta, avoimuutta ja tahtoa yhdessä sopimiseen. Vaikeistakin asioista on voitava keskustella.

Nyt on mentävä isänmaan etu edellä. Jos oikeasti haluamme lisätä töitä ja muuttaa työttömän arkea, meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostain. Isänmaan etu on nyt yksinkertaisesti laitettava oman edun edelle.

Näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kohtuullisuutta ja esimerkillä johtamista. Kohtuullisuuden tekoja ja viestejä on annettava erityisesti niiden, joiden tulevaisuus on jo turvattu. Vetoan yritysjohtajiin. Osoittakaa tilanteen ymmärtämistä henkilökohtaisellakin kohtuuden viestillä, mutta ennen kaikkea kutsun teidät isänmaan pelastamiseen investoimalla Suomeen. Tämän viikon Äänekosken investointipäätös on hieno esimerkki tässä sarjassa.

Edessämme ovat vuodet, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. On huolehdittava, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Meidän on muistettava ne kanssaihmiset, jotka eivät pysty omaa viestiään tuomaan esille tai saa sitä kuulluksi. Niidenkin, jotka eivät kyenneet tuomaan viestiään vaaliteltoille. Uudistuksia tehtäessä on huolehdittava heistä, joilla ei ole taloudellista valtaa ja turvanaan vahvoja edunvalvojia.

Hyvät ystävät,

Keskusta sai kansalta luottamuksen ja vahvan valtakirjan viedä eteenpäin tavoitteitamme. Urakka on melkoinen. Joudumme tekemään monia vaikeita päätöksiä ja kompromisseja. Helppoa ei tule olemaan.

Työn ohjenuoraksi on hyvä palauttaa mieleen alkiolaiset arvot:
-          Vastuullisuus ja vapaus
-          Yhteisöllisyys ja välittäminen
-          Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
-          Sivistys
-          Ylisukupolvisuus ja kohtuullisuus
-          Kestävä luontosuhde
-          Paikallisuus

Arvot antavat pohjaa työllemme, mutta samalla ne muistuttavat siitä, että politiikka on työn tekemistä myös niiden kanssa, joiden arvopohja eroaa meistä.
Tällä viikolla käymieni keskustelujen pohjalta uskon, että keskinäistä luottamusta on ja tuloksia saadaan aikaan.

Keskustan mielestä Suomen kuntoon laittaminen edellyttää myös Suomen johtamisen uudistamista. Ajattelemme, että muutoksen on lähdettävä jo heti hallitusohjelman luonteen muuttamisesta. Emme kaipaa lähes satasivuista ohjelmapaperia, joka vilisee kehittämistä, edistämistä, selvittämistä ja parantamista tai missä pienet ja isot asiat ovat suloisesti sekaisin.

Tarvitsemme hallitusohjelman, joka keskittyy niihin 5 - 7 isoon asiaan, joilla Suomi saadaan kasvun, uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, paremman hyvinvoinnin ja vahvistuvan osaamisen tielle. Ohjelmaan kirjataan tulevan hallituksen keskeisimmät strategiset tavoitteet kärkihankkeineen.

Julkisuudessa on jo epäilty, että uudella tavalla tehtävä hallitusohjelma olisi epämääräinen ja jättäisi paljon tulkinnanvaraa. Tulen pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, että epäilykset eivät toteudu. Tulen edellyttämään kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta, että yhdessä valituille strategisille tavoitteille kirjataan selvät kärkihankkeet ja konkreettiset keinot, miten tavoitteet saavutetaan.

Hallitusneuvotteluissa päätetään myös julkisen talouden tasapainottamisen keinoista. Sopeuttamisen tarve on riippuvainen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lopputuloksesta. Rakenne on uusi, mutta eduskunta saa tiedonantokeskusteluun tarkan kuvan siitä, mitä seuraava hallitus aikoo saada aikaiseksi. Strateginen hallitusohjelma on siis ennen kaikkea valintoja ja keskittymistä ja moni asia jatkuu rinnalla normaalin kehittämisen piirissä kuten ennenkin. Strateginen hallitusohjelma on ennen muuta muutosohjelma ja linjapaperi.

Hallitusneuvottelut alkavat ensi viikon tiistaina hallitustunnustelijan valinnalla. Samana päivänä eduskuntaryhmät saavat tuhdin kysymyspaketin vastatakseen. Seuraavat kaksi vuorokautta tiistaista alkaen ovatkin työntäyteistä aikaa kaikille eduskuntaryhmille. Käymme vastaukset läpi huolella vappuviikonlopun aikana. Teemme tarkentavia kysymyksiä puhelimitse ja eduskuntaryhmien edustajat tavataan yksitellen tiistaina 5.5.. Päätös hallituspohjasta syntyy vapun jälkeisellä viikolla. Hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa, joka on todennäköisesti 6. tai 7. toukokuuta. Varsinaiset ohjelmaneuvottelut alkavat sen jälkeen.

Keskustan joukkue on huolella valmistautunut. Olemme tarttumassa innolla hankalaan ja vaativaan muutosurakkaan. Edessä oleva aika ei tule olemaan helppoa myöskään teille, arvoisat puoluevaltuuston jäsenet. Teidän tukeanne tarvitaan.
Muistan lastenlasteni keskustelun noin viisi vuotta sitten aamupalalla. Kaksi lastenlastamme olivat meillä yötä. Jugurttia oli jäljellä enää yhteensä yksi kupillinen. Toinen totesi, että miksi minä saan vaan puoli kuppia ja toinen iloisesti, hei, minäkin saan saman verran. Tulemme olemaan monta kertaa tilanteessa, missä meidän on vain yhdessä päätettävä, että kuppi onkin puoleksi täynnä eikä puoleksi tyhjä. Erityisesti meidän on opeteltava tätä asennetta ja soviteltava odotuksemme Suomen hankalaan tilanteeseen.


Vielä kerran tuhannet kiitokset teille kaikille erinomaisesta vaalityöstä ja -tuloksesta. Antoisaa kokouspäivää meille kaikille.
HS-raportti: Näin syntyi Sipilän hallitus

Sipilä luopui Elektrobitistä onnettomaan aikaan


 Tarkistamattomat laskelmat

Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
30733
106500
9572
29540
9361
53250
7665
22413
6577
40320
5991
14770
5958
35500
5860
26625
5690
21300
5415
17750
5334
15214.286
5181
13312.5
4875
20160
4862
15542
4789
9846.667
4547
27086
4531
11833.333
4477
10650
4387
9681.818
4241
8875
3799
13440
3628
8192.308
3580
10080
3390
7607.143
3327
8064
3305
13543
3221
11206.5
3064
7100
3007
7471
2954
6720
2902
9028.667
2900
6656.25
2533
5760
2322
6771.5
2293
5417.2
2250
5040
2160
4514.333
2047
7771
1911
5180.667
1806
4480
1741
4032
1703
7385
1623
3665.455
1504
6264.706
1494
3869.429
1467
3360
1373
5908
1272
3885.5
1228
3385.75
1191
4923.333
1152
3009.556
1117
5603.25
1096
3108.4
1038
2708.6
1025
4482.6
958
3735.5
930
4220
921
3101.538
905
2462.364
882
2682
846
5916.667
840
2880
796
3692.5
743
3201.857
689
2257.167
670
2688
660
2520
645
2083.538
634
2590.333
627
2801.625
619
2490.333
599
2241.3
588
2220.286
567
1942.75
560
1726.889
559
2037.545
538
1934.714
505
1724.077
505
1867.75
498
1805.733
464
1692.875
461
1593.294
447
3282.222
445
1504.778
440
1609
433
1341
432
1554.2
416
894
404
2954
393
2685.455
375
1600.929
370
670.5
353
2371.765
351
2461.667
344
2240
337
2272.308
331
2110
327
804.5
326
1969.333
315
1494.2
313
536.333
302
1403
301
1412.909
299
1295.167
281
1195.538
279
1033
273
1846.25
270
799
249
1110.143
248
1400.813
242
1737.647
225
701.5
217
1318.412
172
536.4
161
399.5
157
1036.133
155
402.25
154
516.5
140
467.667
138
344.333
127
321.8
120
971.375
116
447
108
1245.167
106
383.143
106
395
105
335.25
100
914.235
99
258.25
98
266.333
93
206.6
91
268.167
91
1641.111
90
350.75
86
172.167
85
229.857
82
199.75
82
298
79
280.6
77
233.833
76
159.8
76
197.5
74
200.429
72
147.571
71
201.125
69
69
66
175.375
66
863.444
63
155.889
60
131.667
58
133.167
57
140.3
56
114.778
56
129.125
54
114.143
53
127.545
51
116.917
50
98.75
45
79
38
107.923
35
100.214
34
93.533
29
56.429
29
65.833
19
87.688



Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
6577
40320
4875
20160
3799
13440
3580
10080
3327
8064
2954
6720
2533
5760
2250
5040
1806
4480
1741
4032
1623
3665.455
1467
3360
921
3101.538
840
2880
670
2688
660
2520
353
2371.765
344
2240


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
30733
106500
9361
53250
5958
35500
5860
26625
5690
21300
5415
17750
5334
15214.286
5181
13312.5
4531
11833.333
4477
10650
4387
9681.818
4241
8875
3628
8192.308
3390
7607.143
3064
7100
2900
6656.25
1504
6264.706
846
5916.667


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
4547
27086
3305
13543
2902
9028.667
2322
6771.5
2293
5417.2
2160
4514.333
1494
3869.429
1228
3385.75
1152
3009.556
1038
2708.6
905
2462.364
689
2257.167
645
2083.538
538
1934.714
498
1805.733
464
1692.875
461
1593.294
445
1504.778


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
7665
22413
3221
11206.5
3007
7471
1117
5603.25
1025
4482.6
958
3735.5
743
3201.857
627
2801.625
619
2490.333
599
2241.3
559
2037.545
505
1724.077
505
1867.75
375
1600.929
315
1494.2
248
1400.813
217
1318.412
108
1245.167


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
4862
15542
2047
7771
1911
5180.667
1272
3885.5
1096
3108.4
634
2590.333
588
2220.286
567
1942.75
560
1726.889
432
1554.2
301
1412.909
299
1295.167
281
1195.538
249
1110.143
157
1036.133
120
971.375
100
914.235
66
863.444


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
9572
29540
5991
14770
4789
9846.667
1703
7385
1373
5908
1191
4923.333
930
4220
796
3692.5
447
3282.222
404
2954
393
2685.455
351
2461.667
337
2272.308
331
2110
326
1969.333
273
1846.25
242
1737.647
91
1641.111


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
302
1403
225
701.5
140
467.667
90
350.75
79
280.6
77
233.833
74
200.429
66
175.375
63
155.889
57
140.3
53
127.545
51
116.917
38
107.923
35
100.214
34
93.533
19
87.688


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
882
2682
433
1341
416
894
370
670.5
172
536.4
116
447
106
383.143
105
335.25
82
298



Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
440
1609
327
804.5
313
536.333
155
402.25
127
321.8
91
268.167
85
229.857
71
201.125



Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
279
1033
154
516.5
138
344.333
99
258.25
93
206.6
86
172.167
72
147.571
56
114.778
56
129.125



Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
106
395
76
197.5
60
131.667
50
98.75
45
79
29
56.429
29
65.833


Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
270
799
161
399.5
98
266.333
82
199.75
76
159.8
58
133.167
54
114.143



Ehdokas
Puolue
Äänimäärä
Vertailuluku
69
69
Kalajoen äänijakautuma

Osuus
↑↓
54.1 %
+5,0
12.2 %
+4,8
11.3 %
-4,7
7.8 %
+0,8
6.8 %
-1,4
4.9 %
-2,2
1.4 %
-2,9
0.5 %
+0,4
0.4 %
+0,2

Eija Nivala
 Tässä "Eija –osiossa" esittäydyn hiukan. Täällä voi  tutustua minuun kansanedustajaehdokkaana, vaikuttajana, kirkkoherrana, lähetystyöntekijänä tai ihan arjen askareissa.
Tähän mennessä ikävuosia on kertynyt 47. Koulutukseltani olen teologian maisteri ja toimin Alavieskan kirkkoherrana. Kotipaikkani on Kalajoki.
Puolisoni Juha toimii ProAgriassa palvelupäällikkönä. Meillä on neljä lasta. Kaksi vanhinta opiskelee Oulussa, Aleksi maantiedettä ja Elisa kirjallisuutta ja suomen kieltä. Oskari on Kalajoen lukion abiturientti ja Laura käy Pohjankylän alakoulun kuudetta luokkaa.

23.04.2015

Tänään valmistunut tarkastuslaskenta pienensi hieman Eijan eroa viimeiseen läpimenneeseen Ulla Parviaiseen. Vaali-illan 54 äänen ero kaventui 47 ääneen. Eija on 4476 äänellä ensimmäisellä varasijalla eduskuntaa.

 Eija Nivalan äänijakautuma


Ääniä
Osuus
646
26,6%
443
28,3%
430
29,9%
358
4,8%
349
19,7%
258
7,4%
250
38,4%
175
11,8%
168
3,1%
127
24,3%
126
9,1%
117
4,1%
74
11,8%
65
5,0%
48
4,7%
40
3,7%
32
8,6%
29
5,8%
28
2,5%
26
3,8%
24
2,4%
23
1,5%
22
2,3%
22
6,2%
18
11,0%
15
0,5%
12
3,3%
12
0,6%
12
5,4%
12
1,4%
12
0,6%
11
0,6%
11
0,4%
11
0,4%
11
1,4%
10
3,6%
10
3,6%
10
0,4%
10
0,7%
10
0,4%
10
0,5%
10
3,8%
9
2,9%
9
0,4%
8
2,7%
8
0,3%
8
0,6%
8
0,3%
7
3,4%
7
2,7%
7
2,4%
7
0,3%
7
0,3%
7
0,3%
7
0,4%
6
0,3%
6
0,4%
6
0,2%
6
0,4%
6
0,3%
6
0,2%
6
0,3%
6
0,2%
6
2,9%
6
0,3%
6
0,8%
6
1,0%
5
0,5%
5
2,4%
5
0,4%
5
0,2%
5
0,3%
5
0,3%
5
0,2%
5
0,3%
5
0,3%
5
0,5%
4
0,2%
4
0,2%
4
2,4%
4
0,3%
4
0,2%
4
0,2%
4
0,3%
4
0,2%
4
0,3%
4
0,4%
4
0,2%
4
0,2%
4
0,9%
4
0,9%
4
0,5%
4
1,2%
3
0,2%
3
0,2%
3
0,2%
3
0,2%
3
0,1%
3
0,2%
3
0,1%
3
0,1%
3
0,2%
3
0,3%
3
0,1%
3
0,4%
2
0,3%
2
0,2%
2
0,1%
2
0,3%
2
0,3%
2
0,1%
2
0,1%
2
0,1%
2
0,4%
2
0,1%
2
0,2%
2
0,1%
2
0,1%
2
0,1%
2
0,1%
2
0,2%
2
0,2%
2
0,1%
2
0,3%
2
0,2%
2
0,1%
2
0,3%
2
0,1%
2
0,1%
1
1,0%
1
0,2%
1
0,4%
1
0,1%
1
0,1%
1
0,2%
1
0,2%
1
0,4%
1
0,1%
1
0,0%
1
0,3%
1
0,8%
1
0,1%
1
0,2%
1
0,4%
1
0,1%
1
0,1%
1
0,1%
1
0,1%
1
0,1%
1
0,5%
Hanna Halmeenpää, oululaislähtöinen 39-vuotias kansanedustaja, biologian ja maantiedon opettaja, kuntapäättäjä ja perheenäiti Kalajoelta. - Toimin toista kautta Kalajoen kaupunginvaltuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä. Naapurikunnassa Pyhäjoella vuonna 2007 perustetun Pro Hanhikivi ry:n varapuheenjohtajana teen tinkimätöntä työtä kestävien, kotimaisten energiaratkaisujen puolesta.
Ihmisiä arvostava, elinympäristön nykyisestä ja tulevasta hyvinvoinnista huolehtiva arvomaailma tulee olla kaiken päätöksenteon lähtökohta. Suomi ansaitsee uuden, kotimaassa työtä ja kasvua tuottavan energiapolitiikan. Haluan olla rakentamassa turvallista ja elinvoimaista Suomea, hyvää yhteiskuntaa meille kaikille.
Hanna Halmeenpään äänijakautuma


359
14,8%
296
3,9%
271
17,3%
102
5,8%
100
1,8%
89
8,7%
87
4,0%
84
3,1%
77
4,0%
77
2,8%
70
2,6%
70
2,9%
68
2,9%
68
33,2%
66
2,6%
65
2,6%
64
2,5%
61
3,7%
60
9,2%
59
2,6%
58
1,9%
58
2,9%
57
2,8%
56
2,4%
54
2,5%
53
2,1%
53
3,1%
51
1,8%
50
1,4%
50
2,4%
49
2,3%
49
2,1%
47
2,2%
46
1,5%
46
2,2%
45
3,1%
44
1,7%
43
2,9%
42
3,2%
42
2,5%
42
2,5%
41
2,8%
41
2,0%
41
1,8%
38
1,8%
38
1,7%
38
2,5%
35
2,9%
35
2,0%
35
1,4%
33
2,1%
33
2,0%
32
1,7%
32
3,1%
31
1,2%
31
1,6%
30
1,5%
30
1,2%
30
2,2%
29
1,6%
28
1,4%
28
2,2%
26
1,3%
26
1,4%
25
1,8%
25
1,3%
24
4,6%
24
1,7%
23
1,8%
23
2,3%
23
1,9%
23
0,8%
22
1,9%
22
1,3%
20
2,1%
20
1,7%
20
2,0%
19
1,1%
18
0,7%
18
1,9%
16
0,6%
16
0,8%
15
2,4%
14
1,1%
14
2,3%
14
3,2%
13
1,2%
12
3,4%
12
0,8%
12
1,7%
11
0,9%
11
0,9%
10
1,5%
10
0,7%
10
1,3%
10
1,7%
9
0,5%
9
3,2%
9
2,4%
8
1,3%
8
0,5%
8
2,9%
8
0,8%
8
3,6%
8
0,5%
8
0,5%
7
0,4%
7
0,5%
7
0,3%
7
0,3%
7
1,9%
7
0,4%
7
1,1%
6
1,3%
6
0,3%
6
0,3%
6
0,2%
6
0,7%
6
1,2%
6
0,8%
6
0,4%
5
1,7%
5
1,7%
5
0,3%
5
0,3%
5
0,4%
5
0,3%
5
0,5%
5
0,5%
4
0,8%
4
1,4%
4
0,4%
4
1,3%
4
0,8%
4
0,7%
4
0,4%
4
0,5%
3
1,1%
3
0,8%
3
0,3%
3
0,5%
3
0,2%
3
0,7%
3
1,0%
3
1,4%
3
0,2%
3
1,1%
3
0,3%
2
0,3%
2
0,2%
2
1,2%
2
0,7%
2
2,7%
2
0,2%
2
0,3%
2
0,5%
2
0,2%
2
0,2%
2
0,3%
2
0,6%
2
3,0%
1
0,5%
1
0,7%
1
0,2%
1
0,2%
1
0,3%
1
0,3%
1
0,2%
1
0,7%
1
0,1%
1
0,2%
1
0,1%
1
0,3%
1
0,5%
"Olihan se aika raakaa" – Hanna Halmeenpää maksoi Fennovoiman vastustuksesta kovan hinnan

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)