Suomi on parlamentaarinen demokratia. Hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta. Nyt ammattiyhdistysliike yrittää kaataa hallituksen ulkoparlamentaarisin keinoin eli poliittisilla lakoilla. Poliittisia lakkoja on rajoitettu lähes kaikissa läntisissä sivistysvaltioissa, Kokonaan niitä ei tietenkään voida kieltää. Useissa maissa on kuitenkin tultu siihen johtopäätökseen, että mielenosoittaminen kuuluu vapaa-ajalle, tai vaihtoehtoisesti työajalla se saa olla hyvin rajoitettua ja kestää esimerkiksi muutaman tunnin. Olennainen ongelma poliittisissa lakoissa on juuri tämä, asianomaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt eivät voi sopia niistä keskenään. Nyt käytetään työtaistelutoimia, vaikka kyseessä ei ole työtaistelu.
Suomessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa AY-liike ei käytä enää lakko-oikeuttaan vastuullisesti kohdistaessaan lakkoilunsa sivullisiin. Maksumiehiksi joutuvat yrittäjät, ja tavalliset kansalaiset joutuvat kärsimään. Työrauhaa ei enää kunnioiteta. Sivullisille aiheutetaan poliittisilla lakkoilla valtavat taloudelliset vahingot, jotka voivat olla jopa satoja miljoonia euroja. Julkinen liikenne seisoo ja lapset jäävät ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa. Nämä ovat seurauksia poliittisista lakoista, joihin työnantajilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Suomessa siis mielipiteen osoittaminen arvostetaan korkeammalle kuin omaisuuden suoja. Molempien turva löytyy perustuslaista, joten lainsäädäntöä on muutettava siten, että molemmat pystytään turvaamaan tasapuolisemmin. Nyt paha mieli menee kolmannen osapuolen omaisuudensuojan edelle.
Laittomien lakkojen sanktiot on asetettava riittävän koviksi. Sama koskee tietysti myös työsulkuja. Laitomista lakoista on säädettävä vahingonkorvausvelvollisuus. Silloin myös työntekijät voivat joutua korvausvastuuseen. Suomen on mahdotonta mennä eteenpäin, jos päättäjät ovat etujärjestön panttivankeja. Kansantaloutemme ei kestä sitä, että tuotanto ja palvelut ovat seis, koska jollakulla on paha mieli.
Ammattiyhdistyslikkeen verovapaalla kiinteistöbisneksellä rahoitetaan poliittisia lakkoja ja vihervasemmistopuolueita. Tästä on tehtävä loppu.
MOT selvitti: Asuntosijoitusyhtiö Kojamo ollut todellinen kultakaivos ammattiliitoille – yhteensä yli 900 miljoonan euron tulot verottomana
Pörssiin listautunut asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ollut ammattiliitoille valtava rahasampo Ammattiliitot ovat saaneet tuloja Kojamosta viimeisen vuosikymmenen aikana noin 915 miljoonaa euroa. Miljardien omaisuus veronmaksajien avulla
Tulot osingoista yhteensä 215 504 718 euroa,
MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä
Valtaosa vasemmiston ehdokkaista saa ay-tukea
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtaosa-vasemmiston-ehdokkaista-saa-ay-tukea/4954228#gs.2cnwop
Sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoo saavansa vaalirahaa ammattiliitolta tai -yhdistykseltä. Muissa puolueissa ay-rahaa saa vain pieni osa ehdokkaista. Yritysten tukea saa puolestaan valtaosa kokoomuksen ja keskustan ehdokkaista.
Vaalirahalakia tulee uudistaa siten, että ehdokkaista ei saa ottaa vastaan ulkopuolista tukea ja oman rahan käytöllekin asetetaan kattoraja esim. 50 000 euroa.
Puoluetuki on lopetettava kokonaan tai pienennettävä minimiin.
Valtioneuvosto myönsi puolueavustuksia alkuvuodelle 2023
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valtioneuvosto-myonsi-puolueavustuksia-alkuvuodelle-2023
Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetyt avustukset:
Suomen
Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (40): 2 375 667
euroa
Perussuomalaiset r.p. (39): 2 316 275
euroa
Kansallinen Kokoomus r.p. (38): 2 256 883
euroa
Suomen Keskusta r.p. (31): 1 841 142 euroa
Vihreä
Liitto r.p. (20): 1 187 833 euroa
Vasemmistoliitto r.p.
(16): 950 267 euroa
Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9):
534 525 euroa
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (5): 296 958
euroa
Liike Nyt r.p. (1): 59 392 euroa
Ahvenanmaan
maakunnan hallitus: 59 392 euroa
Puolueavustuksia on jaettu vuodesta 1967 lähtien. Puolueille myönnettyjen avustusten käyttöä valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Puolueavustukset myönnetty loppuvuodelle 2023
https://valtioneuvosto.fi/-//10616/puolueavustukset-myonnetty-loppuvuodelle-2023
Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetyt avustukset:
Kansallinen
Kokoomus r.p. (48): 5 701 599,84 euroa
Perussuomalaiset r.p. (46):
5 464 033,18 euroa
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (43):
5 107 683,19 euroa
Suomen Keskusta r.p. (23): 2 732 016,59
euroa
Vihreä Liitto r.p. (13): 1 544 183,29
euroa
Vasemmistoliitto r.p. (11): 1 306 616,63
euroa
Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9): 1 069 049,97
euroa
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (5): 593 916,65
euroa
Liike Nyt r.p. (1): 118 783,33 euroa
Puolueet
yhteensä (199): 23 637 882,67 euroa
Ahvenanmaan maakunnan hallitus: 118 783,33 euroa
Apteekkialalle vapaa kilpailu
Apteekkien toiminta määritellään vuonna 1988 voimaan tulleessa lääkelaissa. Sen mukaan lääkemyynti on luvanvaraista eikä apteekkeja saa perustaa vapaasti. Perustamisen perusteena käytetään tarveharkintaa, josta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea yhdessä kunnan kanssa.
Tarveharkintaan nojaavan toiminnan vuoksi alalla ei ole kilpailua. Tämä on Kilpailuviraston mukaan johtanut siihen, ettei ole riittävää kannustinta kehittää toiminnan tehokkuutta.
Naapurimaissamme apteekkien perustamiseen ei liity tarveharkintaa ja omistamista on muutenkin vapautettu. Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa itsehoitolääkkeiden, paitsi nikotiinituotteiden, myynti on sallittu vain apteekeissa.
Vaikka apteekkien kannattavuus Suomessa on heikentynyt, Fimean selvityksen mukaan apteekkitoiminta on edelleen pääsääntöisesti varsin tuottoisaa. Apteekeista vain noin kolmella prosentilla on kannattavuusongelmia.
Myyntikatteet
Suomessa ovat paremmat kuin muissa Pohjoismaissa. Jos Suomessa olisi
sama kate kuin Norjassa, laskelmien mukaan saavutettaisiin 113
miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Apteekkiala on
yksityistä liiketoimintaa. Siksi on vaikea löytää perusteita
sille, että apteekkialaa säädeltäisiin tiukasti. Liiketoiminnan
toki tulee pyöriä niin, ettei lääketurvallisuudesta ja ihmisten
tasavertaisesta kohtelusta tingitä.
Yksinoikeus harjoittaa yksityistä liiketoimintaa jollakin alueella sopii huonosti yksiin vapaan kilpailun periaatteiden kanssa. Tämä vain vääristää hinnanmuodostusta ja koituu lopulta kansalaisten ja yhteiskunnan tappioksi.
Apteekkialan vapautus merkitsisi lääkkeiden hintojen laskua ja merkittävää säästöä yhteiskunnalle. Uudistuksen jälkeen ei todennäköisesti tarvita lääkkeiden omavastuuta. Miksi Suomessa vapaa kilpailu ei onnistu, vaikka se on onnistunut monissa muissa maissa?
Esitykseni oikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin. Käräjäoikeuden ja hovioikeudet säilytetään. Nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta ja hallinto-oikeudet lopetetaan sekä korkein oikeus lopetetaan. Näin säästetään satoja miljoonia euroja ja Suomi palautetaan samalla takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti