perjantai 4. kesäkuuta 2021

LA 05.06.2021 Päivän pitkä pyörälenkki ja ajatukset sieltä

 

Piha-alueen voikukkameri on näkemisen arvoinen. Voikukkaa pidetään pääsääntöisesti rikkakasvina, mutta sitä käytetään sekä ruokana että lääkkeenä. Voikukasta voi hyödyntää kaikki osat. Lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin ja kuivattuina yrttijuomiin. Voikukan nuppuja puolestaan voidaan käyttää kasvilisäkkeenä, tai ne voidaan myös marinoida. Voikukka sisältää myös paljon C- ja A-vitamiineja, kalsiumia, rautaa ja muita kivennäisaineita. Lehdet sisältävät muun muassa luteoliinia, apigeniinia ja apigeniiniglykosideja. Saksassa käytettiin molempien maailmansotien aikaan kuivattua voikukkaa kahvin korvikkeena. Samoin tehtiin myös Suomessa sota-aikoina. Voikukan juuri sisältää jopa 25 % inuliini-nimistä tärkkelystä, josta sotien aikana on valmistettu myös alkoholia.

Olen tilannut Bulgariasta voikukkatippoja. Uskon niiden vaikuttavan syöpäsolujen toimintaan.


Yksi kiinnostavista vaihtoehtoisista hoidoista syöpää vastaan on nöyrä voikukka. Tämä kasvi on suosittu ympäri maailmaa, koska sillä on paljon terveysvaikutteita, se on voimakas syöpähoito ja se voi olla jopa tehokkaampi kuin kemoterapia. Voikukkatee vaikuttaa syöpäsoluun ja hajoittaa sen osia alle 48 tunnissa.

Tämä kasvi on jätetty huomioitta vuosia, mutta nykyään tiedetään, että se sisältää paljon parantavia ominaisuuksia jotka tekevät siitä varteenotettavan säilytettävän kotikeittiössä. Antiikin aikaan voikukkia käytettiin siirappien ja hauteiden tekoon joilla hoidettiin useita terveysongelmia. Nykyään tiedetään, että sen hyödyt ovat jopa suuremmat mitä aiemmin ajateltiin. Esimerkiksi sen juuri sisältää parantavia ominaisuuksia jotka voivat auttaa syövän hoidossa.

Voikukkaa tutkineet tiedemiehet ovat selvittäneet, että voikukan juuri on tehokkaampi syövän hoidossa kuin kemoterapia, koska se kohdistuu ainoastaan syöpäsoluihin, jättäen terveet solut koskemattomiksi, toisin kuin kemo.

Voikukalla on diureettisia ominaisuuksia, se stimuloi sapen eritystä, puhdistaa maksaa, auttaa allergioissa ja alentaa kolesterolia. Se sisältää B6-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviinnia, C-vitamiinia, rautaa, kalsiumia, potassiumia, foolihappoa ja magnesiumia. Se sisältää myös jopa 535 % vaaditusta päiväannoksesta K-vitamiinia ja noin 110 % suositellusta päiväannoksesta A-vitamiinia.

Kanadassa Windsorin yliopiston tekemä tutkimus selvitti, että voikukan juuri voi tehokkaasti tuhota syöpäsoluja tuhoamatta terveitä soluja.

Tämä tutkimus on upea uutinen lääketieteelle, koska tulosten mukaan juurista tehty tee vaikuttaa ainoastaan syöpäsoluihin, aiheuttaen niiden hajoamisen 48 tunnissa ja jättäen terveet solut koskemattomiksi. Tutkimus selvitti, että pitkäaikainen voikukanjuuriteen nauttiminen on tehokas syöpähoito, joka voi tuhota suurimman osan potilaiden syöpäsoluista, antaen toivoa syöpää vastaan taisteleville.

Näiden lupaavien tulosten avulla tutkijatiimi on jo saanut lisätukea jatkaakseen tämän ihmeellisen kasvin tutkimista.



Tuomet kukkivat ja levittävät voimakasta hajua. Kun tuomi kukkii, niin se merktsee minulle sitä, että kesä on alkanut. Tuomi kukkii touko-kesäkuussa. Kukinnan huomaa itse puita näkemättäkin, tuoksu kun on huumaava ja kauas kantava. Lähempänä huomaa kukkaterttuja olevan todella paljon. Samalla havaitsee myös, että tuomen kuori ja itse puuaineskin haisevat pahalle. Tämän ovat ainakin kaikki tuomenkukkia maljakkoon keränneet haistaneet käsistään. Eläimet tunnistavat hajun hyvin; myyrät ja hiiret karttavat sitä, samoin vuohi, jänis ja hevonen.


Kesän kynnyksellä pihanperän risukasa roihahtaa kukkaan. Elias Lönnrotkin tunsi tuomen hyvin ja kirjoitti siitä Kasviossaan näin: ”Marjat avullisia punataudissa. Sydämet murskattuina umpitaudissa, kuori vilutaudissa. Marjat kelpaavat myös paloviinan poltoksi. Sydäminen murskattuina ja viiniin t. paloviinaan pantuina ne antavat sille hyvän persikka-maun.

Heti säiden lämmittyä, tuomi roihahtaa täyteen kukkaan. Sen viettelevän voimakas tuoksu leijailee lähiympäristöön ja saa rakastavaiset hempeilemään. Ei ihme, että tuomen kukintaan liittyy meillä runsaasti romanttisia lauluja ja runoja. Kotimaisissa elokuvissakin tuomella on ollut merkittävä rooli kevään ja lemmen symbolina. Sen tuoksu sai myös nuoren Eino Leinonkin hormonit hyrräämään, kuten oheinen runo todistaa:


Mä metsän polkua kuljen

Mä metsän polkua kuljen
kesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja ma laulelen, laulelen vain.

Tuoll’ lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa, ihmeellistä
all’ lehvien vehreäin.

Mä miekkonen vain sen tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja lehdon lempivä kerttu
ja tuoksuva tuomipuu.”

Eino Leino, Laulun lahja.
(Runo on alun perin kokoelmasta
”Maaliskuun lauluja” vuodelta 1896.)



Kalajoen jäähallin lähellä kasvavat koivut ovat saaneet lehtensä.

Valkokylkinen pihakoivu ja juhannussaunan tuoksuva vihta kuuluvat erottamattomasti suomalaisuuteen. Koivu on kansan suosikkipuu, ja rauduskoivu kansallispuumme, josta on saatu tarveaineet rekien jalaksiin, astioihin ja asusteisiin.

Suomen pisin koivu kasvaa Punkaharjun tutkimuspuistossa 38,5 metriä korkeana jättiläisenä. Paksuin koivu löytyy Paltamosta. Siellä kasvaa neljästä rungosta yhteenkasvanut, ympärysmitaltaan 520-senttinen koivu. Vanhimmat koivumme ovat rauduskoivuja, joilla on ikää kunnioitettavat 300 vuotta.

Koivu on männyn ja kuusen jälkeen yleisin yleisin puumme. Suomessa kasvaa kolme koivulajia: rauduskoivu, hieskoivu ja vaivaiskoivu.

Rauduskoivu on  kotoinen riippakoivu, joka usein kasvaa pihakoivuna. Vuonna 1988 rauduskoivu äänestettiinkin Suomen kansallispuuksi.

Rauduskoivun tieteellinen lajinimi pendula tarkoittaa riippuvaa. Jotkut rauduskoivuyksilöt ovat erityisen riippaoksaisia. Vanhemmiten puun oksat alkavat riippua ja kuori paksunee tyveltä tummaksi, pitkittäisuurteiseksi ja halkeilevaksi. Lehdet ovat kaksoissahalaitaiset, kolmiomaiset ja kärki on pitkä ja suippo.

Rauduskoivu on pioneerilaji, joka tarvitsee paljon valoa menestyäkseen. Se kasvaa suuremmaksi ja leveälatvaisemmaksi kuin hieskoivu.


Letontieltä erkanee Holmanperän luontopolku


Letontie on erinomainen pyöräilytie. Lentontiellä autoilijoiden tulee huomioida ”sivutiet”, jotka eivät ole kolmion takana. Ne ovat tasa-arvoisia Lentontien kanssa.

Vihaspauhan muodostuma koostuu tuuli- ja rantakerrostumista. Muodostuman pituus on noin 1,7 kilometriä ja leveys keskimäärin 230 metriä. Lisäksi muodostumaan on rajattu rantaviivan edustalta vaihtelevan levyinen matalanveden alue, jolla on sekä vedenalaisia että osittain vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia rannansuuntaisia särkkiä. Niitä on erityisesti muodostuman eteläosassa ja Tahkopauhan vesialueilla. Muodostuma on syntynyt Kourinkankaan - Tahkokorvannokan harjun meren alla olleen jatkeen paljastuessa maankohoamisen seurauksena vähitellen veden peitosta. Hiekkaisen harjun laen noustessa merenpinnan tasoon aallokko kulutti lakea madaltaen sitä ja kuljetti irrottamaansa ainesta harjun alarinteille ja lähiympäristöön. Maankohoamisen seurauksena Vihaspauha kohosi noin 200 - 300 vuotta sitten matalaksi loivapiirteiseksi saareksi. Aallokko kerrosti saaren muinaisille rannoille hienosta hiekasta kolme eri-ikäistä matalaa rantavallia, jotka joutivat alttiiksi mereltä länsilounaasta puhaltaneiden tuulten kuluttavalle ja kerrostavalle toiminnalle. Rantavalleista kehittyi vähitellen dyyniytyneitä rantavalleja ja rantadyynejä. Muodostuman länsiosassa on rantaviivan yläpuolella kapea (10 - 30 m) avoin rantatasanne, joka kohoaa loivasti sisämaan suuntaan. Sen takana on erittäin hyvin kehittynyt noin kilometrin pituinen rantadyynivalli, jonka korkeus on noin 2,5 - 4,0 metriä. Dyynivallin laki kohoaa korkeimmillaan muodostuman keskiosassa runsaaseen viiteen metriin. Dyynivallin rannanpuoleinen vastasivurinne on yleensä loiva ja suojasivurinne paikoin erittäin jyrkkä. Vastasivurinne on paikoin jyrkähköjä johtuen siitä, että korkeanveden aikaiset myrskyt ovat kuluttaneet dyynivalliin matalia eroosiotörmiä kapean rantatasanteen kohdalla. Erityisesti rantatasanteen leveimmillä kohdilla on dyynivallin vastasivun alaosassa alkiodyynikumpuja. Länsirannalla sijaitsevan rantadyynivallin itäpuolella on kaksi vanhempaa dyynivallia, joista vanhempi sijaitsee muodostuman itäreunalla. Se on heikosti kehittynyt hieman yli metrin korkuinen loivapiirteinen dyyniselänne, Vallin itärinne on aavistuksen länsirinnettä jyrkempi. Muodostuman keskiosassa on edellistä hieman nuorempi kapeampi ja selväpiirteisempi dyynivalli, joka on edellistä kehittyneempi. Sen korkeus on noin 1,0 - 1,5 metriä. Vallin länsirinne on huomattavasti itärinnettä loivempi. Rantadyynivallien välisillä alueilla on runsaasti matalia, enemmän tai vähemmän pyöreitä matalia dyynikumpuja. Rantadyynivallien eteläpuolen alavalle rantatasanteelle on kerrostunut matalia alkio- ja esidyynejä.

Muodostumalta avautuu kaunis maisema avomerelle, saaren pohjoispään kareille ja eteläpään Tahkopauhalle sekä Ykskivelle. Kauempana siintelee Rahjan niemen saaristo ja kaakossa Hietasärkkien matkailukeskus hiekkarantoineen. Matalan veden aikana rannan läheisyydessä paljastuvat hiekkasärkät luovat vaihtelua muodostumalta näkyvään maisemaan. Muodostuma hahmottuu avoimena hietikkona avomerelle sekä Kalajoen Hietasärkkien muodostuman rantavyöhykkeeseen ja ison dyynin päälle. Sisäiseen maisemaan luo vaihtelua avoin rantatasanne, rantadyynivallit sekä niiden välissä sijaitseva dyynikumputasanne. Muodostuma rajoittuu idässä laakeilla maankohoamisrannikoilla tyypilliseen, merenlahdesta vähitellen altaaksi kuroutuvaan Vihaslahden fladaan, joka kuuluu Vihas - Keihäslahden Natura 2000 alueeseen (FI1000007).

Vihaspauha on rauhallinen ja erinomainen uintipaikka. Vihaspauhaan pääsee autolla vain sinne kulkuluvan saaneet.


Kuvan Vihaspauhaan johtavalta sillalta. Vihaspauhan alueella on paljon lintuja.

Valitettavasti kaikki alueella vierailevat eivät noudata hyviä tapoja vaan roskaavat luontoa näkyvällä tavalla. Vastuutonta toimintaa.


Vihasniemessä voi nauttia makkaran paistosta erinomaisissa olosuhteissa. Vihaslahti on lukuisten lintulajien elinympäristö, jossa voi nähdä monia eri lajeja ruokailemassa ja pesimässä. Kesäisin matkan varrella voi bongata myös alueella laiduntavia lampaita. Vihaslahti kuuluu Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen. Vihaslahdelle pääsee kävellen tai pyöräillen Hiekkasärkkien matkailualueelta helppokulkuisia lankku- ja pengerpolkuja pitkin. Matkaa esim. Meriluontokeskukselta on yhteen suuntaan noin 4 kilometriä. Lyhyemmän retken voi tehdä Tahkokorvilta, Ravintola Lohilaakson läheisyydestä lähtevää polkua pitkin. Vihaslahden poukamassa on lintutorni, tulentekopaikat ulkona ja katoksen alla, wc sekä opastuskatos.

Vain kivenheiton päässä Vihaslahdelta sijaitsee myös upea Maristonpakkojen alue, jonka hiekkaharjumaisemaan voi tutustua uusia porraspolkuja pitkin.


Yli 2 km pitkä lankkupolku kulkee Hiekkasärkkien rantamaisemissa ja jatkuu soraistettuna pengerpolkuna aina Vihaslahteen saakka, jonne voi matkata joko jalan tai pyörällä. Polku soveltuu kuljettavaksi myös lastenrattaiden ja pyörätuolin kanssa. Matkalla on levähdyspenkkejä, opasteita ja roskiksia. Polun varrella Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueella on ”Kirkolta Kallaan” -kulttuuripolku, joka tutustuttaa kulkijan Kalajoen merelliseen menneisyyteen. Polun päässä Vihaslahdella on lintutorni, tulentekopaikat ulkona ja katoksen alla, opastuskatos sekä kuivakäymälä. Vihaslahti on monien lintulajien elinympäristö, ja siellä onkin mahdollista nähdä monia eri lajeja ruokailemassa ja pesimässä.
Vain kivenheiton päässä Vihaslahdesta sijaitsee myös upea Maristonpakkojen alue, jonka hiekkaharjumaisemaan voi tutustua uusia porraspolkuja pitkin.



Pyöräilin raviradan takaa Lohilaakson ohi ja vapaa-ajan asuntomessualueen ohi. Huomasin meren rannalla erikoisen rakennelman. En voinut muuta kuin ihmetellä. Rakennuksen ulkonäkö ei minun mielestäni sopinut maisemaan.


Kalajoen linnusto on runsas. Tässä urosfasaani nauttimassa ateriaa.


Puolustusvoimain lippujuhlan päivää 4. kesäkuuta vietetään myös tänä vuonna vaihtoehtoisella ohjelmalla tilaisuuden arvokkuus turvaten.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin järjestäminen Joensuussa 4.6.2021 on jouduttu perumaan vallitsevan koronavirusepidemian johdosta.

Kalajoen luonto on kaunis. Pitkän pyörälenkin aikana ehtii miettimään myös muita asioita.

Uskomattoman kaunista Kalajokea

https://www.youtube.com/watch?v=IJqiNL9eyps

Hiekkasärkkien kesän luonto nauttii kesästä

https://www.youtube.com/watch?v=muhJyeho2ao

Erkin kommentti: Kalajoella on kaunis luonto ja erinomaiset liikuntapaikat. Kalajoella on hyvin ja kustannustehokkaasti toimiva terveyskeskus. Kun SOTE toteutuu niin Kalajoen terveyskeskus siirtyy pois kalajokisten päätäntävallasta ja asioista päättävät Oulun kaupungin edustajat. Hallitus suunnittelee, että kalajokisetkin pääsevät maksamaan veroja tästä siirrosta ja antamaan kiinteistöt uudelle omistajalla lähes korvauksetta. Mitenkä sitten suu pannaan kun terveysekskuspalvelut Kalajoella heikentyvät Oulun päättäjien päätösvallassa ja maakuntaverot säilyvät tai nousevat jotta hallintohimmelien kulut voidaan peittää?

Tulevaisuudessa kuntien taloudellinen asema edelleen heikentyy. Sote-uudistuu jakaa kunnat taantuviin kuntiin ja menestyviin kuntiin. Pienet kunnat eivät pysty ylläpitään lukioita. Siksi lukioiden kesken tulee raju kilpailu kuntien kesken. Vain parhaat menestyvät. Lukio on Kalajoelle erittäin tärkeä asia. Kalajoen lukio on perustettu vuonna 1957. Ensimmäiset 11 ylioppilasta valmistuivat lukiosta 1960.

Nykyisin lukiossa opiskelee 300 opiskelijaa Kalajoelta ja muualta Suomesta. Lukion toiminnan kulmakivet ovat monipuolinen kurssitarjonta, tasokas opetus, erikoistumisopinnot, kansainvälinen toiminta ja opiskelijoiden ohjaus yhteisölliseen, aktiiviseen ja omaa ajattelua korostavaan toimintatapaan. Lukiossa kiinnitetään paljon huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Opiskelijoiden kanssa käytävän päivittäisen vuoropuhelun lisäksi lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus.

Lukion suorittaneet opiskelijat ovat sijoittuneet erinomaisen hyvin jatko-opintoihin.


Jokilaaksojen koulutuskuntäyhtymän muodostavat seuraavat kunnat: Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Piippola ja Ylivieska. Koulutuskuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät enemmistönä muut kuin Kalajoki.

Jedu Kalajoki

https://www.jedu.fi/hakijalle/koulutukset

Kalajoella toiseen asteen opiskelupaikat ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat tärkeitä myö muille Jokilaaksojen koulutuskuntäyhtymän kunnille. Kalajoki joutuu kilpailemaan opiskelijoista ja opiskelupaikoista muiden yhtymän kuntien kanssa, mutta siten ettei se itse voi päättää omista asioistaan. Nyt on äärettömän tärkeää, että Kalajoki panostaa sekä lukion että Kalajoen Jedun toimintaan tukeviin ratkaisuihin. Uusi koulukeskus on rakennettava Jedun toimipisteen läheisyyteen sekä siirrettävä yritys ja työvoimapalvelut samaan kokonaisuuteen. Asia on kiireellinen sillä yhtymän kunnat ovat taloudellisesti heikommassa asemassa kuin Kalajoki.

Hädässä hukkuva tarttuu vaikka oljenkorteen. Monille Jedun kunnille se oljenkorsi on ammattikoulutuspaikat.


Fennovoiman ydinvoimahanke Pyhäjoelle on Venäjän valtapoliittinen hanke. Se mahdollistui pääministeri Matti Vanhasen hallituksen toimesta vuonna 2007. Tuohon aikaan vaaliraha-asiat olivat ajankohtaisia. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että vaalirahalla on ollut osuutta Fennovoiman ydinvoimahankkeen etenemiseen Vanhasen hallituksen aikana.

Kun Fennovoima Oy saa nyt rakennusluvan niin Venäjältä tulee n. 4000 henkilöä rakentamaan ydinvoimalaa. On todennäköistä, että Kalajoelle tulee asumaan n. 1000 venäläistä henkilöä ydinvoimalan rakentamisen aikana. Kalajoki on erittäin miellyttävä ja palveluiltaan hyvä asuinpaikka. Tuskin yksikään venäläinen palaa takaisin Venäjälle kun on kokenut Kalajoen paratiisin verrattavat elinolosuhteet. Kalajoki on siis saamassa venäläisen n. 1000 hengen vähemmistön lähitulevaisuudessa.


Kyllä ne valtakunnallisetkin asiat mielessä käyvät pyörälenkin aikana.

Kommentti: Valtioneuvoston kanslia yhä syvemmällä ruokaedun suossa - verottaja välillisesti katsoi edun olevan laiton

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/49c8d657-9999-437e-aa9f-d1f235b49f7f

Verottaja ei pelkästään katsonut pääministerin ateriaetua veronalaiseksi. Se katsoi, ettei ruokia ole voitu tarjota sen lakipykälän perusteella, jonka perusteella ne on tarjottu, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Jarno Liski.

Sanna Marinin ruokaetu olikin 850€ ja niistä on kertynyt yli 14

https://www.facebook.com/liikenyt/videos/4137804282974204

Pääministeri syö pöydässäsi eikä edes kiitä.

https://www.facebook.com/suutiset/videos/520417392477815

Pääministeri Marin ei suostu kuittien julkaisuun – Eduskunnan puhemies katkaisi kyselytunnin aamiaiskohusta vain 15 minuutissa [Video]

https://mvlehti.net/2021/06/03/tavio-paaministeri-marin-ei-suostu-kuittiensa-julkaisuun-eduskunnan-puhemies-katkaisi-kyselytunnin-aamiaiskohusta-15-minuutissa-video/

Valtioneuvoston kanslia salaa tiedot Marinin elintarvike­ostoista – hankintoja yhteensä 14 363,20 eurolla

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008022379.html

Verottaja pääministeri Sanna Marinin aamupaloista: "Pääministerin ateriaetu on veronalaista"

https://yle.fi/uutiset/3-11965907?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) aamupalat ja kylmät lounaat ovat verottajan mukaan veronalaista tuloa.

Valtioneuvoston kanslia sai perjantaina iltapäivällä Verohallinnon näkemyksen. Verohallinnon lausunnon mukaan pääministerin ateriaetu on veronalaista.

Erkin kommentti: Kaikki muuthan tämän ymmärtää, mutta ei pääministeri. Tietenkin on poikkeuksia kuten emeritiusprofessori Olli Mäenpää, jolta hallitus pyytää solkenaan asiantuntijalausuntoja. Koska kysymys on valtionvarojen käytöstä, niin lehdistön on paljastettava kuitit ja niiden sisältö. Normaali-ihmisen ollessa kysymyksessä tapaus täyttää veropetoksen tunnusmerkistön. Jos lieventäviksi asianhaaroiksi katsotaan VNK:n virkamiesten virheellinen toiminta, niin ne ovat lieventäviä tekijöitä. Minun on vaikea ymmärtää, ettei VNK eikä pääministeri ymmärrä, että n. 850 euron kuukasittaiset ateriaedut ole verotettavaa tuloa.


Suomen on ongelma on maahanmuutto. Maahanmuuttajat ovat suomalaisen sosiaaliturvan suurkuluttajia. Pyysin rikospoliisia tutkimaan vuoden 2015 maahanmuuttoinvaasion, koska pakolaiset tulivat kansainvälisten sopimusten – Schengenin ja Dublinin sopimuksen vastaisesti Suomeen  turvallisten EU-maiden läpi. Olen sitä mieltä, että tällainen n. 32 600 henkilön maahantunkeutuminen ei voi onnistua muutoin kuin Saksan, Ruotsin ja Suomen välisellä salaisella sopimuksella. On syytä epäillä, että teko tapahtui Juha Sipilän ollessa pääministerinä ja Petteri Orpon ollessa sisäministerinä. Pakolaiset päästettiin vapaasti Suomeen Saksan ja Ruotsin avulla. Pakolaisten joukossa oli runsaasti sotilaskarkureita ja ISIS-sotilaita. Suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on laskenut järkyttävällä tavalla. Lapsia ja naisia on raiskattu ja suomalaisia on tapettu maahantunketujien toimesta omassa maassaan. Suomessa maahanmuuttopolitiikka on järjen vastaista ja suomalaisen sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Tanskassa ollaan viisastumassa.

Tanska kiristää turvapaikanhakua – hakijat pois maasta

https://www.verkkouutiset.fi/tanska-kiristaa-turvapaikanhakua-hakijat-pois-maasta/?ref=rns_fb#8e4e6583

Tanskan parlamentti on hyväksynyt äänin 70–24 lakiesityksen, jonka myötä turvapaikanhakijat voidaan siirtää hakemuksen käsittelyn ajaksi Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin.

Sosiaalidemokraattien pääministeri Mette Frederiksenin tavoitteena on tehdä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa uusien turvapaikkakeskusten perustamiseksi Tanskan ulkopuolelle.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti