keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

TO 24.06.2021 Näkemykseni Jussi Halla-ahosta

 

Jussi Halla-aho Kalajoella. Keskustelen taustalla Riikka-Purran kanssa.



Olen tavannut Jussi Halla-ahon Kalajoella usemman kerran. Mielestäni hän on avoin, rehellinen ja vaatimaton. Hänen ei tarvitse korostaa itseään tai tekemisiään. Jos hän ei ole perehtynyt asiaan niin hän tunnnustaa sen rehellisesti ja kertoo kuka on perehtynyt asiaan häntä paremmin.

Minä olen hänen kanssaan monista asioista samaa mieltä. Pidän Jussia erittäin älykkäänä ja analyyttisena henkilönä. Jussi on kansan ja työväen mies. Hän ei ole herra eikä hidalgo. Jussi puhe on perusteltua ja tarkoin harkittua. Hän erottuu muista puoluejohtajista. Hän ei hölötä kuten moni muu puoluejohtaja. Hän harvoin jos koskaan puheen toisen puheen päälle. Hän kunnioittaa toisen puhetta ja puheaikaa. Jussi ei ole tavanomainen poliitikko. Hän on kansan mies.Hän on herkkä ihminen. Ehkä siinä onkin hänen ja Perussuomalaisen puolueen suosion syy. Kaikesta huollimatta minun on vaikea nähdä häntä pääministerinä. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Ymmärrän hyvin Jussi Halla-ahon ratkaisun. Mielestäni hän teki oikean ratkaisun. Nyt on pohja luotu Perussuomalaisen puolueen nousulle pysyväästi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisista on tehty salonkikelpoisia. Nyt on perussuomalaisten kansanedustajilla on merkittävä tehtävä nostaa entisestään perussuomalaisten kansanedustajien profiilia perustuslain edellyttämällä tavalla.

Olimme aikanaan Jussi Halla-ahon FB-kavereita. Minä kirjoitin blogikirjoituksen Jussi Halla-ahon oikeudenkäynneistä, Sen jälkeen Jussi Halla-aho poisti minut FB-kavereiden listalta. Silloinkin minulla oli vaikea ymmärtää niitä.

Nyt pidän Jussi Halla-ahon oikeudenkäyntejä Virkamafian järjestäminä poliittisina ajojahteina. Milloin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen teot tutkitaan.? Ainakin minulla on niihin oikeudenkäynteihin aineistoa.

Haittamaahanmuutosta meillä on Jussin kanssa samansuuntaiset näkemykset. Minä olen auttanut maahanmuuttajia Kalajoella ehkä enemmän kuin kukaan muu. Näen maahanmuutossa myös terveitä piirteitä.

Perussuomalaiset olivat halltiuksessa vuonna 2015 kun Tornion kautta maahamme tunketui 32 678 maahanmuuttajaa. Minua on jäänyt vaivaamaan se, että tekikö Sipilän hallitus Saksan ja Ruotsin kanssa sopimuksen siitä, että pakolaiset voivat tulla Suomeen vapaasti läpi turvallisten EU-maiden Schengenin ja Dublinin sopimusten vastaisesti ja niin, ettei Suomi sulkenut rajojaan. Olen tehnyt asiasta rikostutkintapyynnön, mutta en ole saanut siihen vastausta. Maahanmuuton ongelmat johtuvat mielestäni suurelta osin tästä maahanmuuttoaallosta.

Ilmastonmuutoshysteriasta meillä on samansuuntaiset näkemykset. Maailmassa on 7,6 miljardia asukasta ja Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Vaikka kaikki suomalaiset kuolisivat yhtä aikaan, niin sillä ei olisi maailman ilmastonmuutokseen havaittavaa muutosta. Siksi ei pidä tehdä sellaisia ilmastonmuutosasioita, jotka vaikeuttavat meidän jokapäivästä elämäämme tarpeettomasti.

Mielestäni Jussi Halla-aho ei ole uskaltanut puuttua veronkiertoon ja veroparatiisien toimintaan tarvittavalla kovuudella.

Minulle on ollut pettymys se, ettei Jussi Halla-ahon ole puuttunut 1990-luvun lamaan, pankkikriisin ja valtiopetokseen. Hän on tarkasti tietoinen ns. Koiviston konklaavista eli siitä kuin tasavallan presidentti puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Teko täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. SSP-sopimus on osa valtiopetosta ja samoin Aktiv-Hansa-kauppa. Näiden asioiden julkituomiseen Jussi Halla-ahon rohkeus ei riittänyt.

Olen lukenut toimittaja Lauri Nurmen kirjan Jussi Halla-ahon Epävirallinen elmäkerta.

Wikipedia kirjoituksessa mielestäni tulee liikaa esille toimittaja Nurmen henklökohtaiset näkemykset ja antipatiat.

Wikipedia kertoo Jussi Halla-ahosta seuraavaa

Jussi Halla-aho

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Halla-aho

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere) on suomalainen poliitikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina 2011–2014 ja uudelleen heinäkuusta 2019 alkaen sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 2014–2019. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuoden 2009 alusta. Koulutukseltaan hän on kielitieteilijä ja filosofian tohtori.

Halla-aho on tullut tunnetuksi monikulttuurisuutta ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivista kannanotoistaan.

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017.Halla-ahon tultua valituksi puolueen eduskuntaryhmä hajosi.

Nuoruus, opinnot ja työ

Halla-aho on sukutaustaltaan pohjalainen. Isän suku on talollisia Alajärven Hoiskosta. Äidinpuoleisessa Bergrothien suvussa on virkamiehiä ja kulttuurin parissa toimineita 1700-luvulta lähtien. Halla-ahon äidin isoisä toimi Alajärvellä metsänhoitajana ja äidin isä kunnanlääkärinä. Halla-ahon elämäkerran kirjoittaneen Lauri Nurmen mukaan sukutausta on keskeinen tekijä Halla-ahon nousussa yhteiskunnan huipulle. Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä. Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa perheessä, jossa isä oli "viihdealan monitoimimiehen" Tappi Suojasen palveluksessa, äiti sairaanhoitaja. Vanhempien erotessa Jussi oli 12-vuotias. Hän kävi sekä peruskoulun, jonka yläasteella joutui koulukiusatuksi, että lukion Tampereella. Hän kävi lukiota aluksi Hatanpään lukiossa, mutta kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen iltalukiosta vuonna 1991 yleisarvosanalla magna cum laude approbatur. Halla-aho soitti noin vuosina 1989–1994 Blashemia-nimisessä speed metal -yhtyeessä, jonka kappaleet hän sävelsi ja sanoitti. Yhtye esiintyi Lemporockissa vuonna 1994. Halla-aho suoritti 1990-luvun alussa siviilipalveluksen työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista. Siviilipalvelusaikoihin yrittäjäkurssille osallistunut Halla-aho sanoi Hyvinkään Sanomien toimittajalle suunnittelevansa seksikaupan avaamista Joensuuhun. Suunnitelma jäi toteutumatta ja saattoi olla pelkkä satunnainen heitto.

Siviilipalveluksen jälkeen Halla-aho opiskeli Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994. Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää ja valmistui vuonna 2000 filosofian maisteriksi. Sen jälkeen hän oli vuosina 2000–2006 yliopistolla tutkija, tuntiopettaja ja jatko-opiskelija. Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur. Halla-ahon väitöskirja käsitteli muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallista kehitystä. Ennen poliitikon uransan Halla-aho työskenteli tarjoilijana, viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä sekä Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana. Nurmi on haastatellut elämäkertaa varten muun muassa slavistiikan professoria Jouko Lindstedtiä. Haastattelujen pohjalta Nurmi kertoo kirjoittamassaan elämäkerrassa, että Halla-ahon verkkokäytös oli herättänyt yliopistolla huomiota jo vuosia ja rasistiset tekstit aiheuttaneet ongelmia. Halla-ahoa oli varoitettu useasti. Haastattelujen perusteella Nurmi kirjoittaa, että Halla-ahon yliopistoura päättyi, kun tuntiopettajan työsopimus jäi vaille jatkoa. Nurmen mukaan tämä sai Halla-ahon katkeroitumaan ja väittämään olevansa uhri, vaikka väitöskirjan jälkeen harva saa yliopistosta työpaikan.

Halla-aho on eronnut kirkosta vuonna 1989 eikä ole minkään uskonnollisen yhteisön jäsen.

Poliittinen toiminta

Halla-aho on ylläpitänyt vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”. Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä. Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”. Halla-aho kuului vuodesta 2000 alkaen aina perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitsemiseensa saakka kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäine Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.

Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana. Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista. Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä. Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.

Halla-ahon kannattajat keräsivät keväällä 2009 kahtatuhatta kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle, ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ei lähtenyt ehdolle, koska pelkäsi ehdokkuuden hajottavan ”maahanmuuttokriittisen liikkeen”.

Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi. Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut muun muassa opetuslautakunnan jäsenenä. Hän on toiminut myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Halla-aho valittiin 6 034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkei hän kampanjoinut vaaleissa lainkaan. Halla-aho erosi kaupunginhallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin mutta jatkoi kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2015 hän ei kuitenkaan osallistunut lainkaan kaupunginvaltuuston kokouksiin.

Kansanedustaja

Kansanedustaja

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa

Jussi Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074). Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.

Huhtikuussa 2011 perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan. Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Halla-aho keräsi koko maassa eniten ääniä, 30 596, mikä on uusi ennätys Helsingin vaalipiirissä. Hän pyysi vapautusta edustajantoimesta 2. heinäkuuta 2019 saakka, jolloin hänen toimikautensa Euroopan parlamentissa päättyy.

Europarlamentaarikko

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa


Jussi Halla-aho valittiin europarlamenttiin Alexander Stubbin jälkeen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä Suomessa (80 529 ääntä). Halla-aho aloitti europarlamentaarikkona heinäkuussa 2014, ja hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi varasijalta Mika Raatikainen.

Europarlamentissa Halla-aho kuului Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Hän oli jäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Varajäsen hän oli sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja valtuuskunnassa, joka toimii EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa ja vastaa suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Mongoliaan.

Halla-aho oli vuoden 2017 alkuun mennessä jättänyt yksitoista kirjallista kysymystä, joista kymmenen käsitteli maahanmuuttoa. Käyttämissään 31:ssä puheenvuorossa hän on 25:ssä käsitellyt maahanmuuttoa, kolmessa rajatarkastuksia ja kahdessa muslimien osuutta viharikoksiin.Halla-aho on europarlamentissa äänestänyt muun muassa terrorismia tukevan Saudi-Arabian aseidenvientikieltoa vastaan.

Joulukuussa 2016 Halla-aho ilmoitti, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Euroopan parlamentissa vaan asettuu ehdolle kuntavaaleissa 2017 sekä eduskuntavaaleissa 2019. Hän ilmoitti myös asettuvansa todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 puoluekokouksessa.

Puolueen puheenjohtaja

Halla-aho puhumassa Lappajärven markkinoilla heinäkuussa 2018.

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2017. Halla-aho sai puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä (949 ääntä), minkä johdosta hänet valittiin puheenjohtajaksi ensimmäisellä kierroksella.

Linjapuheessaan puoluekokouksessa Halla-aho muun muassa arvosteli maahanmuuttopolitiikkaa, eurooppalaista integraatiota ja yhteisvaluutta euroa. Puheessaan Halla-aho myös toi esille, että perussuomalaiset eivät ole vaatineet hallitusohjelman neuvottelua uusiksi vaan perussuomalaiset edellyttävät, että myös perussuomalaisille tärkeitä hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset selvisi kesän 2017 eduskuntaryhmää koskeneesta kriisistä hyvin, sillä ”Perussuomalaisten kannatus näyttää olevan suunnilleen siinä, missä se oli ennen tätä eduskuntaryhmästä tapahtunutta loikkaustakin”. Halla-aho jatkaa puolueen puheenjohtajana myöhemmin samassa kuussa järjestettävän puoluekokouksen jälkeenkin.

Halla-aho kertoi kesäkuussa 2021, ettei ole ehdolla puheenjohtajaksi seuraavassa puoluekokouksessa.

Poliittiset näkemykset

Euroopan unioni

Keväällä 2017 Halla-aho ilmoitti, että mikäli hänet valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi seuraavana kesänä, hän tuo EU-eron perussuomalaisten päätettäväksi. Halla-aho sanoi puheenjohtajana ajavansa aktiivisesti Suomen eroa EU:sta ja eurosta. Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen toukokuussa 2018 Halla-aho sanoi, ettei pidä Suomen EU-eroa realistisena.

Fasismista ja natsismista

Puheenjohtajana Jussi Halla-aho on ojentanut puolueen nuorisojärjestöä esimerkiksi siitä, että natsitervehdykset ja ”fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittäminen” vahingoittavat puoluetta ja sen tavoitteita. Tällöin Perussuomalaisista Nuorista erotettiin etnonationalistien johtohahmoja, jotka totesivat, että ”selkäänpuukottajan palkka” on kuolema.


Avoin suomalaisuus


Huhtikuussa 2018 Halla-aho puolusti puolueen etnonationalistien vastustamaa avointa suomalaisuutta ja sanoi sen olevan historiallinen todellisuus. Hänen mielestään suomalaisuutta ei voi rajoittaa esimerkiksi ihonvärin tai silmien tai hiusten värin perusteella.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Halla-aho on noussut julkisuuteen vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana. Hänen mukaansa Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä vaan virkamiehet ovat tehneet päätökset asiassa. Halla-aho on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi väestölliseen huoltosuhdeongelmaan, vaikka taloudellinen huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi. Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi. Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, Halla-aho on ehdottanut haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä. Perussuomalaisten puheenjohtajana elokuussa 2018 Halla-aho sanoi, että hän ja puolue haluaisivat lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden ottamisen sijaan hädässä olevia pitäisi auttaa pakolaisleireillä.

Huhtikuussa 2018 Halla-aho kertoi, että Euroopassa on käynnissä suuri demografinen muutos eli "väestönvaihdos", jossa kantaväestö korvautuu maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus nousisi maahanmuuton loppumisesta huolimatta, koska hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat väestön keskiarvoa nuorempia ja erityisesti kehitysmaista tulleiden syntyvyysaste on paljon korkeampi kuin kantaväestöllä. Maaliskuussa 2019 antamassaan haastattelussa Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei maahanmuutolla tutkimusten mukaan ole vaikutusta ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajatkin vanhenevat.

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä”, ja hän katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”. Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat Halla-ahon mukaan lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.

Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” muttei maahanmuuttajia. Hän on kieltänyt olevansa rasisti, kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen. Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”. Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu. Hänen mukaansa rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan sitä esiintyy myös etnisten vähemmistöjen keskuudessa ja jopa niiden taholta kantaväestöä kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan vuonna 2011 oli pitkälti Halla-ahon käsialaa. Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti arvostelua, etenkin kohta, jossa tuomittiin positiivinen erityiskohtelu työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Juutalaisuus

Lauri Nurmen mukaan Halla-aho on jo varhain ilmaissut kielteisen asenteensa juutalaisuuteen ja sanonut muun muassa: "minä olen arjalainen ja ylpeä siitä". Kuitenkaan hänen asenteeseensa ei ole julkisuudessa kiinnitetty huomiota: se on Nurmen mukaan tabu, ja huomiota kiinnitetään hänen muslimeja koskeviin ajatuksiinsa. Kirjoituksissaan Auschwitzin vapautumisen muistovuonna Halla-aho käyttää ilmaisuja "holo-hölöttäjä" ja "holo-hölinä", eikä Nurmen mukaan kyse ole satiirista vaan kirjoittajan henkilökohtaisesta suhtautumisesta juutalaisiin. Halla-aho tyrmäsi Nurmen väitteet ja sanoi niitä järjettömiksi.

Islam-kritiikki

Halla-ahon mielestä islam on sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa. Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”. Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin. Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.

Kriittiseen uskontokeskusteluun ja sananvapauteen viitaten Halla-aho on todennut, että "jos muslimit eivät koskaan joudu kohtaamaan niitä argumentteja, joita heidän oppijärjestelmiään vastaan voidaan esittää, niin heillä ei ole mitään syytä myöskään aloittaa yhteisöjen sisällä islamin renessanssia, jonka tarve olisi mitä suurin tässä maailmassa".

Talouspolitiikka

Halla-aho määrittelee edustavansa ”konservatiivista talouslinjaa”, jossa hyvinvointiyhteiskuntaa ei rahoiteta velalla. Hänen mielestä julkisen sektorin tehtävät on priorisoitava. Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtäviä, kuten kansalaisten turvallisuuden takaaminen, ”luksustoimintoja”, kuten työttömyys- ja sosiaaliturva sekä sellaisia tehtäviä, jotka hänen mielestään eivät kuulu valtion toimintaan ollenkaan, kuten ”rahan siirto Etelä-Eurooppaan tai vielä kauemmaksi maailmaan”.

Ihmisten arvosta

Vuonna 2005 Halla-aho pohti blogissaan ihmisarvoa. Hänen mukaansa ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo ja yhteiskunnassa yksilöt voidaan asettaa arvojärjestykseen sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä puuttuminen heikentäisi yhteisöä. Kaikkein arvokkaimpina Halla-aho piti maanviljelijöitä, syötäviksi tarkoitettujen eläinten kasvattajia ja rakennusinsinöörejä. Alempana hänen hierarkiassaan ovat taiteilijat, papit ja poliitikot, jotka ovat ”pääsääntöisesti turhia”, ja hänelle mieluisista taiteesta ja kielentutkimuksestakin pitäisi luopua "jos vene alkaa vuotaa". Halla-ahon mukaan kaikki ihmiset ovat instrumentaalisesti eriarvoisia, mutta siitä ei kuitenkaan seuraa vähempiarvoisten kaasuttaminen, ellei siihen ole ”muuta pätevää syytä”. Myöhemmin hän korosti, että häntä on tulkittu väärin ja hänen mielestään instrumentaalisen arvon lisäksi ihmisillä on ihmisarvo, joka on kaikille sama, ja se on hänestä hyvä asia yhteiskunnassamme.

Kesäkuussa 2017 Halla-aho sanoi Yleisradion haastattelussa, että ihmisarvo on hänen mielestään kaikilla sama, mutta ihmisten tasa-arvoisuus ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus tulla elätettäväksi Suomeen.

Halla-aho on sanonut, ettei ole feministi, koska ”siihen ei ole mitään tarvetta”. Sen sijaan hän sanoo kohtelevansa ihmisiä yksilöinä riippumatta heidän sukupuolestaan.

Sosiaalipolitiikka

Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtävät, kuten kansalaistensa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden turvaaminen, kun taas työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat ”yhteiskunnan luksustoimintoja”. Halla-ahon mukaan sosiaaliturvan tulee olla kannustavaa ja yhteiskunnassa pitää olla turvaverkko, mutta se ei saa muodostua elämäntavaksi.

Halla-aho vastustaa perustuloa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan pitää olla vastikkeellista ja tarveharkintaista. Halla-aho katsoo, että mitä helpompaa erilaisten tukien hakeminen on, sitä enemmän niitä haetaan.Sosiaalipolitiikka ei ole Halla-ahon kiinnostuksen kohteita. Hän ei esitä, miten häntä äänestäneiden vähävaraisten elinoloja voisi parantaa.

Työelämä

Ennen perussuomalaisten puheenjohtajaksi valintaansa toukokuussa 2017 Halla-aho kertoi pitävänsä Suomen työmarkkinoita joustamattomina ja esitti yleissitovuuden purkamista. Marraskuussa 2018 Halla-aho kuitenkin ilmoitti kannatavansa yleissitovuutta, ja kritisoi Elinkeinoelämän keskusliittoa sen purkamiseen liittyvistä ehdotuksista. Paikallisen sopimisen lisäämistä tulee kuitenkin Halla-ahon mukaan edelleen jatkaa.

Toukokuussa 2018 Halla-aho äänesti europarlamentissa halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan

Muita näkemyksiä

Kielipoliittisessa vaaliohjelmassaan Halla-aho esittää, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, pois lukien viranomaiset, joiden tehtävät erityisesti edellyttävät sitä. Täten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaisi. Perustuslakia tulisi muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä lakkautetaan. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli olisi suomi. Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulisi kaksikielisiä. Kaksikielisenä pidettäisiin kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin.

Halla-aho vastusti Suomen ampuma-aselain kiristämiseen pyrkineitä vuoden 2010 aselakiesityksiä.[109] Istuntokaudella 2013 Halla-aho oli aloitteentekijänä kaikkiaan viidessä ampuma-aselakien muuttamista esittäneessä lakialoitteessa.

Halla-aho on arvostellut blogissaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Kirkko ja kaupunki -lehteä siitä, että ne hänen mielestään tukevat islamia, vaikka kristinuskon oppien mukaan muslimit eivät voi pelastua, koska he eivät usko Jeesuksen ylösnousemukseen. Halla-ahon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kirkko joko ei usko uskon avulla saavutettavaan pelastukseen tai se pitää muslimien suvaitsemista muslimien pelastumista tärkeämpänä.

Halla-ahon teksteistä monet ovat peräisin ajalta, jolloin hän ei ollut julkinen henkilö. Halla-aho ei kuitenkaan ole myöhemmin irtisanoutunut mistään kirjoittamastaan. Sen sijaan hän on todennut muuttaneensa kirjoitusten ilmaisua poliittisen uransa kehittyessä.

Halla-aho kertoo kannattavansa maakuntien itsehallinnon vahvistamista antamalla maakunnille verotusoikeuden ja lainsäädäntövaltaa. Halla-ahon mukaan "Suomessa on perinteisesti keskitetty päätösvaltaa keskusvallalle Helsinkiin, mutta se ei toimi maassa, joka on alueellisesti ja väestöllisesti niinkin heterogeeninen kuin Suomi tällä hetkellä on".Halla-aho sanoo kannattaneensa aina vallan hajauttamista sekä maan sisäistä federalismia, jossa lisättäisiin maakuntien valtaa valtiovallan ja kunnallishallinnon kustannuksella.

Kesäkuussa 2019 Halla-aho sanoi olevansa huolissaan sananvapaudesta. Halla-ahon mukaan vain valheet tarvitsevat suojakseen sensuuria. Halla-ahon mukaan Suomessa ja muissakin länsimaissa maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja ”eräistä muista kysymyksistä” on tullut ”uusi Neuvostoliitto”, jossa väärien mielipiteiden ilmaisemisesta saa yhä useammin taloudellisen tai juridisen rangaistuksen. Halla-aho pitää tätä mielipiteen ilmaisun rajoittamisena, joka on oikeusvaltiolle tuhoisaa.

Helmikuussa 2021 Halla-aho piti periaatteellista rokotekriittisyyttä huolestuttavana todeten "Yleisesti suhtaudun rokotteisiin myönteisesti ja pidän huolestuttavana sellaista periaatteellista rokotekriittisyyttä, koska siinä tavallaan sysätään vastuu omastakin terveydestä muille ihmisille ja luotetaan siihen, että muut ihmiset ottavat rokotteen."

Oikeuskäsittelyt

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syytteet ja tuomiot

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä. 9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”. 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut. Halla-ahoon on kohdistunut useita uhkailuja esimerkiksi internetin välityksellä ja puhelimitse, sekä myös tappouhkaus.

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä. Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan päätöksen, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.

Vihreät Naiset ry jätti marraskuussa 2008 Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa joulukuussa 2006 julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen. Siinä Halla-aho toivoi, että raiskausten lisääntyessä raiskatuksi joutuisivat hänen mielestään ”oikeat ihmiset” eli ”vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä”. Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”.Tutkintapyyntö ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin.

Poliisi aloitti joulukuussa 2008 rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske nosti maaliskuussa 2009 poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella Halla-ahoa vastaan syytteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihotukseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”. Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja. Halla-aho kiisti syyllistyneensä rikokseen ja kertoi, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”väitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi.Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa 2009.Käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta hylättiin. Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua. Hovioikeus vahvisti tuomion lokakuussa 2010. Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat korkeimpaan oikeuteen. Kesäkuussa 2012 antamassaan tuomiossa korkein oikeus katsoi alemmista oikeusasteista poiketen Halla-ahon syyllistyneen sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen, ja tuomio koveni 50 päiväsakkoon.

Valtionsyyttäjä Mika Illman totesi haastattelussa ”olevan hyvä, että lain tulkitsijat ovat nyt saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee valtaapitäviä, saa provosoida ja liioitella”. Tapauksen vuoksi Halla-ahon erotettiin eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.

Muita lausuntoja

Halla-ahon blogitekstejä on julkaistu Gates of Vienna -blogissa, jonka on julkisuudessa sanottu kuuluvan islamia vastustavaan vasta-jihad-liikkeeseen. Halla-aho itse kiistää tiiviit suhteet verkostoon, eikä omien sanojensa mukaan tunne sen edustamaa liikettä, huolimatta siitä, että hänen oman bloginsa vieraskirjasta löytyy keskustelua aiheesta. Halla-ahoa kutsutaan sivustolla Gates of Viennan kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi.

Vuonna 2003 Halla-aho väitti blogissaan joutuneensa homoseksuaalin ahdistelemaksi helsinkiläisessä puistossa. Hän kirjoitti miettineensä aseen hakemista ja homoseksuaalin päähän ampumista. Halla-aho pohti, ylittäisikö siitä seuraava hekuma vankilatuomion aiheuttaman harmistuksen. Hän myös kertoi pitävänsä väkivaltaa aliarvostettuna ongelmanratkaisukeinona. Myöhemmin Halla-aho poisti tekstin, luonnehtien sitä möläytykseksi, joka oli luonteeltaan ”kevytmielistä” huumoria.

Syyskuussa 2011 Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”. Halla-aho poisti kommentin myöhemmin, mutta hänet erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Halla-aho selitti kirjoituksensa olleen kärjistys, jolla hän pyrki tuomaan esiin demokratian ongelmia.Uutinen kirjoituksesta levisi myös ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.

Jussi Halla-aho mainittiin Norjan vuoden 2011 joukkosurmien tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa. Halla-aho kiisti yhteydet Breivikiin. ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan. Iltalehti sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen kutsuessaan Halla-ahoa pääkirjoituksessaan Breivikin "oppi-isäksi" tämän maininnan perusteella. Neuvoston mukaan tähän ei ollut riittäviä perusteita.

Kannatusta ja arvostelua

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”. Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista.

Kirjailija Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena. Tiedetoimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet verkossa jo vuosia.

Mediakulttuurin professori Mikko S. Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee. Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.

Savukeidas julkaisi vuonna 2010 esseekokoelman Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, jossa yhdeksän kirjoittajaa analysoi Halla-ahon tekstejä.

Ruotsalaisen rasisminvastaisen Expo-lehden päätoimittaja Daniel Poohl pitää Halla-ahoa 1930-lukulaisena fasistina. Hänen mukaansa Halla-aho ei olisi Ruotsissa tervetullut sikäläiseen maahanmuuttokriittiseen ruotsidemokraattien puolueeseen, vaan joutuisi tyytymään pienten marginaaliryhmien seuraan. Fasismia tutkinut professori emeritus Tarmo Kunnas arvioi vuonna 2013, että Halla-ahon edustama ”kovien arvojen perussuomalaisuus” on ”aateperimältään fasistinen”.

Iltalehden Taloustutkimuksella kesäkuussa 2017 teettämän kyselyn mukaan Jussi Halla-aho oli suosituin henkilö Suomen pääministeriksi alle 50-vuotiaiden vastaajien joukossa. Noin viidennes alle 50-vuotiaista ja lähes neljännes 25–34-vuotiaista valitsi Halla-ahon suosikikseen.

Halla-ahon kannattajien keskuudessa hänestä käytetään nimitystä ”Mestari”.

Yksityiselämä

Halla-aho avioitui filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa vuonna 2002. Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat. Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Lisäksi Halla-aholla on vuodesta 2009 ollut suhde helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa hänellä on vuonna 2015 syntynyt lapsi.

Jussi Halla-ahon mestarillinen veto ja palvelus suomalaiselle demokratialle

https://www.youtube.com/watch?v=8waE5Qdg-SA

Jussi Halla-ahon Epävirallinen elämäkerta

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/jussi-halla-aho-epavirallinen-elamakerta/


LTK Jaana Kavoniuksen tutkintapyyntö

Aihe: Tutkintapyyntö terroristisessa tarkoituksessa toteutettua Elokapina-rikollisuutta, Maria Ohisaloa sen johtohenkilönä, Helsingin poliisia ja Raija Toiviaista koskevassa asiassa

Liitetiedostona on tutkintapyyntö, joka koskee

1) Elokapina-rikollisryhmittymän järjestäytynyttä terroristisessa tarkoituksessa toteutettua monipuolista rikollisuutta ja valtiopetoksen toteutustarkoituksessa toteutettua rikollisuutta Suomessa.

2) Maria Ohisaloa RL 34a §:ssä säädettynä rikollisjärjestön johtohenkilönä ja julkisena rikollisuuden yllyttäjänä (RL 17:1 §)

3) Ohisalon agendalla toimineen Helsingin poliisin, Ohisalon ja Raija Toiviaisen toteuttamia törkeitä virkarikoksia, kiihottamisrikoksia ja tahallista syrjintää, jossa mielenosoittajia on kohdeltu tahallisesti eriarvoisesti sen mukaan, sopiiko mielenosoittajien poliittinen agenda sisäministeri Ohisalon "vihervasuri"-ideologiaan.

4) Harkintavallan ylityksiä viranomaistoiminnassa siten, että Elokapina-rikollisryhmälle on määritelty valtiosäännön vastainen "oikeus" itse valita, mitä lakeja nämä rikolliset itse haluavat noudattaa.

5) Kaikkiaan tutkintapyynnössä yksilöityjä Elokapina-ryhmittymän ja sen rikoksia mahdollistaneiden rikoksia tutkintapyynnössä yksilöidyillä rikosnimikkeillä

Tutkintapyynnössä selvitetään jokaisen rikoksen juridiikka ja se, millä kriteereillä Elokapina-rikollisjärjestö tulee Suomessa kieltää ja todeta terroristijärjestöksi ja Ohisalo todeta terroristijärjestön avustajaksi ja johtajaksi. Ohisalo tulee pidättää sisäministerin virasta tutkinnan ajaksi ja syyttäjän tulee ajaa syytettä ja Ohisalolle myös viraltapanoseuraamusta.

Sisäministerin tehtävän ehdottomiin edellytyksiin kuuluu

1) lainkuuliaisuus

2) syrjimättömyys

Ohisalo on väärinkäyttänyt törkeästi virka-asemaansa suosimalla ja yllyttämällä julkisesti tehtäväänsä yhteensopimattomalla tavalla Elokapina-rikollisryhmittymää ja yllyttänyt yleistä lainkuuliaisuudesta kieltäytymistä. Ohisalo on ollut tahallaan aiheuttamassa laajaa vakavaa ja toistuvaa koko kansakuntaa ja valtiosääntöä vahingoittavaa rikollisuutta. Ohisalo on väärinkäyttänyt asemaansa toteuttaakseen poliittista terroria sellaiseen rikolliseen toimintaan perustetun järjestön Elokapina-ryhmän kautta, jonka ideologia palvelee avoimesti ja pelkästään Ohisalon omaa ideologiaa eikä tällaisen rikollisen korruptio-, valtiopetos- ja terroririkollisuuden ja tahallisen syrjinnän toteuttaja sovellu hoitamaan mitään virkatehtävää eikä varsinkaan sisäministerin tehtävää, jossa kuuluu palvella syrjimättömästi kaikkia eikä vain omia ideologisia ryhmittymiä.

Ohisalo on ylittänyt harkintavaltansa määrittelemällä Elokapinan ja itsensä henkilöiksi, jotka voisivat muka itse vapaasti valita, mitä lakeja noudattavat ja mitä eivät "halua" noudattaa ja mitä "saavat" rikkoa. Rikokset ovat rangaistavaksi säädettyjä tekoja Suomessa kaikkien tekoina ja kaikki Ohisalon mielivalta on rikollista syrjintää, jonka tarkoituksena on kumota PL 2 §:n 3 momentin säätämä laillisuusperiaate ja korvata se terroristisen ryhmittymän toteuttamalla terrorilla ja anarkialla ja mahdollistaa rikollisille itselleen lakiin perustumaton valintaoikeus tehdä rikoksia. Tämä on törkein mahdollinen rikos sisäministerin virassa toteutettuna.

Koska kansanedustajien tulee saattaa Ohisalon rikokset perustuslakivaliokunnan harkittaviksi syytteiden nostamista varten, tämä tutkintapyyntö tulee eduskunnan puhemiehen jakaa kaikille kansanedustajille.

Tutkintapyynnön lopussa mainitut valokuvatodisteet toimitan huomenna.

Lohja 22.6.2021

Jaana Kavonius

Lakimies, OTK (eläkkeellä)

Tutkintapyyntö 2 (Elokapinan, Ohisalon, poliisin ja Toiviaisen toteuttamat rikokset ja niiden lakiin perustumaton salliminen)

https://www.virkamafia.fi/wp-content/uploads/2021/06/Tutkintapyynto-22.6.2021-Ohisalo-ja-Elokapina.pdf




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti